Kodin akkukäyttöisten ja ladattavien laitteiden määrä on lisääntynyt huomattavasti.
Kodissa saattaa olla jopa kymmeniä ladattavia laitteita leluista kelloihin ja sähköpyöristä matkapuhelimiin. Lisääntynyt akkujen määrä on lisännyt myös ladattavista laitteista aiheutuneita tulipaloja ja läheltä piti -tilanteita. Pelkästään Pirkanmaalla tapahtuu kymmeniä akkupaloja ja niiden vaaroja vuosittain.
Vakuutusyhtiöille ilmoitetaan myös vahinkoja, joissa pelastuslaitosta ei ole hälytetty, joten läheltä piti -tilanteista saadaan hyvä käsitys. Pahimmillaan ladattavista laitteista on aiheutunut tulipaloja, joissa koko rakennus on tuhoutunut. Palokuolemiltakaan ei ole vältytty ladattavien laitteiden tulipalojen yhteydessä. Akkupalot ovat myös yksi mahdollinen syttymissyy jätteenkäsittelylaitoksilla.
Käytöstä poistettu litiumioniakku tai litiumparisto on turvallisuusriski ja voi herätä vahingoittuessaan uudestaan henkiin ”zombiakkuna” ja jopa räjähtäen syttyä palamaan. Zombiakkuvaaran välttämiseksi ja ympäristön suojelemiseksi tulisi irrottaa kaikki akut ja paristot laitteesta heti, kun se lakkaa toimimasta tai laitetta ei enää tarvita. Akut ja paristot pitäisi viedä viipymättä navat suojattuina tai muovipussiin pakattuina niille tarkoitettuihin keräysastioihin kauppaan tai muuhun keräyspisteeseen.
LähiTapiola-ryhmän yhtiöiden irtaimisto- ja rakennusvahingoista vuosilta 2019–2021 akkuihin tai latauksiin liittyviä vahinkoja löytyi 241 kappaletta. Kappalemääräisesti suurin osa liittyi matkapuhelinten ja tietokoneen akkuihin, mutta myös eksoottisempia laitteita kuten lihasvasaraa, partakonetta ja itkuhälytintä löytyi.
– Akut voivat vaurioitua iskusta, kosteudesta tai niissä voi olla valmistusvirhe. Myös virheellinen tai viallinen laturi voi aiheuttaa palovaaran. Osassa tapauksista akku ei ole syttynyt, mutta on turvonnut, mikä kertoo akun vikaantumisesta. Vikaantuneen akun käyttö tulee lopettaa välittömästi ja laite pitää kierrättää asianmukaisesti. Esimerkiksi zombiakku-kampanjan kotisivuilta löytyy tietoa ja osoitteet, johon voi palauttaa vikaantuneet akut, LähiTapiola Pirkanmaan korvaustoiminnasta vastaava johtaja Antti Määttänen kertoo.
Isoja akkuja ei pidä ladata eteisessä
LähiTapiola kysyi Arjen katsaus -kyselyssään, mitkä ovat tärkeimpiä palovahinkojen ennaltaehkäisyn keinoja. 89 prosenttia vastaajista nimesi palovaroittimen, 78 prosenttia kynttilöiden ja avotulen valvomisen ja 63 prosenttia nopeasti saatavilla olevat sammutusvälineet kuten sammutuspeitteen. Vain 41 prosenttia nimesi tärkeäksi keinoksi, että akkukäyttöisiä laitteita ei jätetä latautumaan valvomatta.
– Akkujen lataamista on syytä välttää yöllä, mikäli asunnossa nukutaan. Laite voi tosin syttyä palamaan, vaikka se ei olisi latautumassa, mikäli se on vikaantunut. Vikaantumisesta voi kertoa esimerkiksi poikkeuksellinen kuumeneminen, turpoaminen, sähköpalon käry tai laitteen muu epänormaali toiminta.
Akkuja ladatessa on otettava huomioon, että litiumioniakun palo on käytännössä mahdoton sammuttaa ilman koko akun upottamista veteen.
– Pieni akku palaa nopeasti kokonaan ja mikäli siitä ei lennä palavia heitteitä ja laite on palamattomalla alustalla, tilanteesta voi selvitä pelkällä säikähdyksellä. Suurempien akkujen, kuten sähköpyörien ja -potkulautojen palo kestää pitkään ja niistä lentää heitteitä ympäriinsä. Isoja akkuja ei pidä ladata eteisessä tai muillakaan poistumisteillä.
Akkupalojen tai akkupalovaarojen määrä on noussut koronavuosista siten, että LähiTapiola Pirkanmaalle ilmoitettiin vuonna 2023 kymmenen akkuihin liittyvää paloa, kun vuonna 2021 vahinkoja ilmoitettiin viisi. Suurin osa paloista ei kuitenkaan johtanut isoihin rakennuspaloihin. Kun otetaan huomioon kaikki vakuutusyhtiöt ja niiden markkinaosuudet, arvion mukaan Pirkanmaalla sattuu noin 40–50 paloa tai palovaaraa vuosittain.
– Osassa vahinkoilmoituksista voi huomata, että laite on tilattu verkosta ja merkki on ainakin itselleni täysin tuntematon. Halvalla saa harvoin luotettavia ja turvallisia akkukäyttöisiä laitteita tilattua verkosta, Määttänen pohtii.