Kelan päätösten ja kirjeiden toimitustapa muuttuu

Ke­lan pää­tök­set ja kir­jeet tu­le­vat jat­kos­sa vain säh­köi­ses­ti Oma­Ke­laan asi­ak­kail­le, jot­ka asi­oi­vat pal­ve­lus­sa ja ovat il­moit­ta­neet säh­kö­pos­ti­o­soit­teen­sa tai pu­he­lin­nu­me­ron­sa. Sa­maa kir­jet­tä ei lä­he­te­tä pos­tit­se. Kun uu­si pää­tös tai kir­je on lu­et­ta­vis­sa Oma­Ke­las­sa, sii­tä tu­lee il­moi­tus Suo­mi.fi-vies­ti­nä, säh­kö­pos­til­la tai teks­ti­vies­til­lä. Muu­tos tu­lee voi­maan Ke­las­sa 15.1.2026.

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tuija Veija

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tuija Veija

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tuija Veija

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin.
Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le.

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Eräs heprealaiskirje

Joi­ta­kin viik­ko­ja sit­ten Juk­ka-pap­pi ky­se­li täs­sä leh­des­sä hep­re­an osaa­jien pe­rään. Nyt ky­se­len mi­nä­kin tätä, kuka voi­si tul­ki­ta kir­jee­ni, lä­hin­nä kuin­ka kir­je on kul­keu­tu­nut mi­nul­le näil­lä hep­re­an kir­jai­mil­la va­rus­tet­tu­na?

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Kuvituskuva

Suden kiintiömetsästys alkoi Virroillakin

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Kuvituskuva

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Kuvituskuva

Su­den kiin­ti­ö­met­säs­tys käyn­nis­tyi 1. tam­mi­kuu­ta 2026 ja se päät­tyy 10. hel­mi­kuu­ta. Met­säs­tys on sal­lit­tu yh­teen­sä 16 kiin­ti­öa­lu­eel­la eri puo­lil­la maa­ta. 

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Kuvat Riikka Tallila

Virrat on paikka, jossa muutos toivotetaan tervetulleeksi

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Kuvat Riikka Tallila

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin uu­den­vuo­den vas­taa­not­to ta­pah­tui Vir­tain kir­kos­sa ja kau­pun­gin pu­heen­vuo­ron piti Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja Ari Dahl­berg.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Tuija Veija

Valtuutettu vastaa

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Tuija Veija

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Tuija Veija

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin.
Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le.

Pirkanmaan ELY-keskuksen toiminta päättyy

Vuo­den 2026 alus­sa Pir­kan­maan ja Kan­ta-Hä­meen alu­ei­den ke­hit­tä­mi­seen liit­ty­vät teh­tä­vät siir­ty­vät uu­del­le Sisä-Suo­men elin­voi­ma­kes­kuk­sel­le. Se vas­taa laa­jas­ti muun mu­as­sa elin­kei­no­jen, osaa­mi­sen, maa­han­muu­ton ja ko­tou­tu­mi­sen, maa­ta­lou­den ja maa­seu­dun ke­hit­tä­mi­sen, lii­ken­teen ja tien­pi­don sekä luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den teh­tä­vis­tä.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

SSS:n arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Vuosituhat vaihtui Virroilla, olitko paikalla?

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

SSS:n arkisto

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

SSS:n arkisto

Vir­tain Ro­ta­rei­den ja Vir­tain kau­pun­gin jär­jes­tä­miin juh­liin lii­kun­ta­hal­lil­le ker­rot­tiin osal­lis­tu­neen tois­ta­tu­hat­ta ih­mis­tä. Tätä päi­vää ja tu­le­vai­suut­ta edus­ti mul­ti­me­dia ja laa­ja­kan­kaal­la näh­tiin niin yh­teis­työ­kump­pa­nei­den pu­heen­vuo­rot kuin Kar­hun tie -esi­tys. Mul­ti­me­di­as­ta vas­ta­si Poh­jois-Pir­kan­maan kou­lu­tu­sins­ti­tuut­ti.

Perinnekylän kehittämisen näkyvin merkki on hieno valaistus, joka taatusti herättää huomiota ohikulkijoissa.

Perinnekylän kehittämisen näkyvin merkki on hieno valaistus, joka taatusti herättää huomiota ohikulkijoissa.

Ari Dahlberg

Joulukuu 2025 – näkyvyyttä ja toimintaa

Perinnekylän kehittämisen näkyvin merkki on hieno valaistus, joka taatusti herättää huomiota ohikulkijoissa.

Perinnekylän kehittämisen näkyvin merkki on hieno valaistus, joka taatusti herättää huomiota ohikulkijoissa.

Ari Dahlberg

Perinnekylän kehittämisen näkyvin merkki on hieno valaistus, joka taatusti herättää huomiota ohikulkijoissa.

Perinnekylän kehittämisen näkyvin merkki on hieno valaistus, joka taatusti herättää huomiota ohikulkijoissa.

Ari Dahlberg

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Tuija Veija

Hannes-myrsky oli hyvä opetus

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Tuija Veija

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Tuija Veija

Han­nes-myrs­kyn rie­hu­es­sa ja säh­kö­kat­kon jat­ku­es­sa myös ky­lis­sä läh­det­tiin huo­leh­ti­maan yh­tei­sön hy­vin­voin­nis­ta.

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Piia Hirviniemi

Hannes katkaisi sähköt lähes koko Virroilta

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Piia Hirviniemi

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Piia Hirviniemi

Koil­lis-Sa­ta­kun­nan Säh­kön toi­mi­tus­joh­ta­ja Anu Ran­ta­la ker­too, et­tä pa­him­mil­laan ti­lan­ne oli lau­an­tai­na 27. jou­lu­kuu­ta, jol­loin myrs­ky kat­kai­si säh­köt lä­hes koko Vir­roil­ta.

Pelastuslaitos ja ensihoitopalvelut muistuttavat turvallisesta uudenvuoden vietosta.

Pelastuslaitos ja ensihoitopalvelut muistuttavat turvallisesta uudenvuoden vietosta.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Ilotulitteiden käyttö vuodenvaihteessa Pirkanmaalla

Pelastuslaitos ja ensihoitopalvelut muistuttavat turvallisesta uudenvuoden vietosta.

Pelastuslaitos ja ensihoitopalvelut muistuttavat turvallisesta uudenvuoden vietosta.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Pelastuslaitos ja ensihoitopalvelut muistuttavat turvallisesta uudenvuoden vietosta.

Pelastuslaitos ja ensihoitopalvelut muistuttavat turvallisesta uudenvuoden vietosta.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Yk­si­tyis­hen­ki­löt voi­vat Pir­kan­maal­la käyt­tää ilo­tu­lit­tei­ta il­man pe­las­tus­vi­ra­no­mai­sel­le teh­tä­vää il­moi­tus­ta 31.12.2025 kel­lo 18.00–1.1.2026 kel­lo 02.00 vä­li­se­nä ai­ka­na.

Hyvinvointialueen palvelut toimivat normaalisti sähkökatkoista huolimatta

Han­nes-myrs­kyn ai­heut­ta­mis­ta säh­kö­kat­kois­ta huo­li­mat­ta Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een pal­ve­lut toi­mi­vat nor­maa­lis­ti. Ko­ti­hoi­don asi­ak­kaat saa­vat tu­kea ko­ti­hoi­don työn­te­ki­jöil­tä, ja mui­ta neu­vo­vat tar­vit­ta­es­sa lä­hi­to­rit, pal­ve­lu­neu­von­ta sekä so­si­aa­li- ja krii­si­päi­vys­tys.

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Kansallisarkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Kaupun­ki­suun­nitelma vuodelta 1859

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Kansallisarkisto

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Kansallisarkisto

Ar­to Ala-Heik­ki­lä toi toi­mi­tuk­seen kol­me van­haa kart­taa ja muis­te­li kuul­leen­sa pik­ku­poi­ka­na, et­tä Vir­tain kau­pun­kia oli­si suun­ni­tel­tu pait­si Ka­let­to­man­lah­den ran­nal­le, myös Ko­ron­ky­lään ja Här­kö­seen. 

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Ilpo Nygård

Pelastuslaitos hoiti satoja tehtäviä Hannes-myrskyn jälkeen

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Ilpo Nygård

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Ilpo Nygård

Pir­kan­maan pe­las­tus­lai­tok­sel­ta ker­rot­tiin ei­len il­lal­la, et­tä he oli­vat hoi­ta­neet sun­nun­tai­na 28. jou­lu­kuu­ta kel­lo 8.00 – 19.00 vä­lil­lä noin 300 Han­nes-myrs­kyn ai­heut­ta­maa va­hin­gon­tor­jun­ta­teh­tä­vää ym­pä­ri Pir­kan­maa­ta.

Kotalan koululla keskusteltiin loppuvuodesta koulun tulevaisuudesta, sillä koulun oppilasmäärä on jäänyt pysyvästi alle 20 oppilaaseen.

Kotalan koululla keskusteltiin loppuvuodesta koulun tulevaisuudesta, sillä koulun oppilasmäärä on jäänyt pysyvästi alle 20 oppilaaseen.

Piia Hirviniemi

Marraskuu 2025 – Keskustelua ja kehitystä

Kotalan koululla keskusteltiin loppuvuodesta koulun tulevaisuudesta, sillä koulun oppilasmäärä on jäänyt pysyvästi alle 20 oppilaaseen.

Kotalan koululla keskusteltiin loppuvuodesta koulun tulevaisuudesta, sillä koulun oppilasmäärä on jäänyt pysyvästi alle 20 oppilaaseen.

Piia Hirviniemi

Kotalan koululla keskusteltiin loppuvuodesta koulun tulevaisuudesta, sillä koulun oppilasmäärä on jäänyt pysyvästi alle 20 oppilaaseen.

Kotalan koululla keskusteltiin loppuvuodesta koulun tulevaisuudesta, sillä koulun oppilasmäärä on jäänyt pysyvästi alle 20 oppilaaseen.

Piia Hirviniemi

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Kuvat Tuija Veija

Paljastiko Virtain tähtikartta jotain yllättävää?

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Kuvat Tuija Veija

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain ko­ti­seu­tu­ar­kis­ton kät­köis­tä löy­tyi mys­ti­nen pa­pe­ri­kää­rö, jo­hon oli piir­ret­ty au­rin­gon nou­su- ja las­ku­ai­ko­ja, ho­ri­sont­te­ja ja mer­kit­ty ou­to­ja nu­me­ro­sar­jo­ja. Ark­kien kul­mas­ta löy­tyi­vät ni­mi­kir­jai­met I. L. Ar­kis­ton­hoi­ta­ja Lee­vi Häk­ki­nen ar­ve­li, et­tä ky­sees­sä oli­si täh­ti­kart­ta. Toi­mi­tus päät­ti ot­taa sel­vää, mikä tuo kää­rö on. 

Nämä pienet valoketut tervehtivät joulukuussa Vihta-kodan tuntumassa.

Nämä pienet valoketut tervehtivät joulukuussa Vihta-kodan tuntumassa.

Kohti uutta vuotta

Nämä pienet valoketut tervehtivät joulukuussa Vihta-kodan tuntumassa.

Nämä pienet valoketut tervehtivät joulukuussa Vihta-kodan tuntumassa.

Nämä pienet valoketut tervehtivät joulukuussa Vihta-kodan tuntumassa.

Nämä pienet valoketut tervehtivät joulukuussa Vihta-kodan tuntumassa.

Kun kat­soim­me toi­mi­tuk­ses­sa taak­se­päin ja pön­gim­me vuo­den ai­kai­sia kuva-ar­kis­to­ja, ha­vait­sim­me kuin­ka pal­jon eri ta­pah­tu­mia se si­säl­si. Mo­nia uu­sia ja mu­ka­via koh­taa­mi­sia jäi mei­dän toi­mit­ta­jien­kin mie­leen vuo­den ai­ka­na.

Satakunnan lennosto järjesti viikon mittaisen vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen Virtain ja Ruoveden alueella. Tässä meneilläön heittoistuinpelastautumisen harjoittelua.

Satakunnan lennosto järjesti viikon mittaisen vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen Virtain ja Ruoveden alueella. Tässä meneilläön heittoistuinpelastautumisen harjoittelua.

Jori-Pekka Wiklund

Lokakuu 2025 – Tapahtumarikasta aikaa

Satakunnan lennosto järjesti viikon mittaisen vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen Virtain ja Ruoveden alueella. Tässä meneilläön heittoistuinpelastautumisen harjoittelua.

Satakunnan lennosto järjesti viikon mittaisen vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen Virtain ja Ruoveden alueella. Tässä meneilläön heittoistuinpelastautumisen harjoittelua.

Jori-Pekka Wiklund

Satakunnan lennosto järjesti viikon mittaisen vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen Virtain ja Ruoveden alueella. Tässä meneilläön heittoistuinpelastautumisen harjoittelua.

Satakunnan lennosto järjesti viikon mittaisen vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen Virtain ja Ruoveden alueella. Tässä meneilläön heittoistuinpelastautumisen harjoittelua.

Jori-Pekka Wiklund

Yksityis­lää­kä­ri­käyntien Kela-korvaukset pienenevät

1.1.2026 al­ka­en Kela kor­vaa yk­si­tyis­lää­kä­rin vas­taa­not­to­käyn­nis­tä 8 eu­roa ny­kyi­sen 30 eu­ron si­jaan. Muu­tos kos­kee myös vi­de­o­vas­taa­not­toa, jon­ka kor­vaus on jat­kos­sa 8 eu­roa ai­em­man 25 eu­ron si­jaan. Kor­vaus­ten pie­nen­tä­mi­ses­tä pää­tet­tiin hal­li­tuk­sen bud­jet­ti­rii­hes­sä eli ta­lou­sar­vi­o­neu­vot­te­lus­sa osa­na jul­ki­sen ta­lou­den so­peu­tus­toi­mia.

Koivurinteen päiväkodin lapset jättivät vetoomuksen Virtain kaupungille koskien Lastenkujan ja Laaksotien suojateiden maalauksia. Vetoomuksen vastaanottivat keskiviikkoaamusta kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja yhdyskuntatekniikan päällikkö Kimmo Jokinen.

Koivurinteen päiväkodin lapset jättivät vetoomuksen Virtain kaupungille koskien Lastenkujan ja Laaksotien suojateiden maalauksia. Vetoomuksen vastaanottivat keskiviikkoaamusta kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja yhdyskuntatekniikan päällikkö Kimmo Jokinen.

Riikka Tallila

Syyskuu 2025 – juhlaa ja iloisia kohtaamisia

Koivurinteen päiväkodin lapset jättivät vetoomuksen Virtain kaupungille koskien Lastenkujan ja Laaksotien suojateiden maalauksia. Vetoomuksen vastaanottivat keskiviikkoaamusta kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja yhdyskuntatekniikan päällikkö Kimmo Jokinen.

Koivurinteen päiväkodin lapset jättivät vetoomuksen Virtain kaupungille koskien Lastenkujan ja Laaksotien suojateiden maalauksia. Vetoomuksen vastaanottivat keskiviikkoaamusta kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja yhdyskuntatekniikan päällikkö Kimmo Jokinen.

Riikka Tallila

Koivurinteen päiväkodin lapset jättivät vetoomuksen Virtain kaupungille koskien Lastenkujan ja Laaksotien suojateiden maalauksia. Vetoomuksen vastaanottivat keskiviikkoaamusta kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja yhdyskuntatekniikan päällikkö Kimmo Jokinen.

Koivurinteen päiväkodin lapset jättivät vetoomuksen Virtain kaupungille koskien Lastenkujan ja Laaksotien suojateiden maalauksia. Vetoomuksen vastaanottivat keskiviikkoaamusta kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja yhdyskuntatekniikan päällikkö Kimmo Jokinen.

Riikka Tallila

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Kuvat Vuokko Viitiö

Mitä kuu­luu Ai­mo Vii­tiö?

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Kuvat Vuokko Viitiö

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Kuvat Vuokko Viitiö

 – Kii­tos, ihan hy­vää. Elä­ke­päi­viä täs­sä vai­mon kans­sa kah­des­taan vie­te­tään ja hoi­del­laan oma­ko­ti­ta­loon liit­ty­viä vel­voit­tei­ta, vas­taa Ai­mo Vii­tiö.

Vaskuun Satumetsä kutsui tutustumaan luontoon ja sen eläimiin kyläseuran aktiivien talkoiltua hauskat eläintaulut ja annettua nimensäkin hahmoille. Vaskuun rannan portilla polulle kutsuivat Eila Aro, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Vaskuun Satumetsä kutsui tutustumaan luontoon ja sen eläimiin kyläseuran aktiivien talkoiltua hauskat eläintaulut ja annettua nimensäkin hahmoille. Vaskuun rannan portilla polulle kutsuivat Eila Aro, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Tuija Veija

Elokuu 2025 – Hyviä tuulia ja uutisia

Vaskuun Satumetsä kutsui tutustumaan luontoon ja sen eläimiin kyläseuran aktiivien talkoiltua hauskat eläintaulut ja annettua nimensäkin hahmoille. Vaskuun rannan portilla polulle kutsuivat Eila Aro, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Vaskuun Satumetsä kutsui tutustumaan luontoon ja sen eläimiin kyläseuran aktiivien talkoiltua hauskat eläintaulut ja annettua nimensäkin hahmoille. Vaskuun rannan portilla polulle kutsuivat Eila Aro, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Tuija Veija

Vaskuun Satumetsä kutsui tutustumaan luontoon ja sen eläimiin kyläseuran aktiivien talkoiltua hauskat eläintaulut ja annettua nimensäkin hahmoille. Vaskuun rannan portilla polulle kutsuivat Eila Aro, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Vaskuun Satumetsä kutsui tutustumaan luontoon ja sen eläimiin kyläseuran aktiivien talkoiltua hauskat eläintaulut ja annettua nimensäkin hahmoille. Vaskuun rannan portilla polulle kutsuivat Eila Aro, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Tuija Veija

Virroilla liki 50 vuotta sitten vaikuttanut Atomirenki kävi heittämässä jäähyväiskeikkansa KesäVirratSoin Raitilla raikaa -tapahtumassa. Blueshenkinen rokki svengasi edelleen.

Virroilla liki 50 vuotta sitten vaikuttanut Atomirenki kävi heittämässä jäähyväiskeikkansa KesäVirratSoin Raitilla raikaa -tapahtumassa. Blueshenkinen rokki svengasi edelleen.

Matti Nenonen

Heinäkuu 2025 – tapahtumien kuukausi

Virroilla liki 50 vuotta sitten vaikuttanut Atomirenki kävi heittämässä jäähyväiskeikkansa KesäVirratSoin Raitilla raikaa -tapahtumassa. Blueshenkinen rokki svengasi edelleen.

Virroilla liki 50 vuotta sitten vaikuttanut Atomirenki kävi heittämässä jäähyväiskeikkansa KesäVirratSoin Raitilla raikaa -tapahtumassa. Blueshenkinen rokki svengasi edelleen.

Matti Nenonen

Virroilla liki 50 vuotta sitten vaikuttanut Atomirenki kävi heittämässä jäähyväiskeikkansa KesäVirratSoin Raitilla raikaa -tapahtumassa. Blueshenkinen rokki svengasi edelleen.

Virroilla liki 50 vuotta sitten vaikuttanut Atomirenki kävi heittämässä jäähyväiskeikkansa KesäVirratSoin Raitilla raikaa -tapahtumassa. Blueshenkinen rokki svengasi edelleen.

Matti Nenonen

Mielipide | Uusi lehti seurakunnan historiassa

Tau­no Vuo­ren­maa ava­si kes­kus­te­lun (SSS 11.12.2025) Tar­jan­teen seu­ra­kun­nas­sa teh­tä­vis­tä isois­ta pää­tök­sis­tä. Uu­den seu­ra­kun­nan en­sim­mäi­set seu­ra­kun­ta­vaa­lit jär­jes­te­tään syk­syl­lä. Sitä en­nen edes­sä on kirk­ko­her­ran vaa­lien ja seu­ra­kun­nan stra­te­gi­an val­mis­te­lu.

Kuvituskuva

Joulusauna – suomalaisen mielen pyhä rituaali

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Jou­lu­sau­na on suo­ma­lai­sen vuo­den­kier­ron pyhä het­ki – ri­tu­aa­li, jos­sa ar­ki py­säh­tyy ja läm­pö ot­taa val­lan. Sen löy­lyis­sä pes­tään pois men­neen vuo­den to­mut ja val­mis­tau­du­taan uu­teen ai­kaan, puh­dis­tu­nei­na ja tyyn­ty­nei­nä. Se on yh­tä ai­kaa ke­hon ja sie­lun juh­la, sy­väs­ti in­hi­mil­li­nen ja ajat­to­man fi­lo­so­fi­nen het­ki – sau­no­so­fi­nen het­ki.

Perinnekylän pellot täyttyvät kerran kesässä autoista viimeistä kulmaa myöten. Juhannusmarkkinoille osallistui tänäkin vuonna pitkästi yli tuhat ihmistä.

Perinnekylän pellot täyttyvät kerran kesässä autoista viimeistä kulmaa myöten. Juhannusmarkkinoille osallistui tänäkin vuonna pitkästi yli tuhat ihmistä.

Tuija Veija

Kesäkuu 2025 – Kesä Virroilla on vailla vertaa!

Perinnekylän pellot täyttyvät kerran kesässä autoista viimeistä kulmaa myöten. Juhannusmarkkinoille osallistui tänäkin vuonna pitkästi yli tuhat ihmistä.

Perinnekylän pellot täyttyvät kerran kesässä autoista viimeistä kulmaa myöten. Juhannusmarkkinoille osallistui tänäkin vuonna pitkästi yli tuhat ihmistä.

Tuija Veija

Perinnekylän pellot täyttyvät kerran kesässä autoista viimeistä kulmaa myöten. Juhannusmarkkinoille osallistui tänäkin vuonna pitkästi yli tuhat ihmistä.

Perinnekylän pellot täyttyvät kerran kesässä autoista viimeistä kulmaa myöten. Juhannusmarkkinoille osallistui tänäkin vuonna pitkästi yli tuhat ihmistä.

Tuija Veija

Hyvää joulua!

Kuvituskuva

Metsäkuusi on suosituin joulupuu

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Lä­hes joka toi­seen ko­tiin han­ki­taan ai­to jou­lu­kuu­si tä­nä­kin jou­lu­na. Jou­lu­kuu­sia han­ki­taan tänä vuon­na ko­tei­hin rei­lut 1,3 mil­joo­naa.

Poliisi näkyy säännöllisesti myös Virtain katukuvassa. Tällä kertaa syynissä olivat nopeudet ja ajoneuvojen kunto.

Poliisi näkyy säännöllisesti myös Virtain katukuvassa. Tällä kertaa syynissä olivat nopeudet ja ajoneuvojen kunto.

Tuija Veija

Toukokuu 2025 – Kesää kohti

Poliisi näkyy säännöllisesti myös Virtain katukuvassa. Tällä kertaa syynissä olivat nopeudet ja ajoneuvojen kunto.

Poliisi näkyy säännöllisesti myös Virtain katukuvassa. Tällä kertaa syynissä olivat nopeudet ja ajoneuvojen kunto.

Tuija Veija

Poliisi näkyy säännöllisesti myös Virtain katukuvassa. Tällä kertaa syynissä olivat nopeudet ja ajoneuvojen kunto.

Poliisi näkyy säännöllisesti myös Virtain katukuvassa. Tällä kertaa syynissä olivat nopeudet ja ajoneuvojen kunto.

Tuija Veija

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Kuvat Riikka Tallila

Virrat on paikka, jossa muutos toivotetaan tervetulleeksi

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Kuvat Riikka Tallila

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin uu­den­vuo­den vas­taa­not­to ta­pah­tui Vir­tain kir­kos­sa ja kau­pun­gin pu­heen­vuo­ron piti Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja Ari Dahl­berg.

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Kuvituskuva

Suden kiintiömetsästys alkoi Virroillakin

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Kuvituskuva

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Kuvituskuva

Su­den kiin­ti­ö­met­säs­tys käyn­nis­tyi 1. tam­mi­kuu­ta 2026 ja se päät­tyy 10. hel­mi­kuu­ta. Met­säs­tys on sal­lit­tu yh­teen­sä 16 kiin­ti­öa­lu­eel­la eri puo­lil­la maa­ta. 

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Eräs heprealaiskirje

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Joi­ta­kin viik­ko­ja sit­ten Juk­ka-pap­pi ky­se­li täs­sä leh­des­sä hep­re­an osaa­jien pe­rään. Nyt ky­se­len mi­nä­kin tätä, kuka voi­si tul­ki­ta kir­jee­ni, lä­hin­nä kuin­ka kir­je on kul­keu­tu­nut mi­nul­le näil­lä hep­re­an kir­jai­mil­la va­rus­tet­tu­na?

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tuija Veija

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tuija Veija

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tuija Veija

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin.
Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Tuija Veija

Valtuutettu vastaa

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Tuija Veija

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Tuija Veija

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin.
Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le.

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Piia Hirviniemi

Hannes katkaisi sähköt lähes koko Virroilta

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Piia Hirviniemi

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Piia Hirviniemi

Koil­lis-Sa­ta­kun­nan Säh­kön toi­mi­tus­joh­ta­ja Anu Ran­ta­la ker­too, et­tä pa­him­mil­laan ti­lan­ne oli lau­an­tai­na 27. jou­lu­kuu­ta, jol­loin myrs­ky kat­kai­si säh­köt lä­hes koko Vir­roil­ta.

Kelan päätösten ja kirjeiden toimitustapa muuttuu

Ke­lan pää­tök­set ja kir­jeet tu­le­vat jat­kos­sa vain säh­köi­ses­ti Oma­Ke­laan asi­ak­kail­le, jot­ka asi­oi­vat pal­ve­lus­sa ja ovat il­moit­ta­neet säh­kö­pos­ti­o­soit­teen­sa tai pu­he­lin­nu­me­ron­sa. Sa­maa kir­jet­tä ei lä­he­te­tä pos­tit­se. Kun uu­si pää­tös tai kir­je on lu­et­ta­vis­sa Oma­Ke­las­sa, sii­tä tu­lee il­moi­tus Suo­mi.fi-vies­ti­nä, säh­kö­pos­til­la tai teks­ti­vies­til­lä. Muu­tos tu­lee voi­maan Ke­las­sa 15.1.2026.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

SSS:n arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Vuosituhat vaihtui Virroilla, olitko paikalla?

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

SSS:n arkisto

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

SSS:n arkisto

Vir­tain Ro­ta­rei­den ja Vir­tain kau­pun­gin jär­jes­tä­miin juh­liin lii­kun­ta­hal­lil­le ker­rot­tiin osal­lis­tu­neen tois­ta­tu­hat­ta ih­mis­tä. Tätä päi­vää ja tu­le­vai­suut­ta edus­ti mul­ti­me­dia ja laa­ja­kan­kaal­la näh­tiin niin yh­teis­työ­kump­pa­nei­den pu­heen­vuo­rot kuin Kar­hun tie -esi­tys. Mul­ti­me­di­as­ta vas­ta­si Poh­jois-Pir­kan­maan kou­lu­tu­sins­ti­tuut­ti.

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Riikka Tallila

Kiinalaislapset tutustuivat Virtain yhtenäiskouluun

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Riikka Tallila

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lus­sa suo­ma­lai­seen kou­lu­jär­jes­tel­mään tu­tus­tui vii­me vii­kol­la Kii­nas­ta kol­me op­pi­las­ta kol­mes­ta eri per­hees­tä.

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Tuija Veija

Hannes-myrsky oli hyvä opetus

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Tuija Veija

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Tuija Veija

Han­nes-myrs­kyn rie­hu­es­sa ja säh­kö­kat­kon jat­ku­es­sa myös ky­lis­sä läh­det­tiin huo­leh­ti­maan yh­tei­sön hy­vin­voin­nis­ta.

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

Piia Hirviniemi

Hammaslääkärin ammatti oli toiveammattina jo lapsena

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

Piia Hirviniemi

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

Piia Hirviniemi

– Olen ko­toi­sin Po­ris­ta ja ko­ti­ni on Po­rin Noor­mar­kus­sa. Työ­vii­koil­la asun Vir­roil­la. Per­hee­see­ni kuu­lu­vat avi­o­mies ja jo ai­kui­set kak­so­set.

Perinnekylän kehittämisen näkyvin merkki on hieno valaistus, joka taatusti herättää huomiota ohikulkijoissa.

Perinnekylän kehittämisen näkyvin merkki on hieno valaistus, joka taatusti herättää huomiota ohikulkijoissa.

Ari Dahlberg

Joulukuu 2025 – näkyvyyttä ja toimintaa

Perinnekylän kehittämisen näkyvin merkki on hieno valaistus, joka taatusti herättää huomiota ohikulkijoissa.

Perinnekylän kehittämisen näkyvin merkki on hieno valaistus, joka taatusti herättää huomiota ohikulkijoissa.

Ari Dahlberg

Perinnekylän kehittämisen näkyvin merkki on hieno valaistus, joka taatusti herättää huomiota ohikulkijoissa.

Perinnekylän kehittämisen näkyvin merkki on hieno valaistus, joka taatusti herättää huomiota ohikulkijoissa.

Ari Dahlberg

Satakunnan lennosto järjesti viikon mittaisen vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen Virtain ja Ruoveden alueella. Tässä meneilläön heittoistuinpelastautumisen harjoittelua.

Satakunnan lennosto järjesti viikon mittaisen vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen Virtain ja Ruoveden alueella. Tässä meneilläön heittoistuinpelastautumisen harjoittelua.

Jori-Pekka Wiklund

Lokakuu 2025 – Tapahtumarikasta aikaa

Satakunnan lennosto järjesti viikon mittaisen vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen Virtain ja Ruoveden alueella. Tässä meneilläön heittoistuinpelastautumisen harjoittelua.

Satakunnan lennosto järjesti viikon mittaisen vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen Virtain ja Ruoveden alueella. Tässä meneilläön heittoistuinpelastautumisen harjoittelua.

Jori-Pekka Wiklund

Satakunnan lennosto järjesti viikon mittaisen vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen Virtain ja Ruoveden alueella. Tässä meneilläön heittoistuinpelastautumisen harjoittelua.

Satakunnan lennosto järjesti viikon mittaisen vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen Virtain ja Ruoveden alueella. Tässä meneilläön heittoistuinpelastautumisen harjoittelua.

Jori-Pekka Wiklund

Pelastuslaitos ja ensihoitopalvelut muistuttavat turvallisesta uudenvuoden vietosta.

Pelastuslaitos ja ensihoitopalvelut muistuttavat turvallisesta uudenvuoden vietosta.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Ilotulitteiden käyttö vuodenvaihteessa Pirkanmaalla

Pelastuslaitos ja ensihoitopalvelut muistuttavat turvallisesta uudenvuoden vietosta.

Pelastuslaitos ja ensihoitopalvelut muistuttavat turvallisesta uudenvuoden vietosta.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Pelastuslaitos ja ensihoitopalvelut muistuttavat turvallisesta uudenvuoden vietosta.

Pelastuslaitos ja ensihoitopalvelut muistuttavat turvallisesta uudenvuoden vietosta.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Yk­si­tyis­hen­ki­löt voi­vat Pir­kan­maal­la käyt­tää ilo­tu­lit­tei­ta il­man pe­las­tus­vi­ra­no­mai­sel­le teh­tä­vää il­moi­tus­ta 31.12.2025 kel­lo 18.00–1.1.2026 kel­lo 02.00 vä­li­se­nä ai­ka­na.

Pirkanmaan ELY-keskuksen toiminta päättyy

Vuo­den 2026 alus­sa Pir­kan­maan ja Kan­ta-Hä­meen alu­ei­den ke­hit­tä­mi­seen liit­ty­vät teh­tä­vät siir­ty­vät uu­del­le Sisä-Suo­men elin­voi­ma­kes­kuk­sel­le. Se vas­taa laa­jas­ti muun mu­as­sa elin­kei­no­jen, osaa­mi­sen, maa­han­muu­ton ja ko­tou­tu­mi­sen, maa­ta­lou­den ja maa­seu­dun ke­hit­tä­mi­sen, lii­ken­teen ja tien­pi­don sekä luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den teh­tä­vis­tä.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

Mitä kuu­luu Sai­la Oja­la?

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

– Ke­sään kuu­luu tosi hy­vää. Keik­ko­ja on joka vii­kon­lop­pu ja toi­si­naan vii­kol­la­kin ym­pä­ri Suo­men. Töi­tä riit­tää, ja se on hie­noa, iloit­see Ret­ro­po­pin lau­la­ja Sai­la Oja­la.

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Ilpo Nygård

Pelastuslaitos hoiti satoja tehtäviä Hannes-myrskyn jälkeen

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Ilpo Nygård

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Ilpo Nygård

Pir­kan­maan pe­las­tus­lai­tok­sel­ta ker­rot­tiin ei­len il­lal­la, et­tä he oli­vat hoi­ta­neet sun­nun­tai­na 28. jou­lu­kuu­ta kel­lo 8.00 – 19.00 vä­lil­lä noin 300 Han­nes-myrs­kyn ai­heut­ta­maa va­hin­gon­tor­jun­ta­teh­tä­vää ym­pä­ri Pir­kan­maa­ta.

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Kuvat Tuija Veija

Paljastiko Virtain tähtikartta jotain yllättävää?

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Kuvat Tuija Veija

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain ko­ti­seu­tu­ar­kis­ton kät­köis­tä löy­tyi mys­ti­nen pa­pe­ri­kää­rö, jo­hon oli piir­ret­ty au­rin­gon nou­su- ja las­ku­ai­ko­ja, ho­ri­sont­te­ja ja mer­kit­ty ou­to­ja nu­me­ro­sar­jo­ja. Ark­kien kul­mas­ta löy­tyi­vät ni­mi­kir­jai­met I. L. Ar­kis­ton­hoi­ta­ja Lee­vi Häk­ki­nen ar­ve­li, et­tä ky­sees­sä oli­si täh­ti­kart­ta. Toi­mi­tus päät­ti ot­taa sel­vää, mikä tuo kää­rö on. 

Luonnon­suo­je­lu­yh­dis­tykset esittävät kuntayhteistyötä Seitsemisen luontokeskuksen pelastamiseksi

Suo­men luon­non­suo­je­lu­lii­ton Pir­kan­maan pii­ri ja Suo­men luon­non­suo­je­lu­liit­to Ylö­jär­ven ja Ikaa­li­sen pai­kal­li­syh­dis­tyk­set ovat lä­het­tä­neet kun­ta­lai­sa­loit­teen Tam­pe­reen kau­pun­gil­le ja tie­dok­si kai­kil­le Pir­kan­maan kun­nil­le Seit­se­mi­sen luon­to­kes­kuk­sen toi­min­ta­e­del­ly­tys­ten tur­vaa­mi­sek­si.

Hyvinvointialueen palvelut toimivat normaalisti sähkökatkoista huolimatta

Han­nes-myrs­kyn ai­heut­ta­mis­ta säh­kö­kat­kois­ta huo­li­mat­ta Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een pal­ve­lut toi­mi­vat nor­maa­lis­ti. Ko­ti­hoi­don asi­ak­kaat saa­vat tu­kea ko­ti­hoi­don työn­te­ki­jöil­tä, ja mui­ta neu­vo­vat tar­vit­ta­es­sa lä­hi­to­rit, pal­ve­lu­neu­von­ta sekä so­si­aa­li- ja krii­si­päi­vys­tys.

Kansalaisopiston maksukäytäntö kiristyy

Kau­pun­gin­hal­li­tus päät­ti käyt­tää ot­to-oi­keut­ta kas­va­tus- ja ope­tus­lau­ta­kun­nan 10. jou­lu­kuu­ta te­ke­mään pää­tök­seen, jon­ka mu­kaan kan­sa­lai­so­pis­ton mak­sa­mat­ta jää­neet edel­li­sen kau­den kurs­sit es­tä­vät uu­sil­le kurs­seil­le il­moit­tau­tu­mi­sen, el­lei uut­ta kurs­sia mak­se­ta etu­kä­teen il­moit­tau­tu­mi­sen yh­tey­des­sä.

Kotalan koululla keskusteltiin loppuvuodesta koulun tulevaisuudesta, sillä koulun oppilasmäärä on jäänyt pysyvästi alle 20 oppilaaseen.

Kotalan koululla keskusteltiin loppuvuodesta koulun tulevaisuudesta, sillä koulun oppilasmäärä on jäänyt pysyvästi alle 20 oppilaaseen.

Piia Hirviniemi

Marraskuu 2025 – Keskustelua ja kehitystä

Kotalan koululla keskusteltiin loppuvuodesta koulun tulevaisuudesta, sillä koulun oppilasmäärä on jäänyt pysyvästi alle 20 oppilaaseen.

Kotalan koululla keskusteltiin loppuvuodesta koulun tulevaisuudesta, sillä koulun oppilasmäärä on jäänyt pysyvästi alle 20 oppilaaseen.

Piia Hirviniemi

Kotalan koululla keskusteltiin loppuvuodesta koulun tulevaisuudesta, sillä koulun oppilasmäärä on jäänyt pysyvästi alle 20 oppilaaseen.

Kotalan koululla keskusteltiin loppuvuodesta koulun tulevaisuudesta, sillä koulun oppilasmäärä on jäänyt pysyvästi alle 20 oppilaaseen.

Piia Hirviniemi

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Kansallisarkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Kaupun­ki­suun­nitelma vuodelta 1859

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Kansallisarkisto

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Kansallisarkisto

Ar­to Ala-Heik­ki­lä toi toi­mi­tuk­seen kol­me van­haa kart­taa ja muis­te­li kuul­leen­sa pik­ku­poi­ka­na, et­tä Vir­tain kau­pun­kia oli­si suun­ni­tel­tu pait­si Ka­let­to­man­lah­den ran­nal­le, myös Ko­ron­ky­lään ja Här­kö­seen. 

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Kuvan omistaa Riitta Salminen

Kolme Mattia ja me muut -teos vie esivanhempien jäljille

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Kuvan omistaa Riitta Salminen

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Kuvan omistaa Riitta Salminen

Kari Lep­pä­nen to­te­aa, et­tä hän ei teh­nyt su­ku­kir­jaa, mut­ta 700-si­vui­sen Kol­me Mat­tia ja me muut -te­ok­sen avul­la yli 90 pro­sent­tia syn­ty­pe­räi­sis­tä kur­jen­ky­lä­läi­sis­tä pys­tyy seu­raa­maan esi­van­hem­pien­sa elä­mää ai­na 1500-lu­vul­ta läh­tien. Kur­jen­ky­läs­tä on läh­det­ty mo­neen suun­taan jo pel­käs­tään Vir­roil­la, muun mu­as­sa Pa­ta­lan­ma­jaan, Ik­ka­laan, Lie­den­poh­jaan ja Vas­ki­ve­del­le.

Koivurinteen päiväkodin lapset jättivät vetoomuksen Virtain kaupungille koskien Lastenkujan ja Laaksotien suojateiden maalauksia. Vetoomuksen vastaanottivat keskiviikkoaamusta kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja yhdyskuntatekniikan päällikkö Kimmo Jokinen.

Koivurinteen päiväkodin lapset jättivät vetoomuksen Virtain kaupungille koskien Lastenkujan ja Laaksotien suojateiden maalauksia. Vetoomuksen vastaanottivat keskiviikkoaamusta kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja yhdyskuntatekniikan päällikkö Kimmo Jokinen.

Riikka Tallila

Syyskuu 2025 – juhlaa ja iloisia kohtaamisia

Koivurinteen päiväkodin lapset jättivät vetoomuksen Virtain kaupungille koskien Lastenkujan ja Laaksotien suojateiden maalauksia. Vetoomuksen vastaanottivat keskiviikkoaamusta kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja yhdyskuntatekniikan päällikkö Kimmo Jokinen.

Koivurinteen päiväkodin lapset jättivät vetoomuksen Virtain kaupungille koskien Lastenkujan ja Laaksotien suojateiden maalauksia. Vetoomuksen vastaanottivat keskiviikkoaamusta kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja yhdyskuntatekniikan päällikkö Kimmo Jokinen.

Riikka Tallila

Koivurinteen päiväkodin lapset jättivät vetoomuksen Virtain kaupungille koskien Lastenkujan ja Laaksotien suojateiden maalauksia. Vetoomuksen vastaanottivat keskiviikkoaamusta kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja yhdyskuntatekniikan päällikkö Kimmo Jokinen.

Koivurinteen päiväkodin lapset jättivät vetoomuksen Virtain kaupungille koskien Lastenkujan ja Laaksotien suojateiden maalauksia. Vetoomuksen vastaanottivat keskiviikkoaamusta kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja yhdyskuntatekniikan päällikkö Kimmo Jokinen.

Riikka Tallila

Vaskuun Satumetsä kutsui tutustumaan luontoon ja sen eläimiin kyläseuran aktiivien talkoiltua hauskat eläintaulut ja annettua nimensäkin hahmoille. Vaskuun rannan portilla polulle kutsuivat Eila Aro, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Vaskuun Satumetsä kutsui tutustumaan luontoon ja sen eläimiin kyläseuran aktiivien talkoiltua hauskat eläintaulut ja annettua nimensäkin hahmoille. Vaskuun rannan portilla polulle kutsuivat Eila Aro, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Tuija Veija

Elokuu 2025 – Hyviä tuulia ja uutisia

Vaskuun Satumetsä kutsui tutustumaan luontoon ja sen eläimiin kyläseuran aktiivien talkoiltua hauskat eläintaulut ja annettua nimensäkin hahmoille. Vaskuun rannan portilla polulle kutsuivat Eila Aro, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Vaskuun Satumetsä kutsui tutustumaan luontoon ja sen eläimiin kyläseuran aktiivien talkoiltua hauskat eläintaulut ja annettua nimensäkin hahmoille. Vaskuun rannan portilla polulle kutsuivat Eila Aro, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Tuija Veija

Vaskuun Satumetsä kutsui tutustumaan luontoon ja sen eläimiin kyläseuran aktiivien talkoiltua hauskat eläintaulut ja annettua nimensäkin hahmoille. Vaskuun rannan portilla polulle kutsuivat Eila Aro, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Vaskuun Satumetsä kutsui tutustumaan luontoon ja sen eläimiin kyläseuran aktiivien talkoiltua hauskat eläintaulut ja annettua nimensäkin hahmoille. Vaskuun rannan portilla polulle kutsuivat Eila Aro, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Tuija Veija

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Kuvat Vuokko Viitiö

Mitä kuu­luu Ai­mo Vii­tiö?

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Kuvat Vuokko Viitiö

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Kuvat Vuokko Viitiö

 – Kii­tos, ihan hy­vää. Elä­ke­päi­viä täs­sä vai­mon kans­sa kah­des­taan vie­te­tään ja hoi­del­laan oma­ko­ti­ta­loon liit­ty­viä vel­voit­tei­ta, vas­taa Ai­mo Vii­tiö.

Sini Tuuri Alavudelta on aloittanut Virtain Etsivä nuorisotyöntekijänä. Siniin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä sekä nuori itse että nuoren luvalla kuka tahansa, jolla on huoli nuoren hyvinvoinnista.

Sini Tuuri Alavudelta on aloittanut Virtain Etsivä nuorisotyöntekijänä. Siniin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä sekä nuori itse että nuoren luvalla kuka tahansa, jolla on huoli nuoren hyvinvoinnista.

Piia Hirviniemi

Sini Tuuri auttaa nuoria elämän solmukohdissa

Sini Tuuri Alavudelta on aloittanut Virtain Etsivä nuorisotyöntekijänä. Siniin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä sekä nuori itse että nuoren luvalla kuka tahansa, jolla on huoli nuoren hyvinvoinnista.

Sini Tuuri Alavudelta on aloittanut Virtain Etsivä nuorisotyöntekijänä. Siniin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä sekä nuori itse että nuoren luvalla kuka tahansa, jolla on huoli nuoren hyvinvoinnista.

Piia Hirviniemi

Sini Tuuri Alavudelta on aloittanut Virtain Etsivä nuorisotyöntekijänä. Siniin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä sekä nuori itse että nuoren luvalla kuka tahansa, jolla on huoli nuoren hyvinvoinnista.

Sini Tuuri Alavudelta on aloittanut Virtain Etsivä nuorisotyöntekijänä. Siniin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä sekä nuori itse että nuoren luvalla kuka tahansa, jolla on huoli nuoren hyvinvoinnista.

Piia Hirviniemi

Vir­tain uu­te­na Et­si­vä nuo­ri­so­työn­te­ki­jä­nä aloit­ta­neel­la Sini Tuu­ril­la on pit­kä his­to­ria nuo­ri­so­työn ken­täl­tä.

Ville Ristolainen on aloittanut perhokalastuksen aikoinaan Virroilla, ja edustaa edelleen Virtain Urheilukalastajia.

Ville Ristolainen on aloittanut perhokalastuksen aikoinaan Virroilla, ja edustaa edelleen Virtain Urheilukalastajia.

Petter Nissen

Yh­des­sä vir­ke­ä­nä

Ville Ristolainen perhokalasti SM-kultaa

Ville Ristolainen on aloittanut perhokalastuksen aikoinaan Virroilla, ja edustaa edelleen Virtain Urheilukalastajia.

Ville Ristolainen on aloittanut perhokalastuksen aikoinaan Virroilla, ja edustaa edelleen Virtain Urheilukalastajia.

Petter Nissen

Ville Ristolainen on aloittanut perhokalastuksen aikoinaan Virroilla, ja edustaa edelleen Virtain Urheilukalastajia.

Ville Ristolainen on aloittanut perhokalastuksen aikoinaan Virroilla, ja edustaa edelleen Virtain Urheilukalastajia.

Petter Nissen

Vir­roil­ta läh­töi­sin ole­va, ny­ky­ään per­heen­sä kans­sa Kei­te­leen ran­nal­la Ää­ne­kos­kel­la asu­va ja Vir­tain Ur­hei­lu­ka­las­ta­jia edus­ta­va Vil­le Ris­to­lai­nen on voit­ta­nut per­ho­ka­las­tuk­sen SM-kul­taa.

Seppo Tanhua piipahti ennen joulua Virroilla tyttärensä Ninan kanssa.

Seppo Tanhua piipahti ennen joulua Virroilla tyttärensä Ninan kanssa.

Tuija Veija

Tiilet vaihtuivat tähtiin

Seppo Tanhua piipahti ennen joulua Virroilla tyttärensä Ninan kanssa.

Seppo Tanhua piipahti ennen joulua Virroilla tyttärensä Ninan kanssa.

Tuija Veija

Seppo Tanhua piipahti ennen joulua Virroilla tyttärensä Ninan kanssa.

Seppo Tanhua piipahti ennen joulua Virroilla tyttärensä Ninan kanssa.

Tuija Veija

Sep­po Tan­hua on yk­si Suo­men tun­ne­tuim­mis­ta ast­ro­lo­geis­ta. Siek­kis­ky­läs­tä läh­te­nyt muu­ra­rin poi­ka su­kel­si täh­ti­tai­vaan ih­mei­siin jo 1980-lu­vul­la. Hän on luo­nut ast­ro­lo­gi­an ym­pä­ril­le yri­tyk­sen, joka on elät­tä­nyt hä­net jo 35 vuot­ta, ja jat­kaa työs­ken­te­lyä myös elä­kei­än saa­vu­tet­tu­aan.

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Piia Hirviniemi

Hannes katkaisi sähköt lähes koko Virroilta

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Piia Hirviniemi

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Piia Hirviniemi

Koil­lis-Sa­ta­kun­nan Säh­kön toi­mi­tus­joh­ta­ja Anu Ran­ta­la ker­too, et­tä pa­him­mil­laan ti­lan­ne oli lau­an­tai­na 27. jou­lu­kuu­ta, jol­loin myrs­ky kat­kai­si säh­köt lä­hes koko Vir­roil­ta.

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Kuvat Tuija Veija

Paljastiko Virtain tähtikartta jotain yllättävää?

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Kuvat Tuija Veija

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain ko­ti­seu­tu­ar­kis­ton kät­köis­tä löy­tyi mys­ti­nen pa­pe­ri­kää­rö, jo­hon oli piir­ret­ty au­rin­gon nou­su- ja las­ku­ai­ko­ja, ho­ri­sont­te­ja ja mer­kit­ty ou­to­ja nu­me­ro­sar­jo­ja. Ark­kien kul­mas­ta löy­tyi­vät ni­mi­kir­jai­met I. L. Ar­kis­ton­hoi­ta­ja Lee­vi Häk­ki­nen ar­ve­li, et­tä ky­sees­sä oli­si täh­ti­kart­ta. Toi­mi­tus päät­ti ot­taa sel­vää, mikä tuo kää­rö on. 

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Kuvat Riikka Tallila

Virrat on paikka, jossa muutos toivotetaan tervetulleeksi

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Kuvat Riikka Tallila

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin uu­den­vuo­den vas­taa­not­to ta­pah­tui Vir­tain kir­kos­sa ja kau­pun­gin pu­heen­vuo­ron piti Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja Ari Dahl­berg.

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Tuija Veija

Hannes-myrsky oli hyvä opetus

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Tuija Veija

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Tuija Veija

Han­nes-myrs­kyn rie­hu­es­sa ja säh­kö­kat­kon jat­ku­es­sa myös ky­lis­sä läh­det­tiin huo­leh­ti­maan yh­tei­sön hy­vin­voin­nis­ta.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Tuija Veija

Valtuutettu vastaa

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Tuija Veija

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Tuija Veija

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin.
Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le.

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Ilpo Nygård

Pelastuslaitos hoiti satoja tehtäviä Hannes-myrskyn jälkeen

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Ilpo Nygård

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Ilpo Nygård

Pir­kan­maan pe­las­tus­lai­tok­sel­ta ker­rot­tiin ei­len il­lal­la, et­tä he oli­vat hoi­ta­neet sun­nun­tai­na 28. jou­lu­kuu­ta kel­lo 8.00 – 19.00 vä­lil­lä noin 300 Han­nes-myrs­kyn ai­heut­ta­maa va­hin­gon­tor­jun­ta­teh­tä­vää ym­pä­ri Pir­kan­maa­ta.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

SSS:n arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Vuosituhat vaihtui Virroilla, olitko paikalla?

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

SSS:n arkisto

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

SSS:n arkisto

Vir­tain Ro­ta­rei­den ja Vir­tain kau­pun­gin jär­jes­tä­miin juh­liin lii­kun­ta­hal­lil­le ker­rot­tiin osal­lis­tu­neen tois­ta­tu­hat­ta ih­mis­tä. Tätä päi­vää ja tu­le­vai­suut­ta edus­ti mul­ti­me­dia ja laa­ja­kan­kaal­la näh­tiin niin yh­teis­työ­kump­pa­nei­den pu­heen­vuo­rot kuin Kar­hun tie -esi­tys. Mul­ti­me­di­as­ta vas­ta­si Poh­jois-Pir­kan­maan kou­lu­tu­sins­ti­tuut­ti.

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Kansallisarkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Kaupun­ki­suun­nitelma vuodelta 1859

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Kansallisarkisto

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Kansallisarkisto

Ar­to Ala-Heik­ki­lä toi toi­mi­tuk­seen kol­me van­haa kart­taa ja muis­te­li kuul­leen­sa pik­ku­poi­ka­na, et­tä Vir­tain kau­pun­kia oli­si suun­ni­tel­tu pait­si Ka­let­to­man­lah­den ran­nal­le, myös Ko­ron­ky­lään ja Här­kö­seen. 

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Kuvituskuva

Suden kiintiömetsästys alkoi Virroillakin

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Kuvituskuva

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Kuvituskuva

Su­den kiin­ti­ö­met­säs­tys käyn­nis­tyi 1. tam­mi­kuu­ta 2026 ja se päät­tyy 10. hel­mi­kuu­ta. Met­säs­tys on sal­lit­tu yh­teen­sä 16 kiin­ti­öa­lu­eel­la eri puo­lil­la maa­ta. 

Perinnekylän kehittämisen näkyvin merkki on hieno valaistus, joka taatusti herättää huomiota ohikulkijoissa.

Perinnekylän kehittämisen näkyvin merkki on hieno valaistus, joka taatusti herättää huomiota ohikulkijoissa.

Ari Dahlberg

Joulukuu 2025 – näkyvyyttä ja toimintaa

Perinnekylän kehittämisen näkyvin merkki on hieno valaistus, joka taatusti herättää huomiota ohikulkijoissa.

Perinnekylän kehittämisen näkyvin merkki on hieno valaistus, joka taatusti herättää huomiota ohikulkijoissa.

Ari Dahlberg

Perinnekylän kehittämisen näkyvin merkki on hieno valaistus, joka taatusti herättää huomiota ohikulkijoissa.

Perinnekylän kehittämisen näkyvin merkki on hieno valaistus, joka taatusti herättää huomiota ohikulkijoissa.

Ari Dahlberg

Kotalan koululla keskusteltiin loppuvuodesta koulun tulevaisuudesta, sillä koulun oppilasmäärä on jäänyt pysyvästi alle 20 oppilaaseen.

Kotalan koululla keskusteltiin loppuvuodesta koulun tulevaisuudesta, sillä koulun oppilasmäärä on jäänyt pysyvästi alle 20 oppilaaseen.

Piia Hirviniemi

Marraskuu 2025 – Keskustelua ja kehitystä

Kotalan koululla keskusteltiin loppuvuodesta koulun tulevaisuudesta, sillä koulun oppilasmäärä on jäänyt pysyvästi alle 20 oppilaaseen.

Kotalan koululla keskusteltiin loppuvuodesta koulun tulevaisuudesta, sillä koulun oppilasmäärä on jäänyt pysyvästi alle 20 oppilaaseen.

Piia Hirviniemi

Kotalan koululla keskusteltiin loppuvuodesta koulun tulevaisuudesta, sillä koulun oppilasmäärä on jäänyt pysyvästi alle 20 oppilaaseen.

Kotalan koululla keskusteltiin loppuvuodesta koulun tulevaisuudesta, sillä koulun oppilasmäärä on jäänyt pysyvästi alle 20 oppilaaseen.

Piia Hirviniemi

Hyvinvointialueen palvelut toimivat normaalisti sähkökatkoista huolimatta

Han­nes-myrs­kyn ai­heut­ta­mis­ta säh­kö­kat­kois­ta huo­li­mat­ta Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een pal­ve­lut toi­mi­vat nor­maa­lis­ti. Ko­ti­hoi­don asi­ak­kaat saa­vat tu­kea ko­ti­hoi­don työn­te­ki­jöil­tä, ja mui­ta neu­vo­vat tar­vit­ta­es­sa lä­hi­to­rit, pal­ve­lu­neu­von­ta sekä so­si­aa­li- ja krii­si­päi­vys­tys.

Pelastuslaitos ja ensihoitopalvelut muistuttavat turvallisesta uudenvuoden vietosta.

Pelastuslaitos ja ensihoitopalvelut muistuttavat turvallisesta uudenvuoden vietosta.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Ilotulitteiden käyttö vuodenvaihteessa Pirkanmaalla

Pelastuslaitos ja ensihoitopalvelut muistuttavat turvallisesta uudenvuoden vietosta.

Pelastuslaitos ja ensihoitopalvelut muistuttavat turvallisesta uudenvuoden vietosta.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Pelastuslaitos ja ensihoitopalvelut muistuttavat turvallisesta uudenvuoden vietosta.

Pelastuslaitos ja ensihoitopalvelut muistuttavat turvallisesta uudenvuoden vietosta.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Yk­si­tyis­hen­ki­löt voi­vat Pir­kan­maal­la käyt­tää ilo­tu­lit­tei­ta il­man pe­las­tus­vi­ra­no­mai­sel­le teh­tä­vää il­moi­tus­ta 31.12.2025 kel­lo 18.00–1.1.2026 kel­lo 02.00 vä­li­se­nä ai­ka­na.

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Eräs heprealaiskirje

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Joi­ta­kin viik­ko­ja sit­ten Juk­ka-pap­pi ky­se­li täs­sä leh­des­sä hep­re­an osaa­jien pe­rään. Nyt ky­se­len mi­nä­kin tätä, kuka voi­si tul­ki­ta kir­jee­ni, lä­hin­nä kuin­ka kir­je on kul­keu­tu­nut mi­nul­le näil­lä hep­re­an kir­jai­mil­la va­rus­tet­tu­na?

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tuija Veija

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tuija Veija

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tuija Veija

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin.
Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le.

Satakunnan lennosto järjesti viikon mittaisen vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen Virtain ja Ruoveden alueella. Tässä meneilläön heittoistuinpelastautumisen harjoittelua.

Satakunnan lennosto järjesti viikon mittaisen vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen Virtain ja Ruoveden alueella. Tässä meneilläön heittoistuinpelastautumisen harjoittelua.

Jori-Pekka Wiklund

Lokakuu 2025 – Tapahtumarikasta aikaa

Satakunnan lennosto järjesti viikon mittaisen vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen Virtain ja Ruoveden alueella. Tässä meneilläön heittoistuinpelastautumisen harjoittelua.

Satakunnan lennosto järjesti viikon mittaisen vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen Virtain ja Ruoveden alueella. Tässä meneilläön heittoistuinpelastautumisen harjoittelua.

Jori-Pekka Wiklund

Satakunnan lennosto järjesti viikon mittaisen vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen Virtain ja Ruoveden alueella. Tässä meneilläön heittoistuinpelastautumisen harjoittelua.

Satakunnan lennosto järjesti viikon mittaisen vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen Virtain ja Ruoveden alueella. Tässä meneilläön heittoistuinpelastautumisen harjoittelua.

Jori-Pekka Wiklund

Pirkanmaan ELY-keskuksen toiminta päättyy

Vuo­den 2026 alus­sa Pir­kan­maan ja Kan­ta-Hä­meen alu­ei­den ke­hit­tä­mi­seen liit­ty­vät teh­tä­vät siir­ty­vät uu­del­le Sisä-Suo­men elin­voi­ma­kes­kuk­sel­le. Se vas­taa laa­jas­ti muun mu­as­sa elin­kei­no­jen, osaa­mi­sen, maa­han­muu­ton ja ko­tou­tu­mi­sen, maa­ta­lou­den ja maa­seu­dun ke­hit­tä­mi­sen, lii­ken­teen ja tien­pi­don sekä luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den teh­tä­vis­tä.

Nämä pienet valoketut tervehtivät joulukuussa Vihta-kodan tuntumassa.

Nämä pienet valoketut tervehtivät joulukuussa Vihta-kodan tuntumassa.

Kohti uutta vuotta

Nämä pienet valoketut tervehtivät joulukuussa Vihta-kodan tuntumassa.

Nämä pienet valoketut tervehtivät joulukuussa Vihta-kodan tuntumassa.

Nämä pienet valoketut tervehtivät joulukuussa Vihta-kodan tuntumassa.

Nämä pienet valoketut tervehtivät joulukuussa Vihta-kodan tuntumassa.

Kun kat­soim­me toi­mi­tuk­ses­sa taak­se­päin ja pön­gim­me vuo­den ai­kai­sia kuva-ar­kis­to­ja, ha­vait­sim­me kuin­ka pal­jon eri ta­pah­tu­mia se si­säl­si. Mo­nia uu­sia ja mu­ka­via koh­taa­mi­sia jäi mei­dän toi­mit­ta­jien­kin mie­leen vuo­den ai­ka­na.

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Riikka Tallila

Kiinalaislapset tutustuivat Virtain yhtenäiskouluun

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Riikka Tallila

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lus­sa suo­ma­lai­seen kou­lu­jär­jes­tel­mään tu­tus­tui vii­me vii­kol­la Kii­nas­ta kol­me op­pi­las­ta kol­mes­ta eri per­hees­tä.

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Riikka Tallila

Iloinen ja eteenpäin katsova rehtori aloittaa työnsä innolla

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Riikka Tallila

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun reh­to­rik­si va­lit­tu Mark­ku Ju­ho­la aloit­taa työn­sä 2. tam­mi­kuu­ta vä­hän en­nen, kun op­pi­laat tu­le­vat jou­lu­lo­man jäl­keen kou­luun.

Kelan päätösten ja kirjeiden toimitustapa muuttuu

Ke­lan pää­tök­set ja kir­jeet tu­le­vat jat­kos­sa vain säh­köi­ses­ti Oma­Ke­laan asi­ak­kail­le, jot­ka asi­oi­vat pal­ve­lus­sa ja ovat il­moit­ta­neet säh­kö­pos­ti­o­soit­teen­sa tai pu­he­lin­nu­me­ron­sa. Sa­maa kir­jet­tä ei lä­he­te­tä pos­tit­se. Kun uu­si pää­tös tai kir­je on lu­et­ta­vis­sa Oma­Ke­las­sa, sii­tä tu­lee il­moi­tus Suo­mi.fi-vies­ti­nä, säh­kö­pos­til­la tai teks­ti­vies­til­lä. Muu­tos tu­lee voi­maan Ke­las­sa 15.1.2026.

Yksityis­lää­kä­ri­käyntien Kela-korvaukset pienenevät

1.1.2026 al­ka­en Kela kor­vaa yk­si­tyis­lää­kä­rin vas­taa­not­to­käyn­nis­tä 8 eu­roa ny­kyi­sen 30 eu­ron si­jaan. Muu­tos kos­kee myös vi­de­o­vas­taa­not­toa, jon­ka kor­vaus on jat­kos­sa 8 eu­roa ai­em­man 25 eu­ron si­jaan. Kor­vaus­ten pie­nen­tä­mi­ses­tä pää­tet­tiin hal­li­tuk­sen bud­jet­ti­rii­hes­sä eli ta­lou­sar­vi­o­neu­vot­te­lus­sa osa­na jul­ki­sen ta­lou­den so­peu­tus­toi­mia.

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Kuvat Vuokko Viitiö

Mitä kuu­luu Ai­mo Vii­tiö?

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Kuvat Vuokko Viitiö

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Kuvat Vuokko Viitiö

 – Kii­tos, ihan hy­vää. Elä­ke­päi­viä täs­sä vai­mon kans­sa kah­des­taan vie­te­tään ja hoi­del­laan oma­ko­ti­ta­loon liit­ty­viä vel­voit­tei­ta, vas­taa Ai­mo Vii­tiö.

Vaskuun Satumetsä kutsui tutustumaan luontoon ja sen eläimiin kyläseuran aktiivien talkoiltua hauskat eläintaulut ja annettua nimensäkin hahmoille. Vaskuun rannan portilla polulle kutsuivat Eila Aro, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Vaskuun Satumetsä kutsui tutustumaan luontoon ja sen eläimiin kyläseuran aktiivien talkoiltua hauskat eläintaulut ja annettua nimensäkin hahmoille. Vaskuun rannan portilla polulle kutsuivat Eila Aro, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Tuija Veija

Elokuu 2025 – Hyviä tuulia ja uutisia

Vaskuun Satumetsä kutsui tutustumaan luontoon ja sen eläimiin kyläseuran aktiivien talkoiltua hauskat eläintaulut ja annettua nimensäkin hahmoille. Vaskuun rannan portilla polulle kutsuivat Eila Aro, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Vaskuun Satumetsä kutsui tutustumaan luontoon ja sen eläimiin kyläseuran aktiivien talkoiltua hauskat eläintaulut ja annettua nimensäkin hahmoille. Vaskuun rannan portilla polulle kutsuivat Eila Aro, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Tuija Veija

Vaskuun Satumetsä kutsui tutustumaan luontoon ja sen eläimiin kyläseuran aktiivien talkoiltua hauskat eläintaulut ja annettua nimensäkin hahmoille. Vaskuun rannan portilla polulle kutsuivat Eila Aro, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Vaskuun Satumetsä kutsui tutustumaan luontoon ja sen eläimiin kyläseuran aktiivien talkoiltua hauskat eläintaulut ja annettua nimensäkin hahmoille. Vaskuun rannan portilla polulle kutsuivat Eila Aro, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Tuija Veija

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

Mitä kuu­luu Sai­la Oja­la?

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

– Ke­sään kuu­luu tosi hy­vää. Keik­ko­ja on joka vii­kon­lop­pu ja toi­si­naan vii­kol­la­kin ym­pä­ri Suo­men. Töi­tä riit­tää, ja se on hie­noa, iloit­see Ret­ro­po­pin lau­la­ja Sai­la Oja­la.

Perinnekylän pellot täyttyvät kerran kesässä autoista viimeistä kulmaa myöten. Juhannusmarkkinoille osallistui tänäkin vuonna pitkästi yli tuhat ihmistä.

Perinnekylän pellot täyttyvät kerran kesässä autoista viimeistä kulmaa myöten. Juhannusmarkkinoille osallistui tänäkin vuonna pitkästi yli tuhat ihmistä.

Tuija Veija

Kesäkuu 2025 – Kesä Virroilla on vailla vertaa!

Perinnekylän pellot täyttyvät kerran kesässä autoista viimeistä kulmaa myöten. Juhannusmarkkinoille osallistui tänäkin vuonna pitkästi yli tuhat ihmistä.

Perinnekylän pellot täyttyvät kerran kesässä autoista viimeistä kulmaa myöten. Juhannusmarkkinoille osallistui tänäkin vuonna pitkästi yli tuhat ihmistä.

Tuija Veija

Perinnekylän pellot täyttyvät kerran kesässä autoista viimeistä kulmaa myöten. Juhannusmarkkinoille osallistui tänäkin vuonna pitkästi yli tuhat ihmistä.

Perinnekylän pellot täyttyvät kerran kesässä autoista viimeistä kulmaa myöten. Juhannusmarkkinoille osallistui tänäkin vuonna pitkästi yli tuhat ihmistä.

Tuija Veija

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Alina Haatainen

Nuori huippuviulisti odottaa innolla esiintymistä Virroilla

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Alina Haatainen

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Alina Haatainen

Yh­te­nä Ke­sä­Vir­rat­Soi-fes­ti­vaa­lin kirk­kaim­mis­ta täh­dis­tä lois­taa tänä vuon­na nuo­ri viu­lis­ti, 14-vuo­ti­as Lil­ja Haa­tai­nen, jon­ka al­ku­ke­sä on ku­lu­nut pit­käl­ti mu­siik­ki­juh­lil­la kier­tä­en. Hän on kon­ser­toi­nut muun mu­as­sa Rii­hi­mä­el­lä ja Naan­ta­lis­sa.

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.

Kuvituskuva

Joulusauna – suomalaisen mielen pyhä rituaali

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Jou­lu­sau­na on suo­ma­lai­sen vuo­den­kier­ron pyhä het­ki – ri­tu­aa­li, jos­sa ar­ki py­säh­tyy ja läm­pö ot­taa val­lan. Sen löy­lyis­sä pes­tään pois men­neen vuo­den to­mut ja val­mis­tau­du­taan uu­teen ai­kaan, puh­dis­tu­nei­na ja tyyn­ty­nei­nä. Se on yh­tä ai­kaa ke­hon ja sie­lun juh­la, sy­väs­ti in­hi­mil­li­nen ja ajat­to­man fi­lo­so­fi­nen het­ki – sau­no­so­fi­nen het­ki.

Koivurinteen päiväkodin lapset jättivät vetoomuksen Virtain kaupungille koskien Lastenkujan ja Laaksotien suojateiden maalauksia. Vetoomuksen vastaanottivat keskiviikkoaamusta kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja yhdyskuntatekniikan päällikkö Kimmo Jokinen.

Koivurinteen päiväkodin lapset jättivät vetoomuksen Virtain kaupungille koskien Lastenkujan ja Laaksotien suojateiden maalauksia. Vetoomuksen vastaanottivat keskiviikkoaamusta kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja yhdyskuntatekniikan päällikkö Kimmo Jokinen.

Riikka Tallila

Syyskuu 2025 – juhlaa ja iloisia kohtaamisia

Koivurinteen päiväkodin lapset jättivät vetoomuksen Virtain kaupungille koskien Lastenkujan ja Laaksotien suojateiden maalauksia. Vetoomuksen vastaanottivat keskiviikkoaamusta kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja yhdyskuntatekniikan päällikkö Kimmo Jokinen.

Koivurinteen päiväkodin lapset jättivät vetoomuksen Virtain kaupungille koskien Lastenkujan ja Laaksotien suojateiden maalauksia. Vetoomuksen vastaanottivat keskiviikkoaamusta kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja yhdyskuntatekniikan päällikkö Kimmo Jokinen.

Riikka Tallila

Koivurinteen päiväkodin lapset jättivät vetoomuksen Virtain kaupungille koskien Lastenkujan ja Laaksotien suojateiden maalauksia. Vetoomuksen vastaanottivat keskiviikkoaamusta kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja yhdyskuntatekniikan päällikkö Kimmo Jokinen.

Koivurinteen päiväkodin lapset jättivät vetoomuksen Virtain kaupungille koskien Lastenkujan ja Laaksotien suojateiden maalauksia. Vetoomuksen vastaanottivat keskiviikkoaamusta kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja yhdyskuntatekniikan päällikkö Kimmo Jokinen.

Riikka Tallila

Helpola oli yksi vanhimpia rakennuksia Virtaintien varrella.

Helpola oli yksi vanhimpia rakennuksia Virtaintien varrella.

Kuvat Tuija Veija

Purkutyöt käynnissä

Helpola oli yksi vanhimpia rakennuksia Virtaintien varrella.

Helpola oli yksi vanhimpia rakennuksia Virtaintien varrella.

Kuvat Tuija Veija

Helpola oli yksi vanhimpia rakennuksia Virtaintien varrella.

Helpola oli yksi vanhimpia rakennuksia Virtaintien varrella.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain kes­kus­tan ka­tu­ku­vas­ta ka­to­aa kak­si ra­ken­nus­ta en­si vii­kon ai­ka­na, kun Hel­po­lan ja Var­pus­tiel­lä ole­van oma­ko­ti­ta­lon pur­ku­työt ovat käyn­nis­ty­neet.

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Tuija Veija

Rantalan työpiste siirtyy Virtaintien kauneimpaan taloon

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Tuija Veija

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Tuija Veija

– Olen ai­na haa­veil­lut sa­ta­vuo­ti­aas­ta man­sar­di­kat­toi­ses­ta ta­los­ta, ja nyt pää­sen työs­ken­te­le­mään Vir­tain pää­ka­dun kau­neim­paan ra­ken­nuk­seen, iloit­see kas­va­tus- ja ope­tus­joh­ta­ja Kat­ri Ran­ta­la, jon­ka työ­pis­te siir­tyy yh­te­näis­kou­lul­ta Toi­vo­laan vuo­den vaih­tees­sa.

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Riikka Tallila

Iloinen ja eteenpäin katsova rehtori aloittaa työnsä innolla

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Riikka Tallila

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun reh­to­rik­si va­lit­tu Mark­ku Ju­ho­la aloit­taa työn­sä 2. tam­mi­kuu­ta vä­hän en­nen, kun op­pi­laat tu­le­vat jou­lu­lo­man jäl­keen kou­luun.

Seppo Tanhua piipahti ennen joulua Virroilla tyttärensä Ninan kanssa.

Seppo Tanhua piipahti ennen joulua Virroilla tyttärensä Ninan kanssa.

Tuija Veija

Tiilet vaihtuivat tähtiin

Seppo Tanhua piipahti ennen joulua Virroilla tyttärensä Ninan kanssa.

Seppo Tanhua piipahti ennen joulua Virroilla tyttärensä Ninan kanssa.

Tuija Veija

Seppo Tanhua piipahti ennen joulua Virroilla tyttärensä Ninan kanssa.

Seppo Tanhua piipahti ennen joulua Virroilla tyttärensä Ninan kanssa.

Tuija Veija

Sep­po Tan­hua on yk­si Suo­men tun­ne­tuim­mis­ta ast­ro­lo­geis­ta. Siek­kis­ky­läs­tä läh­te­nyt muu­ra­rin poi­ka su­kel­si täh­ti­tai­vaan ih­mei­siin jo 1980-lu­vul­la. Hän on luo­nut ast­ro­lo­gi­an ym­pä­ril­le yri­tyk­sen, joka on elät­tä­nyt hä­net jo 35 vuot­ta, ja jat­kaa työs­ken­te­lyä myös elä­kei­än saa­vu­tet­tu­aan.

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Piia Hirviniemi

Hannes katkaisi sähköt lähes koko Virroilta

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Piia Hirviniemi

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Piia Hirviniemi

Koil­lis-Sa­ta­kun­nan Säh­kön toi­mi­tus­joh­ta­ja Anu Ran­ta­la ker­too, et­tä pa­him­mil­laan ti­lan­ne oli lau­an­tai­na 27. jou­lu­kuu­ta, jol­loin myrs­ky kat­kai­si säh­köt lä­hes koko Vir­roil­ta.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu

Seu­ra­toi­mi­jat

Mukana Virtain urheiluelämässä monella rintamalla

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu

Seu­ra­toi­min­ta on tut­tua Sari Ko­lul­le. Hän on mu­ka­na use­am­mas­sa vir­to­lai­ses­sa seu­ras­sa ja kan­taa vas­tuu­ta mo­ni­puo­li­ses­ti niin hal­lin­nos­sa kuin val­men­nuk­ses­sa­kin.

Elsa Pöyhölä viettää vaihto-oppilasvuotta Pennsylvanian osalvaltiossa Erien kaupungissa. New Yorkissa sijatsevilla Letchworth State Parkin putouksilla hän kävi lokakuussa.

Elsa Pöyhölä viettää vaihto-oppilasvuotta Pennsylvanian osalvaltiossa Erien kaupungissa. New Yorkissa sijatsevilla Letchworth State Parkin putouksilla hän kävi lokakuussa.

Kuvat Elsa Pöyhölä

Vaihto-oppilasvuosi on yksi suurimmista unelmistani

Elsa Pöyhölä viettää vaihto-oppilasvuotta Pennsylvanian osalvaltiossa Erien kaupungissa. New Yorkissa sijatsevilla Letchworth State Parkin putouksilla hän kävi lokakuussa.

Elsa Pöyhölä viettää vaihto-oppilasvuotta Pennsylvanian osalvaltiossa Erien kaupungissa. New Yorkissa sijatsevilla Letchworth State Parkin putouksilla hän kävi lokakuussa.

Kuvat Elsa Pöyhölä

Elsa Pöyhölä viettää vaihto-oppilasvuotta Pennsylvanian osalvaltiossa Erien kaupungissa. New Yorkissa sijatsevilla Letchworth State Parkin putouksilla hän kävi lokakuussa.

Elsa Pöyhölä viettää vaihto-oppilasvuotta Pennsylvanian osalvaltiossa Erien kaupungissa. New Yorkissa sijatsevilla Letchworth State Parkin putouksilla hän kävi lokakuussa.

Kuvat Elsa Pöyhölä

– Ko­ke­mus on ol­lut ai­van us­ko­ma­ton, kuin unel­maa, ja ai­ka on men­nyt to­del­la no­pe­as­ti. Kaik­ki on su­ju­nut pa­rem­min kuin osa­sin ku­vi­tel­la, ja olen saa­nut ko­kea pal­jon uut­ta, tu­tus­tua ih­mi­siin ja näh­dä eri­lai­sia paik­ko­ja, ker­too vir­to­lai­nen El­sa Pöy­hö­lä kuu­lu­mi­sis­taan Ame­ri­kas­ta.

40 vuotta konekauppaa tehnyt Jukka Tarsia on jäämässä eläkkeelle vuoden vaihteessa. Hänen viimeinen työpäivänsä on 31. joulukuuta, sitä ennen riittää hektisiä päiviä loppuun asti.

40 vuotta konekauppaa tehnyt Jukka Tarsia on jäämässä eläkkeelle vuoden vaihteessa. Hänen viimeinen työpäivänsä on 31. joulukuuta, sitä ennen riittää hektisiä päiviä loppuun asti.

Riikka Tallila

Myyntityössä jokainen päivä on erilainen

40 vuotta konekauppaa tehnyt Jukka Tarsia on jäämässä eläkkeelle vuoden vaihteessa. Hänen viimeinen työpäivänsä on 31. joulukuuta, sitä ennen riittää hektisiä päiviä loppuun asti.

40 vuotta konekauppaa tehnyt Jukka Tarsia on jäämässä eläkkeelle vuoden vaihteessa. Hänen viimeinen työpäivänsä on 31. joulukuuta, sitä ennen riittää hektisiä päiviä loppuun asti.

Riikka Tallila

40 vuotta konekauppaa tehnyt Jukka Tarsia on jäämässä eläkkeelle vuoden vaihteessa. Hänen viimeinen työpäivänsä on 31. joulukuuta, sitä ennen riittää hektisiä päiviä loppuun asti.

40 vuotta konekauppaa tehnyt Jukka Tarsia on jäämässä eläkkeelle vuoden vaihteessa. Hänen viimeinen työpäivänsä on 31. joulukuuta, sitä ennen riittää hektisiä päiviä loppuun asti.

Riikka Tallila

Vir­to­lais­ten kans­sa­kin trak­to­ri­kaup­paa teh­nyt ko­ne­myy­jä Juk­ka Tar­sia siir­tyy 40 vuo­den myyn­ti­työn jäl­keen elä­ke­päi­vil­le vuo­den vaih­tees­sa.

Sulo Lahdenmäellä on edessään ensimmäinen joulu.

Sulo Lahdenmäellä on edessään ensimmäinen joulu.

Kiireettömyys korostuu tänä jouluna

Sulo Lahdenmäellä on edessään ensimmäinen joulu.

Sulo Lahdenmäellä on edessään ensimmäinen joulu.

Sulo Lahdenmäellä on edessään ensimmäinen joulu.

Sulo Lahdenmäellä on edessään ensimmäinen joulu.

Ee­ri­ka ja Mika Lah­den­mä­ki viet­tä­vät jou­lua tänä vuon­na uu­del­la ko­koon­pa­nol­la, sil­lä hei­nä­kuus­sa heil­le syn­tyi Sulo-poi­ka. Hän on nyt nel­jän ja puo­len kuu­kau­den ikäi­nen.

Mikko Haapaniemen vähemmän tiedossa oleva harrastus on maalaaminen. Taidetta on syntynyt vuosikymmenten aikana myös kehyksiin asti.

Mikko Haapaniemen vähemmän tiedossa oleva harrastus on maalaaminen. Taidetta on syntynyt vuosikymmenten aikana myös kehyksiin asti.

Riikka Tallila

Jämpti kotikasvatus kannusti opiskelemaan ja töihin

Mikko Haapaniemen vähemmän tiedossa oleva harrastus on maalaaminen. Taidetta on syntynyt vuosikymmenten aikana myös kehyksiin asti.

Mikko Haapaniemen vähemmän tiedossa oleva harrastus on maalaaminen. Taidetta on syntynyt vuosikymmenten aikana myös kehyksiin asti.

Riikka Tallila

Mikko Haapaniemen vähemmän tiedossa oleva harrastus on maalaaminen. Taidetta on syntynyt vuosikymmenten aikana myös kehyksiin asti.

Mikko Haapaniemen vähemmän tiedossa oleva harrastus on maalaaminen. Taidetta on syntynyt vuosikymmenten aikana myös kehyksiin asti.

Riikka Tallila

– Pa­dol­la oli sä­pi­nää, kun pa­la­sim­me kou­lus­ta ja näim­me, mi­ten pa­to­ra­ken­teet sor­tui­vat, ve­si­mas­sat vei­vät men­nes­sään pa­to­ra­ken­tei­ta ja jopa pa­to­al­taan ran­nan pui­ta, muis­te­lee Mik­ko Haa­pa­nie­mi vuo­den 1954 ta­pah­tu­nut­ta Soi­nin­kos­ken pa­don mur­tu­mis­ta.

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Riikka Tallila

Keittiöstä lähtee vuodessa reippaat 140 000 annosta

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Riikka Tallila

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Riikka Tallila

Nuo­ri­so­kes­kus Mart­ti­sen ra­vin­to­la­pääl­lik­kö Mika Yli­ta­lo pyö­rit­tää keit­ti­ö­tä kol­men ko­kin Sam­po Koi­vu­lan, Kat­ja Pö­lö­sen ja Alek­sandr She­di­nin voi­min.

Ari Maskoselle lenkit karkeakarvaisen mäyräkoiran Sylvin kanssa ovat mieluisa harrastus.

Ari Maskoselle lenkit karkeakarvaisen mäyräkoiran Sylvin kanssa ovat mieluisa harrastus.

Leila Maskonen

Mitä kuu­luu Ari Mas­ko­nen?

Ari Maskoselle lenkit karkeakarvaisen mäyräkoiran Sylvin kanssa ovat mieluisa harrastus.

Ari Maskoselle lenkit karkeakarvaisen mäyräkoiran Sylvin kanssa ovat mieluisa harrastus.

Leila Maskonen

Ari Maskoselle lenkit karkeakarvaisen mäyräkoiran Sylvin kanssa ovat mieluisa harrastus.

Ari Maskoselle lenkit karkeakarvaisen mäyräkoiran Sylvin kanssa ovat mieluisa harrastus.

Leila Maskonen

– Kii­tos ky­sy­mäs­tä, ihan hy­vää kuu­luu, vas­taa toi­mi­tuk­ses­sa pii­pah­ta­nut Ari Mas­ko­nen, joka viet­tää elä­ke­päi­vi­ään naa­pu­ri­kau­pun­gis­sa Keu­ruul­la.

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Kuvat Tuija Veija

Paljastiko Virtain tähtikartta jotain yllättävää?

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Kuvat Tuija Veija

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain ko­ti­seu­tu­ar­kis­ton kät­köis­tä löy­tyi mys­ti­nen pa­pe­ri­kää­rö, jo­hon oli piir­ret­ty au­rin­gon nou­su- ja las­ku­ai­ko­ja, ho­ri­sont­te­ja ja mer­kit­ty ou­to­ja nu­me­ro­sar­jo­ja. Ark­kien kul­mas­ta löy­tyi­vät ni­mi­kir­jai­met I. L. Ar­kis­ton­hoi­ta­ja Lee­vi Häk­ki­nen ar­ve­li, et­tä ky­sees­sä oli­si täh­ti­kart­ta. Toi­mi­tus päät­ti ot­taa sel­vää, mikä tuo kää­rö on. 

Talviclassic tuo lapsuudenkaverit yhteen kerran vuodessa ja tuttu jengi oli koolla jälleen.

Talviclassic tuo lapsuudenkaverit yhteen kerran vuodessa ja tuttu jengi oli koolla jälleen.

Riikka Tallila

Tammikuun 2025 – elämänmakuista menoa

Talviclassic tuo lapsuudenkaverit yhteen kerran vuodessa ja tuttu jengi oli koolla jälleen.

Talviclassic tuo lapsuudenkaverit yhteen kerran vuodessa ja tuttu jengi oli koolla jälleen.

Riikka Tallila

Talviclassic tuo lapsuudenkaverit yhteen kerran vuodessa ja tuttu jengi oli koolla jälleen.

Talviclassic tuo lapsuudenkaverit yhteen kerran vuodessa ja tuttu jengi oli koolla jälleen.

Riikka Tallila

Näin vuo­den lo­pus­sa voi muis­tel­la, mil­lai­nen vuo­si 2025 vir­to­lai­sit­tain oli­kaan. Hyp­pää ku­va­ka­ru­sel­lin kyy­tiin! Jul­kai­sem­me va­lo­ku­via kuu­kau­si ker­ral­laan paik­ka­kun­nan uu­ti­sis­ta ja ar­kis­ton syö­ve­rei­hin­kin tal­len­ne­tuis­ta jul­kai­se­mat­to­mis­ta otok­sis­ta.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski

Seu­ra­toi­mi­jat

Sisäinen palo ei sammu

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski

Ar­ki­aa­mui­sin kel­lo kuu­si Son­ja Nii­ni­kos­ki ot­taa aa­mu­puu­ron lau­ta­sel­le ja aloit­taa te­ke­mään Vir­tain Syk­keen töi­tä.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomien varhaisjakelu loppuu

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Pos­tin te­ke­mien muu­tok­sien vuok­si var­hais­ja­ke­lu lop­puu 5. tam­mi­kuu­ta pos­ti­nu­me­rol­la 34800 VIR­RAT. Tä­män joh­dos­ta Suo­men­se­län Sa­no­mat tul­laan ja­ka­maan Vir­tain var­hais­ja­ke­lu­a­lu­eel­la 5. tam­mi­kuu­ta läh­tien il­mes­ty­mis­päi­vä­nään eli tors­tai­na aa­mu­päi­vän ai­ka­na. Var­hais­ja­ke­lun päät­ty­es­sä sa­no­ma­leh­det muut­tu­vat päi­vä­ja­ke­lu-leh­dek­si.

Tarjanteen seurakunnan kirkkovaltuuston ensimmäinen kokous pidettiin Ruovedellä.

Tarjanteen seurakunnan kirkkovaltuuston ensimmäinen kokous pidettiin Ruovedellä.

Kuvat Heikki Saarinen

Tarjanteen seurakunnan kirkkovaltuusto aloitti työnsä sopuisasti

Tarjanteen seurakunnan kirkkovaltuuston ensimmäinen kokous pidettiin Ruovedellä.

Tarjanteen seurakunnan kirkkovaltuuston ensimmäinen kokous pidettiin Ruovedellä.

Kuvat Heikki Saarinen

Tarjanteen seurakunnan kirkkovaltuuston ensimmäinen kokous pidettiin Ruovedellä.

Tarjanteen seurakunnan kirkkovaltuuston ensimmäinen kokous pidettiin Ruovedellä.

Kuvat Heikki Saarinen

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan kirk­ko­val­tuus­to ko­koon­tui tiis­tai­na 16. jou­lu­kuu­ta en­sim­mäi­seen ko­kouk­seen­sa, joka pi­det­tiin Ruo­ve­del­lä.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Seu­ra­toi­mi­jat

Lasten liikunta sydämen asiana

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Ee­va An­ti­la aloit­ti len­to­pal­lon pe­laa­mi­sen jo lap­se­na Vir­tain Veik­ko­jen ri­veis­sä, sil­lä hä­nen äi­tin­sä toi­mi tuol­loin seu­ras­sa val­men­ta­ja­na. Seu­ra tuli sitä kaut­ta An­ti­lal­le tu­tuk­si, ja on kul­ke­nut sii­tä as­ti hä­nen elä­mäs­sään mu­ka­na.

Kuusi ihmistä loukkaantui kahden auton nokkakolarissa Virroilla

Val­ta­tie 23:lla, Koi­vu­mä­en­tien ja Laa­jan­tien ris­teyk­ses­tä 300 met­riä Kih­ni­ön suun­taan sat­tui kes­ki­viik­ko­na 10. jou­lu­kuu­ta va­ka­va kah­den ka­tu­maas­tu­rin nok­ka­ko­la­ri.

Ylennyksiä reservissä

Pir­kan­maan alu­e­toi­mis­ton pääl­lik­kö evl Jar­mo Mat­ti­la on ylen­tä­nyt seu­raa­vat vir­to­lai­set hen­ki­löt re­ser­vis­sä 6. jou­lu­kuu­ta 2025:

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Tuija Veija

Palvelutiski ja kauppias pysyvät

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Tuija Veija

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Tuija Veija

– Edel­li­ses­tä re­mon­tis­ta on jo 14 vuot­ta. Li­säk­si myy­mä­län pe­rus­kor­jaus­ta vauh­dit­taa EU:n mää­räys kyl­mä­ko­nei­den kyl­mä­ai­neis­ta. Ny­kyi­siä fre­o­ni­lait­tei­ta ei saa käyt­tää enää vuo­den 2030 jäl­keen, pe­rus­te­lee kaup­pi­as Juha Ra­ja­nie­mi Vir­tain K-Su­per­mar­ke­tis­sa käyn­nis­sä ole­vaa mit­ta­vaa re­mont­tia.

Koko kylän jouluinen yhteislaulutilaisuus Pub 66:lla järjestetään maanantai-iltana 22. joulukuuta. Jopa ne, jotka eivät muista kaikkia sanoja, pääsevät mukaan. Tilaisuuden järjestävät Virtain seurakunta ja Pub 66.

Koko kylän jouluinen yhteislaulutilaisuus Pub 66:lla järjestetään maanantai-iltana 22. joulukuuta. Jopa ne, jotka eivät muista kaikkia sanoja, pääsevät mukaan. Tilaisuuden järjestävät Virtain seurakunta ja Pub 66.

Anssi Nyman

Joululauluja nuotista ja nuotin vierestä

Koko kylän jouluinen yhteislaulutilaisuus Pub 66:lla järjestetään maanantai-iltana 22. joulukuuta. Jopa ne, jotka eivät muista kaikkia sanoja, pääsevät mukaan. Tilaisuuden järjestävät Virtain seurakunta ja Pub 66.

Koko kylän jouluinen yhteislaulutilaisuus Pub 66:lla järjestetään maanantai-iltana 22. joulukuuta. Jopa ne, jotka eivät muista kaikkia sanoja, pääsevät mukaan. Tilaisuuden järjestävät Virtain seurakunta ja Pub 66.

Anssi Nyman

Koko kylän jouluinen yhteislaulutilaisuus Pub 66:lla järjestetään maanantai-iltana 22. joulukuuta. Jopa ne, jotka eivät muista kaikkia sanoja, pääsevät mukaan. Tilaisuuden järjestävät Virtain seurakunta ja Pub 66.

Koko kylän jouluinen yhteislaulutilaisuus Pub 66:lla järjestetään maanantai-iltana 22. joulukuuta. Jopa ne, jotka eivät muista kaikkia sanoja, pääsevät mukaan. Tilaisuuden järjestävät Virtain seurakunta ja Pub 66.

Anssi Nyman

Pai­kal­li­sel­la Pub 66:lla val­lit­see läm­min­hen­ki­nen tun­nel­ma pari päi­vää en­nen jou­lu­aat­toa, kun väki ko­koon­tuu jou­lui­seen, jo klas­si­kok­si muo­dos­tu­nee­seen yh­teis­lau­lu­ti­lai­suu­teen.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Kuvat Riikka Tallila

Virrat on paikka, jossa muutos toivotetaan tervetulleeksi

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Kuvat Riikka Tallila

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin uu­den­vuo­den vas­taa­not­to ta­pah­tui Vir­tain kir­kos­sa ja kau­pun­gin pu­heen­vuo­ron piti Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja Ari Dahl­berg.

Sukkalahjoituksen ottivat vastaan Vihriäläkodin hoitajat Mari Pohjonen, Sari Savilahti ja Eerika Pekkanen.

Sukkalahjoituksen ottivat vastaan Vihriäläkodin hoitajat Mari Pohjonen, Sari Savilahti ja Eerika Pekkanen.

Eila Kalliomäki

Pehmeää pakettiin Vihriäläkodissa

Sukkalahjoituksen ottivat vastaan Vihriäläkodin hoitajat Mari Pohjonen, Sari Savilahti ja Eerika Pekkanen.

Sukkalahjoituksen ottivat vastaan Vihriäläkodin hoitajat Mari Pohjonen, Sari Savilahti ja Eerika Pekkanen.

Eila Kalliomäki

Sukkalahjoituksen ottivat vastaan Vihriäläkodin hoitajat Mari Pohjonen, Sari Savilahti ja Eerika Pekkanen.

Sukkalahjoituksen ottivat vastaan Vihriäläkodin hoitajat Mari Pohjonen, Sari Savilahti ja Eerika Pekkanen.

Eila Kalliomäki

– Vih­ri­ä­lä­ko­dil­ta tuli toi­ve, et­tä voi­si­ko hei­dän asuk­kail­leen saa­da läm­pi­miä suk­kia lah­ja­pa­ket­tei­hin lai­tet­ta­vak­si. Ja me­hän tar­tuim­me asi­aan kah­dek­san nai­sen voi­min. Lan­gat löy­tyi­vät neu­lo­jien omis­ta ko­reis­ta, taus­toit­taa toi­min­taa jär­jes­tel­lyt Ei­la Kal­li­o­mä­ki.

Raija-Liisa Vuorinen, (vas.), Anja Teräväinen, Sanni Järvinen, Airi Mörö, Kaija Huhtala ja Sinikka Syrjänen ihastelivat Keiturinpuiston asukkaille kudottuja sukkia ja kämmekkäitä.

Raija-Liisa Vuorinen, (vas.), Anja Teräväinen, Sanni Järvinen, Airi Mörö, Kaija Huhtala ja Sinikka Syrjänen ihastelivat Keiturinpuiston asukkaille kudottuja sukkia ja kämmekkäitä.

Riikka Tallila

Hyvää mieltä Keiturinpuistoon

Raija-Liisa Vuorinen, (vas.), Anja Teräväinen, Sanni Järvinen, Airi Mörö, Kaija Huhtala ja Sinikka Syrjänen ihastelivat Keiturinpuiston asukkaille kudottuja sukkia ja kämmekkäitä.

Raija-Liisa Vuorinen, (vas.), Anja Teräväinen, Sanni Järvinen, Airi Mörö, Kaija Huhtala ja Sinikka Syrjänen ihastelivat Keiturinpuiston asukkaille kudottuja sukkia ja kämmekkäitä.

Riikka Tallila

Raija-Liisa Vuorinen, (vas.), Anja Teräväinen, Sanni Järvinen, Airi Mörö, Kaija Huhtala ja Sinikka Syrjänen ihastelivat Keiturinpuiston asukkaille kudottuja sukkia ja kämmekkäitä.

Raija-Liisa Vuorinen, (vas.), Anja Teräväinen, Sanni Järvinen, Airi Mörö, Kaija Huhtala ja Sinikka Syrjänen ihastelivat Keiturinpuiston asukkaille kudottuja sukkia ja kämmekkäitä.

Riikka Tallila

Vir­tain Eläk­keen­saa­jien kym­men­ku­to­ja ku­to­jaa ovat ah­ke­roi­neet 22 suk­ka­pa­ria Kei­tu­rin­puis­ton asuk­kail­le, jou­kos­sa oli­vat myös muu­ta­mat käm­mek­käät.

Yhdentoista Varpustiellä vietetyn vuoden jälkeen Hautauspalvelu ja kukkasitomo Kukka-Riitta muutti vuoden 2025 alussa uusiin tiloihin Virtaintielle.

Yhdentoista Varpustiellä vietetyn vuoden jälkeen Hautauspalvelu ja kukkasitomo Kukka-Riitta muutti vuoden 2025 alussa uusiin tiloihin Virtaintielle.

Piia Hirviniemi

Helmikuu 2025 – äksöniä ja pukuloistoa

Yhdentoista Varpustiellä vietetyn vuoden jälkeen Hautauspalvelu ja kukkasitomo Kukka-Riitta muutti vuoden 2025 alussa uusiin tiloihin Virtaintielle.

Yhdentoista Varpustiellä vietetyn vuoden jälkeen Hautauspalvelu ja kukkasitomo Kukka-Riitta muutti vuoden 2025 alussa uusiin tiloihin Virtaintielle.

Piia Hirviniemi

Yhdentoista Varpustiellä vietetyn vuoden jälkeen Hautauspalvelu ja kukkasitomo Kukka-Riitta muutti vuoden 2025 alussa uusiin tiloihin Virtaintielle.

Yhdentoista Varpustiellä vietetyn vuoden jälkeen Hautauspalvelu ja kukkasitomo Kukka-Riitta muutti vuoden 2025 alussa uusiin tiloihin Virtaintielle.

Piia Hirviniemi

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Tuija Veija

Hannes-myrsky oli hyvä opetus

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Tuija Veija

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Tuija Veija

Han­nes-myrs­kyn rie­hu­es­sa ja säh­kö­kat­kon jat­ku­es­sa myös ky­lis­sä läh­det­tiin huo­leh­ti­maan yh­tei­sön hy­vin­voin­nis­ta.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Tuija Veija

Valtuutettu vastaa

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Tuija Veija

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Tuija Veija

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin.
Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le.

Talvisodankin kokenut Veikko Yläjärvi viettää 100-vuotispäiväänsä 16. joulukuuta Keiturinhelmessä perhepiirissä sekä yhdessä talon väen kanssa. Hän uskoo kovan työn olevan hänen pitkän iän salaisuus.

Talvisodankin kokenut Veikko Yläjärvi viettää 100-vuotispäiväänsä 16. joulukuuta Keiturinhelmessä perhepiirissä sekä yhdessä talon väen kanssa. Hän uskoo kovan työn olevan hänen pitkän iän salaisuus.

Riikka Tallila

Veikko Yläjärvi seuraa tiiviisti Virtain asioita

Talvisodankin kokenut Veikko Yläjärvi viettää 100-vuotispäiväänsä 16. joulukuuta Keiturinhelmessä perhepiirissä sekä yhdessä talon väen kanssa. Hän uskoo kovan työn olevan hänen pitkän iän salaisuus.

Talvisodankin kokenut Veikko Yläjärvi viettää 100-vuotispäiväänsä 16. joulukuuta Keiturinhelmessä perhepiirissä sekä yhdessä talon väen kanssa. Hän uskoo kovan työn olevan hänen pitkän iän salaisuus.

Riikka Tallila

Talvisodankin kokenut Veikko Yläjärvi viettää 100-vuotispäiväänsä 16. joulukuuta Keiturinhelmessä perhepiirissä sekä yhdessä talon väen kanssa. Hän uskoo kovan työn olevan hänen pitkän iän salaisuus.

Talvisodankin kokenut Veikko Yläjärvi viettää 100-vuotispäiväänsä 16. joulukuuta Keiturinhelmessä perhepiirissä sekä yhdessä talon väen kanssa. Hän uskoo kovan työn olevan hänen pitkän iän salaisuus.

Riikka Tallila

– Par­haat nuo­ruus­vuo­det me­ni­vät Tal­vi­so­das­sa, 17-vuo­ti­aa­na ar­mei­jan lei­piin ja siel­tä suo­raan ko­vaan paik­kaan Kan­nak­sel­le lin­jas­toon. Siel­lä meni yh­teen­sä kol­me vuot­ta, kun pu­rim­me so­ta­kor­vauk­se­na Ve­nä­jäl­le vie­lä Tai­val­kos­kel­la sak­sa­lais­ten te­ke­mää kent­tä­ra­taa Hy­ryn­sal­mi-Kuu­sa­mo -vä­lil­lä, muis­te­lee Mo­nos­ky­läs­tä läh­töi­sin ole­va Veik­ko Ylä­jär­vi 100-vuo­tis­päi­vän­sä tie­noil­la.

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Ilpo Nygård

Pelastuslaitos hoiti satoja tehtäviä Hannes-myrskyn jälkeen

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Ilpo Nygård

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Ilpo Nygård

Pir­kan­maan pe­las­tus­lai­tok­sel­ta ker­rot­tiin ei­len il­lal­la, et­tä he oli­vat hoi­ta­neet sun­nun­tai­na 28. jou­lu­kuu­ta kel­lo 8.00 – 19.00 vä­lil­lä noin 300 Han­nes-myrs­kyn ai­heut­ta­maa va­hin­gon­tor­jun­ta­teh­tä­vää ym­pä­ri Pir­kan­maa­ta.