Useat kesätyöpaikat on jo täytetty, mutta vielä löytyy jotain avoimia paikkoja. Virtolaisia nuoria haetaan kesätöihin esimerkiksi Perinnekylään.Työtehtäviin kuuluu muun muassa viestintää sosiaalisessa mediassa ja opaskierroksia.

Useat kesätyöpaikat on jo täytetty, mutta vielä löytyy jotain avoimia paikkoja. Virtolaisia nuoria haetaan kesätöihin esimerkiksi Perinnekylään.Työtehtäviin kuuluu muun muassa viestintää sosiaalisessa mediassa ja opaskierroksia.

Piia Hirviniemi

Useat kesätyöpaikat on jo täytetty, mutta vielä löytyy jotain avoimia paikkoja. Virtolaisia nuoria haetaan kesätöihin esimerkiksi Perinnekylään.Työtehtäviin kuuluu muun muassa viestintää sosiaalisessa mediassa ja opaskierroksia.

Useat kesätyöpaikat on jo täytetty, mutta vielä löytyy jotain avoimia paikkoja. Virtolaisia nuoria haetaan kesätöihin esimerkiksi Perinnekylään.Työtehtäviin kuuluu muun muassa viestintää sosiaalisessa mediassa ja opaskierroksia.

Piia Hirviniemi

Useat kesätyöpaikat on jo täytetty, mutta vielä löytyy jotain avoimia paikkoja. Virtolaisia nuoria haetaan kesätöihin esimerkiksi Perinnekylään.Työtehtäviin kuuluu muun muassa viestintää sosiaalisessa mediassa ja opaskierroksia.

Useat kesätyöpaikat on jo täytetty, mutta vielä löytyy jotain avoimia paikkoja. Virtolaisia nuoria haetaan kesätöihin esimerkiksi Perinnekylään.Työtehtäviin kuuluu muun muassa viestintää sosiaalisessa mediassa ja opaskierroksia.

Piia Hirviniemi

Mikä on kesätyötilanne Virroilla?

Val­ta­kun­nal­li­ses­ti on uu­ti­soi­tu, et­tä ke­sä­työ­paik­ko­ja on tar­jol­la tänä vuon­na en­tis­tä vä­hem­män, mut­ta vas­taa­vas­ti kiin­nos­tus ke­sä­töi­tä koh­taan on kas­va­nut.

– Hoitajamitoituksen alentamisen jälkeen olemme joutuneet poistamaan valikoimastamme läsnäolon. Piirtäjänä Vasemmistoliiton sitoutumaton kunnallisvaaliehdokas Elena Uusitalo.

– Hoitajamitoituksen alentamisen jälkeen olemme joutuneet poistamaan valikoimastamme läsnäolon. Piirtäjänä Vasemmistoliiton sitoutumaton kunnallisvaaliehdokas Elena Uusitalo.

– Hoitajamitoituksen alentamisen jälkeen olemme joutuneet poistamaan valikoimastamme läsnäolon. Piirtäjänä Vasemmistoliiton sitoutumaton kunnallisvaaliehdokas Elena Uusitalo.

– Hoitajamitoituksen alentamisen jälkeen olemme joutuneet poistamaan valikoimastamme läsnäolon. Piirtäjänä Vasemmistoliiton sitoutumaton kunnallisvaaliehdokas Elena Uusitalo.

– Hoitajamitoituksen alentamisen jälkeen olemme joutuneet poistamaan valikoimastamme läsnäolon. Piirtäjänä Vasemmistoliiton sitoutumaton kunnallisvaaliehdokas Elena Uusitalo.

– Hoitajamitoituksen alentamisen jälkeen olemme joutuneet poistamaan valikoimastamme läsnäolon. Piirtäjänä Vasemmistoliiton sitoutumaton kunnallisvaaliehdokas Elena Uusitalo.

Mielipide | Hoitaja­mi­toi­tuksesta

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Kuvat Tuija Veija

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Kuvat Tuija Veija

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Kuvat Tuija Veija

Eläkepäiviin kuuluvat hitaat aamut, sauna ja klapisavotta

Pit­kän työ­u­ran Pos­tin pal­ve­luk­ses­sa teh­nyt Sirk­ka-Lii­sa Kor­pi jäi eläk­keel­le 1. huh­ti­kuu­ta. Työ­vuo­sia sa­mal­la työ­nan­ta­jal­la ker­tyi 47.

Mielipide | Pidetään kuntaomisteiset yhtiöt kunnan omissa käsissä

Ta­ka­na on yli 10 vuo­den ko­ke­mus luot­ta­mus­teh­tä­vien hoi­ta­mi­ses­ta. Olen ol­lut kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu­na, si­vis­tys­lau­ta­kun­nan jä­se­ne­nä ja pu­heen­joh­ta­ja­na, sekä osal­lis­tu­nut kun­ta­o­mis­teis­ten yh­ti­öi­den hal­li­tus­työs­ken­te­lyyn. Mi­nul­la on myös ko­ke­mus­ta ul­ko­maanp­ro­jek­teis­ta yri­ty­se­lä­mäs­sä. Olen kirk­ko­val­tuus­ton jä­sen ja toi­mi­nut po­lii­si­a­si­ain neu­vot­te­lu­kun­nas­sa.

Kunpa edes joku

Ei ole pit­kää ai­kaa, kun mi­nul­ta ky­syt­tiin, et­tä mit­kä ne alu­e­vaa­lit nyt oli­vat­kaan ja mis­tä siel­lä pää­te­tään? Eh­kä täs­tä voi pää­tel­lä, mi­ten kau­ak­si sote-pal­ve­lui­den osal­ta pää­tök­sen­te­ko on ka­ran­nut ja mil­tä Poh­jois-Pir­kan­maal­ta kat­so­en asi­at näyt­tä­vät.

Sanna Järvensivu Marttisen johtajan virkaan

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus päät­tää siir­tää San­na Jär­ven­si­vun kun­nan ja hy­vin­voin­ti­a­lu­een vi­ran­hal­ti­jas­ta an­ne­tun lain no­jal­la nuo­ri­so­pal­ve­lu­pääl­li­kön vi­ras­ta Lii­ke­lai­tos Mart­ti­sen joh­ta­jan vir­kaan 1. tou­ko­kuu­ta 2025 al­ka­en. Jär­ven­si­vu täyt­tää Mart­ti­sen joh­ta­jan vi­ran kel­poi­suus­vaa­ti­muk­set ja vir­kaa voi­daan pi­tää hä­nel­le so­pi­va­na.

Mielipide | Empaattista päätöksentekoa yli kuntarajojen

Mitä enem­män maa­il­ma muut­tuu, sitä tär­ke­äm­mäk­si pie­nel­le­kin kun­nal­le tu­lee yli kun­ta­ra­jo­jen vai­kut­ta­mi­nen. Jos ha­lu­am­me vai­kut­taa yli kun­ta­ra­jo­jen, tar­vit­sem­me puo­lu­e­po­li­tiik­kaa.

Meidän Perinnekylälle oma hankepäällikkö

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus päät­tää myön­tää mää­rä­ai­kai­sen täyt­tö­lu­van han­ke­pääl­li­köl­le Mei­dän Pe­rin­ne­ky­lä -hank­kee­seen ajal­le 1.4.2025–31.3.2027. Han­ke­pääl­li­kön työ­ai­ka tu­lee ole­maan 50 pro­sent­tia.

Mielipide | Hyvinvointi syntyy kohtaamisista – ei kaukaisista hoitojonoista

Vir­roil­la on hyvä elää. Meil­lä on hie­not lii­kun­ta­mah­dol­li­suu­det, kau­nis luon­to ja en­nen kaik­kea ih­mi­siä, jot­ka vä­lit­tä­vät. Ten­nis­tun­nit Ki­sa­pir­til­lä, kä­ve­ly­ret­ket Hau­huus­sa ja yh­tei­set het­ket avan­tou­in­nin jäl­keen – ne pi­tä­vät mie­len vir­ke­ä­nä ja luo­vat yh­teyt­tä toi­siin. Lii­kun­ta ja ar­jen koh­taa­mi­set ovat par­haim­mil­laan pie­niä ih­mei­tä, jot­ka kan­nat­te­le­vat vai­kei­na­kin het­ki­nä.

Kaupungin tilinpäätös reilusti ylijäämäinen

Kau­pun­gin­hal­li­tus kä­sit­te­li vuo­den 2024 ti­lin­pää­tök­sen ko­kouk­ses­saan maa­nan­tai­na. Vir­tain kau­pun­gin ta­lous vuo­del­ta 2024 on 1,5 mil­joo­naa eu­roa yli­jää­mäi­nen, joka on mer­kit­tä­väs­ti pa­rem­pi kuin muu­tet­tu ta­lou­sar­vio, joka oli -353 177 eu­roa ne­ga­tii­vi­nen.

Virtain kirkko on mainio konserttisali, jonne sopii satamäärin kuulijoita. Siellä esiintyvät nuoret tähdet perjantaina ja sunnuntaina on aamulla juhlamessu ja illalla päätöskonsertti.

Virtain kirkko on mainio konserttisali, jonne sopii satamäärin kuulijoita. Siellä esiintyvät nuoret tähdet perjantaina ja sunnuntaina on aamulla juhlamessu ja illalla päätöskonsertti.

Matti Nenonen

KesäVirratSoi tarjoaa monta kaikille avointa konserttia

Virtain kirkko on mainio konserttisali, jonne sopii satamäärin kuulijoita. Siellä esiintyvät nuoret tähdet perjantaina ja sunnuntaina on aamulla juhlamessu ja illalla päätöskonsertti.

Virtain kirkko on mainio konserttisali, jonne sopii satamäärin kuulijoita. Siellä esiintyvät nuoret tähdet perjantaina ja sunnuntaina on aamulla juhlamessu ja illalla päätöskonsertti.

Matti Nenonen

Virtain kirkko on mainio konserttisali, jonne sopii satamäärin kuulijoita. Siellä esiintyvät nuoret tähdet perjantaina ja sunnuntaina on aamulla juhlamessu ja illalla päätöskonsertti.

Virtain kirkko on mainio konserttisali, jonne sopii satamäärin kuulijoita. Siellä esiintyvät nuoret tähdet perjantaina ja sunnuntaina on aamulla juhlamessu ja illalla päätöskonsertti.

Matti Nenonen

Ke­sä­vir­rat­soi-mu­siik­ki­juh­la to­teu­te­taan hei­nä­kuun 11.–13. päi­vä­nä kol­men päi­vän ko­ko­nai­suu­te­na per­jan­tais­ta sun­nun­tai­hin. Kym­me­nes­tä ta­pah­tu­mas­ta kol­meen myy­dään lip­pu­ja ja lo­put ovat mak­sut­to­mia.

 Mielipide | Teemani alue- ja kuntavaaleihin 2025

Jo­kai­sen vir­to­lai­sen on saa­ta­va pe­rus­pal­ve­lut lä­hel­tä, eri­tyi­ses­ti so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut, kou­lu­tus sekä van­hus­ten­huol­to. En­nal­ta­eh­käi­se­vä toi­min­ta, ku­ten pe­rus­ter­vey­den­huol­lon, mie­len­ter­veys­pal­ve­lui­den ja lii­kun­nan vah­vis­ta­mi­nen, on avain hy­vin­voin­tiin ja kus­tan­nus­ten hal­lin­taan. Pal­ve­lui­den tur­vaa­mi­sek­si on tär­ke­ää teh­dä jous­ta­vaa yh­teis­työ­tä Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een, naa­pu­ri­kun­tien ja kol­man­nen sek­to­rin kans­sa, jot­ta pal­ve­lut ta­voit­ta­vat kaik­ki nii­tä tar­vit­se­vat.

Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Riikka Tallila

Jatkoon menevien tehtävä yhteistyötä

Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Riikka Tallila

Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Riikka Tallila

Vir­tain Yrit­tä­jät jär­jes­ti viik­ko sit­ten tors­tai­na ti­lai­suu­den alue- ja kun­ta­vaa­lieh­dok­kail­le sekä yrit­tä­jil­le. Pai­kal­la oli 12 eh­do­kas­ta: Riit­ta-Lii­sa Mäki (PS), Mik­ko Huus­ko­nen (PS), Ari Dahl­berg (Vir­tain Valt­ti), Ai­mo Mä­ki­nen (kesk.), Satu Lin­ja­maa (Vir­tain Valt­ti), Mira Saa­ri­ket­tu (Vir­tain Valt­ti), Jari Kolk­ki­nen (Vir­tain Valt­ti), Tuu­la Män­ty­sal­mi (kesk.), Tomi Kor­ho­nen (Vir­tain Valt­ti), Mik­ko Hän­ni­nen (sd.), Ari-Mat­ti Jo­ki­tulp­po (Vir­tain Valt­ti) ja Pent­ti Tik­ka­nen (kok.)

Mielipide | Kaupungin metsien hoidosta

Vir­tain kau­pun­gil­la on koh­tuul­li­nen met­sä­o­mai­suus, jos­ta nor­maa­lin met­sän­käy­tön ul­ko­puo­lel­la on ul­koi­lu- ja puis­to­käy­tös­sä huo­mat­ta­va osuus. Met­sä­ta­lou­den met­sis­sä on ku­vi­ot­tai­nen met­sä­ta­lous­suun­ni­tel­ma jota päi­vi­te­tään hoi­to­töi­den ja hak­kui­den mu­kaan vuo­sit­tain. Suun­ni­tel­maa tar­kas­tel­laan noin 10 vuo­den vä­lein. Ku­vi­o­koh­tai­nen tar­kas­te­lu on ai­noa oi­kea vaih­to­eh­to.

Pneumokokkirokote ehkäisee pneumokokkibakteerin aiheuttamia vakavia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, verenmyrkytystä ja keuhkokuumetta.

Pneumokokkirokote ehkäisee pneumokokkibakteerin aiheuttamia vakavia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, verenmyrkytystä ja keuhkokuumetta.

Kuvituskuva/Pirha

Nyt on hyvä aika ottaa pneumokokkirokote

Pneumokokkirokote ehkäisee pneumokokkibakteerin aiheuttamia vakavia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, verenmyrkytystä ja keuhkokuumetta.

Pneumokokkirokote ehkäisee pneumokokkibakteerin aiheuttamia vakavia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, verenmyrkytystä ja keuhkokuumetta.

Kuvituskuva/Pirha

Pneumokokkirokote ehkäisee pneumokokkibakteerin aiheuttamia vakavia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, verenmyrkytystä ja keuhkokuumetta.

Pneumokokkirokote ehkäisee pneumokokkibakteerin aiheuttamia vakavia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, verenmyrkytystä ja keuhkokuumetta.

Kuvituskuva/Pirha

Pneu­mo­kok­ki on mer­kit­tä­vä tau­di­nai­heut­ta­ja. Se ai­heut­taa keuh­ko­kuu­met­ta ja mui­ta hen­gi­tys­tie­in­fek­ti­oi­ta sekä va­ka­via sai­raa­la­hoi­toa vaa­ti­via ylei­sin­fek­ti­oi­ta ku­ten ve­ren­myr­ky­tyk­siä. Ris­ki­ryh­miin kuu­lu­vat ovat oi­keu­tet­tu­ja mak­sut­to­maan pneu­mo­kok­ki­ro­kot­tee­seen.

Kirjastopedagogina helmikuussa aloittanut Leila Niemisen yksi tärkeä työkaveri on käsinukke Kirjasto-katti, joka on saanut huomioita osakseen jopa kirjeitä myöten. – Yhtenäiskoulun puolella ollaan Kirjasto-katille valmistamassa jopa omaa rapsutuskonettakin, hän kertoo.

Kirjastopedagogina helmikuussa aloittanut Leila Niemisen yksi tärkeä työkaveri on käsinukke Kirjasto-katti, joka on saanut huomioita osakseen jopa kirjeitä myöten. – Yhtenäiskoulun puolella ollaan Kirjasto-katille valmistamassa jopa omaa rapsutuskonettakin, hän kertoo.

Riikka Tallila

Kirjastopedagogi innostaa lapsia ja nuoria lukemaan

Kirjastopedagogina helmikuussa aloittanut Leila Niemisen yksi tärkeä työkaveri on käsinukke Kirjasto-katti, joka on saanut huomioita osakseen jopa kirjeitä myöten. – Yhtenäiskoulun puolella ollaan Kirjasto-katille valmistamassa jopa omaa rapsutuskonettakin, hän kertoo.

Kirjastopedagogina helmikuussa aloittanut Leila Niemisen yksi tärkeä työkaveri on käsinukke Kirjasto-katti, joka on saanut huomioita osakseen jopa kirjeitä myöten. – Yhtenäiskoulun puolella ollaan Kirjasto-katille valmistamassa jopa omaa rapsutuskonettakin, hän kertoo.

Riikka Tallila

Kirjastopedagogina helmikuussa aloittanut Leila Niemisen yksi tärkeä työkaveri on käsinukke Kirjasto-katti, joka on saanut huomioita osakseen jopa kirjeitä myöten. – Yhtenäiskoulun puolella ollaan Kirjasto-katille valmistamassa jopa omaa rapsutuskonettakin, hän kertoo.

Kirjastopedagogina helmikuussa aloittanut Leila Niemisen yksi tärkeä työkaveri on käsinukke Kirjasto-katti, joka on saanut huomioita osakseen jopa kirjeitä myöten. – Yhtenäiskoulun puolella ollaan Kirjasto-katille valmistamassa jopa omaa rapsutuskonettakin, hän kertoo.

Riikka Tallila

Jo vii­me syk­sys­tä läh­tien Vir­tain kir­jas­tos­sa työs­ken­nel­lyt Lei­la Nie­mi­nen aloit­ti 11. hel­mi­kuu­ta kir­jas­to­pe­da­go­gi­na.

Pirkanmaan maanteillä saa nopeusrajoitukset muuttaa 2.4. alkaen. – Pirkanmaalla ei ole tarvetta pääteiden huonon kunnon takia jättää tieosuuksille talvirajoituksia. Urautuminen on kuitenkin ollut talven aikana voimakasta, joten ajonopeus täytyy sovittaa aina ajo-olosuhteiden mukaisesti turvallisiin lukemiin, kertoo liikenneturvallisuusasiantuntija Leena-Maria Mäntylä Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Pirkanmaan maanteillä saa nopeusrajoitukset muuttaa 2.4. alkaen. – Pirkanmaalla ei ole tarvetta pääteiden huonon kunnon takia jättää tieosuuksille talvirajoituksia. Urautuminen on kuitenkin ollut talven aikana voimakasta, joten ajonopeus täytyy sovittaa aina ajo-olosuhteiden mukaisesti turvallisiin lukemiin, kertoo liikenneturvallisuusasiantuntija Leena-Maria Mäntylä Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Eeva Osa

Kesänopeuksiin porrastetusti ennen pääsiäistä

Pirkanmaan maanteillä saa nopeusrajoitukset muuttaa 2.4. alkaen. – Pirkanmaalla ei ole tarvetta pääteiden huonon kunnon takia jättää tieosuuksille talvirajoituksia. Urautuminen on kuitenkin ollut talven aikana voimakasta, joten ajonopeus täytyy sovittaa aina ajo-olosuhteiden mukaisesti turvallisiin lukemiin, kertoo liikenneturvallisuusasiantuntija Leena-Maria Mäntylä Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Pirkanmaan maanteillä saa nopeusrajoitukset muuttaa 2.4. alkaen. – Pirkanmaalla ei ole tarvetta pääteiden huonon kunnon takia jättää tieosuuksille talvirajoituksia. Urautuminen on kuitenkin ollut talven aikana voimakasta, joten ajonopeus täytyy sovittaa aina ajo-olosuhteiden mukaisesti turvallisiin lukemiin, kertoo liikenneturvallisuusasiantuntija Leena-Maria Mäntylä Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Eeva Osa

Pirkanmaan maanteillä saa nopeusrajoitukset muuttaa 2.4. alkaen. – Pirkanmaalla ei ole tarvetta pääteiden huonon kunnon takia jättää tieosuuksille talvirajoituksia. Urautuminen on kuitenkin ollut talven aikana voimakasta, joten ajonopeus täytyy sovittaa aina ajo-olosuhteiden mukaisesti turvallisiin lukemiin, kertoo liikenneturvallisuusasiantuntija Leena-Maria Mäntylä Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Pirkanmaan maanteillä saa nopeusrajoitukset muuttaa 2.4. alkaen. – Pirkanmaalla ei ole tarvetta pääteiden huonon kunnon takia jättää tieosuuksille talvirajoituksia. Urautuminen on kuitenkin ollut talven aikana voimakasta, joten ajonopeus täytyy sovittaa aina ajo-olosuhteiden mukaisesti turvallisiin lukemiin, kertoo liikenneturvallisuusasiantuntija Leena-Maria Mäntylä Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Eeva Osa

Koko maas­sa on mah­dol­li­suus siir­tyä ke­sä­no­peuk­siin en­nen pää­si­äis­tä, mi­kä­li sää- ja ke­li­o­lo­suh­teet sen sal­li­vat. Tal­vi- ja pi­me­än ajan no­peus­ra­joi­tus­ten pois­ton voi aloit­taa kes­ki­viik­ko­na 2. huh­ti­kuu­ta Pir­kan­maan, Uu­den­maan, Kaak­kois-Suo­men, Var­si­nais-Suo­men ja Ete­lä-Poh­jan­maan ELY-kes­kus­ten maan­teil­lä.

Mielipide | Kohti kunta- ja aluevaaleja

Moni on huo­man­nut kuin­ka vuo­det ku­lu­vat no­pe­as­ti, on jäl­leen kun­ta- ja alu­e­vaa­lien ai­ka. It­se läh­den kol­mat­ta ker­taa eh­dok­kaak­si, ja tois­ta ker­taa Kes­kus­ta­puo­lu­een lis­tal­la, sii­tä syys­tä, et­tä kun­nal­li­nen pää­tök­sen­te­ko kiin­nos­taa.

BirdLife Suomen vuoden lintu on erittäin uhanalainen huuhkaja, joka pesii myös Virroilla.

BirdLife Suomen vuoden lintu on erittäin uhanalainen huuhkaja, joka pesii myös Virroilla.

Micha Fager

Lu­ki­jan toi­ve

Onko Virroilla suuria petolintuja?

BirdLife Suomen vuoden lintu on erittäin uhanalainen huuhkaja, joka pesii myös Virroilla.

BirdLife Suomen vuoden lintu on erittäin uhanalainen huuhkaja, joka pesii myös Virroilla.

Micha Fager

BirdLife Suomen vuoden lintu on erittäin uhanalainen huuhkaja, joka pesii myös Virroilla.

BirdLife Suomen vuoden lintu on erittäin uhanalainen huuhkaja, joka pesii myös Virroilla.

Micha Fager

Toi­mi­tuk­seen on tul­lut toi­ve sel­vit­tää, on­ko Vir­roil­la maa­kot­kia ja mui­ta suu­ria pe­to­lin­tu­ja. Asia on nous­sut esil­le eri­tyi­ses­ti tuu­li­voi­ma-alu­ei­den suun­nit­te­lun myö­tä.

Kourallinen väkeä, joista suurin osa kuntavaaliehdokkaita, oli saapunut kuulemaan aluevaalipanelistien näkemyksiä hyvinvointialueen tulevasta toiminnasta ja siitä, miten he sitä kehittäisivät.

Kourallinen väkeä, joista suurin osa kuntavaaliehdokkaita, oli saapunut kuulemaan aluevaalipanelistien näkemyksiä hyvinvointialueen tulevasta toiminnasta ja siitä, miten he sitä kehittäisivät.

Kuvat Tuija Veija

Hyviä palveluita ollaan romuttamassa?

Kourallinen väkeä, joista suurin osa kuntavaaliehdokkaita, oli saapunut kuulemaan aluevaalipanelistien näkemyksiä hyvinvointialueen tulevasta toiminnasta ja siitä, miten he sitä kehittäisivät.

Kourallinen väkeä, joista suurin osa kuntavaaliehdokkaita, oli saapunut kuulemaan aluevaalipanelistien näkemyksiä hyvinvointialueen tulevasta toiminnasta ja siitä, miten he sitä kehittäisivät.

Kuvat Tuija Veija

Kourallinen väkeä, joista suurin osa kuntavaaliehdokkaita, oli saapunut kuulemaan aluevaalipanelistien näkemyksiä hyvinvointialueen tulevasta toiminnasta ja siitä, miten he sitä kehittäisivät.

Kourallinen väkeä, joista suurin osa kuntavaaliehdokkaita, oli saapunut kuulemaan aluevaalipanelistien näkemyksiä hyvinvointialueen tulevasta toiminnasta ja siitä, miten he sitä kehittäisivät.

Kuvat Tuija Veija

Pir­kan ky­lät ry jär­jes­ti alu­e­vaa­li­pa­nee­lin Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la tors­tai­na 27. maa­lis­kuu­ta. Pir­kan­maan puo­lu­eet oli­vat it­se ni­men­neet pa­ne­lis­tin­sa. Vir­roil­ta mu­ka­na oli­vat SDP:n Kei­jo Ka­le­va, Ko­koo­muk­sen Ol­li Sal­mi, Kes­kus­tan Rei­jo Kos­ke­la ja Va­sem­mis­to­lii­ton Kat­ja Ko­ta­lam­pi.

Kevätjäät ovat petollisia ja jäätilanne muuttuu nopeasti päivänkin aikana.

Kevätjäät ovat petollisia ja jäätilanne muuttuu nopeasti päivänkin aikana.

Kuvituskuva

”Parasta olisi jo pysyä kokonaan pois jäiltä”

Kevätjäät ovat petollisia ja jäätilanne muuttuu nopeasti päivänkin aikana.

Kevätjäät ovat petollisia ja jäätilanne muuttuu nopeasti päivänkin aikana.

Kuvituskuva

Kevätjäät ovat petollisia ja jäätilanne muuttuu nopeasti päivänkin aikana.

Kevätjäät ovat petollisia ja jäätilanne muuttuu nopeasti päivänkin aikana.

Kuvituskuva

Pir­kan­maal­la on saa­tu naut­tia upeis­ta ke­vät­säis­tä. Läm­min au­rin­gon­pais­te kut­suu ul­koi­le­maan ja bon­gai­le­maan ke­vään merk­ke­jä. Pe­las­tus­lai­tok­sel­la näi­hin merk­kei­hin kuu­lu­vat va­li­tet­ta­vas­ti myös heik­ko­jen jäi­den ai­heut­ta­mat vaa­ra­ti­lan­teet.

Journalistiopiskelijat Miika Yliniemelä (vas.) Reetta Salmela, Mikael Hautamäki, ja Niina Saarijärvi Oulusta halusivat tietää, mitä Virroilla puhutaan kahvipöydissä ja puskaradioissa? He olivat laittaneet merkille myös sen, miten karhuhahmo näkyy kaupungissa.

Journalistiopiskelijat Miika Yliniemelä (vas.) Reetta Salmela, Mikael Hautamäki, ja Niina Saarijärvi Oulusta halusivat tietää, mitä Virroilla puhutaan kahvipöydissä ja puskaradioissa? He olivat laittaneet merkille myös sen, miten karhuhahmo näkyy kaupungissa.

Riikka Tallila

Omat kuppikunnat ja omat jutut

Journalistiopiskelijat Miika Yliniemelä (vas.) Reetta Salmela, Mikael Hautamäki, ja Niina Saarijärvi Oulusta halusivat tietää, mitä Virroilla puhutaan kahvipöydissä ja puskaradioissa? He olivat laittaneet merkille myös sen, miten karhuhahmo näkyy kaupungissa.

Journalistiopiskelijat Miika Yliniemelä (vas.) Reetta Salmela, Mikael Hautamäki, ja Niina Saarijärvi Oulusta halusivat tietää, mitä Virroilla puhutaan kahvipöydissä ja puskaradioissa? He olivat laittaneet merkille myös sen, miten karhuhahmo näkyy kaupungissa.

Riikka Tallila

Journalistiopiskelijat Miika Yliniemelä (vas.) Reetta Salmela, Mikael Hautamäki, ja Niina Saarijärvi Oulusta halusivat tietää, mitä Virroilla puhutaan kahvipöydissä ja puskaradioissa? He olivat laittaneet merkille myös sen, miten karhuhahmo näkyy kaupungissa.

Journalistiopiskelijat Miika Yliniemelä (vas.) Reetta Salmela, Mikael Hautamäki, ja Niina Saarijärvi Oulusta halusivat tietää, mitä Virroilla puhutaan kahvipöydissä ja puskaradioissa? He olivat laittaneet merkille myös sen, miten karhuhahmo näkyy kaupungissa.

Riikka Tallila

– Ha­lu­ai­sim­me tie­tää, mil­lai­set asi­at tei­dän lu­ki­ja­kun­taan­ne pu­hu­tut­ta­vat ja mit­kä tee­mat kiin­nos­ta­vat, jot­ta osai­sim­me tuot­taa mie­lek­kään ja koh­den­ne­tun lop­pu­tuot­teen, tie­dus­te­li­vat ou­lu­lai­set kol­man­nen vuo­den am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun jour­na­lis­ti­o­pis­ke­li­jat Reet­ta Sal­me­la, Mi­ka­el Hau­ta­mä­ki, Mii­ka Yli­nie­me­lä ja Nii­na Saa­ri­jär­vi hel­mi­kuus­sa Suo­men­se­län Sa­no­mien toi­mi­tuk­sel­ta.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Sanna Hauta-aho

Nuo­ril­la on asi­aa

Virtain lukion 2.-luokkalaisten ERASMUS+ matkan kuvia ja tunnelmia

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Sanna Hauta-aho

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Sanna Hauta-aho

Läh­tö­päi­vä oli uu­vut­ta­va. Läh­dim­me tors­tain ja per­jan­tain vä­li­se­nä yö­nä Hal­la­kan­kaan bus­sil­la kel­lo 2.30 Vir­roil­ta ja len­sim­me en­sin Pirk­ka­las­ta Rii­kaan ja Rii­kas­ta Frank­fur­tiin. Frank­fur­tiin saa­vuim­me kel­lo 9 pai­kal­lis­ta ai­kaa. Hos­tel­lis­sa huo­nei­siin oli vai­kea löy­tää ja ra­ken­nus oli ai­ka sok­ke­loi­nen. Ma­joi­tuim­me A&O Os­tend Hos­tel Frank­furt am Mai­nis­sa. Päi­vä meni mat­kas­ta pa­lau­tu­es­sa ja il­lal­la me­nim­me kau­pun­gil­le syö­mään.

Tulijoen silta Virroilla.

Tulijoen silta Virroilla.

Jyrki Toivonen

Siltatyöt Pirkanmaalla vuonna 2025

Tulijoen silta Virroilla.

Tulijoen silta Virroilla.

Jyrki Toivonen

Tulijoen silta Virroilla.

Tulijoen silta Virroilla.

Jyrki Toivonen

Pir­kan­maan ELY-kes­kus pe­rus­kor­jaa tai uu­sii 14 sil­taa. Sil­to­ja kor­jaa­mal­la pa­ran­ne­taan lii­ken­teen su­ju­vuut­ta ja huo­leh­di­taan elin­kei­no­e­lä­mäl­le sekä huol­to­var­muu­del­le tär­keis­tä kul­je­tus­rei­teis­tä.

Mielipide | Virroilla jokaisen ääni rakentaa tulevaisuutta

Opis­ke­li­ja­na ja yrit­tä­jä­nä olen op­pi­nut vas­tuun kan­ta­mis­ta, te­ke­mään roh­kei­ta pää­tök­siä ja et­si­mään rat­kai­su­ja haas­ta­viin ti­lan­tei­siin. Nyt ha­lu­an tuo­da osaa­mi­se­ni osak­si kun­ta­päät­tä­mis­tä ja ol­la mu­ka­na ra­ken­ta­mas­sa Vir­tais­ta en­tis­tä elin­voi­mai­sem­paa kun­taa.

7. luokkalaiset Martin Virolainen (vas.) ja Juho Lamminmäki käyttivät äänioikeutensa nuorten vaaleissa. Vaalitoimitsijoina 9. luokkalaiset Mico Mäkäräinen, Pekka Viskari ja Vertti Paavola.

7. luokkalaiset Martin Virolainen (vas.) ja Juho Lamminmäki käyttivät äänioikeutensa nuorten vaaleissa. Vaalitoimitsijoina 9. luokkalaiset Mico Mäkäräinen, Pekka Viskari ja Vertti Paavola.

Piia Hirviniemi

Nuorten äänet menivät nuorille

7. luokkalaiset Martin Virolainen (vas.) ja Juho Lamminmäki käyttivät äänioikeutensa nuorten vaaleissa. Vaalitoimitsijoina 9. luokkalaiset Mico Mäkäräinen, Pekka Viskari ja Vertti Paavola.

7. luokkalaiset Martin Virolainen (vas.) ja Juho Lamminmäki käyttivät äänioikeutensa nuorten vaaleissa. Vaalitoimitsijoina 9. luokkalaiset Mico Mäkäräinen, Pekka Viskari ja Vertti Paavola.

Piia Hirviniemi

7. luokkalaiset Martin Virolainen (vas.) ja Juho Lamminmäki käyttivät äänioikeutensa nuorten vaaleissa. Vaalitoimitsijoina 9. luokkalaiset Mico Mäkäräinen, Pekka Viskari ja Vertti Paavola.

7. luokkalaiset Martin Virolainen (vas.) ja Juho Lamminmäki käyttivät äänioikeutensa nuorten vaaleissa. Vaalitoimitsijoina 9. luokkalaiset Mico Mäkäräinen, Pekka Viskari ja Vertti Paavola.

Piia Hirviniemi

Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la, lu­ki­os­sa ja Tre­dul­la ää­nes­tet­tiin nuor­ten vaa­leis­sa tiis­tai­na. Nuor­ten vaa­lit ja po­li­tiik­ka­viik­ko jär­jes­tet­tiin Vir­roil­la tois­ta ker­taa nuo­ri­so­val­tuus­ton luot­saa­ma­na yh­teis­työs­sä kou­lu­jen ja nuo­ri­so­pal­ve­lui­den kans­sa.

Kunnon keskustelua

Kun­ta- ja alu­e­vaa­lien en­nak­ko­ää­nes­tys on al­ka­mas­sa en­si vii­kol­la. Mo­lem­mat vaa­lit ovat tär­kei­tä. Kun­ta­lai­set ha­lu­ai­si­vat tie­toa ajan­koh­tai­sis­ta asi­ois­ta use­am­min kuin nel­jän vuo­den vä­lein. Sen mer­ki­tys tun­tuu vain ko­ros­tu­neen, kun so­si­aa­li­nen me­dia on käy­tös­sä.

Virtain nuorisovaltuuston puheenjohtaja Leo Valkonen ja sihteeri Otso Kolkkinen johtivat vaalipaneelin kulkua. Politiikkaviikko ja vaalipaneelikeskustelu järjestettiin yhteistyössä nuorisovaltuuston, nuorisopalveluiden, koulujen ja Allianssin kanssa.

Virtain nuorisovaltuuston puheenjohtaja Leo Valkonen ja sihteeri Otso Kolkkinen johtivat vaalipaneelin kulkua. Politiikkaviikko ja vaalipaneelikeskustelu järjestettiin yhteistyössä nuorisovaltuuston, nuorisopalveluiden, koulujen ja Allianssin kanssa.

Piia Hirviniemi

Etäkou­lu­pal­veluita ja uimahalli?

Virtain nuorisovaltuuston puheenjohtaja Leo Valkonen ja sihteeri Otso Kolkkinen johtivat vaalipaneelin kulkua. Politiikkaviikko ja vaalipaneelikeskustelu järjestettiin yhteistyössä nuorisovaltuuston, nuorisopalveluiden, koulujen ja Allianssin kanssa.

Virtain nuorisovaltuuston puheenjohtaja Leo Valkonen ja sihteeri Otso Kolkkinen johtivat vaalipaneelin kulkua. Politiikkaviikko ja vaalipaneelikeskustelu järjestettiin yhteistyössä nuorisovaltuuston, nuorisopalveluiden, koulujen ja Allianssin kanssa.

Piia Hirviniemi

Virtain nuorisovaltuuston puheenjohtaja Leo Valkonen ja sihteeri Otso Kolkkinen johtivat vaalipaneelin kulkua. Politiikkaviikko ja vaalipaneelikeskustelu järjestettiin yhteistyössä nuorisovaltuuston, nuorisopalveluiden, koulujen ja Allianssin kanssa.

Virtain nuorisovaltuuston puheenjohtaja Leo Valkonen ja sihteeri Otso Kolkkinen johtivat vaalipaneelin kulkua. Politiikkaviikko ja vaalipaneelikeskustelu järjestettiin yhteistyössä nuorisovaltuuston, nuorisopalveluiden, koulujen ja Allianssin kanssa.

Piia Hirviniemi

Nuor­ten vaa­lit ja po­li­tiik­ka­viik­ko käyn­nis­tyi­vät Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la nuo­ri­so­val­tuus­ton luot­saa­man vaa­li­pa­nee­li­kes­kus­te­lun myö­tä.

Mielipide | Lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielen­ter­veys­palvelut säilytettävä Pirkanmaalla

Luim­me tyr­mis­ty­nei­nä Aa­mu­leh­den 19.3.2025 uu­ti­sen, jos­sa ker­ro­taan, et­tä psy­ki­at­ri­set sai­raan­hoi­ta­jat pois­tu­vat kou­luis­ta ja walk in – pal­ve­lu lop­puu Pir­han alu­eel­ta. Las­ten ja nuor­ten pa­hoin­voin­ti ja mie­len­ter­vey­son­gel­mat ovat erit­täin pa­has­sa krii­sis­sä Pir­kan­maan alu­eel­la.

Päätökset kolmen vuoden koulukul­je­tuksista

Vir­tain kau­pun­gin kas­va­tus- ja ope­tus­lau­ta­kun­ta on teh­nyt pää­tök­sen kun­nan kou­lu­kul­je­tuk­sis­ta so­pi­mus­kau­del­le 1.8.2025–31.7.2028 ja va­lin­nut toi­mi­joik­si ko­ko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti edul­li­sim­man tar­jouk­sen an­ta­neet yrit­tä­jät.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Useat kesätyöpaikat on jo täytetty, mutta vielä löytyy jotain avoimia paikkoja. Virtolaisia nuoria haetaan kesätöihin esimerkiksi Perinnekylään.Työtehtäviin kuuluu muun muassa viestintää sosiaalisessa mediassa ja opaskierroksia.

Useat kesätyöpaikat on jo täytetty, mutta vielä löytyy jotain avoimia paikkoja. Virtolaisia nuoria haetaan kesätöihin esimerkiksi Perinnekylään.Työtehtäviin kuuluu muun muassa viestintää sosiaalisessa mediassa ja opaskierroksia.

Piia Hirviniemi

Mikä on kesätyötilanne Virroilla?

Useat kesätyöpaikat on jo täytetty, mutta vielä löytyy jotain avoimia paikkoja. Virtolaisia nuoria haetaan kesätöihin esimerkiksi Perinnekylään.Työtehtäviin kuuluu muun muassa viestintää sosiaalisessa mediassa ja opaskierroksia.

Useat kesätyöpaikat on jo täytetty, mutta vielä löytyy jotain avoimia paikkoja. Virtolaisia nuoria haetaan kesätöihin esimerkiksi Perinnekylään.Työtehtäviin kuuluu muun muassa viestintää sosiaalisessa mediassa ja opaskierroksia.

Piia Hirviniemi

Useat kesätyöpaikat on jo täytetty, mutta vielä löytyy jotain avoimia paikkoja. Virtolaisia nuoria haetaan kesätöihin esimerkiksi Perinnekylään.Työtehtäviin kuuluu muun muassa viestintää sosiaalisessa mediassa ja opaskierroksia.

Useat kesätyöpaikat on jo täytetty, mutta vielä löytyy jotain avoimia paikkoja. Virtolaisia nuoria haetaan kesätöihin esimerkiksi Perinnekylään.Työtehtäviin kuuluu muun muassa viestintää sosiaalisessa mediassa ja opaskierroksia.

Piia Hirviniemi

Val­ta­kun­nal­li­ses­ti on uu­ti­soi­tu, et­tä ke­sä­työ­paik­ko­ja on tar­jol­la tänä vuon­na en­tis­tä vä­hem­män, mut­ta vas­taa­vas­ti kiin­nos­tus ke­sä­töi­tä koh­taan on kas­va­nut.

Virtain kirkko on mainio konserttisali, jonne sopii satamäärin kuulijoita. Siellä esiintyvät nuoret tähdet perjantaina ja sunnuntaina on aamulla juhlamessu ja illalla päätöskonsertti.

Virtain kirkko on mainio konserttisali, jonne sopii satamäärin kuulijoita. Siellä esiintyvät nuoret tähdet perjantaina ja sunnuntaina on aamulla juhlamessu ja illalla päätöskonsertti.

Matti Nenonen

KesäVirratSoi tarjoaa monta kaikille avointa konserttia

Virtain kirkko on mainio konserttisali, jonne sopii satamäärin kuulijoita. Siellä esiintyvät nuoret tähdet perjantaina ja sunnuntaina on aamulla juhlamessu ja illalla päätöskonsertti.

Virtain kirkko on mainio konserttisali, jonne sopii satamäärin kuulijoita. Siellä esiintyvät nuoret tähdet perjantaina ja sunnuntaina on aamulla juhlamessu ja illalla päätöskonsertti.

Matti Nenonen

Virtain kirkko on mainio konserttisali, jonne sopii satamäärin kuulijoita. Siellä esiintyvät nuoret tähdet perjantaina ja sunnuntaina on aamulla juhlamessu ja illalla päätöskonsertti.

Virtain kirkko on mainio konserttisali, jonne sopii satamäärin kuulijoita. Siellä esiintyvät nuoret tähdet perjantaina ja sunnuntaina on aamulla juhlamessu ja illalla päätöskonsertti.

Matti Nenonen

Ke­sä­vir­rat­soi-mu­siik­ki­juh­la to­teu­te­taan hei­nä­kuun 11.–13. päi­vä­nä kol­men päi­vän ko­ko­nai­suu­te­na per­jan­tais­ta sun­nun­tai­hin. Kym­me­nes­tä ta­pah­tu­mas­ta kol­meen myy­dään lip­pu­ja ja lo­put ovat mak­sut­to­mia.

– Hoitajamitoituksen alentamisen jälkeen olemme joutuneet poistamaan valikoimastamme läsnäolon. Piirtäjänä Vasemmistoliiton sitoutumaton kunnallisvaaliehdokas Elena Uusitalo.

– Hoitajamitoituksen alentamisen jälkeen olemme joutuneet poistamaan valikoimastamme läsnäolon. Piirtäjänä Vasemmistoliiton sitoutumaton kunnallisvaaliehdokas Elena Uusitalo.

Mielipide | Hoitaja­mi­toi­tuksesta

– Hoitajamitoituksen alentamisen jälkeen olemme joutuneet poistamaan valikoimastamme läsnäolon. Piirtäjänä Vasemmistoliiton sitoutumaton kunnallisvaaliehdokas Elena Uusitalo.

– Hoitajamitoituksen alentamisen jälkeen olemme joutuneet poistamaan valikoimastamme läsnäolon. Piirtäjänä Vasemmistoliiton sitoutumaton kunnallisvaaliehdokas Elena Uusitalo.

– Hoitajamitoituksen alentamisen jälkeen olemme joutuneet poistamaan valikoimastamme läsnäolon. Piirtäjänä Vasemmistoliiton sitoutumaton kunnallisvaaliehdokas Elena Uusitalo.

– Hoitajamitoituksen alentamisen jälkeen olemme joutuneet poistamaan valikoimastamme läsnäolon. Piirtäjänä Vasemmistoliiton sitoutumaton kunnallisvaaliehdokas Elena Uusitalo.

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Kuvat Tuija Veija

Eläkepäiviin kuuluvat hitaat aamut, sauna ja klapisavotta

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Kuvat Tuija Veija

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Kuvat Tuija Veija

Pit­kän työ­u­ran Pos­tin pal­ve­luk­ses­sa teh­nyt Sirk­ka-Lii­sa Kor­pi jäi eläk­keel­le 1. huh­ti­kuu­ta. Työ­vuo­sia sa­mal­la työ­nan­ta­jal­la ker­tyi 47.

Sanomat avaa vaalikoneen Virtain kuntavaa­lieh­dok­kaille

Suo­men­se­län Sa­no­mat avaa mak­sut­to­man vaa­li­ko­neen Vir­tain kun­ta­vaa­lieh­dok­kail­le vas­tat­ta­vak­si. Mi­kä­li ha­lu­at ol­la mu­ka­na vaa­li­ko­nees­sa, lä­he­tät­hän omat tie­to­si (nimi, pu­he­lin­nu­me­ro, säh­kö­pos­ti­o­soi­te ja puo­lue) toi­mi­tuk­sel­le säh­kö­pos­til­la sss-toi­mi­tus@phpoint.fi

Kunpa edes joku

Ei ole pit­kää ai­kaa, kun mi­nul­ta ky­syt­tiin, et­tä mit­kä ne alu­e­vaa­lit nyt oli­vat­kaan ja mis­tä siel­lä pää­te­tään? Eh­kä täs­tä voi pää­tel­lä, mi­ten kau­ak­si sote-pal­ve­lui­den osal­ta pää­tök­sen­te­ko on ka­ran­nut ja mil­tä Poh­jois-Pir­kan­maal­ta kat­so­en asi­at näyt­tä­vät.

Tutustu Sanomien vaalikoneeseen!

Lop­pu­vii­kos­ta jän­ni­täm­me, mil­lai­sen vas­taa­no­ton Suo­men­se­län Sa­no­mien vaa­li­ko­ne saa. Se to­teu­tet­tiin pika-ai­ka­tau­lul­la kah­des­sa päi­väs­sä, jo­ten eh­kä jot­kut väit­tä­mät oli­si voi­nut muo­toil­la pa­rem­min, mut­ta hät­käh­dyt­tä­vän hie­nos­ti kun­ta­vaa­lieh­dok­kaat ovat nii­hin vas­tan­neet. Tun­tuu mu­ka­val­ta, et­tä näin no­pe­as­ti läh­dit­te mu­kaan!

Sanna Järvensivu Marttisen johtajan virkaan

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus päät­tää siir­tää San­na Jär­ven­si­vun kun­nan ja hy­vin­voin­ti­a­lu­een vi­ran­hal­ti­jas­ta an­ne­tun lain no­jal­la nuo­ri­so­pal­ve­lu­pääl­li­kön vi­ras­ta Lii­ke­lai­tos Mart­ti­sen joh­ta­jan vir­kaan 1. tou­ko­kuu­ta 2025 al­ka­en. Jär­ven­si­vu täyt­tää Mart­ti­sen joh­ta­jan vi­ran kel­poi­suus­vaa­ti­muk­set ja vir­kaa voi­daan pi­tää hä­nel­le so­pi­va­na.

Sini Tuuri Alavudelta on aloittanut Virtain Etsivä nuorisotyöntekijänä. Siniin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä sekä nuori itse että nuoren luvalla kuka tahansa, jolla on huoli nuoren hyvinvoinnista.

Sini Tuuri Alavudelta on aloittanut Virtain Etsivä nuorisotyöntekijänä. Siniin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä sekä nuori itse että nuoren luvalla kuka tahansa, jolla on huoli nuoren hyvinvoinnista.

Piia Hirviniemi

Sini Tuuri auttaa nuoria elämän solmukohdissa

Sini Tuuri Alavudelta on aloittanut Virtain Etsivä nuorisotyöntekijänä. Siniin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä sekä nuori itse että nuoren luvalla kuka tahansa, jolla on huoli nuoren hyvinvoinnista.

Sini Tuuri Alavudelta on aloittanut Virtain Etsivä nuorisotyöntekijänä. Siniin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä sekä nuori itse että nuoren luvalla kuka tahansa, jolla on huoli nuoren hyvinvoinnista.

Piia Hirviniemi

Sini Tuuri Alavudelta on aloittanut Virtain Etsivä nuorisotyöntekijänä. Siniin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä sekä nuori itse että nuoren luvalla kuka tahansa, jolla on huoli nuoren hyvinvoinnista.

Sini Tuuri Alavudelta on aloittanut Virtain Etsivä nuorisotyöntekijänä. Siniin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä sekä nuori itse että nuoren luvalla kuka tahansa, jolla on huoli nuoren hyvinvoinnista.

Piia Hirviniemi

Vir­tain uu­te­na Et­si­vä nuo­ri­so­työn­te­ki­jä­nä aloit­ta­neel­la Sini Tuu­ril­la on pit­kä his­to­ria nuo­ri­so­työn ken­täl­tä.

Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Riikka Tallila

Jatkoon menevien tehtävä yhteistyötä

Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Riikka Tallila

Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Riikka Tallila

Vir­tain Yrit­tä­jät jär­jes­ti viik­ko sit­ten tors­tai­na ti­lai­suu­den alue- ja kun­ta­vaa­lieh­dok­kail­le sekä yrit­tä­jil­le. Pai­kal­la oli 12 eh­do­kas­ta: Riit­ta-Lii­sa Mäki (PS), Mik­ko Huus­ko­nen (PS), Ari Dahl­berg (Vir­tain Valt­ti), Ai­mo Mä­ki­nen (kesk.), Satu Lin­ja­maa (Vir­tain Valt­ti), Mira Saa­ri­ket­tu (Vir­tain Valt­ti), Jari Kolk­ki­nen (Vir­tain Valt­ti), Tuu­la Män­ty­sal­mi (kesk.), Tomi Kor­ho­nen (Vir­tain Valt­ti), Mik­ko Hän­ni­nen (sd.), Ari-Mat­ti Jo­ki­tulp­po (Vir­tain Valt­ti) ja Pent­ti Tik­ka­nen (kok.)

Pneumokokkirokote ehkäisee pneumokokkibakteerin aiheuttamia vakavia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, verenmyrkytystä ja keuhkokuumetta.

Pneumokokkirokote ehkäisee pneumokokkibakteerin aiheuttamia vakavia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, verenmyrkytystä ja keuhkokuumetta.

Kuvituskuva/Pirha

Nyt on hyvä aika ottaa pneumokokkirokote

Pneumokokkirokote ehkäisee pneumokokkibakteerin aiheuttamia vakavia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, verenmyrkytystä ja keuhkokuumetta.

Pneumokokkirokote ehkäisee pneumokokkibakteerin aiheuttamia vakavia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, verenmyrkytystä ja keuhkokuumetta.

Kuvituskuva/Pirha

Pneumokokkirokote ehkäisee pneumokokkibakteerin aiheuttamia vakavia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, verenmyrkytystä ja keuhkokuumetta.

Pneumokokkirokote ehkäisee pneumokokkibakteerin aiheuttamia vakavia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, verenmyrkytystä ja keuhkokuumetta.

Kuvituskuva/Pirha

Pneu­mo­kok­ki on mer­kit­tä­vä tau­di­nai­heut­ta­ja. Se ai­heut­taa keuh­ko­kuu­met­ta ja mui­ta hen­gi­tys­tie­in­fek­ti­oi­ta sekä va­ka­via sai­raa­la­hoi­toa vaa­ti­via ylei­sin­fek­ti­oi­ta ku­ten ve­ren­myr­ky­tyk­siä. Ris­ki­ryh­miin kuu­lu­vat ovat oi­keu­tet­tu­ja mak­sut­to­maan pneu­mo­kok­ki­ro­kot­tee­seen.

Mielipide | Pidetään kuntaomisteiset yhtiöt kunnan omissa käsissä

Ta­ka­na on yli 10 vuo­den ko­ke­mus luot­ta­mus­teh­tä­vien hoi­ta­mi­ses­ta. Olen ol­lut kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu­na, si­vis­tys­lau­ta­kun­nan jä­se­ne­nä ja pu­heen­joh­ta­ja­na, sekä osal­lis­tu­nut kun­ta­o­mis­teis­ten yh­ti­öi­den hal­li­tus­työs­ken­te­lyyn. Mi­nul­la on myös ko­ke­mus­ta ul­ko­maanp­ro­jek­teis­ta yri­ty­se­lä­mäs­sä. Olen kirk­ko­val­tuus­ton jä­sen ja toi­mi­nut po­lii­si­a­si­ain neu­vot­te­lu­kun­nas­sa.

Meidän Perinnekylälle oma hankepäällikkö

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus päät­tää myön­tää mää­rä­ai­kai­sen täyt­tö­lu­van han­ke­pääl­li­köl­le Mei­dän Pe­rin­ne­ky­lä -hank­kee­seen ajal­le 1.4.2025–31.3.2027. Han­ke­pääl­li­kön työ­ai­ka tu­lee ole­maan 50 pro­sent­tia.

Kirjastopedagogina helmikuussa aloittanut Leila Niemisen yksi tärkeä työkaveri on käsinukke Kirjasto-katti, joka on saanut huomioita osakseen jopa kirjeitä myöten. – Yhtenäiskoulun puolella ollaan Kirjasto-katille valmistamassa jopa omaa rapsutuskonettakin, hän kertoo.

Kirjastopedagogina helmikuussa aloittanut Leila Niemisen yksi tärkeä työkaveri on käsinukke Kirjasto-katti, joka on saanut huomioita osakseen jopa kirjeitä myöten. – Yhtenäiskoulun puolella ollaan Kirjasto-katille valmistamassa jopa omaa rapsutuskonettakin, hän kertoo.

Riikka Tallila

Kirjastopedagogi innostaa lapsia ja nuoria lukemaan

Kirjastopedagogina helmikuussa aloittanut Leila Niemisen yksi tärkeä työkaveri on käsinukke Kirjasto-katti, joka on saanut huomioita osakseen jopa kirjeitä myöten. – Yhtenäiskoulun puolella ollaan Kirjasto-katille valmistamassa jopa omaa rapsutuskonettakin, hän kertoo.

Kirjastopedagogina helmikuussa aloittanut Leila Niemisen yksi tärkeä työkaveri on käsinukke Kirjasto-katti, joka on saanut huomioita osakseen jopa kirjeitä myöten. – Yhtenäiskoulun puolella ollaan Kirjasto-katille valmistamassa jopa omaa rapsutuskonettakin, hän kertoo.

Riikka Tallila

Kirjastopedagogina helmikuussa aloittanut Leila Niemisen yksi tärkeä työkaveri on käsinukke Kirjasto-katti, joka on saanut huomioita osakseen jopa kirjeitä myöten. – Yhtenäiskoulun puolella ollaan Kirjasto-katille valmistamassa jopa omaa rapsutuskonettakin, hän kertoo.

Kirjastopedagogina helmikuussa aloittanut Leila Niemisen yksi tärkeä työkaveri on käsinukke Kirjasto-katti, joka on saanut huomioita osakseen jopa kirjeitä myöten. – Yhtenäiskoulun puolella ollaan Kirjasto-katille valmistamassa jopa omaa rapsutuskonettakin, hän kertoo.

Riikka Tallila

Jo vii­me syk­sys­tä läh­tien Vir­tain kir­jas­tos­sa työs­ken­nel­lyt Lei­la Nie­mi­nen aloit­ti 11. hel­mi­kuu­ta kir­jas­to­pe­da­go­gi­na.

Päätökset kolmen vuoden koulukul­je­tuksista

Vir­tain kau­pun­gin kas­va­tus- ja ope­tus­lau­ta­kun­ta on teh­nyt pää­tök­sen kun­nan kou­lu­kul­je­tuk­sis­ta so­pi­mus­kau­del­le 1.8.2025–31.7.2028 ja va­lin­nut toi­mi­joik­si ko­ko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti edul­li­sim­man tar­jouk­sen an­ta­neet yrit­tä­jät.

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.

Vaalit alkavat jo näkyä katukuvassa. Telineet odottavat täyttöä Virtaintien varrella.

Vaalit alkavat jo näkyä katukuvassa. Telineet odottavat täyttöä Virtaintien varrella.

500 ääntä vapaana Virroilla

Vaalit alkavat jo näkyä katukuvassa. Telineet odottavat täyttöä Virtaintien varrella.

Vaalit alkavat jo näkyä katukuvassa. Telineet odottavat täyttöä Virtaintien varrella.

Vaalit alkavat jo näkyä katukuvassa. Telineet odottavat täyttöä Virtaintien varrella.

Vaalit alkavat jo näkyä katukuvassa. Telineet odottavat täyttöä Virtaintien varrella.

Sa­no­mien oma vaa­li­ko­ne avau­tuu ää­nes­tä­jien va­lin­taa hel­pot­ta­maan per­jan­tai­na 14. maa­lis­kuu­ta. Leh­den pai­noon men­nes­sä vaa­li­ko­nee­seen oli käy­nyt vas­taa­mas­sa 45 eh­do­kas­ta.

Mielipide | Empaattista päätöksentekoa yli kuntarajojen

Mitä enem­män maa­il­ma muut­tuu, sitä tär­ke­äm­mäk­si pie­nel­le­kin kun­nal­le tu­lee yli kun­ta­ra­jo­jen vai­kut­ta­mi­nen. Jos ha­lu­am­me vai­kut­taa yli kun­ta­ra­jo­jen, tar­vit­sem­me puo­lu­e­po­li­tiik­kaa.

Tanssiklubi Levottomat jalat muuttaa uuteen osoitteeseen Linjatielle. Yhdistyksen jäsenet Jorma Kaihola (vas.), Kristiina Ylistalo ja Esa Kataja odottavat jo innolla kevätkauden alkua.

Tanssiklubi Levottomat jalat muuttaa uuteen osoitteeseen Linjatielle. Yhdistyksen jäsenet Jorma Kaihola (vas.), Kristiina Ylistalo ja Esa Kataja odottavat jo innolla kevätkauden alkua.

Piia Hirviniemi

Yh­des­sä­o­loa, iloa ja toi­min­taa

Tanssit jatkuvat Linjatiellä

Tanssiklubi Levottomat jalat muuttaa uuteen osoitteeseen Linjatielle. Yhdistyksen jäsenet Jorma Kaihola (vas.), Kristiina Ylistalo ja Esa Kataja odottavat jo innolla kevätkauden alkua.

Tanssiklubi Levottomat jalat muuttaa uuteen osoitteeseen Linjatielle. Yhdistyksen jäsenet Jorma Kaihola (vas.), Kristiina Ylistalo ja Esa Kataja odottavat jo innolla kevätkauden alkua.

Piia Hirviniemi

Tanssiklubi Levottomat jalat muuttaa uuteen osoitteeseen Linjatielle. Yhdistyksen jäsenet Jorma Kaihola (vas.), Kristiina Ylistalo ja Esa Kataja odottavat jo innolla kevätkauden alkua.

Tanssiklubi Levottomat jalat muuttaa uuteen osoitteeseen Linjatielle. Yhdistyksen jäsenet Jorma Kaihola (vas.), Kristiina Ylistalo ja Esa Kataja odottavat jo innolla kevätkauden alkua.

Piia Hirviniemi

Tans­sik­lu­bi Le­vot­to­mat ja­lat muut­taa toi­min­tan­sa Vir­tain­tiel­tä Lin­ja­tiel­le en­ti­sen El­mo­Ne­tin ti­loi­hin.

Kuntalaisaloitteen vireille laittaneet Elina Murorinne (vas.), Larissa Heinämäki, Kaisa Koivisto ja Kati Laine toivovat avointa keskustelutilaisuutta, jossa he haluaisivat kuntalaistenkin pääsevän puhumaan tuulivoimasta Virtain päättäjien kanssa.

Kuntalaisaloitteen vireille laittaneet Elina Murorinne (vas.), Larissa Heinämäki, Kaisa Koivisto ja Kati Laine toivovat avointa keskustelutilaisuutta, jossa he haluaisivat kuntalaistenkin pääsevän puhumaan tuulivoimasta Virtain päättäjien kanssa.

Riikka Tallila

Kuntalai­sa­loitteen taustalla huoli suurista tuulivoi­ma­hank­keista

Kuntalaisaloitteen vireille laittaneet Elina Murorinne (vas.), Larissa Heinämäki, Kaisa Koivisto ja Kati Laine toivovat avointa keskustelutilaisuutta, jossa he haluaisivat kuntalaistenkin pääsevän puhumaan tuulivoimasta Virtain päättäjien kanssa.

Kuntalaisaloitteen vireille laittaneet Elina Murorinne (vas.), Larissa Heinämäki, Kaisa Koivisto ja Kati Laine toivovat avointa keskustelutilaisuutta, jossa he haluaisivat kuntalaistenkin pääsevän puhumaan tuulivoimasta Virtain päättäjien kanssa.

Riikka Tallila

Kuntalaisaloitteen vireille laittaneet Elina Murorinne (vas.), Larissa Heinämäki, Kaisa Koivisto ja Kati Laine toivovat avointa keskustelutilaisuutta, jossa he haluaisivat kuntalaistenkin pääsevän puhumaan tuulivoimasta Virtain päättäjien kanssa.

Kuntalaisaloitteen vireille laittaneet Elina Murorinne (vas.), Larissa Heinämäki, Kaisa Koivisto ja Kati Laine toivovat avointa keskustelutilaisuutta, jossa he haluaisivat kuntalaistenkin pääsevän puhumaan tuulivoimasta Virtain päättäjien kanssa.

Riikka Tallila

Vir­to­lai­set La­ris­sa Hei­nä­mä­ki, Kati Lai­ne, Eli­na Mu­ro­rin­ne ja Kai­sa Koi­vis­to lait­toi­vat mar­ras­kuun alus­sa vi­reil­le kun­ta­lai­sa­loit­teen, jos­sa vaa­di­taan, et­tä tuu­li­voi­maa ei ra­ken­ne­ta Vir­tain kau­pun­gin alu­eel­le. Aloit­tee­seen on täl­lä het­kel­lä osal­lis­tu­nut 358 hen­ki­löä, jois­ta noin kol­man­nes on va­paa-ajan asuk­kai­ta.

Ykkösiksi veteraanien pitkien matkojen SM-kilpailussa sijoittuneet Harri Ala-Lahti (vas.) ja Ari Orava Kauha-Hiihdon tunnelmissa.

Ykkösiksi veteraanien pitkien matkojen SM-kilpailussa sijoittuneet Harri Ala-Lahti (vas.) ja Ari Orava Kauha-Hiihdon tunnelmissa.

Harri Tarvainen

Menestystä Kauha-Hiihdossa

Ykkösiksi veteraanien pitkien matkojen SM-kilpailussa sijoittuneet Harri Ala-Lahti (vas.) ja Ari Orava Kauha-Hiihdon tunnelmissa.

Ykkösiksi veteraanien pitkien matkojen SM-kilpailussa sijoittuneet Harri Ala-Lahti (vas.) ja Ari Orava Kauha-Hiihdon tunnelmissa.

Harri Tarvainen

Ykkösiksi veteraanien pitkien matkojen SM-kilpailussa sijoittuneet Harri Ala-Lahti (vas.) ja Ari Orava Kauha-Hiihdon tunnelmissa.

Ykkösiksi veteraanien pitkien matkojen SM-kilpailussa sijoittuneet Harri Ala-Lahti (vas.) ja Ari Orava Kauha-Hiihdon tunnelmissa.

Harri Tarvainen

Kau­ha-Hiih­dos­sa Kau­ha­jo­el­la oli mu­ka­na myös Vir­tain Ur­hei­li­joi­den edus­ta­jia vii­me sun­nun­tai­na 16. hel­mi­kuu­ta. Ky­sees­sä oli Suo­men Hiih­to­lii­ton ve­te­raa­nien pit­kien mat­ko­jen SM-kil­pai­lu. Muu­ra­hai­sen luon­to­mat­kai­lu­kes­kuk­ses­sa jär­jes­tet­ty ki­sa­ta­pah­tu­ma oli sa­mal­la 50. juh­la­hiih­to.

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

Anssi Leppänen

Suomen Yrittäjät: Tamperelainen Taneli Ristmeri on Vuoden nuori Yrittäjä 2024

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

Anssi Leppänen

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

Anssi Leppänen

Suo­men Yrit­tä­jät pal­kit­si Ta­ne­li Rist­me­ren Vuo­den nuo­re­na yrit­tä­jä­nä 2024 Sei­nä­jo­en val­ta­kun­nal­li­sil­la yrit­tä­jä­päi­vil­lä lau­an­tai­na 12. lo­ka­kuu­ta.

Hannu Hyttisen kirjoista tunnetuin on Tampere-Suomi-sanakirja Pipa päässä rotvallir reunalla. Se käynnisti 1990-luvulla murresanakirjojen tulvan, joka vyöryi yli koko Suomen.

Hannu Hyttisen kirjoista tunnetuin on Tampere-Suomi-sanakirja Pipa päässä rotvallir reunalla. Se käynnisti 1990-luvulla murresanakirjojen tulvan, joka vyöryi yli koko Suomen.

Kuvat Hannu Hyttisen arkisto

Hannu Hyttinen löysi sukujuurensa Virroilta

Hannu Hyttisen kirjoista tunnetuin on Tampere-Suomi-sanakirja Pipa päässä rotvallir reunalla. Se käynnisti 1990-luvulla murresanakirjojen tulvan, joka vyöryi yli koko Suomen.

Hannu Hyttisen kirjoista tunnetuin on Tampere-Suomi-sanakirja Pipa päässä rotvallir reunalla. Se käynnisti 1990-luvulla murresanakirjojen tulvan, joka vyöryi yli koko Suomen.

Kuvat Hannu Hyttisen arkisto

Hannu Hyttisen kirjoista tunnetuin on Tampere-Suomi-sanakirja Pipa päässä rotvallir reunalla. Se käynnisti 1990-luvulla murresanakirjojen tulvan, joka vyöryi yli koko Suomen.

Hannu Hyttisen kirjoista tunnetuin on Tampere-Suomi-sanakirja Pipa päässä rotvallir reunalla. Se käynnisti 1990-luvulla murresanakirjojen tulvan, joka vyöryi yli koko Suomen.

Kuvat Hannu Hyttisen arkisto

Pe­rin­tei­nen su­ku­kir­ja läh­tee jos­ta­kin kiin­nos­ta­vas­ta en­ti­sa­jan hen­ki­lös­tä ja ete­nee koh­ti ny­ky­päi­vää. Tu­lok­se­na on su­ku­puu.

Tulijoen silta Virroilla.

Tulijoen silta Virroilla.

Jyrki Toivonen

Siltatyöt Pirkanmaalla vuonna 2025

Tulijoen silta Virroilla.

Tulijoen silta Virroilla.

Jyrki Toivonen

Tulijoen silta Virroilla.

Tulijoen silta Virroilla.

Jyrki Toivonen

Pir­kan­maan ELY-kes­kus pe­rus­kor­jaa tai uu­sii 14 sil­taa. Sil­to­ja kor­jaa­mal­la pa­ran­ne­taan lii­ken­teen su­ju­vuut­ta ja huo­leh­di­taan elin­kei­no­e­lä­mäl­le sekä huol­to­var­muu­del­le tär­keis­tä kul­je­tus­rei­teis­tä.

Keiturin Sote kävi edellisen kerran rekrytointimatkalla Vietnamissa vuonna 2022.

Keiturin Sote kävi edellisen kerran rekrytointimatkalla Vietnamissa vuonna 2022.

Arkistokuva/Kari Nuuttila

Keiturin Sotessa odotetaan 11 hoitajaa Vietnamista

Keiturin Sote kävi edellisen kerran rekrytointimatkalla Vietnamissa vuonna 2022.

Keiturin Sote kävi edellisen kerran rekrytointimatkalla Vietnamissa vuonna 2022.

Arkistokuva/Kari Nuuttila

Keiturin Sote kävi edellisen kerran rekrytointimatkalla Vietnamissa vuonna 2022.

Keiturin Sote kävi edellisen kerran rekrytointimatkalla Vietnamissa vuonna 2022.

Arkistokuva/Kari Nuuttila

Kei­tu­rin So­ten toi­mi­tus­joh­ta­ja Kari Nuut­ti­la ker­too yh­ti­ön suun­ni­tel­mal­li­ses­ta toi­min­nas­ta ul­ko­mail­ta tu­le­vien hoi­ta­jien saa­mi­sek­si Vir­roil­le ja Ruo­ve­del­le.

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Vaskuun joukkue Stadi vs. Lande -ohjelmassa

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Vas­kuu­lai­set Heli Jy­ti­lä, Satu Komp­si ja Juha Hörk­kö osal­lis­tui­vat per­jan­tai­na MTV3:n Stadi vs. lan­de -oh­jel­man ku­vauk­siin.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Re­mon­toin­ti, si­sus­tus ja puu­tar­ha­kau­den aloi­tus

Koti, kahvila ja second hand tuovat urheilutalolle uutta säpinää

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Kun ylö­jär­ve­läi­nen Ol­li Le­mi­vaa­ra kävi tu­tus­tu­mas­sa Kil­lin­kos­kel­la myyn­nis­sä ol­lee­seen en­ti­seen ur­hei­lu­ta­loon, hän ei ai­kail­lut, vaan teki tar­jouk­sen kiin­teis­tös­tä sa­man tien vai­mon­sa He­lin kans­sa.

Liiken­ne­on­net­tomuus Makkaraojalla

Pe­las­tus­lai­tos sai hä­ly­tyk­sen lii­ken­ne­on­net­to­muu­des­ta Vir­roil­la Pa­lo­lam­min­tien (tie 23) ja Vas­ki­ve­den­tien (tie 65) ris­teyk­seen hie­man en­nen puol­ta kah­ta tä­nään per­jan­tai­na.

Aisikon Oy:n toimitusjohtaja Arto Taisto kehotti Tampereen ammattikorkeakoulun konetekniikan opiskelijoita käymään koulut loppuun. Keskustelua syntyi myös teköälystä ja mahdollisuuksista opinnäytetyön tekemiseen.

Aisikon Oy:n toimitusjohtaja Arto Taisto kehotti Tampereen ammattikorkeakoulun konetekniikan opiskelijoita käymään koulut loppuun. Keskustelua syntyi myös teköälystä ja mahdollisuuksista opinnäytetyön tekemiseen.

Riikka Tallila

Tulevaisuuden tekijät tutustuivat virtolai­sy­ri­tyksiin

Aisikon Oy:n toimitusjohtaja Arto Taisto kehotti Tampereen ammattikorkeakoulun konetekniikan opiskelijoita käymään koulut loppuun. Keskustelua syntyi myös teköälystä ja mahdollisuuksista opinnäytetyön tekemiseen.

Aisikon Oy:n toimitusjohtaja Arto Taisto kehotti Tampereen ammattikorkeakoulun konetekniikan opiskelijoita käymään koulut loppuun. Keskustelua syntyi myös teköälystä ja mahdollisuuksista opinnäytetyön tekemiseen.

Riikka Tallila

Aisikon Oy:n toimitusjohtaja Arto Taisto kehotti Tampereen ammattikorkeakoulun konetekniikan opiskelijoita käymään koulut loppuun. Keskustelua syntyi myös teköälystä ja mahdollisuuksista opinnäytetyön tekemiseen.

Aisikon Oy:n toimitusjohtaja Arto Taisto kehotti Tampereen ammattikorkeakoulun konetekniikan opiskelijoita käymään koulut loppuun. Keskustelua syntyi myös teköälystä ja mahdollisuuksista opinnäytetyön tekemiseen.

Riikka Tallila

Vir­rat oli yk­si Tam­pe­reen am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun Maa­kun­ta­ro­ads­how-ta­pah­tu­man koh­de­kun­nis­ta. Mu­ka­na oli­vat Vir­tain li­säk­si Mänt­tä-Vilp­pu­la, Akaa, Ikaa­li­nen ja Sas­ta­ma­la.

Tampereen seudun työllisyysalueen Virtain toimipisteen omavalmentajat Aino Virta (oik.), Jaana Soranummi, Sari Ilvesaho ja Tuija Peräinen ovat päässeet valtiolta kunnille siirtyneiden TE-palvelujen kanssa hyvin alkuun. Uudistuksen myötä myös yritysasiakkaiden palvelut hoidetaan paikallistasolla.

Tampereen seudun työllisyysalueen Virtain toimipisteen omavalmentajat Aino Virta (oik.), Jaana Soranummi, Sari Ilvesaho ja Tuija Peräinen ovat päässeet valtiolta kunnille siirtyneiden TE-palvelujen kanssa hyvin alkuun. Uudistuksen myötä myös yritysasiakkaiden palvelut hoidetaan paikallistasolla.

Riikka Tallila

TE-palvelut siirtyivät valtiolta takaisin kunnille

Tampereen seudun työllisyysalueen Virtain toimipisteen omavalmentajat Aino Virta (oik.), Jaana Soranummi, Sari Ilvesaho ja Tuija Peräinen ovat päässeet valtiolta kunnille siirtyneiden TE-palvelujen kanssa hyvin alkuun. Uudistuksen myötä myös yritysasiakkaiden palvelut hoidetaan paikallistasolla.

Tampereen seudun työllisyysalueen Virtain toimipisteen omavalmentajat Aino Virta (oik.), Jaana Soranummi, Sari Ilvesaho ja Tuija Peräinen ovat päässeet valtiolta kunnille siirtyneiden TE-palvelujen kanssa hyvin alkuun. Uudistuksen myötä myös yritysasiakkaiden palvelut hoidetaan paikallistasolla.

Riikka Tallila

Tampereen seudun työllisyysalueen Virtain toimipisteen omavalmentajat Aino Virta (oik.), Jaana Soranummi, Sari Ilvesaho ja Tuija Peräinen ovat päässeet valtiolta kunnille siirtyneiden TE-palvelujen kanssa hyvin alkuun. Uudistuksen myötä myös yritysasiakkaiden palvelut hoidetaan paikallistasolla.

Tampereen seudun työllisyysalueen Virtain toimipisteen omavalmentajat Aino Virta (oik.), Jaana Soranummi, Sari Ilvesaho ja Tuija Peräinen ovat päässeet valtiolta kunnille siirtyneiden TE-palvelujen kanssa hyvin alkuun. Uudistuksen myötä myös yritysasiakkaiden palvelut hoidetaan paikallistasolla.

Riikka Tallila

TE-pal­ve­lut siir­tyi­vät vuo­den alus­ta 2025 ta­kai­sin val­ti­ol­ta kun­nil­le. Alu­e­joh­ta­ja Lot­ta Lam­mi Tam­pe­reel­ta ker­too, et­tä val­mis­te­lu­työ on ol­lut pit­kä pro­ses­si, jota edel­si kol­me ko­kei­lua. Uu­teen toi­min­taan siir­ryt­tiin as­teit­tain.

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Kuvat Tuija Veija

Eläkepäiviin kuuluvat hitaat aamut, sauna ja klapisavotta

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Kuvat Tuija Veija

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Kuvat Tuija Veija

Pit­kän työ­u­ran Pos­tin pal­ve­luk­ses­sa teh­nyt Sirk­ka-Lii­sa Kor­pi jäi eläk­keel­le 1. huh­ti­kuu­ta. Työ­vuo­sia sa­mal­la työ­nan­ta­jal­la ker­tyi 47.

Kourallinen väkeä, joista suurin osa kuntavaaliehdokkaita, oli saapunut kuulemaan aluevaalipanelistien näkemyksiä hyvinvointialueen tulevasta toiminnasta ja siitä, miten he sitä kehittäisivät.

Kourallinen väkeä, joista suurin osa kuntavaaliehdokkaita, oli saapunut kuulemaan aluevaalipanelistien näkemyksiä hyvinvointialueen tulevasta toiminnasta ja siitä, miten he sitä kehittäisivät.

Kuvat Tuija Veija

Hyviä palveluita ollaan romuttamassa?

Kourallinen väkeä, joista suurin osa kuntavaaliehdokkaita, oli saapunut kuulemaan aluevaalipanelistien näkemyksiä hyvinvointialueen tulevasta toiminnasta ja siitä, miten he sitä kehittäisivät.

Kourallinen väkeä, joista suurin osa kuntavaaliehdokkaita, oli saapunut kuulemaan aluevaalipanelistien näkemyksiä hyvinvointialueen tulevasta toiminnasta ja siitä, miten he sitä kehittäisivät.

Kuvat Tuija Veija

Kourallinen väkeä, joista suurin osa kuntavaaliehdokkaita, oli saapunut kuulemaan aluevaalipanelistien näkemyksiä hyvinvointialueen tulevasta toiminnasta ja siitä, miten he sitä kehittäisivät.

Kourallinen väkeä, joista suurin osa kuntavaaliehdokkaita, oli saapunut kuulemaan aluevaalipanelistien näkemyksiä hyvinvointialueen tulevasta toiminnasta ja siitä, miten he sitä kehittäisivät.

Kuvat Tuija Veija

Pir­kan ky­lät ry jär­jes­ti alu­e­vaa­li­pa­nee­lin Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la tors­tai­na 27. maa­lis­kuu­ta. Pir­kan­maan puo­lu­eet oli­vat it­se ni­men­neet pa­ne­lis­tin­sa. Vir­roil­ta mu­ka­na oli­vat SDP:n Kei­jo Ka­le­va, Ko­koo­muk­sen Ol­li Sal­mi, Kes­kus­tan Rei­jo Kos­ke­la ja Va­sem­mis­to­lii­ton Kat­ja Ko­ta­lam­pi.

Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Riikka Tallila

Jatkoon menevien tehtävä yhteistyötä

Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Riikka Tallila

Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Riikka Tallila

Vir­tain Yrit­tä­jät jär­jes­ti viik­ko sit­ten tors­tai­na ti­lai­suu­den alue- ja kun­ta­vaa­lieh­dok­kail­le sekä yrit­tä­jil­le. Pai­kal­la oli 12 eh­do­kas­ta: Riit­ta-Lii­sa Mäki (PS), Mik­ko Huus­ko­nen (PS), Ari Dahl­berg (Vir­tain Valt­ti), Ai­mo Mä­ki­nen (kesk.), Satu Lin­ja­maa (Vir­tain Valt­ti), Mira Saa­ri­ket­tu (Vir­tain Valt­ti), Jari Kolk­ki­nen (Vir­tain Valt­ti), Tuu­la Män­ty­sal­mi (kesk.), Tomi Kor­ho­nen (Vir­tain Valt­ti), Mik­ko Hän­ni­nen (sd.), Ari-Mat­ti Jo­ki­tulp­po (Vir­tain Valt­ti) ja Pent­ti Tik­ka­nen (kok.)

BirdLife Suomen vuoden lintu on erittäin uhanalainen huuhkaja, joka pesii myös Virroilla.

BirdLife Suomen vuoden lintu on erittäin uhanalainen huuhkaja, joka pesii myös Virroilla.

Micha Fager

Lu­ki­jan toi­ve

Onko Virroilla suuria petolintuja?

BirdLife Suomen vuoden lintu on erittäin uhanalainen huuhkaja, joka pesii myös Virroilla.

BirdLife Suomen vuoden lintu on erittäin uhanalainen huuhkaja, joka pesii myös Virroilla.

Micha Fager

BirdLife Suomen vuoden lintu on erittäin uhanalainen huuhkaja, joka pesii myös Virroilla.

BirdLife Suomen vuoden lintu on erittäin uhanalainen huuhkaja, joka pesii myös Virroilla.

Micha Fager

Toi­mi­tuk­seen on tul­lut toi­ve sel­vit­tää, on­ko Vir­roil­la maa­kot­kia ja mui­ta suu­ria pe­to­lin­tu­ja. Asia on nous­sut esil­le eri­tyi­ses­ti tuu­li­voi­ma-alu­ei­den suun­nit­te­lun myö­tä.

Virtain kirkko on mainio konserttisali, jonne sopii satamäärin kuulijoita. Siellä esiintyvät nuoret tähdet perjantaina ja sunnuntaina on aamulla juhlamessu ja illalla päätöskonsertti.

Virtain kirkko on mainio konserttisali, jonne sopii satamäärin kuulijoita. Siellä esiintyvät nuoret tähdet perjantaina ja sunnuntaina on aamulla juhlamessu ja illalla päätöskonsertti.

Matti Nenonen

KesäVirratSoi tarjoaa monta kaikille avointa konserttia

Virtain kirkko on mainio konserttisali, jonne sopii satamäärin kuulijoita. Siellä esiintyvät nuoret tähdet perjantaina ja sunnuntaina on aamulla juhlamessu ja illalla päätöskonsertti.

Virtain kirkko on mainio konserttisali, jonne sopii satamäärin kuulijoita. Siellä esiintyvät nuoret tähdet perjantaina ja sunnuntaina on aamulla juhlamessu ja illalla päätöskonsertti.

Matti Nenonen

Virtain kirkko on mainio konserttisali, jonne sopii satamäärin kuulijoita. Siellä esiintyvät nuoret tähdet perjantaina ja sunnuntaina on aamulla juhlamessu ja illalla päätöskonsertti.

Virtain kirkko on mainio konserttisali, jonne sopii satamäärin kuulijoita. Siellä esiintyvät nuoret tähdet perjantaina ja sunnuntaina on aamulla juhlamessu ja illalla päätöskonsertti.

Matti Nenonen

Ke­sä­vir­rat­soi-mu­siik­ki­juh­la to­teu­te­taan hei­nä­kuun 11.–13. päi­vä­nä kol­men päi­vän ko­ko­nai­suu­te­na per­jan­tais­ta sun­nun­tai­hin. Kym­me­nes­tä ta­pah­tu­mas­ta kol­meen myy­dään lip­pu­ja ja lo­put ovat mak­sut­to­mia.

Kirjastopedagogina helmikuussa aloittanut Leila Niemisen yksi tärkeä työkaveri on käsinukke Kirjasto-katti, joka on saanut huomioita osakseen jopa kirjeitä myöten. – Yhtenäiskoulun puolella ollaan Kirjasto-katille valmistamassa jopa omaa rapsutuskonettakin, hän kertoo.

Kirjastopedagogina helmikuussa aloittanut Leila Niemisen yksi tärkeä työkaveri on käsinukke Kirjasto-katti, joka on saanut huomioita osakseen jopa kirjeitä myöten. – Yhtenäiskoulun puolella ollaan Kirjasto-katille valmistamassa jopa omaa rapsutuskonettakin, hän kertoo.

Riikka Tallila

Kirjastopedagogi innostaa lapsia ja nuoria lukemaan

Kirjastopedagogina helmikuussa aloittanut Leila Niemisen yksi tärkeä työkaveri on käsinukke Kirjasto-katti, joka on saanut huomioita osakseen jopa kirjeitä myöten. – Yhtenäiskoulun puolella ollaan Kirjasto-katille valmistamassa jopa omaa rapsutuskonettakin, hän kertoo.

Kirjastopedagogina helmikuussa aloittanut Leila Niemisen yksi tärkeä työkaveri on käsinukke Kirjasto-katti, joka on saanut huomioita osakseen jopa kirjeitä myöten. – Yhtenäiskoulun puolella ollaan Kirjasto-katille valmistamassa jopa omaa rapsutuskonettakin, hän kertoo.

Riikka Tallila

Kirjastopedagogina helmikuussa aloittanut Leila Niemisen yksi tärkeä työkaveri on käsinukke Kirjasto-katti, joka on saanut huomioita osakseen jopa kirjeitä myöten. – Yhtenäiskoulun puolella ollaan Kirjasto-katille valmistamassa jopa omaa rapsutuskonettakin, hän kertoo.

Kirjastopedagogina helmikuussa aloittanut Leila Niemisen yksi tärkeä työkaveri on käsinukke Kirjasto-katti, joka on saanut huomioita osakseen jopa kirjeitä myöten. – Yhtenäiskoulun puolella ollaan Kirjasto-katille valmistamassa jopa omaa rapsutuskonettakin, hän kertoo.

Riikka Tallila

Jo vii­me syk­sys­tä läh­tien Vir­tain kir­jas­tos­sa työs­ken­nel­lyt Lei­la Nie­mi­nen aloit­ti 11. hel­mi­kuu­ta kir­jas­to­pe­da­go­gi­na.

Useat kesätyöpaikat on jo täytetty, mutta vielä löytyy jotain avoimia paikkoja. Virtolaisia nuoria haetaan kesätöihin esimerkiksi Perinnekylään.Työtehtäviin kuuluu muun muassa viestintää sosiaalisessa mediassa ja opaskierroksia.

Useat kesätyöpaikat on jo täytetty, mutta vielä löytyy jotain avoimia paikkoja. Virtolaisia nuoria haetaan kesätöihin esimerkiksi Perinnekylään.Työtehtäviin kuuluu muun muassa viestintää sosiaalisessa mediassa ja opaskierroksia.

Piia Hirviniemi

Mikä on kesätyötilanne Virroilla?

Useat kesätyöpaikat on jo täytetty, mutta vielä löytyy jotain avoimia paikkoja. Virtolaisia nuoria haetaan kesätöihin esimerkiksi Perinnekylään.Työtehtäviin kuuluu muun muassa viestintää sosiaalisessa mediassa ja opaskierroksia.

Useat kesätyöpaikat on jo täytetty, mutta vielä löytyy jotain avoimia paikkoja. Virtolaisia nuoria haetaan kesätöihin esimerkiksi Perinnekylään.Työtehtäviin kuuluu muun muassa viestintää sosiaalisessa mediassa ja opaskierroksia.

Piia Hirviniemi

Useat kesätyöpaikat on jo täytetty, mutta vielä löytyy jotain avoimia paikkoja. Virtolaisia nuoria haetaan kesätöihin esimerkiksi Perinnekylään.Työtehtäviin kuuluu muun muassa viestintää sosiaalisessa mediassa ja opaskierroksia.

Useat kesätyöpaikat on jo täytetty, mutta vielä löytyy jotain avoimia paikkoja. Virtolaisia nuoria haetaan kesätöihin esimerkiksi Perinnekylään.Työtehtäviin kuuluu muun muassa viestintää sosiaalisessa mediassa ja opaskierroksia.

Piia Hirviniemi

Val­ta­kun­nal­li­ses­ti on uu­ti­soi­tu, et­tä ke­sä­työ­paik­ko­ja on tar­jol­la tänä vuon­na en­tis­tä vä­hem­män, mut­ta vas­taa­vas­ti kiin­nos­tus ke­sä­töi­tä koh­taan on kas­va­nut.

Mielipide | Kohti kunta- ja aluevaaleja

Moni on huo­man­nut kuin­ka vuo­det ku­lu­vat no­pe­as­ti, on jäl­leen kun­ta- ja alu­e­vaa­lien ai­ka. It­se läh­den kol­mat­ta ker­taa eh­dok­kaak­si, ja tois­ta ker­taa Kes­kus­ta­puo­lu­een lis­tal­la, sii­tä syys­tä, et­tä kun­nal­li­nen pää­tök­sen­te­ko kiin­nos­taa.

Meidän Perinnekylälle oma hankepäällikkö

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus päät­tää myön­tää mää­rä­ai­kai­sen täyt­tö­lu­van han­ke­pääl­li­köl­le Mei­dän Pe­rin­ne­ky­lä -hank­kee­seen ajal­le 1.4.2025–31.3.2027. Han­ke­pääl­li­kön työ­ai­ka tu­lee ole­maan 50 pro­sent­tia.

Tutustu Sanomien vaalikoneeseen!

Lop­pu­vii­kos­ta jän­ni­täm­me, mil­lai­sen vas­taa­no­ton Suo­men­se­län Sa­no­mien vaa­li­ko­ne saa. Se to­teu­tet­tiin pika-ai­ka­tau­lul­la kah­des­sa päi­väs­sä, jo­ten eh­kä jot­kut väit­tä­mät oli­si voi­nut muo­toil­la pa­rem­min, mut­ta hät­käh­dyt­tä­vän hie­nos­ti kun­ta­vaa­lieh­dok­kaat ovat nii­hin vas­tan­neet. Tun­tuu mu­ka­val­ta, et­tä näin no­pe­as­ti läh­dit­te mu­kaan!

Sanna Järvensivu Marttisen johtajan virkaan

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus päät­tää siir­tää San­na Jär­ven­si­vun kun­nan ja hy­vin­voin­ti­a­lu­een vi­ran­hal­ti­jas­ta an­ne­tun lain no­jal­la nuo­ri­so­pal­ve­lu­pääl­li­kön vi­ras­ta Lii­ke­lai­tos Mart­ti­sen joh­ta­jan vir­kaan 1. tou­ko­kuu­ta 2025 al­ka­en. Jär­ven­si­vu täyt­tää Mart­ti­sen joh­ta­jan vi­ran kel­poi­suus­vaa­ti­muk­set ja vir­kaa voi­daan pi­tää hä­nel­le so­pi­va­na.

– Hoitajamitoituksen alentamisen jälkeen olemme joutuneet poistamaan valikoimastamme läsnäolon. Piirtäjänä Vasemmistoliiton sitoutumaton kunnallisvaaliehdokas Elena Uusitalo.

– Hoitajamitoituksen alentamisen jälkeen olemme joutuneet poistamaan valikoimastamme läsnäolon. Piirtäjänä Vasemmistoliiton sitoutumaton kunnallisvaaliehdokas Elena Uusitalo.

Mielipide | Hoitaja­mi­toi­tuksesta

– Hoitajamitoituksen alentamisen jälkeen olemme joutuneet poistamaan valikoimastamme läsnäolon. Piirtäjänä Vasemmistoliiton sitoutumaton kunnallisvaaliehdokas Elena Uusitalo.

– Hoitajamitoituksen alentamisen jälkeen olemme joutuneet poistamaan valikoimastamme läsnäolon. Piirtäjänä Vasemmistoliiton sitoutumaton kunnallisvaaliehdokas Elena Uusitalo.

– Hoitajamitoituksen alentamisen jälkeen olemme joutuneet poistamaan valikoimastamme läsnäolon. Piirtäjänä Vasemmistoliiton sitoutumaton kunnallisvaaliehdokas Elena Uusitalo.

– Hoitajamitoituksen alentamisen jälkeen olemme joutuneet poistamaan valikoimastamme läsnäolon. Piirtäjänä Vasemmistoliiton sitoutumaton kunnallisvaaliehdokas Elena Uusitalo.

Mielipide | Pidetään kuntaomisteiset yhtiöt kunnan omissa käsissä

Ta­ka­na on yli 10 vuo­den ko­ke­mus luot­ta­mus­teh­tä­vien hoi­ta­mi­ses­ta. Olen ol­lut kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu­na, si­vis­tys­lau­ta­kun­nan jä­se­ne­nä ja pu­heen­joh­ta­ja­na, sekä osal­lis­tu­nut kun­ta­o­mis­teis­ten yh­ti­öi­den hal­li­tus­työs­ken­te­lyyn. Mi­nul­la on myös ko­ke­mus­ta ul­ko­maanp­ro­jek­teis­ta yri­ty­se­lä­mäs­sä. Olen kirk­ko­val­tuus­ton jä­sen ja toi­mi­nut po­lii­si­a­si­ain neu­vot­te­lu­kun­nas­sa.

Journalistiopiskelijat Miika Yliniemelä (vas.) Reetta Salmela, Mikael Hautamäki, ja Niina Saarijärvi Oulusta halusivat tietää, mitä Virroilla puhutaan kahvipöydissä ja puskaradioissa? He olivat laittaneet merkille myös sen, miten karhuhahmo näkyy kaupungissa.

Journalistiopiskelijat Miika Yliniemelä (vas.) Reetta Salmela, Mikael Hautamäki, ja Niina Saarijärvi Oulusta halusivat tietää, mitä Virroilla puhutaan kahvipöydissä ja puskaradioissa? He olivat laittaneet merkille myös sen, miten karhuhahmo näkyy kaupungissa.

Riikka Tallila

Omat kuppikunnat ja omat jutut

Journalistiopiskelijat Miika Yliniemelä (vas.) Reetta Salmela, Mikael Hautamäki, ja Niina Saarijärvi Oulusta halusivat tietää, mitä Virroilla puhutaan kahvipöydissä ja puskaradioissa? He olivat laittaneet merkille myös sen, miten karhuhahmo näkyy kaupungissa.

Journalistiopiskelijat Miika Yliniemelä (vas.) Reetta Salmela, Mikael Hautamäki, ja Niina Saarijärvi Oulusta halusivat tietää, mitä Virroilla puhutaan kahvipöydissä ja puskaradioissa? He olivat laittaneet merkille myös sen, miten karhuhahmo näkyy kaupungissa.

Riikka Tallila

Journalistiopiskelijat Miika Yliniemelä (vas.) Reetta Salmela, Mikael Hautamäki, ja Niina Saarijärvi Oulusta halusivat tietää, mitä Virroilla puhutaan kahvipöydissä ja puskaradioissa? He olivat laittaneet merkille myös sen, miten karhuhahmo näkyy kaupungissa.

Journalistiopiskelijat Miika Yliniemelä (vas.) Reetta Salmela, Mikael Hautamäki, ja Niina Saarijärvi Oulusta halusivat tietää, mitä Virroilla puhutaan kahvipöydissä ja puskaradioissa? He olivat laittaneet merkille myös sen, miten karhuhahmo näkyy kaupungissa.

Riikka Tallila

– Ha­lu­ai­sim­me tie­tää, mil­lai­set asi­at tei­dän lu­ki­ja­kun­taan­ne pu­hu­tut­ta­vat ja mit­kä tee­mat kiin­nos­ta­vat, jot­ta osai­sim­me tuot­taa mie­lek­kään ja koh­den­ne­tun lop­pu­tuot­teen, tie­dus­te­li­vat ou­lu­lai­set kol­man­nen vuo­den am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun jour­na­lis­ti­o­pis­ke­li­jat Reet­ta Sal­me­la, Mi­ka­el Hau­ta­mä­ki, Mii­ka Yli­nie­me­lä ja Nii­na Saa­ri­jär­vi hel­mi­kuus­sa Suo­men­se­län Sa­no­mien toi­mi­tuk­sel­ta.

Pneumokokkirokote ehkäisee pneumokokkibakteerin aiheuttamia vakavia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, verenmyrkytystä ja keuhkokuumetta.

Pneumokokkirokote ehkäisee pneumokokkibakteerin aiheuttamia vakavia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, verenmyrkytystä ja keuhkokuumetta.

Kuvituskuva/Pirha

Nyt on hyvä aika ottaa pneumokokkirokote

Pneumokokkirokote ehkäisee pneumokokkibakteerin aiheuttamia vakavia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, verenmyrkytystä ja keuhkokuumetta.

Pneumokokkirokote ehkäisee pneumokokkibakteerin aiheuttamia vakavia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, verenmyrkytystä ja keuhkokuumetta.

Kuvituskuva/Pirha

Pneumokokkirokote ehkäisee pneumokokkibakteerin aiheuttamia vakavia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, verenmyrkytystä ja keuhkokuumetta.

Pneumokokkirokote ehkäisee pneumokokkibakteerin aiheuttamia vakavia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, verenmyrkytystä ja keuhkokuumetta.

Kuvituskuva/Pirha

Pneu­mo­kok­ki on mer­kit­tä­vä tau­di­nai­heut­ta­ja. Se ai­heut­taa keuh­ko­kuu­met­ta ja mui­ta hen­gi­tys­tie­in­fek­ti­oi­ta sekä va­ka­via sai­raa­la­hoi­toa vaa­ti­via ylei­sin­fek­ti­oi­ta ku­ten ve­ren­myr­ky­tyk­siä. Ris­ki­ryh­miin kuu­lu­vat ovat oi­keu­tet­tu­ja mak­sut­to­maan pneu­mo­kok­ki­ro­kot­tee­seen.

Sanomat avaa vaalikoneen Virtain kuntavaa­lieh­dok­kaille

Suo­men­se­län Sa­no­mat avaa mak­sut­to­man vaa­li­ko­neen Vir­tain kun­ta­vaa­lieh­dok­kail­le vas­tat­ta­vak­si. Mi­kä­li ha­lu­at ol­la mu­ka­na vaa­li­ko­nees­sa, lä­he­tät­hän omat tie­to­si (nimi, pu­he­lin­nu­me­ro, säh­kö­pos­ti­o­soi­te ja puo­lue) toi­mi­tuk­sel­le säh­kö­pos­til­la sss-toi­mi­tus@phpoint.fi

Tulijoen silta Virroilla.

Tulijoen silta Virroilla.

Jyrki Toivonen

Siltatyöt Pirkanmaalla vuonna 2025

Tulijoen silta Virroilla.

Tulijoen silta Virroilla.

Jyrki Toivonen

Tulijoen silta Virroilla.

Tulijoen silta Virroilla.

Jyrki Toivonen

Pir­kan­maan ELY-kes­kus pe­rus­kor­jaa tai uu­sii 14 sil­taa. Sil­to­ja kor­jaa­mal­la pa­ran­ne­taan lii­ken­teen su­ju­vuut­ta ja huo­leh­di­taan elin­kei­no­e­lä­mäl­le sekä huol­to­var­muu­del­le tär­keis­tä kul­je­tus­rei­teis­tä.

Mielipide | Hyvinvointi syntyy kohtaamisista – ei kaukaisista hoitojonoista

Vir­roil­la on hyvä elää. Meil­lä on hie­not lii­kun­ta­mah­dol­li­suu­det, kau­nis luon­to ja en­nen kaik­kea ih­mi­siä, jot­ka vä­lit­tä­vät. Ten­nis­tun­nit Ki­sa­pir­til­lä, kä­ve­ly­ret­ket Hau­huus­sa ja yh­tei­set het­ket avan­tou­in­nin jäl­keen – ne pi­tä­vät mie­len vir­ke­ä­nä ja luo­vat yh­teyt­tä toi­siin. Lii­kun­ta ja ar­jen koh­taa­mi­set ovat par­haim­mil­laan pie­niä ih­mei­tä, jot­ka kan­nat­te­le­vat vai­kei­na­kin het­ki­nä.

Mielipide | Empaattista päätöksentekoa yli kuntarajojen

Mitä enem­män maa­il­ma muut­tuu, sitä tär­ke­äm­mäk­si pie­nel­le­kin kun­nal­le tu­lee yli kun­ta­ra­jo­jen vai­kut­ta­mi­nen. Jos ha­lu­am­me vai­kut­taa yli kun­ta­ra­jo­jen, tar­vit­sem­me puo­lu­e­po­li­tiik­kaa.

 Mielipide | Teemani alue- ja kuntavaaleihin 2025

Jo­kai­sen vir­to­lai­sen on saa­ta­va pe­rus­pal­ve­lut lä­hel­tä, eri­tyi­ses­ti so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut, kou­lu­tus sekä van­hus­ten­huol­to. En­nal­ta­eh­käi­se­vä toi­min­ta, ku­ten pe­rus­ter­vey­den­huol­lon, mie­len­ter­veys­pal­ve­lui­den ja lii­kun­nan vah­vis­ta­mi­nen, on avain hy­vin­voin­tiin ja kus­tan­nus­ten hal­lin­taan. Pal­ve­lui­den tur­vaa­mi­sek­si on tär­ke­ää teh­dä jous­ta­vaa yh­teis­työ­tä Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een, naa­pu­ri­kun­tien ja kol­man­nen sek­to­rin kans­sa, jot­ta pal­ve­lut ta­voit­ta­vat kaik­ki nii­tä tar­vit­se­vat.

Kunpa edes joku

Ei ole pit­kää ai­kaa, kun mi­nul­ta ky­syt­tiin, et­tä mit­kä ne alu­e­vaa­lit nyt oli­vat­kaan ja mis­tä siel­lä pää­te­tään? Eh­kä täs­tä voi pää­tel­lä, mi­ten kau­ak­si sote-pal­ve­lui­den osal­ta pää­tök­sen­te­ko on ka­ran­nut ja mil­tä Poh­jois-Pir­kan­maal­ta kat­so­en asi­at näyt­tä­vät.

Mielipide | Kaupungin metsien hoidosta

Vir­tain kau­pun­gil­la on koh­tuul­li­nen met­sä­o­mai­suus, jos­ta nor­maa­lin met­sän­käy­tön ul­ko­puo­lel­la on ul­koi­lu- ja puis­to­käy­tös­sä huo­mat­ta­va osuus. Met­sä­ta­lou­den met­sis­sä on ku­vi­ot­tai­nen met­sä­ta­lous­suun­ni­tel­ma jota päi­vi­te­tään hoi­to­töi­den ja hak­kui­den mu­kaan vuo­sit­tain. Suun­ni­tel­maa tar­kas­tel­laan noin 10 vuo­den vä­lein. Ku­vi­o­koh­tai­nen tar­kas­te­lu on ai­noa oi­kea vaih­to­eh­to.

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Jussi Mäkitalo

Rajaniemi sai uuden omistajan 51 vuoden jälkeen

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Jussi Mäkitalo

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Jussi Mäkitalo

Vir­roil­ta ko­toi­sin ole­va, ny­ky­ään Ka­li­for­ni­as­sa asu­va Han­na Tik­ka­nen-Merk on os­ta­nut Siek­kis­jär­ven ran­nal­la si­jait­se­van en­ti­sen Ra­ja­nie­men lo­ma­kes­kuk­sen.

Pirkanmaan maanteillä saa nopeusrajoitukset muuttaa 2.4. alkaen. – Pirkanmaalla ei ole tarvetta pääteiden huonon kunnon takia jättää tieosuuksille talvirajoituksia. Urautuminen on kuitenkin ollut talven aikana voimakasta, joten ajonopeus täytyy sovittaa aina ajo-olosuhteiden mukaisesti turvallisiin lukemiin, kertoo liikenneturvallisuusasiantuntija Leena-Maria Mäntylä Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Pirkanmaan maanteillä saa nopeusrajoitukset muuttaa 2.4. alkaen. – Pirkanmaalla ei ole tarvetta pääteiden huonon kunnon takia jättää tieosuuksille talvirajoituksia. Urautuminen on kuitenkin ollut talven aikana voimakasta, joten ajonopeus täytyy sovittaa aina ajo-olosuhteiden mukaisesti turvallisiin lukemiin, kertoo liikenneturvallisuusasiantuntija Leena-Maria Mäntylä Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Eeva Osa

Kesänopeuksiin porrastetusti ennen pääsiäistä

Pirkanmaan maanteillä saa nopeusrajoitukset muuttaa 2.4. alkaen. – Pirkanmaalla ei ole tarvetta pääteiden huonon kunnon takia jättää tieosuuksille talvirajoituksia. Urautuminen on kuitenkin ollut talven aikana voimakasta, joten ajonopeus täytyy sovittaa aina ajo-olosuhteiden mukaisesti turvallisiin lukemiin, kertoo liikenneturvallisuusasiantuntija Leena-Maria Mäntylä Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Pirkanmaan maanteillä saa nopeusrajoitukset muuttaa 2.4. alkaen. – Pirkanmaalla ei ole tarvetta pääteiden huonon kunnon takia jättää tieosuuksille talvirajoituksia. Urautuminen on kuitenkin ollut talven aikana voimakasta, joten ajonopeus täytyy sovittaa aina ajo-olosuhteiden mukaisesti turvallisiin lukemiin, kertoo liikenneturvallisuusasiantuntija Leena-Maria Mäntylä Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Eeva Osa

Pirkanmaan maanteillä saa nopeusrajoitukset muuttaa 2.4. alkaen. – Pirkanmaalla ei ole tarvetta pääteiden huonon kunnon takia jättää tieosuuksille talvirajoituksia. Urautuminen on kuitenkin ollut talven aikana voimakasta, joten ajonopeus täytyy sovittaa aina ajo-olosuhteiden mukaisesti turvallisiin lukemiin, kertoo liikenneturvallisuusasiantuntija Leena-Maria Mäntylä Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Pirkanmaan maanteillä saa nopeusrajoitukset muuttaa 2.4. alkaen. – Pirkanmaalla ei ole tarvetta pääteiden huonon kunnon takia jättää tieosuuksille talvirajoituksia. Urautuminen on kuitenkin ollut talven aikana voimakasta, joten ajonopeus täytyy sovittaa aina ajo-olosuhteiden mukaisesti turvallisiin lukemiin, kertoo liikenneturvallisuusasiantuntija Leena-Maria Mäntylä Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Eeva Osa

Koko maas­sa on mah­dol­li­suus siir­tyä ke­sä­no­peuk­siin en­nen pää­si­äis­tä, mi­kä­li sää- ja ke­li­o­lo­suh­teet sen sal­li­vat. Tal­vi- ja pi­me­än ajan no­peus­ra­joi­tus­ten pois­ton voi aloit­taa kes­ki­viik­ko­na 2. huh­ti­kuu­ta Pir­kan­maan, Uu­den­maan, Kaak­kois-Suo­men, Var­si­nais-Suo­men ja Ete­lä-Poh­jan­maan ELY-kes­kus­ten maan­teil­lä.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Sanna Hauta-aho

Nuo­ril­la on asi­aa

Virtain lukion 2.-luokkalaisten ERASMUS+ matkan kuvia ja tunnelmia

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Sanna Hauta-aho

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Sanna Hauta-aho

Läh­tö­päi­vä oli uu­vut­ta­va. Läh­dim­me tors­tain ja per­jan­tain vä­li­se­nä yö­nä Hal­la­kan­kaan bus­sil­la kel­lo 2.30 Vir­roil­ta ja len­sim­me en­sin Pirk­ka­las­ta Rii­kaan ja Rii­kas­ta Frank­fur­tiin. Frank­fur­tiin saa­vuim­me kel­lo 9 pai­kal­lis­ta ai­kaa. Hos­tel­lis­sa huo­nei­siin oli vai­kea löy­tää ja ra­ken­nus oli ai­ka sok­ke­loi­nen. Ma­joi­tuim­me A&O Os­tend Hos­tel Frank­furt am Mai­nis­sa. Päi­vä meni mat­kas­ta pa­lau­tu­es­sa ja il­lal­la me­nim­me kau­pun­gil­le syö­mään.

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.

Kaupungin tilinpäätös reilusti ylijäämäinen

Kau­pun­gin­hal­li­tus kä­sit­te­li vuo­den 2024 ti­lin­pää­tök­sen ko­kouk­ses­saan maa­nan­tai­na. Vir­tain kau­pun­gin ta­lous vuo­del­ta 2024 on 1,5 mil­joo­naa eu­roa yli­jää­mäi­nen, joka on mer­kit­tä­väs­ti pa­rem­pi kuin muu­tet­tu ta­lou­sar­vio, joka oli -353 177 eu­roa ne­ga­tii­vi­nen.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Martinkarhun tiloihin avataan nuorisotila Rundi

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain kes­kus­tan ka­tu­ku­vas­sa on lu­vas­sa muu­tok­sia, kun muun mu­as­sa Mar­tin­kar­hun ra­vin­to­lan ja Si­wan toi­min­nois­ta tut­tu kiin­teis­tö on vaih­ta­nut omis­ta­jaa. Net­ti­huu­to­kau­pal­la myy­dyn kiin­teis­tön uu­si omis­ta­ja on vir­to­lai­nen Niko Vir­ta­nen.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Re­mon­toin­ti, si­sus­tus ja puu­tar­ha­kau­den aloi­tus

Koti, kahvila ja second hand tuovat urheilutalolle uutta säpinää

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Kun ylö­jär­ve­läi­nen Ol­li Le­mi­vaa­ra kävi tu­tus­tu­mas­sa Kil­lin­kos­kel­la myyn­nis­sä ol­lee­seen en­ti­seen ur­hei­lu­ta­loon, hän ei ai­kail­lut, vaan teki tar­jouk­sen kiin­teis­tös­tä sa­man tien vai­mon­sa He­lin kans­sa.

Kuntavaaliehdokas, joko tilasit linkin vaalikoneeseen?

Suo­men­se­län Sa­no­mien vaa­li­ko­ne Vir­tain kun­ta­vaa­lieh­dok­kail­le on avat­tu vas­tat­ta­vak­si kes­ki­viik­koon 12. maa­lis­kuu­ta kel­lo 12 as­ti. Se on otet­tu jo nyt eh­dok­kai­den pii­ris­sä myön­tei­ses­ti vas­taan. Pa­rin vuo­ro­kau­den ai­ka­na kiin­nos­tus­ta on ol­lut ko­vas­ti.

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Jussi Mäkitalo

Rajaniemi sai uuden omistajan 51 vuoden jälkeen

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Jussi Mäkitalo

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Jussi Mäkitalo

Vir­roil­ta ko­toi­sin ole­va, ny­ky­ään Ka­li­for­ni­as­sa asu­va Han­na Tik­ka­nen-Merk on os­ta­nut Siek­kis­jär­ven ran­nal­la si­jait­se­van en­ti­sen Ra­ja­nie­men lo­ma­kes­kuk­sen.

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Piia Hirviniemi

Krui­sail­laan koh­ti ke­sää

Bemarin ulkokuori ei paljasta konehuoneen tehoja

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Piia Hirviniemi

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Piia Hirviniemi

Vir­to­lai­nen Al­va­ri Jär­vi­kuo­na löy­si it­sel­leen tois­ta vuot­ta sit­ten lop­pu­e­lä­män­sä ke­sä­au­ton; mus­tan, rät­ti­kat­toi­sen, avo-Be­ma­rin.

Valtuustopaikkansa jättävät muun muassa Sanna Kangas, Eila Kalliomäki ja Johanna Saarinen.

Valtuustopaikkansa jättävät muun muassa Sanna Kangas, Eila Kalliomäki ja Johanna Saarinen.

Tuija Veija

Nuoria pitäisi saada mukaan päätöksentekoon

Valtuustopaikkansa jättävät muun muassa Sanna Kangas, Eila Kalliomäki ja Johanna Saarinen.

Valtuustopaikkansa jättävät muun muassa Sanna Kangas, Eila Kalliomäki ja Johanna Saarinen.

Tuija Veija

Valtuustopaikkansa jättävät muun muassa Sanna Kangas, Eila Kalliomäki ja Johanna Saarinen.

Valtuustopaikkansa jättävät muun muassa Sanna Kangas, Eila Kalliomäki ja Johanna Saarinen.

Tuija Veija

Vir­tain val­tuus­toon ke­vään 2021 kun­ta­vaa­leis­sa va­li­tuis­ta val­tuu­te­tuis­ta yh­dek­sän hen­ki­löä luo­puu val­tuus­to­pai­kas­taan, ei­kä ase­tu eh­dol­le ke­vään kun­ta­vaa­leis­sa.

Tutustu Sanomien vaalikoneeseen!

Lop­pu­vii­kos­ta jän­ni­täm­me, mil­lai­sen vas­taa­no­ton Suo­men­se­län Sa­no­mien vaa­li­ko­ne saa. Se to­teu­tet­tiin pika-ai­ka­tau­lul­la kah­des­sa päi­väs­sä, jo­ten eh­kä jot­kut väit­tä­mät oli­si voi­nut muo­toil­la pa­rem­min, mut­ta hät­käh­dyt­tä­vän hie­nos­ti kun­ta­vaa­lieh­dok­kaat ovat nii­hin vas­tan­neet. Tun­tuu mu­ka­val­ta, et­tä näin no­pe­as­ti läh­dit­te mu­kaan!

Apple ja Mark nauttivat toisen asteen talon oppilaskunnan tarjoamista vohveleista yhdessä Tredun Marko Tammisen kanssa. He kertovat aikovansa jäädä Suomeen töihin koulutuksen jälkeen.

Apple ja Mark nauttivat toisen asteen talon oppilaskunnan tarjoamista vohveleista yhdessä Tredun Marko Tammisen kanssa. He kertovat aikovansa jäädä Suomeen töihin koulutuksen jälkeen.

Tuija Veija

Alun hankaluudet voitettiin iloisella asenteella

Apple ja Mark nauttivat toisen asteen talon oppilaskunnan tarjoamista vohveleista yhdessä Tredun Marko Tammisen kanssa. He kertovat aikovansa jäädä Suomeen töihin koulutuksen jälkeen.

Apple ja Mark nauttivat toisen asteen talon oppilaskunnan tarjoamista vohveleista yhdessä Tredun Marko Tammisen kanssa. He kertovat aikovansa jäädä Suomeen töihin koulutuksen jälkeen.

Tuija Veija

Apple ja Mark nauttivat toisen asteen talon oppilaskunnan tarjoamista vohveleista yhdessä Tredun Marko Tammisen kanssa. He kertovat aikovansa jäädä Suomeen töihin koulutuksen jälkeen.

Apple ja Mark nauttivat toisen asteen talon oppilaskunnan tarjoamista vohveleista yhdessä Tredun Marko Tammisen kanssa. He kertovat aikovansa jäädä Suomeen töihin koulutuksen jälkeen.

Tuija Veija

Fi­lip­pii­neil­tä saa­pui maa­lis­kuun alus­sa Vir­roil­le 26 lä­hi­hoi­ta­ja­o­pis­ke­li­jaa, joi­den ta­voit­tee­na on suo­rit­taa so­si­aa­li- ja ter­vey­sa­lan pe­rus­tut­kin­to (lä­hi­hoi­ta­ja) vap­puun 2027 men­nes­sä.

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Saila Korhonen

KesäVirratSoi-musiikkijuhlan uudet tuulet

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Saila Korhonen

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Saila Korhonen

Ke­sä­Vir­rat­Soi-mu­siik­ki­juh­la läh­tee toi­sel­le vuo­si­kym­me­nel­le uu­sin ide­oin ja uu­den toi­min­nan­joh­ta­jan joh­dol­la. Vir­tain Me­ri­kan­to-opis­ton var­hai­si­än mu­siik­ki­kas­va­tuk­ses­ta vas­taa­va Jo­han­na Rin­ta-aho on aloit­ta­nut mu­siik­ki­juh­lan toi­min­nan­joh­ta­ja­na.

Virtain nuorisovaltuuston puheenjohtaja Leo Valkonen ja sihteeri Otso Kolkkinen johtivat vaalipaneelin kulkua. Politiikkaviikko ja vaalipaneelikeskustelu järjestettiin yhteistyössä nuorisovaltuuston, nuorisopalveluiden, koulujen ja Allianssin kanssa.

Virtain nuorisovaltuuston puheenjohtaja Leo Valkonen ja sihteeri Otso Kolkkinen johtivat vaalipaneelin kulkua. Politiikkaviikko ja vaalipaneelikeskustelu järjestettiin yhteistyössä nuorisovaltuuston, nuorisopalveluiden, koulujen ja Allianssin kanssa.

Piia Hirviniemi

Etäkou­lu­pal­veluita ja uimahalli?

Virtain nuorisovaltuuston puheenjohtaja Leo Valkonen ja sihteeri Otso Kolkkinen johtivat vaalipaneelin kulkua. Politiikkaviikko ja vaalipaneelikeskustelu järjestettiin yhteistyössä nuorisovaltuuston, nuorisopalveluiden, koulujen ja Allianssin kanssa.

Virtain nuorisovaltuuston puheenjohtaja Leo Valkonen ja sihteeri Otso Kolkkinen johtivat vaalipaneelin kulkua. Politiikkaviikko ja vaalipaneelikeskustelu järjestettiin yhteistyössä nuorisovaltuuston, nuorisopalveluiden, koulujen ja Allianssin kanssa.

Piia Hirviniemi

Virtain nuorisovaltuuston puheenjohtaja Leo Valkonen ja sihteeri Otso Kolkkinen johtivat vaalipaneelin kulkua. Politiikkaviikko ja vaalipaneelikeskustelu järjestettiin yhteistyössä nuorisovaltuuston, nuorisopalveluiden, koulujen ja Allianssin kanssa.

Virtain nuorisovaltuuston puheenjohtaja Leo Valkonen ja sihteeri Otso Kolkkinen johtivat vaalipaneelin kulkua. Politiikkaviikko ja vaalipaneelikeskustelu järjestettiin yhteistyössä nuorisovaltuuston, nuorisopalveluiden, koulujen ja Allianssin kanssa.

Piia Hirviniemi

Nuor­ten vaa­lit ja po­li­tiik­ka­viik­ko käyn­nis­tyi­vät Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la nuo­ri­so­val­tuus­ton luot­saa­man vaa­li­pa­nee­li­kes­kus­te­lun myö­tä.

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Juuso Tero

Krui­sail­laan koh­ti ke­sää

Virtolaisvoimia Kaanaan moottoriradalla

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Juuso Tero

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Juuso Tero

Moot­to­riur­hei­lu ja vir­to­lai­suus yh­dis­tä­vät Ah­ti Laak­soa, Mika Ve­saa, Jark­ko Kos­ke­laa ja Tuo­mo Ylä-Ilo­mä­keä. Laak­so, Vesa ja Kos­ke­la kuu­lu­vat Teis­kon il­mai­lu- ja moot­to­riur­hei­lu­kes­kus­ta hal­lin­noi­van Tam­pe­reen Vauh­ti­puis­to ry:n taus­ta­hen­ki­löi­hin, ja Ylä-Ilo­mä­ki vas­taa Kaa­naa Cen­te­rin ra­to­jen yl­lä­pi­dos­ta ja hoi­dos­ta.

Virroilla kuntavaaliehdokkaiden nimet on julkaistu. Heidän joukossaan on ainakin 15 uutta nimeä. Arkistokuva vuodelta 2018

Virroilla kuntavaaliehdokkaiden nimet on julkaistu. Heidän joukossaan on ainakin 15 uutta nimeä. Arkistokuva vuodelta 2018

Riikka Tallila

Virroilla 68 kuntavaa­lieh­dokasta

Virroilla kuntavaaliehdokkaiden nimet on julkaistu. Heidän joukossaan on ainakin 15 uutta nimeä. Arkistokuva vuodelta 2018

Virroilla kuntavaaliehdokkaiden nimet on julkaistu. Heidän joukossaan on ainakin 15 uutta nimeä. Arkistokuva vuodelta 2018

Riikka Tallila

Virroilla kuntavaaliehdokkaiden nimet on julkaistu. Heidän joukossaan on ainakin 15 uutta nimeä. Arkistokuva vuodelta 2018

Virroilla kuntavaaliehdokkaiden nimet on julkaistu. Heidän joukossaan on ainakin 15 uutta nimeä. Arkistokuva vuodelta 2018

Riikka Tallila

Vuon­na 2025 toi­mi­te­taan sa­ma­nai­kai­ses­ti kah­det ylei­set vaa­lit: alu­e­vaa­lit ja kun­ta­vaa­lit. Alu­e­vaa­leis­sa va­li­taan hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den alu­e­val­tuus­tot ja kun­ta­vaa­leis­sa kun­tien val­tuus­tot.

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Kuvat Tuija Veija

Krui­sail­laan koh­ti ke­sää

Pyhimysvolvo Californiasta Virroille

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Kuvat Tuija Veija

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Kuvat Tuija Veija

Kun yrit­tä­jä Tero Nih­ti kat­se­li jou­lu­na 2009 ne­tis­sä myyn­nis­sä ole­van vuo­den 1967 Vol­von 1800S-mal­lin ku­via, al­koi­vat sor­met syy­hy­tä au­toon sen ver­ran, et­tä hän os­ti it­sel­leen jou­lu­lah­jan. Haas­tee­na oli se, et­tä au­to oli Ca­li­for­ni­as­sa USA:ssa.

Kun lunta satelee, on hyvää aikaa vastailla vaalikoneen kysymyksiin.

Kun lunta satelee, on hyvää aikaa vastailla vaalikoneen kysymyksiin.

28 ehdokasta vastannut vaalikoneeseen

Kun lunta satelee, on hyvää aikaa vastailla vaalikoneen kysymyksiin.

Kun lunta satelee, on hyvää aikaa vastailla vaalikoneen kysymyksiin.

Kun lunta satelee, on hyvää aikaa vastailla vaalikoneen kysymyksiin.

Kun lunta satelee, on hyvää aikaa vastailla vaalikoneen kysymyksiin.

Vaa­li­ko­ne­lin­kin on täl­lä het­kel­lä ti­lan­nut 54 eh­do­kas­ta, jois­ta 28 on vas­tan­nut jo vaa­li­ko­neen kaik­kiin ky­sy­myk­siin. Muis­tat­te­han vas­ta­ta kaik­kiin 29 ky­sy­myk­seen ja tal­len­taa vas­tauk­set lo­pus­sa, et­tä olet­te mu­ka­na vaa­li­ko­nees­sa.

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Kuvat Tuija Veija

Eläkepäiviin kuuluvat hitaat aamut, sauna ja klapisavotta

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Kuvat Tuija Veija

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Kuvat Tuija Veija

Pit­kän työ­u­ran Pos­tin pal­ve­luk­ses­sa teh­nyt Sirk­ka-Lii­sa Kor­pi jäi eläk­keel­le 1. huh­ti­kuu­ta. Työ­vuo­sia sa­mal­la työ­nan­ta­jal­la ker­tyi 47.

Sanomat avaa vaalikoneen Virtain kuntavaa­lieh­dok­kaille

Suo­men­se­län Sa­no­mat avaa mak­sut­to­man vaa­li­ko­neen Vir­tain kun­ta­vaa­lieh­dok­kail­le vas­tat­ta­vak­si. Mi­kä­li ha­lu­at ol­la mu­ka­na vaa­li­ko­nees­sa, lä­he­tät­hän omat tie­to­si (nimi, pu­he­lin­nu­me­ro, säh­kö­pos­ti­o­soi­te ja puo­lue) toi­mi­tuk­sel­le säh­kö­pos­til­la sss-toi­mi­tus@phpoint.fi

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Tero Rikala

Krui­sail­laan koh­ti ke­sää

Jäähdysradalla mittava remontti

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Tero Rikala

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Tero Rikala

Poh­jois-Hä­meen Ur­hei­lu­au­to­li­jat ovat to­teut­ta­neet mit­ta­vat kun­nos­tus- ja ra­ken­nus­työt Jääh­dys­poh­jan moot­to­ri­ra­dal­la vii­me vuo­den ai­ka­na, ja työt jat­ku­vat vie­lä tu­le­vaan syk­syyn.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Sanna Hauta-aho

Nuo­ril­la on asi­aa

Virtain lukion 2.-luokkalaisten ERASMUS+ matkan kuvia ja tunnelmia

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Sanna Hauta-aho

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Sanna Hauta-aho

Läh­tö­päi­vä oli uu­vut­ta­va. Läh­dim­me tors­tain ja per­jan­tain vä­li­se­nä yö­nä Hal­la­kan­kaan bus­sil­la kel­lo 2.30 Vir­roil­ta ja len­sim­me en­sin Pirk­ka­las­ta Rii­kaan ja Rii­kas­ta Frank­fur­tiin. Frank­fur­tiin saa­vuim­me kel­lo 9 pai­kal­lis­ta ai­kaa. Hos­tel­lis­sa huo­nei­siin oli vai­kea löy­tää ja ra­ken­nus oli ai­ka sok­ke­loi­nen. Ma­joi­tuim­me A&O Os­tend Hos­tel Frank­furt am Mai­nis­sa. Päi­vä meni mat­kas­ta pa­lau­tu­es­sa ja il­lal­la me­nim­me kau­pun­gil­le syö­mään.

Kourallinen väkeä, joista suurin osa kuntavaaliehdokkaita, oli saapunut kuulemaan aluevaalipanelistien näkemyksiä hyvinvointialueen tulevasta toiminnasta ja siitä, miten he sitä kehittäisivät.

Kourallinen väkeä, joista suurin osa kuntavaaliehdokkaita, oli saapunut kuulemaan aluevaalipanelistien näkemyksiä hyvinvointialueen tulevasta toiminnasta ja siitä, miten he sitä kehittäisivät.

Kuvat Tuija Veija

Hyviä palveluita ollaan romuttamassa?

Kourallinen väkeä, joista suurin osa kuntavaaliehdokkaita, oli saapunut kuulemaan aluevaalipanelistien näkemyksiä hyvinvointialueen tulevasta toiminnasta ja siitä, miten he sitä kehittäisivät.

Kourallinen väkeä, joista suurin osa kuntavaaliehdokkaita, oli saapunut kuulemaan aluevaalipanelistien näkemyksiä hyvinvointialueen tulevasta toiminnasta ja siitä, miten he sitä kehittäisivät.

Kuvat Tuija Veija

Kourallinen väkeä, joista suurin osa kuntavaaliehdokkaita, oli saapunut kuulemaan aluevaalipanelistien näkemyksiä hyvinvointialueen tulevasta toiminnasta ja siitä, miten he sitä kehittäisivät.

Kourallinen väkeä, joista suurin osa kuntavaaliehdokkaita, oli saapunut kuulemaan aluevaalipanelistien näkemyksiä hyvinvointialueen tulevasta toiminnasta ja siitä, miten he sitä kehittäisivät.

Kuvat Tuija Veija

Pir­kan ky­lät ry jär­jes­ti alu­e­vaa­li­pa­nee­lin Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la tors­tai­na 27. maa­lis­kuu­ta. Pir­kan­maan puo­lu­eet oli­vat it­se ni­men­neet pa­ne­lis­tin­sa. Vir­roil­ta mu­ka­na oli­vat SDP:n Kei­jo Ka­le­va, Ko­koo­muk­sen Ol­li Sal­mi, Kes­kus­tan Rei­jo Kos­ke­la ja Va­sem­mis­to­lii­ton Kat­ja Ko­ta­lam­pi.

Vastuuopettaja Inkeri Viskari toivoo voivansa toimia filippiiniläisten lähihoitajaopiskelijoiden kanssa koko heidän opiskelujensa ajan.

Vastuuopettaja Inkeri Viskari toivoo voivansa toimia filippiiniläisten lähihoitajaopiskelijoiden kanssa koko heidän opiskelujensa ajan.

Tuija Veija

Iso ponnistus Tredulle ja Virroille

Vastuuopettaja Inkeri Viskari toivoo voivansa toimia filippiiniläisten lähihoitajaopiskelijoiden kanssa koko heidän opiskelujensa ajan.

Vastuuopettaja Inkeri Viskari toivoo voivansa toimia filippiiniläisten lähihoitajaopiskelijoiden kanssa koko heidän opiskelujensa ajan.

Tuija Veija

Vastuuopettaja Inkeri Viskari toivoo voivansa toimia filippiiniläisten lähihoitajaopiskelijoiden kanssa koko heidän opiskelujensa ajan.

Vastuuopettaja Inkeri Viskari toivoo voivansa toimia filippiiniläisten lähihoitajaopiskelijoiden kanssa koko heidän opiskelujensa ajan.

Tuija Veija

Maa­lis­kuun alus­sa Tre­dun Vir­tain kam­puk­sel­la al­ka­neen ti­laus­vien­ti­kou­lu­tuk­sen ta­voit­tee­na on, et­tä vap­pu­na 2027 opis­ke­li­jat ovat suo­rit­ta­neet so­si­aa­li- ja ter­vey­sa­lan pe­rus­tut­kin­non ja val­mis­tu­neet ikään­ty­nei­den hoi­toon ja kun­tou­tuk­seen suun­tau­tu­neik­si lä­hi­hoi­ta­jik­si.

Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Riikka Tallila

Jatkoon menevien tehtävä yhteistyötä

Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Riikka Tallila

Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Riikka Tallila

Vir­tain Yrit­tä­jät jär­jes­ti viik­ko sit­ten tors­tai­na ti­lai­suu­den alue- ja kun­ta­vaa­lieh­dok­kail­le sekä yrit­tä­jil­le. Pai­kal­la oli 12 eh­do­kas­ta: Riit­ta-Lii­sa Mäki (PS), Mik­ko Huus­ko­nen (PS), Ari Dahl­berg (Vir­tain Valt­ti), Ai­mo Mä­ki­nen (kesk.), Satu Lin­ja­maa (Vir­tain Valt­ti), Mira Saa­ri­ket­tu (Vir­tain Valt­ti), Jari Kolk­ki­nen (Vir­tain Valt­ti), Tuu­la Män­ty­sal­mi (kesk.), Tomi Kor­ho­nen (Vir­tain Valt­ti), Mik­ko Hän­ni­nen (sd.), Ari-Mat­ti Jo­ki­tulp­po (Vir­tain Valt­ti) ja Pent­ti Tik­ka­nen (kok.)

7. luokkalaiset Martin Virolainen (vas.) ja Juho Lamminmäki käyttivät äänioikeutensa nuorten vaaleissa. Vaalitoimitsijoina 9. luokkalaiset Mico Mäkäräinen, Pekka Viskari ja Vertti Paavola.

7. luokkalaiset Martin Virolainen (vas.) ja Juho Lamminmäki käyttivät äänioikeutensa nuorten vaaleissa. Vaalitoimitsijoina 9. luokkalaiset Mico Mäkäräinen, Pekka Viskari ja Vertti Paavola.

Piia Hirviniemi

Nuorten äänet menivät nuorille

7. luokkalaiset Martin Virolainen (vas.) ja Juho Lamminmäki käyttivät äänioikeutensa nuorten vaaleissa. Vaalitoimitsijoina 9. luokkalaiset Mico Mäkäräinen, Pekka Viskari ja Vertti Paavola.

7. luokkalaiset Martin Virolainen (vas.) ja Juho Lamminmäki käyttivät äänioikeutensa nuorten vaaleissa. Vaalitoimitsijoina 9. luokkalaiset Mico Mäkäräinen, Pekka Viskari ja Vertti Paavola.

Piia Hirviniemi

7. luokkalaiset Martin Virolainen (vas.) ja Juho Lamminmäki käyttivät äänioikeutensa nuorten vaaleissa. Vaalitoimitsijoina 9. luokkalaiset Mico Mäkäräinen, Pekka Viskari ja Vertti Paavola.

7. luokkalaiset Martin Virolainen (vas.) ja Juho Lamminmäki käyttivät äänioikeutensa nuorten vaaleissa. Vaalitoimitsijoina 9. luokkalaiset Mico Mäkäräinen, Pekka Viskari ja Vertti Paavola.

Piia Hirviniemi

Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la, lu­ki­os­sa ja Tre­dul­la ää­nes­tet­tiin nuor­ten vaa­leis­sa tiis­tai­na. Nuor­ten vaa­lit ja po­li­tiik­ka­viik­ko jär­jes­tet­tiin Vir­roil­la tois­ta ker­taa nuo­ri­so­val­tuus­ton luot­saa­ma­na yh­teis­työs­sä kou­lu­jen ja nuo­ri­so­pal­ve­lui­den kans­sa.

BirdLife Suomen vuoden lintu on erittäin uhanalainen huuhkaja, joka pesii myös Virroilla.

BirdLife Suomen vuoden lintu on erittäin uhanalainen huuhkaja, joka pesii myös Virroilla.

Micha Fager

Lu­ki­jan toi­ve

Onko Virroilla suuria petolintuja?

BirdLife Suomen vuoden lintu on erittäin uhanalainen huuhkaja, joka pesii myös Virroilla.

BirdLife Suomen vuoden lintu on erittäin uhanalainen huuhkaja, joka pesii myös Virroilla.

Micha Fager

BirdLife Suomen vuoden lintu on erittäin uhanalainen huuhkaja, joka pesii myös Virroilla.

BirdLife Suomen vuoden lintu on erittäin uhanalainen huuhkaja, joka pesii myös Virroilla.

Micha Fager

Toi­mi­tuk­seen on tul­lut toi­ve sel­vit­tää, on­ko Vir­roil­la maa­kot­kia ja mui­ta suu­ria pe­to­lin­tu­ja. Asia on nous­sut esil­le eri­tyi­ses­ti tuu­li­voi­ma-alu­ei­den suun­nit­te­lun myö­tä.

Päällystyskohteet kartalla. Kohteet ovat alustavia ja muutoksia saattaa tulla kilpailutuksen edetessä.

Päällystyskohteet kartalla. Kohteet ovat alustavia ja muutoksia saattaa tulla kilpailutuksen edetessä.

Pirkanmaan ELY-keskus

Bitumi tuoksuu Pirkanmaalla

Päällystyskohteet kartalla. Kohteet ovat alustavia ja muutoksia saattaa tulla kilpailutuksen edetessä.

Päällystyskohteet kartalla. Kohteet ovat alustavia ja muutoksia saattaa tulla kilpailutuksen edetessä.

Pirkanmaan ELY-keskus

Päällystyskohteet kartalla. Kohteet ovat alustavia ja muutoksia saattaa tulla kilpailutuksen edetessä.

Päällystyskohteet kartalla. Kohteet ovat alustavia ja muutoksia saattaa tulla kilpailutuksen edetessä.

Pirkanmaan ELY-keskus

Pir­kan­maal­le on alus­ta­vas­ti suun­ni­tel­tu 243 ki­lo­met­riä pääl­lys­teen kor­jauk­sia. Pääl­lys­tys­ki­lo­met­rien mää­rään vai­kut­taa po­si­tii­vi­ses­ti hal­li­tuk­sen myön­tä­mä li­sä­ra­hoi­tus. Alus­ta­vat koh­teet ovat sel­vil­lä, jos­kin tar­ken­tu­vat vie­lä kil­pai­lu­tus­ten ja ke­vään kun­to­mit­taus­ten pe­rus­teel­la.

Virtain kirkko on mainio konserttisali, jonne sopii satamäärin kuulijoita. Siellä esiintyvät nuoret tähdet perjantaina ja sunnuntaina on aamulla juhlamessu ja illalla päätöskonsertti.

Virtain kirkko on mainio konserttisali, jonne sopii satamäärin kuulijoita. Siellä esiintyvät nuoret tähdet perjantaina ja sunnuntaina on aamulla juhlamessu ja illalla päätöskonsertti.

Matti Nenonen

KesäVirratSoi tarjoaa monta kaikille avointa konserttia

Virtain kirkko on mainio konserttisali, jonne sopii satamäärin kuulijoita. Siellä esiintyvät nuoret tähdet perjantaina ja sunnuntaina on aamulla juhlamessu ja illalla päätöskonsertti.

Virtain kirkko on mainio konserttisali, jonne sopii satamäärin kuulijoita. Siellä esiintyvät nuoret tähdet perjantaina ja sunnuntaina on aamulla juhlamessu ja illalla päätöskonsertti.

Matti Nenonen

Virtain kirkko on mainio konserttisali, jonne sopii satamäärin kuulijoita. Siellä esiintyvät nuoret tähdet perjantaina ja sunnuntaina on aamulla juhlamessu ja illalla päätöskonsertti.

Virtain kirkko on mainio konserttisali, jonne sopii satamäärin kuulijoita. Siellä esiintyvät nuoret tähdet perjantaina ja sunnuntaina on aamulla juhlamessu ja illalla päätöskonsertti.

Matti Nenonen

Ke­sä­vir­rat­soi-mu­siik­ki­juh­la to­teu­te­taan hei­nä­kuun 11.–13. päi­vä­nä kol­men päi­vän ko­ko­nai­suu­te­na per­jan­tais­ta sun­nun­tai­hin. Kym­me­nes­tä ta­pah­tu­mas­ta kol­meen myy­dään lip­pu­ja ja lo­put ovat mak­sut­to­mia.

Pirjo Ala-Kaarre

Pirjo Ala-Kaarre

Ada Ala-Kaarre

Alu­e­vaa­lit

Kaikkia luukkuja ei saa sulkea ja keskittää palveluita liikaa

Pirjo Ala-Kaarre

Pirjo Ala-Kaarre

Ada Ala-Kaarre

Pirjo Ala-Kaarre

Pirjo Ala-Kaarre

Ada Ala-Kaarre

Luot­ta­mus­toi­met: Vir­tain kau­pun­ki: kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu, kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen jä­sen, kas­va­tus- ja ope­tus­lau­ta­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja, Vir­tain Elin­voi­ma­pal­ve­lut Oy hal­li­tuk­sen jä­sen, Keu­rus­se­län ym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nan jä­sen (mo­ni­kun­nal­li­nen lau­ta­kun­ta, min­kä jä­sen myös Vir­rat on), Lii­ke­lai­tos Mart­ti­sen joh­to­kun­nan va­ra­jä­sen, tek­ni­sen lau­ta­kun­nan va­ra­jä­sen, kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen edus­ta­ja Me­ri­kan­to-opis­ton joh­to­kun­nas­sa.

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tuija Veija

Uusi ostotarjous Tredun kiinteistöstä

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tuija Veija

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tuija Veija

Neu­vot­te­lu­ja Tre­dun Vir­tain toi­mi­pis­teen kiin­teis­tön os­ta­mi­sek­si Vir­tain kau­pun­gil­le on käy­ty jo vuo­den ajan.

Evita Kankaisen ja Pauli Kankaisen yhteisnäyttelyssä on esillä yhteensä 42 teosta akryyli- ja öljyväritekniikalla. Joukossa on myös puupiirroksia. Molempia kiehtovat maisemat ja luonto.

Evita Kankaisen ja Pauli Kankaisen yhteisnäyttelyssä on esillä yhteensä 42 teosta akryyli- ja öljyväritekniikalla. Joukossa on myös puupiirroksia. Molempia kiehtovat maisemat ja luonto.

Samuli Ronkainen

Kauniit maisemat puhuttelevat isää ja tytärtä

Evita Kankaisen ja Pauli Kankaisen yhteisnäyttelyssä on esillä yhteensä 42 teosta akryyli- ja öljyväritekniikalla. Joukossa on myös puupiirroksia. Molempia kiehtovat maisemat ja luonto.

Evita Kankaisen ja Pauli Kankaisen yhteisnäyttelyssä on esillä yhteensä 42 teosta akryyli- ja öljyväritekniikalla. Joukossa on myös puupiirroksia. Molempia kiehtovat maisemat ja luonto.

Samuli Ronkainen

Evita Kankaisen ja Pauli Kankaisen yhteisnäyttelyssä on esillä yhteensä 42 teosta akryyli- ja öljyväritekniikalla. Joukossa on myös puupiirroksia. Molempia kiehtovat maisemat ja luonto.

Evita Kankaisen ja Pauli Kankaisen yhteisnäyttelyssä on esillä yhteensä 42 teosta akryyli- ja öljyväritekniikalla. Joukossa on myös puupiirroksia. Molempia kiehtovat maisemat ja luonto.

Samuli Ronkainen

– Idea yh­teis­näyt­te­lys­tä on mu­hi­nut oi­ke­as­taan jo ai­ka pit­kään­kin ja nyt, kun mi­nul­la al­kaa ol­la Pir­kan opis­ton ku­va­tai­de­kou­lu käy­ty­nä, on töi­tä ker­ty­nyt sei­näl­le isän lu­kuis­ten töi­den jouk­koon, ker­too Evi­ta Kan­kai­nen.

Tomas Jouhilampi puhui Virtain yhtenäiskoululla väkivallattomuuden puolesta. Tomaksen tarina toimii varoittavana esimerkkinä siitä, mitä väkivalta voi saada aikaan.

Tomas Jouhilampi puhui Virtain yhtenäiskoululla väkivallattomuuden puolesta. Tomaksen tarina toimii varoittavana esimerkkinä siitä, mitä väkivalta voi saada aikaan.

Piia Hirviniemi

Yksikin nyrkinisku voi olla liikaa

Tomas Jouhilampi puhui Virtain yhtenäiskoululla väkivallattomuuden puolesta. Tomaksen tarina toimii varoittavana esimerkkinä siitä, mitä väkivalta voi saada aikaan.

Tomas Jouhilampi puhui Virtain yhtenäiskoululla väkivallattomuuden puolesta. Tomaksen tarina toimii varoittavana esimerkkinä siitä, mitä väkivalta voi saada aikaan.

Piia Hirviniemi

Tomas Jouhilampi puhui Virtain yhtenäiskoululla väkivallattomuuden puolesta. Tomaksen tarina toimii varoittavana esimerkkinä siitä, mitä väkivalta voi saada aikaan.

Tomas Jouhilampi puhui Virtain yhtenäiskoululla väkivallattomuuden puolesta. Tomaksen tarina toimii varoittavana esimerkkinä siitä, mitä väkivalta voi saada aikaan.

Piia Hirviniemi

Per­jan­tain 12. lo­ka­kuu­ta 2012 ko­ti­bi­leet oli­vat To­mas Jou­hi­lam­men elä­män kään­ne­koh­ta. Päi­vä, jol­loin 15-vuo­ti­as To­mas hal­vaan­tui tap­pe­lun seu­rauk­se­na.

Tulijoen silta Virroilla.

Tulijoen silta Virroilla.

Jyrki Toivonen

Siltatyöt Pirkanmaalla vuonna 2025

Tulijoen silta Virroilla.

Tulijoen silta Virroilla.

Jyrki Toivonen

Tulijoen silta Virroilla.

Tulijoen silta Virroilla.

Jyrki Toivonen

Pir­kan­maan ELY-kes­kus pe­rus­kor­jaa tai uu­sii 14 sil­taa. Sil­to­ja kor­jaa­mal­la pa­ran­ne­taan lii­ken­teen su­ju­vuut­ta ja huo­leh­di­taan elin­kei­no­e­lä­mäl­le sekä huol­to­var­muu­del­le tär­keis­tä kul­je­tus­rei­teis­tä.

Jouni Pirttiniemi, Keijo Rissa, Ahti Rajamäki, Aku Hakala ja Pekka Hakala olivat kiinnostuneita puun haketuksesta, vaikka monelle heistä homma olikin entuudestaan tuttua.

Jouni Pirttiniemi, Keijo Rissa, Ahti Rajamäki, Aku Hakala ja Pekka Hakala olivat kiinnostuneita puun haketuksesta, vaikka monelle heistä homma olikin entuudestaan tuttua.

Kuvat Tuija Veija

Metsästä lämpöä virtolaisille

Jouni Pirttiniemi, Keijo Rissa, Ahti Rajamäki, Aku Hakala ja Pekka Hakala olivat kiinnostuneita puun haketuksesta, vaikka monelle heistä homma olikin entuudestaan tuttua.

Jouni Pirttiniemi, Keijo Rissa, Ahti Rajamäki, Aku Hakala ja Pekka Hakala olivat kiinnostuneita puun haketuksesta, vaikka monelle heistä homma olikin entuudestaan tuttua.

Kuvat Tuija Veija

Jouni Pirttiniemi, Keijo Rissa, Ahti Rajamäki, Aku Hakala ja Pekka Hakala olivat kiinnostuneita puun haketuksesta, vaikka monelle heistä homma olikin entuudestaan tuttua.

Jouni Pirttiniemi, Keijo Rissa, Ahti Rajamäki, Aku Hakala ja Pekka Hakala olivat kiinnostuneita puun haketuksesta, vaikka monelle heistä homma olikin entuudestaan tuttua.

Kuvat Tuija Veija

– Met­sä­hak­keen osuus Vir­tain läm­pö­lai­tok­sen ener­gi­an­tuo­tan­nos­ta on vuo­sit­tain noin nel­jä vii­de­so­saa. Ha­ket­ta ku­luu vuo­des­sa noin 41 000 kuu­ti­o­met­riä ja eli noin 35 gi­ga­wat­ti­tun­tia, ker­toi käyt­tö­pääl­lik­kö Ari Uu­si-Nie­mi.

Keiturin Sote kävi edellisen kerran rekrytointimatkalla Vietnamissa vuonna 2022.

Keiturin Sote kävi edellisen kerran rekrytointimatkalla Vietnamissa vuonna 2022.

Arkistokuva/Kari Nuuttila

Keiturin Sotessa odotetaan 11 hoitajaa Vietnamista

Keiturin Sote kävi edellisen kerran rekrytointimatkalla Vietnamissa vuonna 2022.

Keiturin Sote kävi edellisen kerran rekrytointimatkalla Vietnamissa vuonna 2022.

Arkistokuva/Kari Nuuttila

Keiturin Sote kävi edellisen kerran rekrytointimatkalla Vietnamissa vuonna 2022.

Keiturin Sote kävi edellisen kerran rekrytointimatkalla Vietnamissa vuonna 2022.

Arkistokuva/Kari Nuuttila

Kei­tu­rin So­ten toi­mi­tus­joh­ta­ja Kari Nuut­ti­la ker­too yh­ti­ön suun­ni­tel­mal­li­ses­ta toi­min­nas­ta ul­ko­mail­ta tu­le­vien hoi­ta­jien saa­mi­sek­si Vir­roil­le ja Ruo­ve­del­le.

Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Jayne Harling

Mitä kuu­luu?

Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Jayne Harling

Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Jayne Harling

– Kii­tos ky­sy­mäs­tä, täl­lä het­kel­lä kuu­luu oi­kein hy­vää. Saan teh­dä töi­tä, jois­ta pi­dän – työs­ken­te­len pro­jek­ti­koor­di­naat­to­ri­na Ky­men­laak­son hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ja toi­min myös free­lan­cer-näyt­te­li­jä­nä, vas­taa Jari Vil­ja­maa.