Virrat-päivän kuntalaiskahvitus ja palkintojen jako eri päiville

Vir­rat-päi­vän ta­pah­tu­mis­ta ja pal­kin­to­jen­ja­ko­ti­lai­suu­den ajan­koh­dan siir­tä­mi­ses­tä on teh­ty val­tuus­to­a­loi­te, jota pe­rus­tel­laan sil­lä, et­tä ny­kyi­nen Vir­rat-päi­vä 20.10. si­joit­tuu usein ar­ki­päi­väl­le, joka ra­joit­taa usei­den kun­ta­lais­ten, opis­ke­li­joi­den tai va­paa-ajan asuk­kai­den osal­lis­tu­mis­ta ta­pah­tu­miin.

Kuusi ihmistä loukkaantui kahden auton nokkakolarissa Virroilla

Val­ta­tie 23:lla, Koi­vu­mä­en­tien ja Laa­jan­tien ris­teyk­ses­tä 300 met­riä Kih­ni­ön suun­taan sat­tui kes­ki­viik­ko­na 10. jou­lu­kuu­ta va­ka­va kah­den ka­tu­maas­tu­rin nok­ka­ko­la­ri.

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Tuija Veija

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Tuija Veija

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Tuija Veija

Rantalan työpiste siirtyy Virtaintien kauneimpaan taloon

– Olen ai­na haa­veil­lut sa­ta­vuo­ti­aas­ta man­sar­di­kat­toi­ses­ta ta­los­ta, ja nyt pää­sen työs­ken­te­le­mään Vir­tain pää­ka­dun kau­neim­paan ra­ken­nuk­seen, iloit­see kas­va­tus- ja ope­tus­joh­ta­ja Kat­ri Ran­ta­la, jon­ka työ­pis­te siir­tyy yh­te­näis­kou­lul­ta Toi­vo­laan vuo­den vaih­tees­sa.

Asemakaavassa kirjasto-kulttuuritalolle oli varattu paikka Renlundin tontille.

Asemakaavassa kirjasto-kulttuuritalolle oli varattu paikka Renlundin tontille.

Sanomien arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Kulttuuritaloa kiirehdittiin Virroilla

Asemakaavassa kirjasto-kulttuuritalolle oli varattu paikka Renlundin tontille.

Asemakaavassa kirjasto-kulttuuritalolle oli varattu paikka Renlundin tontille.

Sanomien arkisto

Asemakaavassa kirjasto-kulttuuritalolle oli varattu paikka Renlundin tontille.

Asemakaavassa kirjasto-kulttuuritalolle oli varattu paikka Renlundin tontille.

Sanomien arkisto

Suo­men­se­län Sa­no­mis­sa uu­ti­soi­tiin 10. tou­ko­kuu­ta 1980, et­tä kult­tuu­ri­ta­lon suun­nit­te­lua kii­reh­di­tään Vir­roil­la. Kii­reh­ti­mis­tä pe­rus­tel­tiin sil­lä, et­tä suun­nit­te­lul­le täy­tyy ol­la riit­tä­väs­ti ai­kaa.

Mielipide | Avoin kirje puolueille ja seurakun­ta­laisille 

Uu­si Tar­jan­teen seu­ra­kun­ta aloit­taa toi­min­tan­sa 1.1.2026. Val­tuus­to vuo­del­le 2026 va­lit­tiin pa­pe­ri­vaa­leil­la edel­lis­ten vaa­lien tu­los­ten pe­rus­teel­la. En­si syk­sy­nä ovat var­si­nai­set vaa­lit, joil­la va­lit­ta­va val­tuus­to aloit­taa 1.1.2027. 

Jokista esitetään tekniseksi johtajaksi

Kau­pun­gin­hal­li­tus päät­ti maa­nan­tai­ses­sa ko­kouk­ses­saan esit­tää kau­pun­gin­val­tuus­tol­le, et­tä kau­pun­gin­val­tuus­to päät­tää va­li­ta tek­ni­sen joh­ta­jan vir­kaan ra­ken­nus­mes­ta­ri AMK Kim­mo Jo­ki­sen. Val­tuus­to päät­tää asi­as­ta ko­kouk­ses­saan 15. jou­lu­kuu­ta.

Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Veera Sihvonen

Seu­ra­toi­mi­jat

Sydän sykkii sinikeltaiselle seuralle

Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Veera Sihvonen

Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Veera Sihvonen

Hän al­koi ur­heil­la seu­ras­sa 1980-lu­vul­la ja en­nen ur­hei­lu-uran­sa lop­pua Sih­vo­nen ryh­tyi oh­jaa­jak­si ja seu­ra­toi­mi­jak­si 1990-lu­vun al­ku­puo­lel­la.

Jouluvalot valaisivat sumuista katunäkymää 10. joulukuuta.

Jouluvalot valaisivat sumuista katunäkymää 10. joulukuuta.

Kurkkaus seuratoimijoiden arkeen

Jouluvalot valaisivat sumuista katunäkymää 10. joulukuuta.

Jouluvalot valaisivat sumuista katunäkymää 10. joulukuuta.

Jouluvalot valaisivat sumuista katunäkymää 10. joulukuuta.

Jouluvalot valaisivat sumuista katunäkymää 10. joulukuuta.

Seu­ra­toi­mi­jois­ta saa­tiin lu­ki­jan toi­ve, joka pai­sui mo­nen si­vun tee­mak­si, kun mu­kaan läh­ti vii­si eri seu­ran edus­ta­jaa.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu

Seu­ra­toi­mi­jat

Mukana Virtain urheiluelämässä monella rintamalla

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu

Seu­ra­toi­min­ta on tut­tua Sari Ko­lul­le. Hän on mu­ka­na use­am­mas­sa vir­to­lai­ses­sa seu­ras­sa ja kan­taa vas­tuu­ta mo­ni­puo­li­ses­ti niin hal­lin­nos­sa kuin val­men­nuk­ses­sa­kin.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomien varhaisjakelu loppuu

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Pos­tin te­ke­mien muu­tok­sien vuok­si var­hais­ja­ke­lu lop­puu 5. tam­mi­kuu­ta pos­ti­nu­me­rol­la 34800 VIR­RAT. Tä­män joh­dos­ta Suo­men­se­län Sa­no­mat tul­laan ja­ka­maan Vir­tain var­hais­ja­ke­lu­a­lu­eel­la 5. tam­mi­kuu­ta läh­tien il­mes­ty­mis­päi­vä­nään eli tors­tai­na aa­mu­päi­vän ai­ka­na. Var­hais­ja­ke­lun päät­ty­es­sä sa­no­ma­leh­det muut­tu­vat päi­vä­ja­ke­lu-leh­dek­si.

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Riikka Tallila

Keittiöstä lähtee vuodessa reippaat 140 000 annosta

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Riikka Tallila

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Riikka Tallila

Nuo­ri­so­kes­kus Mart­ti­sen ra­vin­to­la­pääl­lik­kö Mika Yli­ta­lo pyö­rit­tää keit­ti­ö­tä kol­men ko­kin Sam­po Koi­vu­lan, Kat­ja Pö­lö­sen ja Alek­sandr She­di­nin voi­min.

Itsenäisyyspäivän juhlaottelu pelattiin Virroilla.

Itsenäisyyspäivän juhlaottelu pelattiin Virroilla.

Kuvat Markus Peltonen

Kiekko-Karhuille jatkoaikatappio

Itsenäisyyspäivän juhlaottelu pelattiin Virroilla.

Itsenäisyyspäivän juhlaottelu pelattiin Virroilla.

Kuvat Markus Peltonen

Itsenäisyyspäivän juhlaottelu pelattiin Virroilla.

Itsenäisyyspäivän juhlaottelu pelattiin Virroilla.

Kuvat Markus Peltonen

Vir­tain Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­kue koki kir­ve­le­vän tap­pi­on jää­kie­kon III-di­vi­si­oo­nan ko­ti­ot­te­lus­sa Par­ka­non Kiek­koa vas­taan. Var­si­nai­sel­la pe­li­a­jal­la jouk­ku­eet ei­vät saa­neet ero toi­sis­taan ai­kaan. Jat­ko­a­jal­la isän­tä­jouk­kue Kar­hut oli ak­tii­vi­sem­pi ja loi vaa­ral­li­sem­mat maa­lin­te­ko­pai­kat, mut­ta vie­rai­li­ja PK oli on­nek­kaam­pi ja en­nen muu­ta te­hok­kaam­pi voit­ta­en ot­te­lu lo­pul­ta nu­me­roin 7–8 (3–2, 3–2, 1–3, 0–1).

Suomen lippu airueineen sekä veteraani- ja järjestöliput osallistuivat itsenäisyyspäivän tilaisuuteen Virtain sankarihaudalla.

Suomen lippu airueineen sekä veteraani- ja järjestöliput osallistuivat itsenäisyyspäivän tilaisuuteen Virtain sankarihaudalla.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vastuu tästä hetkestä on nyt meidän sukupolvillamme

Suomen lippu airueineen sekä veteraani- ja järjestöliput osallistuivat itsenäisyyspäivän tilaisuuteen Virtain sankarihaudalla.

Suomen lippu airueineen sekä veteraani- ja järjestöliput osallistuivat itsenäisyyspäivän tilaisuuteen Virtain sankarihaudalla.

Kuvat Piia Hirviniemi

Suomen lippu airueineen sekä veteraani- ja järjestöliput osallistuivat itsenäisyyspäivän tilaisuuteen Virtain sankarihaudalla.

Suomen lippu airueineen sekä veteraani- ja järjestöliput osallistuivat itsenäisyyspäivän tilaisuuteen Virtain sankarihaudalla.

Kuvat Piia Hirviniemi

Juh­lal­li­suu­det al­koi­vat sep­pe­lei­den las­kul­la sekä Kil­lin­kos­ken et­tä Vir­tain san­ka­ri­muis­to­mer­keil­le. Kun­ni­a­no­soi­tuk­set vie­tiin myös va­pau­den ja isän­maan puo­les­ta kaa­tu­nei­den-, va­kau­muk­sen­sa puo­les­ta kaa­tu­nei­den sekä Kar­ja­laan jää­nei­den san­ka­ri­vai­na­jien muis­to­mer­keil­le.

Kunniamerkit

Suo­men Val­koi­sen Ruu­sun I luo­kan mi­ta­li: toi­mis­to­sih­tee­ri Tei­ja Ma­rit­ta Ar­ja­val­ta ja lii­kun­na­noh­jaa­ja, kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu Har­ri Ta­pio Tar­vai­nen.

Ylennyksiä reservissä

Pir­kan­maan alu­e­toi­mis­ton pääl­lik­kö evl Jar­mo Mat­ti­la on ylen­tä­nyt seu­raa­vat vir­to­lai­set hen­ki­löt re­ser­vis­sä 6. jou­lu­kuu­ta 2025:

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski

Seu­ra­toi­mi­jat

Sisäinen palo ei sammu

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski

Ar­ki­aa­mui­sin kel­lo kuu­si Son­ja Nii­ni­kos­ki ot­taa aa­mu­puu­ron lau­ta­sel­le ja aloit­taa te­ke­mään Vir­tain Syk­keen töi­tä.

Seija Lankinen on 90-vuotiaana kiitollinen monesta asiasta. Taustalla olevalle seinälle on kerätty rakkaita muistoja valokuvatauluksi.

Seija Lankinen on 90-vuotiaana kiitollinen monesta asiasta. Taustalla olevalle seinälle on kerätty rakkaita muistoja valokuvatauluksi.

Tuija Veija

Puolestani on rukoiltu paljon

Seija Lankinen on 90-vuotiaana kiitollinen monesta asiasta. Taustalla olevalle seinälle on kerätty rakkaita muistoja valokuvatauluksi.

Seija Lankinen on 90-vuotiaana kiitollinen monesta asiasta. Taustalla olevalle seinälle on kerätty rakkaita muistoja valokuvatauluksi.

Tuija Veija

Seija Lankinen on 90-vuotiaana kiitollinen monesta asiasta. Taustalla olevalle seinälle on kerätty rakkaita muistoja valokuvatauluksi.

Seija Lankinen on 90-vuotiaana kiitollinen monesta asiasta. Taustalla olevalle seinälle on kerätty rakkaita muistoja valokuvatauluksi.

Tuija Veija

Kun Sei­ja Lan­ki­nen kat­soo elä­mään­sä taak­se­päin 90-vuo­tis­päi­vän­sä aat­to­na, hän tun­tee suur­ta kii­tol­li­suut­ta, vaik­ka sai­rau­det ovat­kin ko­e­tel­leet hän­tä jo nuo­ruu­des­ta läh­tien.

Mielipide | Julma säästölinja uhkaa romuttaa hyvinvoinnin

Eläk­keen­saa­jien Kes­kus­lii­ton Pir­kan­maan pii­ri vaa­ti päät­tä­jil­tä vas­tuul­li­sia rat­kai­su­ja, jot­ka ei­vät vaa­ran­na pal­ve­lui­den saa­ta­vuut­ta.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Seu­ra­toi­mi­jat

Lasten liikunta sydämen asiana

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Ee­va An­ti­la aloit­ti len­to­pal­lon pe­laa­mi­sen jo lap­se­na Vir­tain Veik­ko­jen ri­veis­sä, sil­lä hä­nen äi­tin­sä toi­mi tuol­loin seu­ras­sa val­men­ta­ja­na. Seu­ra tuli sitä kaut­ta An­ti­lal­le tu­tuk­si, ja on kul­ke­nut sii­tä as­ti hä­nen elä­mäs­sään mu­ka­na.

Talvisodankin kokenut Veikko Yläjärvi viettää 100-vuotispäiväänsä 16. joulukuuta Keiturinhelmessä perhepiirissä sekä yhdessä talon väen kanssa. Hän uskoo kovan työn olevan hänen pitkän iän salaisuus.

Talvisodankin kokenut Veikko Yläjärvi viettää 100-vuotispäiväänsä 16. joulukuuta Keiturinhelmessä perhepiirissä sekä yhdessä talon väen kanssa. Hän uskoo kovan työn olevan hänen pitkän iän salaisuus.

Riikka Tallila

Veikko Yläjärvi seuraa tiiviisti Virtain asioita

Talvisodankin kokenut Veikko Yläjärvi viettää 100-vuotispäiväänsä 16. joulukuuta Keiturinhelmessä perhepiirissä sekä yhdessä talon väen kanssa. Hän uskoo kovan työn olevan hänen pitkän iän salaisuus.

Talvisodankin kokenut Veikko Yläjärvi viettää 100-vuotispäiväänsä 16. joulukuuta Keiturinhelmessä perhepiirissä sekä yhdessä talon väen kanssa. Hän uskoo kovan työn olevan hänen pitkän iän salaisuus.

Riikka Tallila

Talvisodankin kokenut Veikko Yläjärvi viettää 100-vuotispäiväänsä 16. joulukuuta Keiturinhelmessä perhepiirissä sekä yhdessä talon väen kanssa. Hän uskoo kovan työn olevan hänen pitkän iän salaisuus.

Talvisodankin kokenut Veikko Yläjärvi viettää 100-vuotispäiväänsä 16. joulukuuta Keiturinhelmessä perhepiirissä sekä yhdessä talon väen kanssa. Hän uskoo kovan työn olevan hänen pitkän iän salaisuus.

Riikka Tallila

– Par­haat nuo­ruus­vuo­det me­ni­vät Tal­vi­so­das­sa, 17-vuo­ti­aa­na ar­mei­jan lei­piin ja siel­tä suo­raan ko­vaan paik­kaan Kan­nak­sel­le lin­jas­toon. Siel­lä meni yh­teen­sä kol­me vuot­ta, kun pu­rim­me so­ta­kor­vauk­se­na Ve­nä­jäl­le vie­lä Tai­val­kos­kel­la sak­sa­lais­ten te­ke­mää kent­tä­ra­taa Hy­ryn­sal­mi-Kuu­sa­mo -vä­lil­lä, muis­te­lee Mo­nos­ky­läs­tä läh­töi­sin ole­va Veik­ko Ylä­jär­vi 100-vuo­tis­päi­vän­sä tie­noil­la.

FC Pallokarhuissa valmentajana toimiva Tuomas Liikala kertoo, että heidän seurassaan Palloliiton lisenssejä on 164 lapsella ja nuorella. Seuralla on tänä vuonna juhlavuosi, sillä se täyttää 20 vuotta.

FC Pallokarhuissa valmentajana toimiva Tuomas Liikala kertoo, että heidän seurassaan Palloliiton lisenssejä on 164 lapsella ja nuorella. Seuralla on tänä vuonna juhlavuosi, sillä se täyttää 20 vuotta.

Tuomas Liikala

Seu­ra­toi­mi­jat

Seurassa jokainen tekijä on tärkeä

FC Pallokarhuissa valmentajana toimiva Tuomas Liikala kertoo, että heidän seurassaan Palloliiton lisenssejä on 164 lapsella ja nuorella. Seuralla on tänä vuonna juhlavuosi, sillä se täyttää 20 vuotta.

FC Pallokarhuissa valmentajana toimiva Tuomas Liikala kertoo, että heidän seurassaan Palloliiton lisenssejä on 164 lapsella ja nuorella. Seuralla on tänä vuonna juhlavuosi, sillä se täyttää 20 vuotta.

Tuomas Liikala

FC Pallokarhuissa valmentajana toimiva Tuomas Liikala kertoo, että heidän seurassaan Palloliiton lisenssejä on 164 lapsella ja nuorella. Seuralla on tänä vuonna juhlavuosi, sillä se täyttää 20 vuotta.

FC Pallokarhuissa valmentajana toimiva Tuomas Liikala kertoo, että heidän seurassaan Palloliiton lisenssejä on 164 lapsella ja nuorella. Seuralla on tänä vuonna juhlavuosi, sillä se täyttää 20 vuotta.

Tuomas Liikala

Pie­nil­lä paik­ka­kun­nil­la ur­hei­lu­seu­ro­jen ar­ki elää pit­käl­ti va­paa­eh­tois­ten va­ras­sa. Vaik­ka mo­nes­sa seu­ras­sa vas­tuu saat­taa ka­sau­tua pie­nel­le ydin­po­ru­kal­le, on ar­ki täyn­nä iloa, yh­tei­söl­li­syyt­tä ja te­ke­mi­sen mei­nin­kiä.

 Yleishyödyllisten hankkeiden listalla oli muun muassa Meidän Perinnekylä -hanke. Sen kokonaiskustannukset ovat 112 745 euroa, johon saadaan Leader PoKolta 80 prosenttia tukea.

Yleishyödyllisten hankkeiden listalla oli muun muassa Meidän Perinnekylä -hanke. Sen kokonaiskustannukset ovat 112 745 euroa, johon saadaan Leader PoKolta 80 prosenttia tukea.

Piia Hirviniemi

Leader PoKolta rahoitusta myös Virroille

 Yleishyödyllisten hankkeiden listalla oli muun muassa Meidän Perinnekylä -hanke. Sen kokonaiskustannukset ovat 112 745 euroa, johon saadaan Leader PoKolta 80 prosenttia tukea.

Yleishyödyllisten hankkeiden listalla oli muun muassa Meidän Perinnekylä -hanke. Sen kokonaiskustannukset ovat 112 745 euroa, johon saadaan Leader PoKolta 80 prosenttia tukea.

Piia Hirviniemi

 Yleishyödyllisten hankkeiden listalla oli muun muassa Meidän Perinnekylä -hanke. Sen kokonaiskustannukset ovat 112 745 euroa, johon saadaan Leader PoKolta 80 prosenttia tukea.

Yleishyödyllisten hankkeiden listalla oli muun muassa Meidän Perinnekylä -hanke. Sen kokonaiskustannukset ovat 112 745 euroa, johon saadaan Leader PoKolta 80 prosenttia tukea.

Piia Hirviniemi

Le­a­der PoKo ra­hoit­taa Ylä-Pir­kan­maan mik­ro­y­ri­tys­ten sekä yh­dis­tys­ten ja yh­tei­sö­jen ke­hit­tä­mis­toi­min­taa ja Po­Kon hal­li­tus päät­tää, mit­kä hank­keet ra­hoi­te­taan. Hal­li­tuk­ses­sa on mo­ni­puo­li­nen edus­tus kai­kis­ta alu­een kun­nis­ta. Näin var­mis­te­taan Le­a­der-toi­min­n­nan pe­ru­si­de­aa: pai­kal­li­set ih­mi­set tie­tä­vät it­se par­hai­ten, mi­ten omaa ko­ti­seu­tua tu­li­si ke­hit­tää.

Uusia ideoita ja yhteistyötä yli kuntarajojen.TAMKin opiskelijoista voittajaksi valikoitui tiimi 2, joka tutki messutarjontaa, loi ehdotuksen messuständistä ja lisäksi esitti hyviä kehitysehdotuksia verkkokaupan sisältöihin. Paikan päällä arvioimassa tiimien tuottamia ratkaisuja oli Virhydrolta Kati Mäntysalmi (vas.)

Uusia ideoita ja yhteistyötä yli kuntarajojen.TAMKin opiskelijoista voittajaksi valikoitui tiimi 2, joka tutki messutarjontaa, loi ehdotuksen messuständistä ja lisäksi esitti hyviä kehitysehdotuksia verkkokaupan sisältöihin. Paikan päällä arvioimassa tiimien tuottamia ratkaisuja oli Virhydrolta Kati Mäntysalmi (vas.)

Tiina Perämäki

Virhydrolla kehitetään Ruotsi-kauppaa

Uusia ideoita ja yhteistyötä yli kuntarajojen.TAMKin opiskelijoista voittajaksi valikoitui tiimi 2, joka tutki messutarjontaa, loi ehdotuksen messuständistä ja lisäksi esitti hyviä kehitysehdotuksia verkkokaupan sisältöihin. Paikan päällä arvioimassa tiimien tuottamia ratkaisuja oli Virhydrolta Kati Mäntysalmi (vas.)

Uusia ideoita ja yhteistyötä yli kuntarajojen.TAMKin opiskelijoista voittajaksi valikoitui tiimi 2, joka tutki messutarjontaa, loi ehdotuksen messuständistä ja lisäksi esitti hyviä kehitysehdotuksia verkkokaupan sisältöihin. Paikan päällä arvioimassa tiimien tuottamia ratkaisuja oli Virhydrolta Kati Mäntysalmi (vas.)

Tiina Perämäki

Uusia ideoita ja yhteistyötä yli kuntarajojen.TAMKin opiskelijoista voittajaksi valikoitui tiimi 2, joka tutki messutarjontaa, loi ehdotuksen messuständistä ja lisäksi esitti hyviä kehitysehdotuksia verkkokaupan sisältöihin. Paikan päällä arvioimassa tiimien tuottamia ratkaisuja oli Virhydrolta Kati Mäntysalmi (vas.)

Uusia ideoita ja yhteistyötä yli kuntarajojen.TAMKin opiskelijoista voittajaksi valikoitui tiimi 2, joka tutki messutarjontaa, loi ehdotuksen messuständistä ja lisäksi esitti hyviä kehitysehdotuksia verkkokaupan sisältöihin. Paikan päällä arvioimassa tiimien tuottamia ratkaisuja oli Virhydrolta Kati Mäntysalmi (vas.)

Tiina Perämäki

TAMK maa­kun­ta­kor­ke­a­kou­lun jär­jes­tä­mä SPRINT Pir­kan­maa -ta­pah­tu­ma käyn­nis­tyi lo­ka­kuus­sa ja se toi yh­teen Pir­kan­maan alu­een yri­tyk­siä sekä eri alo­jen opis­ke­li­joi­ta.

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Tuija Veija

Palvelutiski ja kauppias pysyvät

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Tuija Veija

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Tuija Veija

– Edel­li­ses­tä re­mon­tis­ta on jo 14 vuot­ta. Li­säk­si myy­mä­län pe­rus­kor­jaus­ta vauh­dit­taa EU:n mää­räys kyl­mä­ko­nei­den kyl­mä­ai­neis­ta. Ny­kyi­siä fre­o­ni­lait­tei­ta ei saa käyt­tää enää vuo­den 2030 jäl­keen, pe­rus­te­lee kaup­pi­as Juha Ra­ja­nie­mi Vir­tain K-Su­per­mar­ke­tis­sa käyn­nis­sä ole­vaa mit­ta­vaa re­mont­tia.

Pohjois-Pirkanmaan sote-palveluista järjestetään asukas­ti­lai­suuksia

Pih­la­ja­lin­na aloit­taa Poh­jois-Pir­kan­maan so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen pal­ve­lun­tuot­ta­ja­na en­si ke­vää­nä. Alu­een asuk­kail­le muu­tok­ses­ta ker­ro­taan in­fo­ti­lai­suuk­sis­sa, jois­ta en­sim­mäi­nen pi­de­tään Kih­ni­ön yh­te­näis­kou­lul­la kes­ki­viik­ko­na 10. jou­lu­kuu­ta kel­lo 18–19.30.

Sairaalapalvelujen säästölinjaukset vaarantavat potilas­tur­val­li­suuden

Alu­e­hal­li­tus on esit­tä­mäs­sä käy­ty­jen yt-neu­vot­te­lui­den pe­rus­teel­la hen­ki­lös­tö­vä­hen­nyk­siä ai­no­as­taan suo­rit­ta­vaan hen­ki­lös­töön. Työ­nan­ta­ja ei ole neu­vot­te­lu­jen ai­ka­na näh­nyt tar­peel­li­sek­si ar­vi­oi­da hal­lin­non tai joh­ta­ja­re­surs­sien mää­rää, vaik­ka vaih­to­eh­toi­sia sääs­tö­kei­no­ja oli­si ol­lut tar­peen tar­kas­tel­la laa­ja-alai­ses­ti.

Ilona Särkänlahti ja Noel Vehmasaho Virtain yhtenäiskoulusta osallistuivat Lasten itsenäisyyspäivän juhlaan Helsingissä. He odottivat vuoroaan kättelyjonossa Oopperatalon ovella, leijonan kainalossa.

Ilona Särkänlahti ja Noel Vehmasaho Virtain yhtenäiskoulusta osallistuivat Lasten itsenäisyyspäivän juhlaan Helsingissä. He odottivat vuoroaan kättelyjonossa Oopperatalon ovella, leijonan kainalossa.

Kuvat Harri Nieminen

Ilona ja Noel edustivat Helsingissä

Ilona Särkänlahti ja Noel Vehmasaho Virtain yhtenäiskoulusta osallistuivat Lasten itsenäisyyspäivän juhlaan Helsingissä. He odottivat vuoroaan kättelyjonossa Oopperatalon ovella, leijonan kainalossa.

Ilona Särkänlahti ja Noel Vehmasaho Virtain yhtenäiskoulusta osallistuivat Lasten itsenäisyyspäivän juhlaan Helsingissä. He odottivat vuoroaan kättelyjonossa Oopperatalon ovella, leijonan kainalossa.

Kuvat Harri Nieminen

Ilona Särkänlahti ja Noel Vehmasaho Virtain yhtenäiskoulusta osallistuivat Lasten itsenäisyyspäivän juhlaan Helsingissä. He odottivat vuoroaan kättelyjonossa Oopperatalon ovella, leijonan kainalossa.

Ilona Särkänlahti ja Noel Vehmasaho Virtain yhtenäiskoulusta osallistuivat Lasten itsenäisyyspäivän juhlaan Helsingissä. He odottivat vuoroaan kättelyjonossa Oopperatalon ovella, leijonan kainalossa.

Kuvat Harri Nieminen

Val­ta­kun­nal­li­nen Las­ten it­se­näi­syys­päi­vän juh­la jär­jes­tet­tiin kes­ki­viik­ko­na 3. jou­lu­kuu­ta Oop­pe­ra­ta­los­sa Hel­sin­gis­sä.

Tredun ja lukion äänestyspaikalla äänensä kävivät antamassa Siiri Ahoranta (vas.) sekä Venla Pöyhölä. Vaalitoimitsijoina nykyisen nuorisovaltuuston jäsenet Otso Kolkkinen ja Topi Kallio.

Tredun ja lukion äänestyspaikalla äänensä kävivät antamassa Siiri Ahoranta (vas.) sekä Venla Pöyhölä. Vaalitoimitsijoina nykyisen nuorisovaltuuston jäsenet Otso Kolkkinen ja Topi Kallio.

Piia Hirviniemi

Virtain uusi nuorisovaltuusto on valittu

Tredun ja lukion äänestyspaikalla äänensä kävivät antamassa Siiri Ahoranta (vas.) sekä Venla Pöyhölä. Vaalitoimitsijoina nykyisen nuorisovaltuuston jäsenet Otso Kolkkinen ja Topi Kallio.

Tredun ja lukion äänestyspaikalla äänensä kävivät antamassa Siiri Ahoranta (vas.) sekä Venla Pöyhölä. Vaalitoimitsijoina nykyisen nuorisovaltuuston jäsenet Otso Kolkkinen ja Topi Kallio.

Piia Hirviniemi

Tredun ja lukion äänestyspaikalla äänensä kävivät antamassa Siiri Ahoranta (vas.) sekä Venla Pöyhölä. Vaalitoimitsijoina nykyisen nuorisovaltuuston jäsenet Otso Kolkkinen ja Topi Kallio.

Tredun ja lukion äänestyspaikalla äänensä kävivät antamassa Siiri Ahoranta (vas.) sekä Venla Pöyhölä. Vaalitoimitsijoina nykyisen nuorisovaltuuston jäsenet Otso Kolkkinen ja Topi Kallio.

Piia Hirviniemi

Vir­tain nuo­ri­so­val­tuus­to jär­jes­ti nuo­ri­so­val­tuus­ton vaa­lit ei­len Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la, Tre­dun ja lu­ki­on toi­mi­pis­teel­lä sekä nuo­ri­so­ti­la Nuo­kul­la.

47 hakijaa teknisen johtajan virkaan

Vir­tain kau­pun­gin tek­ni­sen joh­ta­jan vir­ka oli ha­et­ta­va­na 30.9.–27.10.2025 vä­li­se­nä ai­ka­na. Kau­pun­gin­hal­li­tus jat­koi 10.11.2025 ko­kouk­ses­saan vi­ran ha­ku­ai­kaa 1.12.2025 saak­ka. Vir­kaa ai­kai­sem­min ha­ke­neet ote­taan au­to­maat­ti­ses­ti huo­mi­oon ha­kup­ro­ses­sis­sa.

Kadonnut löytyi nopeasti

Hie­man yli 70-vuo­ti­as mies oli pois­tu­nut koi­ran­sa kans­sa ko­to­aan Ko­ta­las­ta Soi­nin­mä­en­pe­rän alu­eel­ta tiis­tai­na 2. mar­ras­kuu­ta noin kel­lo 14.30. Ka­don­nut liik­kui kä­vel­len har­maan koi­ran kans­sa. Pääl­lään hä­nel­lä oli tum­maa vaa­tet­ta sekä mah­dol­li­ses­ti ku­mi­saap­paat. 

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Tuija Veija

Rantalan työpiste siirtyy Virtaintien kauneimpaan taloon

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Tuija Veija

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Tuija Veija

– Olen ai­na haa­veil­lut sa­ta­vuo­ti­aas­ta man­sar­di­kat­toi­ses­ta ta­los­ta, ja nyt pää­sen työs­ken­te­le­mään Vir­tain pää­ka­dun kau­neim­paan ra­ken­nuk­seen, iloit­see kas­va­tus- ja ope­tus­joh­ta­ja Kat­ri Ran­ta­la, jon­ka työ­pis­te siir­tyy yh­te­näis­kou­lul­ta Toi­vo­laan vuo­den vaih­tees­sa.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomien varhaisjakelu loppuu

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Pos­tin te­ke­mien muu­tok­sien vuok­si var­hais­ja­ke­lu lop­puu 5. tam­mi­kuu­ta pos­ti­nu­me­rol­la 34800 VIR­RAT. Tä­män joh­dos­ta Suo­men­se­län Sa­no­mat tul­laan ja­ka­maan Vir­tain var­hais­ja­ke­lu­a­lu­eel­la 5. tam­mi­kuu­ta läh­tien il­mes­ty­mis­päi­vä­nään eli tors­tai­na aa­mu­päi­vän ai­ka­na. Var­hais­ja­ke­lun päät­ty­es­sä sa­no­ma­leh­det muut­tu­vat päi­vä­ja­ke­lu-leh­dek­si.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu

Seu­ra­toi­mi­jat

Mukana Virtain urheiluelämässä monella rintamalla

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu

Seu­ra­toi­min­ta on tut­tua Sari Ko­lul­le. Hän on mu­ka­na use­am­mas­sa vir­to­lai­ses­sa seu­ras­sa ja kan­taa vas­tuu­ta mo­ni­puo­li­ses­ti niin hal­lin­nos­sa kuin val­men­nuk­ses­sa­kin.

Kuusi ihmistä loukkaantui kahden auton nokkakolarissa Virroilla

Val­ta­tie 23:lla, Koi­vu­mä­en­tien ja Laa­jan­tien ris­teyk­ses­tä 300 met­riä Kih­ni­ön suun­taan sat­tui kes­ki­viik­ko­na 10. jou­lu­kuu­ta va­ka­va kah­den ka­tu­maas­tu­rin nok­ka­ko­la­ri.

Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Veera Sihvonen

Seu­ra­toi­mi­jat

Sydän sykkii sinikeltaiselle seuralle

Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Veera Sihvonen

Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Veera Sihvonen

Hän al­koi ur­heil­la seu­ras­sa 1980-lu­vul­la ja en­nen ur­hei­lu-uran­sa lop­pua Sih­vo­nen ryh­tyi oh­jaa­jak­si ja seu­ra­toi­mi­jak­si 1990-lu­vun al­ku­puo­lel­la.

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Riikka Tallila

Keittiöstä lähtee vuodessa reippaat 140 000 annosta

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Riikka Tallila

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Riikka Tallila

Nuo­ri­so­kes­kus Mart­ti­sen ra­vin­to­la­pääl­lik­kö Mika Yli­ta­lo pyö­rit­tää keit­ti­ö­tä kol­men ko­kin Sam­po Koi­vu­lan, Kat­ja Pö­lö­sen ja Alek­sandr She­di­nin voi­min.

Jokista esitetään tekniseksi johtajaksi

Kau­pun­gin­hal­li­tus päät­ti maa­nan­tai­ses­sa ko­kouk­ses­saan esit­tää kau­pun­gin­val­tuus­tol­le, et­tä kau­pun­gin­val­tuus­to päät­tää va­li­ta tek­ni­sen joh­ta­jan vir­kaan ra­ken­nus­mes­ta­ri AMK Kim­mo Jo­ki­sen. Val­tuus­to päät­tää asi­as­ta ko­kouk­ses­saan 15. jou­lu­kuu­ta.

Asemakaavassa kirjasto-kulttuuritalolle oli varattu paikka Renlundin tontille.

Asemakaavassa kirjasto-kulttuuritalolle oli varattu paikka Renlundin tontille.

Sanomien arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Kulttuuritaloa kiirehdittiin Virroilla

Asemakaavassa kirjasto-kulttuuritalolle oli varattu paikka Renlundin tontille.

Asemakaavassa kirjasto-kulttuuritalolle oli varattu paikka Renlundin tontille.

Sanomien arkisto

Asemakaavassa kirjasto-kulttuuritalolle oli varattu paikka Renlundin tontille.

Asemakaavassa kirjasto-kulttuuritalolle oli varattu paikka Renlundin tontille.

Sanomien arkisto

Suo­men­se­län Sa­no­mis­sa uu­ti­soi­tiin 10. tou­ko­kuu­ta 1980, et­tä kult­tuu­ri­ta­lon suun­nit­te­lua kii­reh­di­tään Vir­roil­la. Kii­reh­ti­mis­tä pe­rus­tel­tiin sil­lä, et­tä suun­nit­te­lul­le täy­tyy ol­la riit­tä­väs­ti ai­kaa.

Ylennyksiä reservissä

Pir­kan­maan alu­e­toi­mis­ton pääl­lik­kö evl Jar­mo Mat­ti­la on ylen­tä­nyt seu­raa­vat vir­to­lai­set hen­ki­löt re­ser­vis­sä 6. jou­lu­kuu­ta 2025:

Mielipide | Avoin kirje puolueille ja seurakun­ta­laisille 

Uu­si Tar­jan­teen seu­ra­kun­ta aloit­taa toi­min­tan­sa 1.1.2026. Val­tuus­to vuo­del­le 2026 va­lit­tiin pa­pe­ri­vaa­leil­la edel­lis­ten vaa­lien tu­los­ten pe­rus­teel­la. En­si syk­sy­nä ovat var­si­nai­set vaa­lit, joil­la va­lit­ta­va val­tuus­to aloit­taa 1.1.2027. 

Jouluvalot valaisivat sumuista katunäkymää 10. joulukuuta.

Jouluvalot valaisivat sumuista katunäkymää 10. joulukuuta.

Kurkkaus seuratoimijoiden arkeen

Jouluvalot valaisivat sumuista katunäkymää 10. joulukuuta.

Jouluvalot valaisivat sumuista katunäkymää 10. joulukuuta.

Jouluvalot valaisivat sumuista katunäkymää 10. joulukuuta.

Jouluvalot valaisivat sumuista katunäkymää 10. joulukuuta.

Seu­ra­toi­mi­jois­ta saa­tiin lu­ki­jan toi­ve, joka pai­sui mo­nen si­vun tee­mak­si, kun mu­kaan läh­ti vii­si eri seu­ran edus­ta­jaa.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski

Seu­ra­toi­mi­jat

Sisäinen palo ei sammu

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski

Ar­ki­aa­mui­sin kel­lo kuu­si Son­ja Nii­ni­kos­ki ot­taa aa­mu­puu­ron lau­ta­sel­le ja aloit­taa te­ke­mään Vir­tain Syk­keen töi­tä.

Virrat-päivän kuntalaiskahvitus ja palkintojen jako eri päiville

Vir­rat-päi­vän ta­pah­tu­mis­ta ja pal­kin­to­jen­ja­ko­ti­lai­suu­den ajan­koh­dan siir­tä­mi­ses­tä on teh­ty val­tuus­to­a­loi­te, jota pe­rus­tel­laan sil­lä, et­tä ny­kyi­nen Vir­rat-päi­vä 20.10. si­joit­tuu usein ar­ki­päi­väl­le, joka ra­joit­taa usei­den kun­ta­lais­ten, opis­ke­li­joi­den tai va­paa-ajan asuk­kai­den osal­lis­tu­mis­ta ta­pah­tu­miin.

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Tuija Veija

Palvelutiski ja kauppias pysyvät

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Tuija Veija

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Tuija Veija

– Edel­li­ses­tä re­mon­tis­ta on jo 14 vuot­ta. Li­säk­si myy­mä­län pe­rus­kor­jaus­ta vauh­dit­taa EU:n mää­räys kyl­mä­ko­nei­den kyl­mä­ai­neis­ta. Ny­kyi­siä fre­o­ni­lait­tei­ta ei saa käyt­tää enää vuo­den 2030 jäl­keen, pe­rus­te­lee kaup­pi­as Juha Ra­ja­nie­mi Vir­tain K-Su­per­mar­ke­tis­sa käyn­nis­sä ole­vaa mit­ta­vaa re­mont­tia.

Uusia ideoita ja yhteistyötä yli kuntarajojen.TAMKin opiskelijoista voittajaksi valikoitui tiimi 2, joka tutki messutarjontaa, loi ehdotuksen messuständistä ja lisäksi esitti hyviä kehitysehdotuksia verkkokaupan sisältöihin. Paikan päällä arvioimassa tiimien tuottamia ratkaisuja oli Virhydrolta Kati Mäntysalmi (vas.)

Uusia ideoita ja yhteistyötä yli kuntarajojen.TAMKin opiskelijoista voittajaksi valikoitui tiimi 2, joka tutki messutarjontaa, loi ehdotuksen messuständistä ja lisäksi esitti hyviä kehitysehdotuksia verkkokaupan sisältöihin. Paikan päällä arvioimassa tiimien tuottamia ratkaisuja oli Virhydrolta Kati Mäntysalmi (vas.)

Tiina Perämäki

Virhydrolla kehitetään Ruotsi-kauppaa

Uusia ideoita ja yhteistyötä yli kuntarajojen.TAMKin opiskelijoista voittajaksi valikoitui tiimi 2, joka tutki messutarjontaa, loi ehdotuksen messuständistä ja lisäksi esitti hyviä kehitysehdotuksia verkkokaupan sisältöihin. Paikan päällä arvioimassa tiimien tuottamia ratkaisuja oli Virhydrolta Kati Mäntysalmi (vas.)

Uusia ideoita ja yhteistyötä yli kuntarajojen.TAMKin opiskelijoista voittajaksi valikoitui tiimi 2, joka tutki messutarjontaa, loi ehdotuksen messuständistä ja lisäksi esitti hyviä kehitysehdotuksia verkkokaupan sisältöihin. Paikan päällä arvioimassa tiimien tuottamia ratkaisuja oli Virhydrolta Kati Mäntysalmi (vas.)

Tiina Perämäki

Uusia ideoita ja yhteistyötä yli kuntarajojen.TAMKin opiskelijoista voittajaksi valikoitui tiimi 2, joka tutki messutarjontaa, loi ehdotuksen messuständistä ja lisäksi esitti hyviä kehitysehdotuksia verkkokaupan sisältöihin. Paikan päällä arvioimassa tiimien tuottamia ratkaisuja oli Virhydrolta Kati Mäntysalmi (vas.)

Uusia ideoita ja yhteistyötä yli kuntarajojen.TAMKin opiskelijoista voittajaksi valikoitui tiimi 2, joka tutki messutarjontaa, loi ehdotuksen messuständistä ja lisäksi esitti hyviä kehitysehdotuksia verkkokaupan sisältöihin. Paikan päällä arvioimassa tiimien tuottamia ratkaisuja oli Virhydrolta Kati Mäntysalmi (vas.)

Tiina Perämäki

TAMK maa­kun­ta­kor­ke­a­kou­lun jär­jes­tä­mä SPRINT Pir­kan­maa -ta­pah­tu­ma käyn­nis­tyi lo­ka­kuus­sa ja se toi yh­teen Pir­kan­maan alu­een yri­tyk­siä sekä eri alo­jen opis­ke­li­joi­ta.

Kunniamerkit

Suo­men Val­koi­sen Ruu­sun I luo­kan mi­ta­li: toi­mis­to­sih­tee­ri Tei­ja Ma­rit­ta Ar­ja­val­ta ja lii­kun­na­noh­jaa­ja, kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu Har­ri Ta­pio Tar­vai­nen.

Itsenäisyyspäivän juhlaottelu pelattiin Virroilla.

Itsenäisyyspäivän juhlaottelu pelattiin Virroilla.

Kuvat Markus Peltonen

Kiekko-Karhuille jatkoaikatappio

Itsenäisyyspäivän juhlaottelu pelattiin Virroilla.

Itsenäisyyspäivän juhlaottelu pelattiin Virroilla.

Kuvat Markus Peltonen

Itsenäisyyspäivän juhlaottelu pelattiin Virroilla.

Itsenäisyyspäivän juhlaottelu pelattiin Virroilla.

Kuvat Markus Peltonen

Vir­tain Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­kue koki kir­ve­le­vän tap­pi­on jää­kie­kon III-di­vi­si­oo­nan ko­ti­ot­te­lus­sa Par­ka­non Kiek­koa vas­taan. Var­si­nai­sel­la pe­li­a­jal­la jouk­ku­eet ei­vät saa­neet ero toi­sis­taan ai­kaan. Jat­ko­a­jal­la isän­tä­jouk­kue Kar­hut oli ak­tii­vi­sem­pi ja loi vaa­ral­li­sem­mat maa­lin­te­ko­pai­kat, mut­ta vie­rai­li­ja PK oli on­nek­kaam­pi ja en­nen muu­ta te­hok­kaam­pi voit­ta­en ot­te­lu lo­pul­ta nu­me­roin 7–8 (3–2, 3–2, 1–3, 0–1).

Suomen lippu airueineen sekä veteraani- ja järjestöliput osallistuivat itsenäisyyspäivän tilaisuuteen Virtain sankarihaudalla.

Suomen lippu airueineen sekä veteraani- ja järjestöliput osallistuivat itsenäisyyspäivän tilaisuuteen Virtain sankarihaudalla.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vastuu tästä hetkestä on nyt meidän sukupolvillamme

Suomen lippu airueineen sekä veteraani- ja järjestöliput osallistuivat itsenäisyyspäivän tilaisuuteen Virtain sankarihaudalla.

Suomen lippu airueineen sekä veteraani- ja järjestöliput osallistuivat itsenäisyyspäivän tilaisuuteen Virtain sankarihaudalla.

Kuvat Piia Hirviniemi

Suomen lippu airueineen sekä veteraani- ja järjestöliput osallistuivat itsenäisyyspäivän tilaisuuteen Virtain sankarihaudalla.

Suomen lippu airueineen sekä veteraani- ja järjestöliput osallistuivat itsenäisyyspäivän tilaisuuteen Virtain sankarihaudalla.

Kuvat Piia Hirviniemi

Juh­lal­li­suu­det al­koi­vat sep­pe­lei­den las­kul­la sekä Kil­lin­kos­ken et­tä Vir­tain san­ka­ri­muis­to­mer­keil­le. Kun­ni­a­no­soi­tuk­set vie­tiin myös va­pau­den ja isän­maan puo­les­ta kaa­tu­nei­den-, va­kau­muk­sen­sa puo­les­ta kaa­tu­nei­den sekä Kar­ja­laan jää­nei­den san­ka­ri­vai­na­jien muis­to­mer­keil­le.

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.

Seija Lankinen on 90-vuotiaana kiitollinen monesta asiasta. Taustalla olevalle seinälle on kerätty rakkaita muistoja valokuvatauluksi.

Seija Lankinen on 90-vuotiaana kiitollinen monesta asiasta. Taustalla olevalle seinälle on kerätty rakkaita muistoja valokuvatauluksi.

Tuija Veija

Puolestani on rukoiltu paljon

Seija Lankinen on 90-vuotiaana kiitollinen monesta asiasta. Taustalla olevalle seinälle on kerätty rakkaita muistoja valokuvatauluksi.

Seija Lankinen on 90-vuotiaana kiitollinen monesta asiasta. Taustalla olevalle seinälle on kerätty rakkaita muistoja valokuvatauluksi.

Tuija Veija

Seija Lankinen on 90-vuotiaana kiitollinen monesta asiasta. Taustalla olevalle seinälle on kerätty rakkaita muistoja valokuvatauluksi.

Seija Lankinen on 90-vuotiaana kiitollinen monesta asiasta. Taustalla olevalle seinälle on kerätty rakkaita muistoja valokuvatauluksi.

Tuija Veija

Kun Sei­ja Lan­ki­nen kat­soo elä­mään­sä taak­se­päin 90-vuo­tis­päi­vän­sä aat­to­na, hän tun­tee suur­ta kii­tol­li­suut­ta, vaik­ka sai­rau­det ovat­kin ko­e­tel­leet hän­tä jo nuo­ruu­des­ta läh­tien.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Seu­ra­toi­mi­jat

Lasten liikunta sydämen asiana

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Ee­va An­ti­la aloit­ti len­to­pal­lon pe­laa­mi­sen jo lap­se­na Vir­tain Veik­ko­jen ri­veis­sä, sil­lä hä­nen äi­tin­sä toi­mi tuol­loin seu­ras­sa val­men­ta­ja­na. Seu­ra tuli sitä kaut­ta An­ti­lal­le tu­tuk­si, ja on kul­ke­nut sii­tä as­ti hä­nen elä­mäs­sään mu­ka­na.

Talvisodankin kokenut Veikko Yläjärvi viettää 100-vuotispäiväänsä 16. joulukuuta Keiturinhelmessä perhepiirissä sekä yhdessä talon väen kanssa. Hän uskoo kovan työn olevan hänen pitkän iän salaisuus.

Talvisodankin kokenut Veikko Yläjärvi viettää 100-vuotispäiväänsä 16. joulukuuta Keiturinhelmessä perhepiirissä sekä yhdessä talon väen kanssa. Hän uskoo kovan työn olevan hänen pitkän iän salaisuus.

Riikka Tallila

Veikko Yläjärvi seuraa tiiviisti Virtain asioita

Talvisodankin kokenut Veikko Yläjärvi viettää 100-vuotispäiväänsä 16. joulukuuta Keiturinhelmessä perhepiirissä sekä yhdessä talon väen kanssa. Hän uskoo kovan työn olevan hänen pitkän iän salaisuus.

Talvisodankin kokenut Veikko Yläjärvi viettää 100-vuotispäiväänsä 16. joulukuuta Keiturinhelmessä perhepiirissä sekä yhdessä talon väen kanssa. Hän uskoo kovan työn olevan hänen pitkän iän salaisuus.

Riikka Tallila

Talvisodankin kokenut Veikko Yläjärvi viettää 100-vuotispäiväänsä 16. joulukuuta Keiturinhelmessä perhepiirissä sekä yhdessä talon väen kanssa. Hän uskoo kovan työn olevan hänen pitkän iän salaisuus.

Talvisodankin kokenut Veikko Yläjärvi viettää 100-vuotispäiväänsä 16. joulukuuta Keiturinhelmessä perhepiirissä sekä yhdessä talon väen kanssa. Hän uskoo kovan työn olevan hänen pitkän iän salaisuus.

Riikka Tallila

– Par­haat nuo­ruus­vuo­det me­ni­vät Tal­vi­so­das­sa, 17-vuo­ti­aa­na ar­mei­jan lei­piin ja siel­tä suo­raan ko­vaan paik­kaan Kan­nak­sel­le lin­jas­toon. Siel­lä meni yh­teen­sä kol­me vuot­ta, kun pu­rim­me so­ta­kor­vauk­se­na Ve­nä­jäl­le vie­lä Tai­val­kos­kel­la sak­sa­lais­ten te­ke­mää kent­tä­ra­taa Hy­ryn­sal­mi-Kuu­sa­mo -vä­lil­lä, muis­te­lee Mo­nos­ky­läs­tä läh­töi­sin ole­va Veik­ko Ylä­jär­vi 100-vuo­tis­päi­vän­sä tie­noil­la.

 Yleishyödyllisten hankkeiden listalla oli muun muassa Meidän Perinnekylä -hanke. Sen kokonaiskustannukset ovat 112 745 euroa, johon saadaan Leader PoKolta 80 prosenttia tukea.

Yleishyödyllisten hankkeiden listalla oli muun muassa Meidän Perinnekylä -hanke. Sen kokonaiskustannukset ovat 112 745 euroa, johon saadaan Leader PoKolta 80 prosenttia tukea.

Piia Hirviniemi

Leader PoKolta rahoitusta myös Virroille

 Yleishyödyllisten hankkeiden listalla oli muun muassa Meidän Perinnekylä -hanke. Sen kokonaiskustannukset ovat 112 745 euroa, johon saadaan Leader PoKolta 80 prosenttia tukea.

Yleishyödyllisten hankkeiden listalla oli muun muassa Meidän Perinnekylä -hanke. Sen kokonaiskustannukset ovat 112 745 euroa, johon saadaan Leader PoKolta 80 prosenttia tukea.

Piia Hirviniemi

 Yleishyödyllisten hankkeiden listalla oli muun muassa Meidän Perinnekylä -hanke. Sen kokonaiskustannukset ovat 112 745 euroa, johon saadaan Leader PoKolta 80 prosenttia tukea.

Yleishyödyllisten hankkeiden listalla oli muun muassa Meidän Perinnekylä -hanke. Sen kokonaiskustannukset ovat 112 745 euroa, johon saadaan Leader PoKolta 80 prosenttia tukea.

Piia Hirviniemi

Le­a­der PoKo ra­hoit­taa Ylä-Pir­kan­maan mik­ro­y­ri­tys­ten sekä yh­dis­tys­ten ja yh­tei­sö­jen ke­hit­tä­mis­toi­min­taa ja Po­Kon hal­li­tus päät­tää, mit­kä hank­keet ra­hoi­te­taan. Hal­li­tuk­ses­sa on mo­ni­puo­li­nen edus­tus kai­kis­ta alu­een kun­nis­ta. Näin var­mis­te­taan Le­a­der-toi­min­n­nan pe­ru­si­de­aa: pai­kal­li­set ih­mi­set tie­tä­vät it­se par­hai­ten, mi­ten omaa ko­ti­seu­tua tu­li­si ke­hit­tää.

FC Pallokarhuissa valmentajana toimiva Tuomas Liikala kertoo, että heidän seurassaan Palloliiton lisenssejä on 164 lapsella ja nuorella. Seuralla on tänä vuonna juhlavuosi, sillä se täyttää 20 vuotta.

FC Pallokarhuissa valmentajana toimiva Tuomas Liikala kertoo, että heidän seurassaan Palloliiton lisenssejä on 164 lapsella ja nuorella. Seuralla on tänä vuonna juhlavuosi, sillä se täyttää 20 vuotta.

Tuomas Liikala

Seu­ra­toi­mi­jat

Seurassa jokainen tekijä on tärkeä

FC Pallokarhuissa valmentajana toimiva Tuomas Liikala kertoo, että heidän seurassaan Palloliiton lisenssejä on 164 lapsella ja nuorella. Seuralla on tänä vuonna juhlavuosi, sillä se täyttää 20 vuotta.

FC Pallokarhuissa valmentajana toimiva Tuomas Liikala kertoo, että heidän seurassaan Palloliiton lisenssejä on 164 lapsella ja nuorella. Seuralla on tänä vuonna juhlavuosi, sillä se täyttää 20 vuotta.

Tuomas Liikala

FC Pallokarhuissa valmentajana toimiva Tuomas Liikala kertoo, että heidän seurassaan Palloliiton lisenssejä on 164 lapsella ja nuorella. Seuralla on tänä vuonna juhlavuosi, sillä se täyttää 20 vuotta.

FC Pallokarhuissa valmentajana toimiva Tuomas Liikala kertoo, että heidän seurassaan Palloliiton lisenssejä on 164 lapsella ja nuorella. Seuralla on tänä vuonna juhlavuosi, sillä se täyttää 20 vuotta.

Tuomas Liikala

Pie­nil­lä paik­ka­kun­nil­la ur­hei­lu­seu­ro­jen ar­ki elää pit­käl­ti va­paa­eh­tois­ten va­ras­sa. Vaik­ka mo­nes­sa seu­ras­sa vas­tuu saat­taa ka­sau­tua pie­nel­le ydin­po­ru­kal­le, on ar­ki täyn­nä iloa, yh­tei­söl­li­syyt­tä ja te­ke­mi­sen mei­nin­kiä.

Ilona Särkänlahti ja Noel Vehmasaho Virtain yhtenäiskoulusta osallistuivat Lasten itsenäisyyspäivän juhlaan Helsingissä. He odottivat vuoroaan kättelyjonossa Oopperatalon ovella, leijonan kainalossa.

Ilona Särkänlahti ja Noel Vehmasaho Virtain yhtenäiskoulusta osallistuivat Lasten itsenäisyyspäivän juhlaan Helsingissä. He odottivat vuoroaan kättelyjonossa Oopperatalon ovella, leijonan kainalossa.

Kuvat Harri Nieminen

Ilona ja Noel edustivat Helsingissä

Ilona Särkänlahti ja Noel Vehmasaho Virtain yhtenäiskoulusta osallistuivat Lasten itsenäisyyspäivän juhlaan Helsingissä. He odottivat vuoroaan kättelyjonossa Oopperatalon ovella, leijonan kainalossa.

Ilona Särkänlahti ja Noel Vehmasaho Virtain yhtenäiskoulusta osallistuivat Lasten itsenäisyyspäivän juhlaan Helsingissä. He odottivat vuoroaan kättelyjonossa Oopperatalon ovella, leijonan kainalossa.

Kuvat Harri Nieminen

Ilona Särkänlahti ja Noel Vehmasaho Virtain yhtenäiskoulusta osallistuivat Lasten itsenäisyyspäivän juhlaan Helsingissä. He odottivat vuoroaan kättelyjonossa Oopperatalon ovella, leijonan kainalossa.

Ilona Särkänlahti ja Noel Vehmasaho Virtain yhtenäiskoulusta osallistuivat Lasten itsenäisyyspäivän juhlaan Helsingissä. He odottivat vuoroaan kättelyjonossa Oopperatalon ovella, leijonan kainalossa.

Kuvat Harri Nieminen

Val­ta­kun­nal­li­nen Las­ten it­se­näi­syys­päi­vän juh­la jär­jes­tet­tiin kes­ki­viik­ko­na 3. jou­lu­kuu­ta Oop­pe­ra­ta­los­sa Hel­sin­gis­sä.

Teknisen johtajan virka kiinnosti 42 hakijaa

Vir­tain kau­pun­gin tek­ni­sen joh­ta­jan vir­ka oli ha­et­ta­va­na 30.9.–27.10. vä­li­se­nä ai­ka­na. Ha­ku­ai­ka päät­tyi 27. lo­ka­kuu­ta kel­lo 15.00. Mää­rä­ai­kaan men­nes­sä saa­tiin yh­teen­sä 42 ha­ke­mus­ta. Yk­si ha­ki­jois­ta pe­ruut­ti ha­ke­muk­se­na ha­ku­a­jan päät­ty­mi­sen jäl­keen.

Tredun ja lukion äänestyspaikalla äänensä kävivät antamassa Siiri Ahoranta (vas.) sekä Venla Pöyhölä. Vaalitoimitsijoina nykyisen nuorisovaltuuston jäsenet Otso Kolkkinen ja Topi Kallio.

Tredun ja lukion äänestyspaikalla äänensä kävivät antamassa Siiri Ahoranta (vas.) sekä Venla Pöyhölä. Vaalitoimitsijoina nykyisen nuorisovaltuuston jäsenet Otso Kolkkinen ja Topi Kallio.

Piia Hirviniemi

Virtain uusi nuorisovaltuusto on valittu

Tredun ja lukion äänestyspaikalla äänensä kävivät antamassa Siiri Ahoranta (vas.) sekä Venla Pöyhölä. Vaalitoimitsijoina nykyisen nuorisovaltuuston jäsenet Otso Kolkkinen ja Topi Kallio.

Tredun ja lukion äänestyspaikalla äänensä kävivät antamassa Siiri Ahoranta (vas.) sekä Venla Pöyhölä. Vaalitoimitsijoina nykyisen nuorisovaltuuston jäsenet Otso Kolkkinen ja Topi Kallio.

Piia Hirviniemi

Tredun ja lukion äänestyspaikalla äänensä kävivät antamassa Siiri Ahoranta (vas.) sekä Venla Pöyhölä. Vaalitoimitsijoina nykyisen nuorisovaltuuston jäsenet Otso Kolkkinen ja Topi Kallio.

Tredun ja lukion äänestyspaikalla äänensä kävivät antamassa Siiri Ahoranta (vas.) sekä Venla Pöyhölä. Vaalitoimitsijoina nykyisen nuorisovaltuuston jäsenet Otso Kolkkinen ja Topi Kallio.

Piia Hirviniemi

Vir­tain nuo­ri­so­val­tuus­to jär­jes­ti nuo­ri­so­val­tuus­ton vaa­lit ei­len Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la, Tre­dun ja lu­ki­on toi­mi­pis­teel­lä sekä nuo­ri­so­ti­la Nuo­kul­la.

Vihta-kodan miljöö jouluvalaistuksessa.

Vihta-kodan miljöö jouluvalaistuksessa.

Valot pysäyttävät

Vihta-kodan miljöö jouluvalaistuksessa.

Vihta-kodan miljöö jouluvalaistuksessa.

Vihta-kodan miljöö jouluvalaistuksessa.

Vihta-kodan miljöö jouluvalaistuksessa.

Pe­rin­ne­ky­län va­lot nä­ky­vät isol­le tiel­le ja saa­vat var­mas­ti tu­han­sien ohi­kul­ki­joi­den aja­tuk­sen het­kek­si suun­nat­tua sin­ne suun­taan, mah­dol­li­ses­ti py­säh­ty­mään­kin.

Pohjois-Pirkanmaan sote-palveluista järjestetään asukas­ti­lai­suuksia

Pih­la­ja­lin­na aloit­taa Poh­jois-Pir­kan­maan so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen pal­ve­lun­tuot­ta­ja­na en­si ke­vää­nä. Alu­een asuk­kail­le muu­tok­ses­ta ker­ro­taan in­fo­ti­lai­suuk­sis­sa, jois­ta en­sim­mäi­nen pi­de­tään Kih­ni­ön yh­te­näis­kou­lul­la kes­ki­viik­ko­na 10. jou­lu­kuu­ta kel­lo 18–19.30.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Sanna Hauta-aho

Nuo­ril­la on asi­aa

Virtain lukion 2.-luokkalaisten ERASMUS+ matkan kuvia ja tunnelmia

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Sanna Hauta-aho

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Sanna Hauta-aho

Läh­tö­päi­vä oli uu­vut­ta­va. Läh­dim­me tors­tain ja per­jan­tain vä­li­se­nä yö­nä Hal­la­kan­kaan bus­sil­la kel­lo 2.30 Vir­roil­ta ja len­sim­me en­sin Pirk­ka­las­ta Rii­kaan ja Rii­kas­ta Frank­fur­tiin. Frank­fur­tiin saa­vuim­me kel­lo 9 pai­kal­lis­ta ai­kaa. Hos­tel­lis­sa huo­nei­siin oli vai­kea löy­tää ja ra­ken­nus oli ai­ka sok­ke­loi­nen. Ma­joi­tuim­me A&O Os­tend Hos­tel Frank­furt am Mai­nis­sa. Päi­vä meni mat­kas­ta pa­lau­tu­es­sa ja il­lal­la me­nim­me kau­pun­gil­le syö­mään.

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Tuija Veija

Palvelutiski ja kauppias pysyvät

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Tuija Veija

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Tuija Veija

– Edel­li­ses­tä re­mon­tis­ta on jo 14 vuot­ta. Li­säk­si myy­mä­län pe­rus­kor­jaus­ta vauh­dit­taa EU:n mää­räys kyl­mä­ko­nei­den kyl­mä­ai­neis­ta. Ny­kyi­siä fre­o­ni­lait­tei­ta ei saa käyt­tää enää vuo­den 2030 jäl­keen, pe­rus­te­lee kaup­pi­as Juha Ra­ja­nie­mi Vir­tain K-Su­per­mar­ke­tis­sa käyn­nis­sä ole­vaa mit­ta­vaa re­mont­tia.

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Tuija Veija

Rantalan työpiste siirtyy Virtaintien kauneimpaan taloon

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Tuija Veija

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Tuija Veija

– Olen ai­na haa­veil­lut sa­ta­vuo­ti­aas­ta man­sar­di­kat­toi­ses­ta ta­los­ta, ja nyt pää­sen työs­ken­te­le­mään Vir­tain pää­ka­dun kau­neim­paan ra­ken­nuk­seen, iloit­see kas­va­tus- ja ope­tus­joh­ta­ja Kat­ri Ran­ta­la, jon­ka työ­pis­te siir­tyy yh­te­näis­kou­lul­ta Toi­vo­laan vuo­den vaih­tees­sa.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu

Seu­ra­toi­mi­jat

Mukana Virtain urheiluelämässä monella rintamalla

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu

Seu­ra­toi­min­ta on tut­tua Sari Ko­lul­le. Hän on mu­ka­na use­am­mas­sa vir­to­lai­ses­sa seu­ras­sa ja kan­taa vas­tuu­ta mo­ni­puo­li­ses­ti niin hal­lin­nos­sa kuin val­men­nuk­ses­sa­kin.

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Riikka Tallila

Keittiöstä lähtee vuodessa reippaat 140 000 annosta

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Riikka Tallila

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Riikka Tallila

Nuo­ri­so­kes­kus Mart­ti­sen ra­vin­to­la­pääl­lik­kö Mika Yli­ta­lo pyö­rit­tää keit­ti­ö­tä kol­men ko­kin Sam­po Koi­vu­lan, Kat­ja Pö­lö­sen ja Alek­sandr She­di­nin voi­min.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski

Seu­ra­toi­mi­jat

Sisäinen palo ei sammu

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski

Ar­ki­aa­mui­sin kel­lo kuu­si Son­ja Nii­ni­kos­ki ot­taa aa­mu­puu­ron lau­ta­sel­le ja aloit­taa te­ke­mään Vir­tain Syk­keen töi­tä.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomien varhaisjakelu loppuu

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Pos­tin te­ke­mien muu­tok­sien vuok­si var­hais­ja­ke­lu lop­puu 5. tam­mi­kuu­ta pos­ti­nu­me­rol­la 34800 VIR­RAT. Tä­män joh­dos­ta Suo­men­se­län Sa­no­mat tul­laan ja­ka­maan Vir­tain var­hais­ja­ke­lu­a­lu­eel­la 5. tam­mi­kuu­ta läh­tien il­mes­ty­mis­päi­vä­nään eli tors­tai­na aa­mu­päi­vän ai­ka­na. Var­hais­ja­ke­lun päät­ty­es­sä sa­no­ma­leh­det muut­tu­vat päi­vä­ja­ke­lu-leh­dek­si.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Seu­ra­toi­mi­jat

Lasten liikunta sydämen asiana

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Ee­va An­ti­la aloit­ti len­to­pal­lon pe­laa­mi­sen jo lap­se­na Vir­tain Veik­ko­jen ri­veis­sä, sil­lä hä­nen äi­tin­sä toi­mi tuol­loin seu­ras­sa val­men­ta­ja­na. Seu­ra tuli sitä kaut­ta An­ti­lal­le tu­tuk­si, ja on kul­ke­nut sii­tä as­ti hä­nen elä­mäs­sään mu­ka­na.

Uusia ideoita ja yhteistyötä yli kuntarajojen.TAMKin opiskelijoista voittajaksi valikoitui tiimi 2, joka tutki messutarjontaa, loi ehdotuksen messuständistä ja lisäksi esitti hyviä kehitysehdotuksia verkkokaupan sisältöihin. Paikan päällä arvioimassa tiimien tuottamia ratkaisuja oli Virhydrolta Kati Mäntysalmi (vas.)

Uusia ideoita ja yhteistyötä yli kuntarajojen.TAMKin opiskelijoista voittajaksi valikoitui tiimi 2, joka tutki messutarjontaa, loi ehdotuksen messuständistä ja lisäksi esitti hyviä kehitysehdotuksia verkkokaupan sisältöihin. Paikan päällä arvioimassa tiimien tuottamia ratkaisuja oli Virhydrolta Kati Mäntysalmi (vas.)

Tiina Perämäki

Virhydrolla kehitetään Ruotsi-kauppaa

Uusia ideoita ja yhteistyötä yli kuntarajojen.TAMKin opiskelijoista voittajaksi valikoitui tiimi 2, joka tutki messutarjontaa, loi ehdotuksen messuständistä ja lisäksi esitti hyviä kehitysehdotuksia verkkokaupan sisältöihin. Paikan päällä arvioimassa tiimien tuottamia ratkaisuja oli Virhydrolta Kati Mäntysalmi (vas.)

Uusia ideoita ja yhteistyötä yli kuntarajojen.TAMKin opiskelijoista voittajaksi valikoitui tiimi 2, joka tutki messutarjontaa, loi ehdotuksen messuständistä ja lisäksi esitti hyviä kehitysehdotuksia verkkokaupan sisältöihin. Paikan päällä arvioimassa tiimien tuottamia ratkaisuja oli Virhydrolta Kati Mäntysalmi (vas.)

Tiina Perämäki

Uusia ideoita ja yhteistyötä yli kuntarajojen.TAMKin opiskelijoista voittajaksi valikoitui tiimi 2, joka tutki messutarjontaa, loi ehdotuksen messuständistä ja lisäksi esitti hyviä kehitysehdotuksia verkkokaupan sisältöihin. Paikan päällä arvioimassa tiimien tuottamia ratkaisuja oli Virhydrolta Kati Mäntysalmi (vas.)

Uusia ideoita ja yhteistyötä yli kuntarajojen.TAMKin opiskelijoista voittajaksi valikoitui tiimi 2, joka tutki messutarjontaa, loi ehdotuksen messuständistä ja lisäksi esitti hyviä kehitysehdotuksia verkkokaupan sisältöihin. Paikan päällä arvioimassa tiimien tuottamia ratkaisuja oli Virhydrolta Kati Mäntysalmi (vas.)

Tiina Perämäki

TAMK maa­kun­ta­kor­ke­a­kou­lun jär­jes­tä­mä SPRINT Pir­kan­maa -ta­pah­tu­ma käyn­nis­tyi lo­ka­kuus­sa ja se toi yh­teen Pir­kan­maan alu­een yri­tyk­siä sekä eri alo­jen opis­ke­li­joi­ta.

Ylennyksiä reservissä

Pir­kan­maan alu­e­toi­mis­ton pääl­lik­kö evl Jar­mo Mat­ti­la on ylen­tä­nyt seu­raa­vat vir­to­lai­set hen­ki­löt re­ser­vis­sä 6. jou­lu­kuu­ta 2025:

FC Pallokarhuissa valmentajana toimiva Tuomas Liikala kertoo, että heidän seurassaan Palloliiton lisenssejä on 164 lapsella ja nuorella. Seuralla on tänä vuonna juhlavuosi, sillä se täyttää 20 vuotta.

FC Pallokarhuissa valmentajana toimiva Tuomas Liikala kertoo, että heidän seurassaan Palloliiton lisenssejä on 164 lapsella ja nuorella. Seuralla on tänä vuonna juhlavuosi, sillä se täyttää 20 vuotta.

Tuomas Liikala

Seu­ra­toi­mi­jat

Seurassa jokainen tekijä on tärkeä

FC Pallokarhuissa valmentajana toimiva Tuomas Liikala kertoo, että heidän seurassaan Palloliiton lisenssejä on 164 lapsella ja nuorella. Seuralla on tänä vuonna juhlavuosi, sillä se täyttää 20 vuotta.

FC Pallokarhuissa valmentajana toimiva Tuomas Liikala kertoo, että heidän seurassaan Palloliiton lisenssejä on 164 lapsella ja nuorella. Seuralla on tänä vuonna juhlavuosi, sillä se täyttää 20 vuotta.

Tuomas Liikala

FC Pallokarhuissa valmentajana toimiva Tuomas Liikala kertoo, että heidän seurassaan Palloliiton lisenssejä on 164 lapsella ja nuorella. Seuralla on tänä vuonna juhlavuosi, sillä se täyttää 20 vuotta.

FC Pallokarhuissa valmentajana toimiva Tuomas Liikala kertoo, että heidän seurassaan Palloliiton lisenssejä on 164 lapsella ja nuorella. Seuralla on tänä vuonna juhlavuosi, sillä se täyttää 20 vuotta.

Tuomas Liikala

Pie­nil­lä paik­ka­kun­nil­la ur­hei­lu­seu­ro­jen ar­ki elää pit­käl­ti va­paa­eh­tois­ten va­ras­sa. Vaik­ka mo­nes­sa seu­ras­sa vas­tuu saat­taa ka­sau­tua pie­nel­le ydin­po­ru­kal­le, on ar­ki täyn­nä iloa, yh­tei­söl­li­syyt­tä ja te­ke­mi­sen mei­nin­kiä.

Talvisodankin kokenut Veikko Yläjärvi viettää 100-vuotispäiväänsä 16. joulukuuta Keiturinhelmessä perhepiirissä sekä yhdessä talon väen kanssa. Hän uskoo kovan työn olevan hänen pitkän iän salaisuus.

Talvisodankin kokenut Veikko Yläjärvi viettää 100-vuotispäiväänsä 16. joulukuuta Keiturinhelmessä perhepiirissä sekä yhdessä talon väen kanssa. Hän uskoo kovan työn olevan hänen pitkän iän salaisuus.

Riikka Tallila

Veikko Yläjärvi seuraa tiiviisti Virtain asioita

Talvisodankin kokenut Veikko Yläjärvi viettää 100-vuotispäiväänsä 16. joulukuuta Keiturinhelmessä perhepiirissä sekä yhdessä talon väen kanssa. Hän uskoo kovan työn olevan hänen pitkän iän salaisuus.

Talvisodankin kokenut Veikko Yläjärvi viettää 100-vuotispäiväänsä 16. joulukuuta Keiturinhelmessä perhepiirissä sekä yhdessä talon väen kanssa. Hän uskoo kovan työn olevan hänen pitkän iän salaisuus.

Riikka Tallila

Talvisodankin kokenut Veikko Yläjärvi viettää 100-vuotispäiväänsä 16. joulukuuta Keiturinhelmessä perhepiirissä sekä yhdessä talon väen kanssa. Hän uskoo kovan työn olevan hänen pitkän iän salaisuus.

Talvisodankin kokenut Veikko Yläjärvi viettää 100-vuotispäiväänsä 16. joulukuuta Keiturinhelmessä perhepiirissä sekä yhdessä talon väen kanssa. Hän uskoo kovan työn olevan hänen pitkän iän salaisuus.

Riikka Tallila

– Par­haat nuo­ruus­vuo­det me­ni­vät Tal­vi­so­das­sa, 17-vuo­ti­aa­na ar­mei­jan lei­piin ja siel­tä suo­raan ko­vaan paik­kaan Kan­nak­sel­le lin­jas­toon. Siel­lä meni yh­teen­sä kol­me vuot­ta, kun pu­rim­me so­ta­kor­vauk­se­na Ve­nä­jäl­le vie­lä Tai­val­kos­kel­la sak­sa­lais­ten te­ke­mää kent­tä­ra­taa Hy­ryn­sal­mi-Kuu­sa­mo -vä­lil­lä, muis­te­lee Mo­nos­ky­läs­tä läh­töi­sin ole­va Veik­ko Ylä­jär­vi 100-vuo­tis­päi­vän­sä tie­noil­la.

Suomen lippu airueineen sekä veteraani- ja järjestöliput osallistuivat itsenäisyyspäivän tilaisuuteen Virtain sankarihaudalla.

Suomen lippu airueineen sekä veteraani- ja järjestöliput osallistuivat itsenäisyyspäivän tilaisuuteen Virtain sankarihaudalla.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vastuu tästä hetkestä on nyt meidän sukupolvillamme

Suomen lippu airueineen sekä veteraani- ja järjestöliput osallistuivat itsenäisyyspäivän tilaisuuteen Virtain sankarihaudalla.

Suomen lippu airueineen sekä veteraani- ja järjestöliput osallistuivat itsenäisyyspäivän tilaisuuteen Virtain sankarihaudalla.

Kuvat Piia Hirviniemi

Suomen lippu airueineen sekä veteraani- ja järjestöliput osallistuivat itsenäisyyspäivän tilaisuuteen Virtain sankarihaudalla.

Suomen lippu airueineen sekä veteraani- ja järjestöliput osallistuivat itsenäisyyspäivän tilaisuuteen Virtain sankarihaudalla.

Kuvat Piia Hirviniemi

Juh­lal­li­suu­det al­koi­vat sep­pe­lei­den las­kul­la sekä Kil­lin­kos­ken et­tä Vir­tain san­ka­ri­muis­to­mer­keil­le. Kun­ni­a­no­soi­tuk­set vie­tiin myös va­pau­den ja isän­maan puo­les­ta kaa­tu­nei­den-, va­kau­muk­sen­sa puo­les­ta kaa­tu­nei­den sekä Kar­ja­laan jää­nei­den san­ka­ri­vai­na­jien muis­to­mer­keil­le.

 Yleishyödyllisten hankkeiden listalla oli muun muassa Meidän Perinnekylä -hanke. Sen kokonaiskustannukset ovat 112 745 euroa, johon saadaan Leader PoKolta 80 prosenttia tukea.

Yleishyödyllisten hankkeiden listalla oli muun muassa Meidän Perinnekylä -hanke. Sen kokonaiskustannukset ovat 112 745 euroa, johon saadaan Leader PoKolta 80 prosenttia tukea.

Piia Hirviniemi

Leader PoKolta rahoitusta myös Virroille

 Yleishyödyllisten hankkeiden listalla oli muun muassa Meidän Perinnekylä -hanke. Sen kokonaiskustannukset ovat 112 745 euroa, johon saadaan Leader PoKolta 80 prosenttia tukea.

Yleishyödyllisten hankkeiden listalla oli muun muassa Meidän Perinnekylä -hanke. Sen kokonaiskustannukset ovat 112 745 euroa, johon saadaan Leader PoKolta 80 prosenttia tukea.

Piia Hirviniemi

 Yleishyödyllisten hankkeiden listalla oli muun muassa Meidän Perinnekylä -hanke. Sen kokonaiskustannukset ovat 112 745 euroa, johon saadaan Leader PoKolta 80 prosenttia tukea.

Yleishyödyllisten hankkeiden listalla oli muun muassa Meidän Perinnekylä -hanke. Sen kokonaiskustannukset ovat 112 745 euroa, johon saadaan Leader PoKolta 80 prosenttia tukea.

Piia Hirviniemi

Le­a­der PoKo ra­hoit­taa Ylä-Pir­kan­maan mik­ro­y­ri­tys­ten sekä yh­dis­tys­ten ja yh­tei­sö­jen ke­hit­tä­mis­toi­min­taa ja Po­Kon hal­li­tus päät­tää, mit­kä hank­keet ra­hoi­te­taan. Hal­li­tuk­ses­sa on mo­ni­puo­li­nen edus­tus kai­kis­ta alu­een kun­nis­ta. Näin var­mis­te­taan Le­a­der-toi­min­n­nan pe­ru­si­de­aa: pai­kal­li­set ih­mi­set tie­tä­vät it­se par­hai­ten, mi­ten omaa ko­ti­seu­tua tu­li­si ke­hit­tää.

Kunniamerkit

Suo­men Val­koi­sen Ruu­sun I luo­kan mi­ta­li: toi­mis­to­sih­tee­ri Tei­ja Ma­rit­ta Ar­ja­val­ta ja lii­kun­na­noh­jaa­ja, kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu Har­ri Ta­pio Tar­vai­nen.

Kuusi ihmistä loukkaantui kahden auton nokkakolarissa Virroilla

Val­ta­tie 23:lla, Koi­vu­mä­en­tien ja Laa­jan­tien ris­teyk­ses­tä 300 met­riä Kih­ni­ön suun­taan sat­tui kes­ki­viik­ko­na 10. jou­lu­kuu­ta va­ka­va kah­den ka­tu­maas­tu­rin nok­ka­ko­la­ri.

Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Veera Sihvonen

Seu­ra­toi­mi­jat

Sydän sykkii sinikeltaiselle seuralle

Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Veera Sihvonen

Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Veera Sihvonen

Hän al­koi ur­heil­la seu­ras­sa 1980-lu­vul­la ja en­nen ur­hei­lu-uran­sa lop­pua Sih­vo­nen ryh­tyi oh­jaa­jak­si ja seu­ra­toi­mi­jak­si 1990-lu­vun al­ku­puo­lel­la.

Seija Lankinen on 90-vuotiaana kiitollinen monesta asiasta. Taustalla olevalle seinälle on kerätty rakkaita muistoja valokuvatauluksi.

Seija Lankinen on 90-vuotiaana kiitollinen monesta asiasta. Taustalla olevalle seinälle on kerätty rakkaita muistoja valokuvatauluksi.

Tuija Veija

Puolestani on rukoiltu paljon

Seija Lankinen on 90-vuotiaana kiitollinen monesta asiasta. Taustalla olevalle seinälle on kerätty rakkaita muistoja valokuvatauluksi.

Seija Lankinen on 90-vuotiaana kiitollinen monesta asiasta. Taustalla olevalle seinälle on kerätty rakkaita muistoja valokuvatauluksi.

Tuija Veija

Seija Lankinen on 90-vuotiaana kiitollinen monesta asiasta. Taustalla olevalle seinälle on kerätty rakkaita muistoja valokuvatauluksi.

Seija Lankinen on 90-vuotiaana kiitollinen monesta asiasta. Taustalla olevalle seinälle on kerätty rakkaita muistoja valokuvatauluksi.

Tuija Veija

Kun Sei­ja Lan­ki­nen kat­soo elä­mään­sä taak­se­päin 90-vuo­tis­päi­vän­sä aat­to­na, hän tun­tee suur­ta kii­tol­li­suut­ta, vaik­ka sai­rau­det ovat­kin ko­e­tel­leet hän­tä jo nuo­ruu­des­ta läh­tien.

Jokista esitetään tekniseksi johtajaksi

Kau­pun­gin­hal­li­tus päät­ti maa­nan­tai­ses­sa ko­kouk­ses­saan esit­tää kau­pun­gin­val­tuus­tol­le, et­tä kau­pun­gin­val­tuus­to päät­tää va­li­ta tek­ni­sen joh­ta­jan vir­kaan ra­ken­nus­mes­ta­ri AMK Kim­mo Jo­ki­sen. Val­tuus­to päät­tää asi­as­ta ko­kouk­ses­saan 15. jou­lu­kuu­ta.

Itsenäisyyspäivän juhlaottelu pelattiin Virroilla.

Itsenäisyyspäivän juhlaottelu pelattiin Virroilla.

Kuvat Markus Peltonen

Kiekko-Karhuille jatkoaikatappio

Itsenäisyyspäivän juhlaottelu pelattiin Virroilla.

Itsenäisyyspäivän juhlaottelu pelattiin Virroilla.

Kuvat Markus Peltonen

Itsenäisyyspäivän juhlaottelu pelattiin Virroilla.

Itsenäisyyspäivän juhlaottelu pelattiin Virroilla.

Kuvat Markus Peltonen

Vir­tain Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­kue koki kir­ve­le­vän tap­pi­on jää­kie­kon III-di­vi­si­oo­nan ko­ti­ot­te­lus­sa Par­ka­non Kiek­koa vas­taan. Var­si­nai­sel­la pe­li­a­jal­la jouk­ku­eet ei­vät saa­neet ero toi­sis­taan ai­kaan. Jat­ko­a­jal­la isän­tä­jouk­kue Kar­hut oli ak­tii­vi­sem­pi ja loi vaa­ral­li­sem­mat maa­lin­te­ko­pai­kat, mut­ta vie­rai­li­ja PK oli on­nek­kaam­pi ja en­nen muu­ta te­hok­kaam­pi voit­ta­en ot­te­lu lo­pul­ta nu­me­roin 7–8 (3–2, 3–2, 1–3, 0–1).

Mielipide | Julma säästölinja uhkaa romuttaa hyvinvoinnin

Eläk­keen­saa­jien Kes­kus­lii­ton Pir­kan­maan pii­ri vaa­ti päät­tä­jil­tä vas­tuul­li­sia rat­kai­su­ja, jot­ka ei­vät vaa­ran­na pal­ve­lui­den saa­ta­vuut­ta.

Asemakaavassa kirjasto-kulttuuritalolle oli varattu paikka Renlundin tontille.

Asemakaavassa kirjasto-kulttuuritalolle oli varattu paikka Renlundin tontille.

Sanomien arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Kulttuuritaloa kiirehdittiin Virroilla

Asemakaavassa kirjasto-kulttuuritalolle oli varattu paikka Renlundin tontille.

Asemakaavassa kirjasto-kulttuuritalolle oli varattu paikka Renlundin tontille.

Sanomien arkisto

Asemakaavassa kirjasto-kulttuuritalolle oli varattu paikka Renlundin tontille.

Asemakaavassa kirjasto-kulttuuritalolle oli varattu paikka Renlundin tontille.

Sanomien arkisto

Suo­men­se­län Sa­no­mis­sa uu­ti­soi­tiin 10. tou­ko­kuu­ta 1980, et­tä kult­tuu­ri­ta­lon suun­nit­te­lua kii­reh­di­tään Vir­roil­la. Kii­reh­ti­mis­tä pe­rus­tel­tiin sil­lä, et­tä suun­nit­te­lul­le täy­tyy ol­la riit­tä­väs­ti ai­kaa.

Tredun ja lukion äänestyspaikalla äänensä kävivät antamassa Siiri Ahoranta (vas.) sekä Venla Pöyhölä. Vaalitoimitsijoina nykyisen nuorisovaltuuston jäsenet Otso Kolkkinen ja Topi Kallio.

Tredun ja lukion äänestyspaikalla äänensä kävivät antamassa Siiri Ahoranta (vas.) sekä Venla Pöyhölä. Vaalitoimitsijoina nykyisen nuorisovaltuuston jäsenet Otso Kolkkinen ja Topi Kallio.

Piia Hirviniemi

Virtain uusi nuorisovaltuusto on valittu

Tredun ja lukion äänestyspaikalla äänensä kävivät antamassa Siiri Ahoranta (vas.) sekä Venla Pöyhölä. Vaalitoimitsijoina nykyisen nuorisovaltuuston jäsenet Otso Kolkkinen ja Topi Kallio.

Tredun ja lukion äänestyspaikalla äänensä kävivät antamassa Siiri Ahoranta (vas.) sekä Venla Pöyhölä. Vaalitoimitsijoina nykyisen nuorisovaltuuston jäsenet Otso Kolkkinen ja Topi Kallio.

Piia Hirviniemi

Tredun ja lukion äänestyspaikalla äänensä kävivät antamassa Siiri Ahoranta (vas.) sekä Venla Pöyhölä. Vaalitoimitsijoina nykyisen nuorisovaltuuston jäsenet Otso Kolkkinen ja Topi Kallio.

Tredun ja lukion äänestyspaikalla äänensä kävivät antamassa Siiri Ahoranta (vas.) sekä Venla Pöyhölä. Vaalitoimitsijoina nykyisen nuorisovaltuuston jäsenet Otso Kolkkinen ja Topi Kallio.

Piia Hirviniemi

Vir­tain nuo­ri­so­val­tuus­to jär­jes­ti nuo­ri­so­val­tuus­ton vaa­lit ei­len Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la, Tre­dun ja lu­ki­on toi­mi­pis­teel­lä sekä nuo­ri­so­ti­la Nuo­kul­la.

Mielipide | Avoin kirje puolueille ja seurakun­ta­laisille 

Uu­si Tar­jan­teen seu­ra­kun­ta aloit­taa toi­min­tan­sa 1.1.2026. Val­tuus­to vuo­del­le 2026 va­lit­tiin pa­pe­ri­vaa­leil­la edel­lis­ten vaa­lien tu­los­ten pe­rus­teel­la. En­si syk­sy­nä ovat var­si­nai­set vaa­lit, joil­la va­lit­ta­va val­tuus­to aloit­taa 1.1.2027. 

Pohjois-Pirkanmaan sote-palveluista järjestetään asukas­ti­lai­suuksia

Pih­la­ja­lin­na aloit­taa Poh­jois-Pir­kan­maan so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen pal­ve­lun­tuot­ta­ja­na en­si ke­vää­nä. Alu­een asuk­kail­le muu­tok­ses­ta ker­ro­taan in­fo­ti­lai­suuk­sis­sa, jois­ta en­sim­mäi­nen pi­de­tään Kih­ni­ön yh­te­näis­kou­lul­la kes­ki­viik­ko­na 10. jou­lu­kuu­ta kel­lo 18–19.30.

Jouluvalot valaisivat sumuista katunäkymää 10. joulukuuta.

Jouluvalot valaisivat sumuista katunäkymää 10. joulukuuta.

Kurkkaus seuratoimijoiden arkeen

Jouluvalot valaisivat sumuista katunäkymää 10. joulukuuta.

Jouluvalot valaisivat sumuista katunäkymää 10. joulukuuta.

Jouluvalot valaisivat sumuista katunäkymää 10. joulukuuta.

Jouluvalot valaisivat sumuista katunäkymää 10. joulukuuta.

Seu­ra­toi­mi­jois­ta saa­tiin lu­ki­jan toi­ve, joka pai­sui mo­nen si­vun tee­mak­si, kun mu­kaan läh­ti vii­si eri seu­ran edus­ta­jaa.

47 hakijaa teknisen johtajan virkaan

Vir­tain kau­pun­gin tek­ni­sen joh­ta­jan vir­ka oli ha­et­ta­va­na 30.9.–27.10.2025 vä­li­se­nä ai­ka­na. Kau­pun­gin­hal­li­tus jat­koi 10.11.2025 ko­kouk­ses­saan vi­ran ha­ku­ai­kaa 1.12.2025 saak­ka. Vir­kaa ai­kai­sem­min ha­ke­neet ote­taan au­to­maat­ti­ses­ti huo­mi­oon ha­kup­ro­ses­sis­sa.

Ilona Särkänlahti ja Noel Vehmasaho Virtain yhtenäiskoulusta osallistuivat Lasten itsenäisyyspäivän juhlaan Helsingissä. He odottivat vuoroaan kättelyjonossa Oopperatalon ovella, leijonan kainalossa.

Ilona Särkänlahti ja Noel Vehmasaho Virtain yhtenäiskoulusta osallistuivat Lasten itsenäisyyspäivän juhlaan Helsingissä. He odottivat vuoroaan kättelyjonossa Oopperatalon ovella, leijonan kainalossa.

Kuvat Harri Nieminen

Ilona ja Noel edustivat Helsingissä

Ilona Särkänlahti ja Noel Vehmasaho Virtain yhtenäiskoulusta osallistuivat Lasten itsenäisyyspäivän juhlaan Helsingissä. He odottivat vuoroaan kättelyjonossa Oopperatalon ovella, leijonan kainalossa.

Ilona Särkänlahti ja Noel Vehmasaho Virtain yhtenäiskoulusta osallistuivat Lasten itsenäisyyspäivän juhlaan Helsingissä. He odottivat vuoroaan kättelyjonossa Oopperatalon ovella, leijonan kainalossa.

Kuvat Harri Nieminen

Ilona Särkänlahti ja Noel Vehmasaho Virtain yhtenäiskoulusta osallistuivat Lasten itsenäisyyspäivän juhlaan Helsingissä. He odottivat vuoroaan kättelyjonossa Oopperatalon ovella, leijonan kainalossa.

Ilona Särkänlahti ja Noel Vehmasaho Virtain yhtenäiskoulusta osallistuivat Lasten itsenäisyyspäivän juhlaan Helsingissä. He odottivat vuoroaan kättelyjonossa Oopperatalon ovella, leijonan kainalossa.

Kuvat Harri Nieminen

Val­ta­kun­nal­li­nen Las­ten it­se­näi­syys­päi­vän juh­la jär­jes­tet­tiin kes­ki­viik­ko­na 3. jou­lu­kuu­ta Oop­pe­ra­ta­los­sa Hel­sin­gis­sä.

Vaskiveden Ns:n miesten lentopallojoukkue vuoden 1974 yhteispotretissa. Kuvan otti Ella Riikonen ja se on julkaistu runsaat 51 vuotta sitten Suomenselän Sanomissa.

Vaskiveden Ns:n miesten lentopallojoukkue vuoden 1974 yhteispotretissa. Kuvan otti Ella Riikonen ja se on julkaistu runsaat 51 vuotta sitten Suomenselän Sanomissa.

Ella Riikonen

Vaskiveden Ns:n lentopal­loi­li­joilla muisteluilta

Vaskiveden Ns:n miesten lentopallojoukkue vuoden 1974 yhteispotretissa. Kuvan otti Ella Riikonen ja se on julkaistu runsaat 51 vuotta sitten Suomenselän Sanomissa.

Vaskiveden Ns:n miesten lentopallojoukkue vuoden 1974 yhteispotretissa. Kuvan otti Ella Riikonen ja se on julkaistu runsaat 51 vuotta sitten Suomenselän Sanomissa.

Ella Riikonen

Vaskiveden Ns:n miesten lentopallojoukkue vuoden 1974 yhteispotretissa. Kuvan otti Ella Riikonen ja se on julkaistu runsaat 51 vuotta sitten Suomenselän Sanomissa.

Vaskiveden Ns:n miesten lentopallojoukkue vuoden 1974 yhteispotretissa. Kuvan otti Ella Riikonen ja se on julkaistu runsaat 51 vuotta sitten Suomenselän Sanomissa.

Ella Riikonen

Kau­del­la 1973–1974 Vas­ki­ve­den Ns:n jouk­kue pe­la­si en­sim­mäi­sen kau­ten­sa len­to­pal­lon mies­ten 5-sar­jas­sa. Si­joi­tus sar­jan kol­man­te­na en­tei­li hy­vää ja seu­raa­val­la kau­del­la jouk­kue nou­si­kin sar­ja­por­ras­ta ylem­mäs ja vuon­na 1976 loh­ko­voi­ton myö­tä au­ke­si tie sil­loin ko­va­ta­soi­seen 3-sar­jaan.

Virrat-päivän kuntalaiskahvitus ja palkintojen jako eri päiville

Vir­rat-päi­vän ta­pah­tu­mis­ta ja pal­kin­to­jen­ja­ko­ti­lai­suu­den ajan­koh­dan siir­tä­mi­ses­tä on teh­ty val­tuus­to­a­loi­te, jota pe­rus­tel­laan sil­lä, et­tä ny­kyi­nen Vir­rat-päi­vä 20.10. si­joit­tuu usein ar­ki­päi­väl­le, joka ra­joit­taa usei­den kun­ta­lais­ten, opis­ke­li­joi­den tai va­paa-ajan asuk­kai­den osal­lis­tu­mis­ta ta­pah­tu­miin.

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.

Suomenpystykorva jäi suden saaliiksi Koronkylässä.

Suomenpystykorva jäi suden saaliiksi Koronkylässä.

Tapio Luuri

Koira kotiovelta suden suuhun

Suomenpystykorva jäi suden saaliiksi Koronkylässä.

Suomenpystykorva jäi suden saaliiksi Koronkylässä.

Tapio Luuri

Suomenpystykorva jäi suden saaliiksi Koronkylässä.

Suomenpystykorva jäi suden saaliiksi Koronkylässä.

Tapio Luuri

Suo­men­pys­ty­kor­va jou­tui ko­ti­por­tail­ta su­den suu­hun Ko­ron­ky­läs­sä per­jan­tain ja lau­an­tain vä­li­se­nä yö­nä.

Tmi Mökkirengas muutti Virroilla Ahjolantielle. Yrityksen palveluihin kuuluvat muun muassa rengastyöt, mökkitalkkaripalvelut ja pian myös korjaamotoiminta. Yrittäjä Mikko Mertala on tyytyväinen, että asiakkaat ovat löytäneet palvelut.

Tmi Mökkirengas muutti Virroilla Ahjolantielle. Yrityksen palveluihin kuuluvat muun muassa rengastyöt, mökkitalkkaripalvelut ja pian myös korjaamotoiminta. Yrittäjä Mikko Mertala on tyytyväinen, että asiakkaat ovat löytäneet palvelut.

Piia Hirviniemi

Mökkirengas löysi tilat toiminnalle Ahjolantieltä

Tmi Mökkirengas muutti Virroilla Ahjolantielle. Yrityksen palveluihin kuuluvat muun muassa rengastyöt, mökkitalkkaripalvelut ja pian myös korjaamotoiminta. Yrittäjä Mikko Mertala on tyytyväinen, että asiakkaat ovat löytäneet palvelut.

Tmi Mökkirengas muutti Virroilla Ahjolantielle. Yrityksen palveluihin kuuluvat muun muassa rengastyöt, mökkitalkkaripalvelut ja pian myös korjaamotoiminta. Yrittäjä Mikko Mertala on tyytyväinen, että asiakkaat ovat löytäneet palvelut.

Piia Hirviniemi

Tmi Mökkirengas muutti Virroilla Ahjolantielle. Yrityksen palveluihin kuuluvat muun muassa rengastyöt, mökkitalkkaripalvelut ja pian myös korjaamotoiminta. Yrittäjä Mikko Mertala on tyytyväinen, että asiakkaat ovat löytäneet palvelut.

Tmi Mökkirengas muutti Virroilla Ahjolantielle. Yrityksen palveluihin kuuluvat muun muassa rengastyöt, mökkitalkkaripalvelut ja pian myös korjaamotoiminta. Yrittäjä Mikko Mertala on tyytyväinen, että asiakkaat ovat löytäneet palvelut.

Piia Hirviniemi

Tänä ke­vää­nä pe­rus­tet­tu Tmi Mök­ki­ren­gas aloit­ti toi­min­tan­sa Vir­roil­la en­sin vuok­ra­ti­lois­sa Mei­je­ri­tiel­lä, mut­ta muut­ti–loka-mar­ras­kuun vaih­tees­sa Ah­jo­lan­tiel­le sa­moi­hin ti­loi­hin, jois­sa ai­kai­sem­min toi­mi Au­to- ja Pien­ko­ne­kor­jaa­mo A. Tuo­mi.

Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Riikka Tallila

Omat tilat ovat paras ratkaisu tulevaisuutta ajatellen

Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Riikka Tallila

Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Riikka Tallila

– Aja­tus omas­ta hal­lis­ta on mu­hi­nut mie­les­sä pit­kään, jo vuo­sia, mut­ta nyt pa­la­set lok­sah­ti­vat pai­kal­leen, löy­tyi in­nok­kuut­ta ja roh­keut­ta läh­teä to­teut­ta­maan han­ket­ta, taus­toit­taa Vir­tain Ra­ken­nus­pal­ve­lu Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Tero Nih­ti.

Virtain Mielenterveysyhdistys etsi viikossa uudet tilat Virtaintieltä. Muuttoa tekivät marraskuun alussa Marika Virnes (vas.), Petri Virtanen, Mirjam Virkki, Mari Lehtinen ja Hannu Tiainen.

Virtain Mielenterveysyhdistys etsi viikossa uudet tilat Virtaintieltä. Muuttoa tekivät marraskuun alussa Marika Virnes (vas.), Petri Virtanen, Mirjam Virkki, Mari Lehtinen ja Hannu Tiainen.

Riikka Tallila

Uudet tilat etsittiin pika-aikataululla

Virtain Mielenterveysyhdistys etsi viikossa uudet tilat Virtaintieltä. Muuttoa tekivät marraskuun alussa Marika Virnes (vas.), Petri Virtanen, Mirjam Virkki, Mari Lehtinen ja Hannu Tiainen.

Virtain Mielenterveysyhdistys etsi viikossa uudet tilat Virtaintieltä. Muuttoa tekivät marraskuun alussa Marika Virnes (vas.), Petri Virtanen, Mirjam Virkki, Mari Lehtinen ja Hannu Tiainen.

Riikka Tallila

Virtain Mielenterveysyhdistys etsi viikossa uudet tilat Virtaintieltä. Muuttoa tekivät marraskuun alussa Marika Virnes (vas.), Petri Virtanen, Mirjam Virkki, Mari Lehtinen ja Hannu Tiainen.

Virtain Mielenterveysyhdistys etsi viikossa uudet tilat Virtaintieltä. Muuttoa tekivät marraskuun alussa Marika Virnes (vas.), Petri Virtanen, Mirjam Virkki, Mari Lehtinen ja Hannu Tiainen.

Riikka Tallila

Vir­tain Mie­len­ter­vey­syh­dis­tys sai vii­me ke­vää­nä tie­don, et­tä heil­lä on mah­dol­li­suus ko­koon­tua Kes­kus­tiel­lä en­ti­sis­sä toi­mi­ti­lois­saan vain il­tai­sin kel­lo 16 eteen­päin. Tämä ei yh­dis­tyk­sen kan­nal­ta kui­ten­kaan pal­vel­lut toi­min­taa, jo­ten se siir­tyi ko­koon­tu­maan koh­taa­mis­paik­ka Ot­soon kah­dek­si tun­nik­si ker­ran vii­kos­sa.

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Tuija Veija

Siek­ki­nen

Vanhalla koululla on hyvä hengittää

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Tuija Veija

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Tuija Veija

Kou­lu on pe­rin­tei­ses­ti ol­lut ky­län kes­kus, näin se oli Siek­ki­ses­sä­kin vie­lä muu­ta­ma vuo­si­kym­men sit­ten. Ny­kyi­sin kou­lu­ra­ken­nus on yk­si­tyi­so­mis­tuk­ses­sa ja Mar­ja Lai­ti­sen koti.

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Riikka Tallila

Siek­ki­nen

Etsimme kotipihaa, jossa kääntyisi kuorma-autokin

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Riikka Tallila

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Riikka Tallila

– Et­sim­me sil­loin pa­ri­kymp­pi­si­nä Vir­roil­ta omaa ta­loa ja pi­haa, jo­hon mah­tui­si kuor­ma-au­to­kin kään­ty­mään. Sit­ten tämä tuli myyn­tiin. Talo oli pie­ni, mut­ta pe­rus­kor­ja­sim­me ja laa­jen­sim­me sitä.

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Tuija Veija

Palvelutiski ja kauppias pysyvät

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Tuija Veija

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Myymälän puolella remontti ei tällä hetkellä juurikaan näy, mutta varastossa on täysi touhu päällä. Juha Rajaniemi ja Sari Lammi henkilökuntineen ovat innoissaan uudituksista.

Tuija Veija

– Edel­li­ses­tä re­mon­tis­ta on jo 14 vuot­ta. Li­säk­si myy­mä­län pe­rus­kor­jaus­ta vauh­dit­taa EU:n mää­räys kyl­mä­ko­nei­den kyl­mä­ai­neis­ta. Ny­kyi­siä fre­o­ni­lait­tei­ta ei saa käyt­tää enää vuo­den 2030 jäl­keen, pe­rus­te­lee kaup­pi­as Juha Ra­ja­nie­mi Vir­tain K-Su­per­mar­ke­tis­sa käyn­nis­sä ole­vaa mit­ta­vaa re­mont­tia.

Virtain omaishoitajat tapaavat säännöllisesti kerran kuukaudessa ja heitä yhdistää samanlaiset vaikkakin erilaiset elämäntilanteet. Ritva Rikala, (takana vas), Anne Ala-Nojonen, Seija Välimäki, Eila Karhukorpi, Sinikka Ylä-Jarkko sekä Tuula Kalliolinna (vas. etuala) saivat vieraakseen marraskuussa Ruoveden omaishoitajista Helena Peltosen ja Paula Almqvistin. Seuraava tapaaminen on 10. joulukuuta.

Virtain omaishoitajat tapaavat säännöllisesti kerran kuukaudessa ja heitä yhdistää samanlaiset vaikkakin erilaiset elämäntilanteet. Ritva Rikala, (takana vas), Anne Ala-Nojonen, Seija Välimäki, Eila Karhukorpi, Sinikka Ylä-Jarkko sekä Tuula Kalliolinna (vas. etuala) saivat vieraakseen marraskuussa Ruoveden omaishoitajista Helena Peltosen ja Paula Almqvistin. Seuraava tapaaminen on 10. joulukuuta.

Riikka Tallila

Omaishoitajien on muistettava itsekin elää

Virtain omaishoitajat tapaavat säännöllisesti kerran kuukaudessa ja heitä yhdistää samanlaiset vaikkakin erilaiset elämäntilanteet. Ritva Rikala, (takana vas), Anne Ala-Nojonen, Seija Välimäki, Eila Karhukorpi, Sinikka Ylä-Jarkko sekä Tuula Kalliolinna (vas. etuala) saivat vieraakseen marraskuussa Ruoveden omaishoitajista Helena Peltosen ja Paula Almqvistin. Seuraava tapaaminen on 10. joulukuuta.

Virtain omaishoitajat tapaavat säännöllisesti kerran kuukaudessa ja heitä yhdistää samanlaiset vaikkakin erilaiset elämäntilanteet. Ritva Rikala, (takana vas), Anne Ala-Nojonen, Seija Välimäki, Eila Karhukorpi, Sinikka Ylä-Jarkko sekä Tuula Kalliolinna (vas. etuala) saivat vieraakseen marraskuussa Ruoveden omaishoitajista Helena Peltosen ja Paula Almqvistin. Seuraava tapaaminen on 10. joulukuuta.

Riikka Tallila

Virtain omaishoitajat tapaavat säännöllisesti kerran kuukaudessa ja heitä yhdistää samanlaiset vaikkakin erilaiset elämäntilanteet. Ritva Rikala, (takana vas), Anne Ala-Nojonen, Seija Välimäki, Eila Karhukorpi, Sinikka Ylä-Jarkko sekä Tuula Kalliolinna (vas. etuala) saivat vieraakseen marraskuussa Ruoveden omaishoitajista Helena Peltosen ja Paula Almqvistin. Seuraava tapaaminen on 10. joulukuuta.

Virtain omaishoitajat tapaavat säännöllisesti kerran kuukaudessa ja heitä yhdistää samanlaiset vaikkakin erilaiset elämäntilanteet. Ritva Rikala, (takana vas), Anne Ala-Nojonen, Seija Välimäki, Eila Karhukorpi, Sinikka Ylä-Jarkko sekä Tuula Kalliolinna (vas. etuala) saivat vieraakseen marraskuussa Ruoveden omaishoitajista Helena Peltosen ja Paula Almqvistin. Seuraava tapaaminen on 10. joulukuuta.

Riikka Tallila

– Tän­ne ei mil­lään ker­ke­äi­si, mut­ta pa­ras­ta on se, et­tä saa ju­tel­la mui­den sa­mas­sa ti­lan­tees­sa ole­vien kans­sa il­man, et­tä tar­vit­see se­lit­tää, kom­men­toi­daan Vir­tain omais­hoi­ta­jien kuu­kau­si­ta­paa­mi­ses­sa.

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Piia Hirviniemi

Joulun taika syttyy Perinnekylässä

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Piia Hirviniemi

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Piia Hirviniemi

Mar­ras­kuun lo­pus­ta ai­na jou­lu­kuun puo­li­vä­liin saak­ka Pe­rin­ne­ky­län tun­nel­mal­li­set pi­hat ja ta­pah­tu­mat täyt­ty­vät tuok­suis­ta, lau­luis­ta ja iloi­ses­ta yh­des­sä­o­los­ta.

Emma Sievänen vietti TET-päivän rekan kyydissä isänsä Tommi Sieväsen kanssa. - Tämä on tulevaisuuden unelma-ammattini, kertoo Emma.

Emma Sievänen vietti TET-päivän rekan kyydissä isänsä Tommi Sieväsen kanssa. - Tämä on tulevaisuuden unelma-ammattini, kertoo Emma.

Emma Sievänen

Haluan tulevaisuudessa rekkakuskiksi

Emma Sievänen vietti TET-päivän rekan kyydissä isänsä Tommi Sieväsen kanssa. - Tämä on tulevaisuuden unelma-ammattini, kertoo Emma.

Emma Sievänen vietti TET-päivän rekan kyydissä isänsä Tommi Sieväsen kanssa. - Tämä on tulevaisuuden unelma-ammattini, kertoo Emma.

Emma Sievänen

Emma Sievänen vietti TET-päivän rekan kyydissä isänsä Tommi Sieväsen kanssa. - Tämä on tulevaisuuden unelma-ammattini, kertoo Emma.

Emma Sievänen vietti TET-päivän rekan kyydissä isänsä Tommi Sieväsen kanssa. - Tämä on tulevaisuuden unelma-ammattini, kertoo Emma.

Emma Sievänen

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun 7.-luok­ka­lai­sil­la on tä­nään, 21. mar­ras­kuu­ta TET eli työ­e­lä­mään tu­tus­tu­mi­nen. Em­ma Sie­vä­nen on TET:is­sä Kul­je­tus­lii­ke Mar­ko Poh­ja Oy:ssä. Hän viet­tää päi­vän isän­sä Tom­mi Sie­vä­sen kans­sa. TET on kuu­si tun­tia kes­tä­vä työ­päi­vä, jos­sa op­pi­las saa tu­tus­tua lä­hei­sen työ­paik­kaan, 8-luo­kal­la TET kes­tää yh­den vii­kon ja 9-luo­kal­la kak­si viik­koa.

Syksyn pimeys ei haittaa Kati Mallatia, hän saa valoa työskennellessään kaiket päivät ulkosalla. Pimeyttä torjumaan hän kuitenkin laittaa koristeita ja virittelee valoja pitkin pihaa.

Syksyn pimeys ei haittaa Kati Mallatia, hän saa valoa työskennellessään kaiket päivät ulkosalla. Pimeyttä torjumaan hän kuitenkin laittaa koristeita ja virittelee valoja pitkin pihaa.

Kuvat Tuija Veija

Siek­ki­nen

Parasta on, kun ei tapahdu mitään erikoista

Syksyn pimeys ei haittaa Kati Mallatia, hän saa valoa työskennellessään kaiket päivät ulkosalla. Pimeyttä torjumaan hän kuitenkin laittaa koristeita ja virittelee valoja pitkin pihaa.

Syksyn pimeys ei haittaa Kati Mallatia, hän saa valoa työskennellessään kaiket päivät ulkosalla. Pimeyttä torjumaan hän kuitenkin laittaa koristeita ja virittelee valoja pitkin pihaa.

Kuvat Tuija Veija

Syksyn pimeys ei haittaa Kati Mallatia, hän saa valoa työskennellessään kaiket päivät ulkosalla. Pimeyttä torjumaan hän kuitenkin laittaa koristeita ja virittelee valoja pitkin pihaa.

Syksyn pimeys ei haittaa Kati Mallatia, hän saa valoa työskennellessään kaiket päivät ulkosalla. Pimeyttä torjumaan hän kuitenkin laittaa koristeita ja virittelee valoja pitkin pihaa.

Kuvat Tuija Veija

Mal­la­tin rat­su­ti­lan pi­has­sa he­vo­set ter­veh­ti­vät vie­ras­ta nyö­kyt­te­le­mäl­lä pi­ha­tar­hois­saan. Au­tos­ta nous­tes­sa vas­taan lön­tys­te­lee iäk­kään nä­köi­nen lab­ra­do­rin­nou­ta­ja, joka hau­kah­taa muu­ta­man ker­ran ja tu­lee näyt­tä­mään tie­tä koh­ti avoin­na ole­vaa tal­lin ovea.

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Tuija Veija

Rantalan työpiste siirtyy Virtaintien kauneimpaan taloon

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Tuija Veija

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Tuija Veija

– Olen ai­na haa­veil­lut sa­ta­vuo­ti­aas­ta man­sar­di­kat­toi­ses­ta ta­los­ta, ja nyt pää­sen työs­ken­te­le­mään Vir­tain pää­ka­dun kau­neim­paan ra­ken­nuk­seen, iloit­see kas­va­tus- ja ope­tus­joh­ta­ja Kat­ri Ran­ta­la, jon­ka työ­pis­te siir­tyy yh­te­näis­kou­lul­ta Toi­vo­laan vuo­den vaih­tees­sa.

Virtolaissyntyinen Elina Kauppinen muutti Helsinkiin kesätöiden perässä kahdeksan vuotta sitten, ja asuu siellä edelleen.

Virtolaissyntyinen Elina Kauppinen muutti Helsinkiin kesätöiden perässä kahdeksan vuotta sitten, ja asuu siellä edelleen.

Linda Tomperi

Mitä kuu­luu Eli­na Kaup­pi­nen?

Virtolaissyntyinen Elina Kauppinen muutti Helsinkiin kesätöiden perässä kahdeksan vuotta sitten, ja asuu siellä edelleen.

Virtolaissyntyinen Elina Kauppinen muutti Helsinkiin kesätöiden perässä kahdeksan vuotta sitten, ja asuu siellä edelleen.

Linda Tomperi

Virtolaissyntyinen Elina Kauppinen muutti Helsinkiin kesätöiden perässä kahdeksan vuotta sitten, ja asuu siellä edelleen.

Virtolaissyntyinen Elina Kauppinen muutti Helsinkiin kesätöiden perässä kahdeksan vuotta sitten, ja asuu siellä edelleen.

Linda Tomperi

– Mi­nul­le kuu­luu hy­vää, jos­kin töis­sä on vuo­den kii­rei­sin ai­ka ja ul­ko­na vuo­den pi­mein ai­ka, mikä ei ole ai­na help­po yh­dis­tel­mä. Jos­kus ih­met­te­len, mi­ten tä­hän ai­kaan vuo­des­ta ih­mi­set vain ki­ris­tä­vät tah­tia, vaik­ka luon­to­kin le­pää, vas­taa Eli­na Kaup­pi­nen.

Anna Ala-Heikkilä ja Sakari Mäkynen olivat lähteneet poikansa Eeliksen kanssa joulunavaustapahtumaan. He ihastelivat muun muassa hienosti valaistuja rakennuksia. Eelis puolestaan kertoi toivoneensa joulupukilta neljää hupparia sekä pipoa.

Anna Ala-Heikkilä ja Sakari Mäkynen olivat lähteneet poikansa Eeliksen kanssa joulunavaustapahtumaan. He ihastelivat muun muassa hienosti valaistuja rakennuksia. Eelis puolestaan kertoi toivoneensa joulupukilta neljää hupparia sekä pipoa.

Kuvat Riikka Tallila

Perinnekylässä puitteet vaikka mihin

Anna Ala-Heikkilä ja Sakari Mäkynen olivat lähteneet poikansa Eeliksen kanssa joulunavaustapahtumaan. He ihastelivat muun muassa hienosti valaistuja rakennuksia. Eelis puolestaan kertoi toivoneensa joulupukilta neljää hupparia sekä pipoa.

Anna Ala-Heikkilä ja Sakari Mäkynen olivat lähteneet poikansa Eeliksen kanssa joulunavaustapahtumaan. He ihastelivat muun muassa hienosti valaistuja rakennuksia. Eelis puolestaan kertoi toivoneensa joulupukilta neljää hupparia sekä pipoa.

Kuvat Riikka Tallila

Anna Ala-Heikkilä ja Sakari Mäkynen olivat lähteneet poikansa Eeliksen kanssa joulunavaustapahtumaan. He ihastelivat muun muassa hienosti valaistuja rakennuksia. Eelis puolestaan kertoi toivoneensa joulupukilta neljää hupparia sekä pipoa.

Anna Ala-Heikkilä ja Sakari Mäkynen olivat lähteneet poikansa Eeliksen kanssa joulunavaustapahtumaan. He ihastelivat muun muassa hienosti valaistuja rakennuksia. Eelis puolestaan kertoi toivoneensa joulupukilta neljää hupparia sekä pipoa.

Kuvat Riikka Tallila

Tun­nel­ma tii­vis­tyi per­jan­tai-il­ta­na en­nen kel­lo viit­tä, kun väki ko­koon­tui jou­lu­na­vaus­ta­pah­tu­maan Pe­rin­ne­ky­läs­sä odot­ta­maan, mil­loin va­lot alu­eel­le syt­ty­vät. Ihas­te­le­via kom­ment­te­ja kuu­lui ra­ken­nus­ten saa­tua va­lo­reu­nuk­set. Tun­nel­maan pääs­tiin, vaik­ka lu­mi­pei­te oli vii­kon ai­ka­na eh­ti­nyt su­laa. Va­lo­tun­nel­maa ra­ken­nuk­sis­sa on yh­teen­sä noin 1,2 ki­lo­met­rin ver­ran.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu

Seu­ra­toi­mi­jat

Mukana Virtain urheiluelämässä monella rintamalla

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu

Seu­ra­toi­min­ta on tut­tua Sari Ko­lul­le. Hän on mu­ka­na use­am­mas­sa vir­to­lai­ses­sa seu­ras­sa ja kan­taa vas­tuu­ta mo­ni­puo­li­ses­ti niin hal­lin­nos­sa kuin val­men­nuk­ses­sa­kin.

Sairaanhoitajat Kirsi Hietaniemi (vas.) Heidi Viitanen ja Kristiina Keskinen kaipaavat tietoa tulevasta. –Nyt me odotamme, mitä tämä kenenkin kohdalla tulee tarkoittamaan. Entä mitä palveluita Virroilla jatkossa on tarjolla, he pohtivat.

Sairaanhoitajat Kirsi Hietaniemi (vas.) Heidi Viitanen ja Kristiina Keskinen kaipaavat tietoa tulevasta. –Nyt me odotamme, mitä tämä kenenkin kohdalla tulee tarkoittamaan. Entä mitä palveluita Virroilla jatkossa on tarjolla, he pohtivat.

Riikka Tallila

Odotamme vastauksia epätietoisuuteen

Sairaanhoitajat Kirsi Hietaniemi (vas.) Heidi Viitanen ja Kristiina Keskinen kaipaavat tietoa tulevasta. –Nyt me odotamme, mitä tämä kenenkin kohdalla tulee tarkoittamaan. Entä mitä palveluita Virroilla jatkossa on tarjolla, he pohtivat.

Sairaanhoitajat Kirsi Hietaniemi (vas.) Heidi Viitanen ja Kristiina Keskinen kaipaavat tietoa tulevasta. –Nyt me odotamme, mitä tämä kenenkin kohdalla tulee tarkoittamaan. Entä mitä palveluita Virroilla jatkossa on tarjolla, he pohtivat.

Riikka Tallila

Sairaanhoitajat Kirsi Hietaniemi (vas.) Heidi Viitanen ja Kristiina Keskinen kaipaavat tietoa tulevasta. –Nyt me odotamme, mitä tämä kenenkin kohdalla tulee tarkoittamaan. Entä mitä palveluita Virroilla jatkossa on tarjolla, he pohtivat.

Sairaanhoitajat Kirsi Hietaniemi (vas.) Heidi Viitanen ja Kristiina Keskinen kaipaavat tietoa tulevasta. –Nyt me odotamme, mitä tämä kenenkin kohdalla tulee tarkoittamaan. Entä mitä palveluita Virroilla jatkossa on tarjolla, he pohtivat.

Riikka Tallila

Kei­tu­rin So­ten sai­raan­hoi­ta­jat Hei­di Vii­ta­nen, Kir­si Hie­ta­nie­mi, Kris­tii­na Kes­ki­nen ker­to­vat elä­vän­sä työn­sä suh­teen epä­tie­toi­suu­des­sa ja poh­ti­vat tu­le­vaa.

Virtain seurakunnan viimeiseksi jäävän kirkkovaltuuston yhteiskuvassa talouspäällikkö Tuija Tolvanen (vas.), vt. kirkkoherra Jukka Taskinen, sekä valtuutetut Riitta Kammonen, Kirsi-Maaria Jyväsjärvi, Mirjami Veikkola, Katja Kaasalainen-Kalliomäki, Pirjo Mettänen, Eila Kalliomäki, Reine Leppänen, Tauno Vuorenmaa, Pentti Tikkanen, Ari-Matti Jokitulppo, Jussi Ahola (varavaltuutettu), Keijo Niemi, Marko Kellomäki, Jari Wersta ja Olavi Heittola. Edessä istumassa Sirpa Ilkka-Ahola, Jukka Veija, Timo Wenell. Kuvasta puuttuvat Hannele Rantanen ja Harri Tarvainen.

Virtain seurakunnan viimeiseksi jäävän kirkkovaltuuston yhteiskuvassa talouspäällikkö Tuija Tolvanen (vas.), vt. kirkkoherra Jukka Taskinen, sekä valtuutetut Riitta Kammonen, Kirsi-Maaria Jyväsjärvi, Mirjami Veikkola, Katja Kaasalainen-Kalliomäki, Pirjo Mettänen, Eila Kalliomäki, Reine Leppänen, Tauno Vuorenmaa, Pentti Tikkanen, Ari-Matti Jokitulppo, Jussi Ahola (varavaltuutettu), Keijo Niemi, Marko Kellomäki, Jari Wersta ja Olavi Heittola. Edessä istumassa Sirpa Ilkka-Ahola, Jukka Veija, Timo Wenell. Kuvasta puuttuvat Hannele Rantanen ja Harri Tarvainen.

SSS arkisto 2023/Tuija Veija

Tarjanteen seurakunnan kirkkovaltuusto valittu

Virtain seurakunnan viimeiseksi jäävän kirkkovaltuuston yhteiskuvassa talouspäällikkö Tuija Tolvanen (vas.), vt. kirkkoherra Jukka Taskinen, sekä valtuutetut Riitta Kammonen, Kirsi-Maaria Jyväsjärvi, Mirjami Veikkola, Katja Kaasalainen-Kalliomäki, Pirjo Mettänen, Eila Kalliomäki, Reine Leppänen, Tauno Vuorenmaa, Pentti Tikkanen, Ari-Matti Jokitulppo, Jussi Ahola (varavaltuutettu), Keijo Niemi, Marko Kellomäki, Jari Wersta ja Olavi Heittola. Edessä istumassa Sirpa Ilkka-Ahola, Jukka Veija, Timo Wenell. Kuvasta puuttuvat Hannele Rantanen ja Harri Tarvainen.

Virtain seurakunnan viimeiseksi jäävän kirkkovaltuuston yhteiskuvassa talouspäällikkö Tuija Tolvanen (vas.), vt. kirkkoherra Jukka Taskinen, sekä valtuutetut Riitta Kammonen, Kirsi-Maaria Jyväsjärvi, Mirjami Veikkola, Katja Kaasalainen-Kalliomäki, Pirjo Mettänen, Eila Kalliomäki, Reine Leppänen, Tauno Vuorenmaa, Pentti Tikkanen, Ari-Matti Jokitulppo, Jussi Ahola (varavaltuutettu), Keijo Niemi, Marko Kellomäki, Jari Wersta ja Olavi Heittola. Edessä istumassa Sirpa Ilkka-Ahola, Jukka Veija, Timo Wenell. Kuvasta puuttuvat Hannele Rantanen ja Harri Tarvainen.

SSS arkisto 2023/Tuija Veija

Virtain seurakunnan viimeiseksi jäävän kirkkovaltuuston yhteiskuvassa talouspäällikkö Tuija Tolvanen (vas.), vt. kirkkoherra Jukka Taskinen, sekä valtuutetut Riitta Kammonen, Kirsi-Maaria Jyväsjärvi, Mirjami Veikkola, Katja Kaasalainen-Kalliomäki, Pirjo Mettänen, Eila Kalliomäki, Reine Leppänen, Tauno Vuorenmaa, Pentti Tikkanen, Ari-Matti Jokitulppo, Jussi Ahola (varavaltuutettu), Keijo Niemi, Marko Kellomäki, Jari Wersta ja Olavi Heittola. Edessä istumassa Sirpa Ilkka-Ahola, Jukka Veija, Timo Wenell. Kuvasta puuttuvat Hannele Rantanen ja Harri Tarvainen.

Virtain seurakunnan viimeiseksi jäävän kirkkovaltuuston yhteiskuvassa talouspäällikkö Tuija Tolvanen (vas.), vt. kirkkoherra Jukka Taskinen, sekä valtuutetut Riitta Kammonen, Kirsi-Maaria Jyväsjärvi, Mirjami Veikkola, Katja Kaasalainen-Kalliomäki, Pirjo Mettänen, Eila Kalliomäki, Reine Leppänen, Tauno Vuorenmaa, Pentti Tikkanen, Ari-Matti Jokitulppo, Jussi Ahola (varavaltuutettu), Keijo Niemi, Marko Kellomäki, Jari Wersta ja Olavi Heittola. Edessä istumassa Sirpa Ilkka-Ahola, Jukka Veija, Timo Wenell. Kuvasta puuttuvat Hannele Rantanen ja Harri Tarvainen.

SSS arkisto 2023/Tuija Veija

Ruo­ve­den ja Vir­tain seu­ra­kun­nis­sa toi­mi­tet­tiin 19. mar­ras­kuu­ta poik­keuk­sel­li­set seu­ra­kun­ta­vaa­lit, jois­sa va­lit­tiin Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan kirk­ko­val­tuus­to toi­min­ta­kau­dek­si 2026.

Leevi Häkkisen juttusilla ja arkistoon kävi tutustumassa myös Marko Arponen.

Leevi Häkkisen juttusilla ja arkistoon kävi tutustumassa myös Marko Arponen.

Kuvat Tuija Veija

Yhteinen juhla kotiseututyölle ja arkistojen aarteille

Leevi Häkkisen juttusilla ja arkistoon kävi tutustumassa myös Marko Arponen.

Leevi Häkkisen juttusilla ja arkistoon kävi tutustumassa myös Marko Arponen.

Kuvat Tuija Veija

Leevi Häkkisen juttusilla ja arkistoon kävi tutustumassa myös Marko Arponen.

Leevi Häkkisen juttusilla ja arkistoon kävi tutustumassa myös Marko Arponen.

Kuvat Tuija Veija

Il­mas­sa oli juh­lan tun­tua, kun ylei­sö pää­si va­paas­ti tu­tus­tu­maan 40 vuot­ta toi­mi­neen ko­ti­seu­tu­ar­kis­ton uu­siin ti­loi­hin vi­ras­to­ta­lol­la val­tuus­to­sa­lin vie­res­sä maa­nan­tai-il­ta­na. Sa­mal­la juh­lit­tiin myös 75-vuo­ti­as­ta Vir­tain Seu­raa. Ko­ti­seu­tu­työn pe­rin­tei­käs toi­mi­ja ja ko­ti­seu­tu­ar­kis­to kul­ke­vat pit­käl­ti käsi kä­des­sä. 

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Riikka Tallila

Keittiöstä lähtee vuodessa reippaat 140 000 annosta

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Riikka Tallila

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Nuorisokeskus Marttisen keittiössä eletään kiireistä joulusesonkia. Sampo Koivula (vas.), Aleksandr Shedin ja Mika Ylitalo olivat ehtineet paistamaan jo marraskuun alussa monta pellillistä joulutorttuja.

Riikka Tallila

Nuo­ri­so­kes­kus Mart­ti­sen ra­vin­to­la­pääl­lik­kö Mika Yli­ta­lo pyö­rit­tää keit­ti­ö­tä kol­men ko­kin Sam­po Koi­vu­lan, Kat­ja Pö­lö­sen ja Alek­sandr She­di­nin voi­min.

Vaskiveden Ns:n miesten lentopallojoukkue vuoden 1974 yhteispotretissa. Kuvan otti Ella Riikonen ja se on julkaistu runsaat 51 vuotta sitten Suomenselän Sanomissa.

Vaskiveden Ns:n miesten lentopallojoukkue vuoden 1974 yhteispotretissa. Kuvan otti Ella Riikonen ja se on julkaistu runsaat 51 vuotta sitten Suomenselän Sanomissa.

Ella Riikonen

Vaskiveden Ns:n lentopal­loi­li­joilla muisteluilta

Vaskiveden Ns:n miesten lentopallojoukkue vuoden 1974 yhteispotretissa. Kuvan otti Ella Riikonen ja se on julkaistu runsaat 51 vuotta sitten Suomenselän Sanomissa.

Vaskiveden Ns:n miesten lentopallojoukkue vuoden 1974 yhteispotretissa. Kuvan otti Ella Riikonen ja se on julkaistu runsaat 51 vuotta sitten Suomenselän Sanomissa.

Ella Riikonen

Vaskiveden Ns:n miesten lentopallojoukkue vuoden 1974 yhteispotretissa. Kuvan otti Ella Riikonen ja se on julkaistu runsaat 51 vuotta sitten Suomenselän Sanomissa.

Vaskiveden Ns:n miesten lentopallojoukkue vuoden 1974 yhteispotretissa. Kuvan otti Ella Riikonen ja se on julkaistu runsaat 51 vuotta sitten Suomenselän Sanomissa.

Ella Riikonen

Kau­del­la 1973–1974 Vas­ki­ve­den Ns:n jouk­kue pe­la­si en­sim­mäi­sen kau­ten­sa len­to­pal­lon mies­ten 5-sar­jas­sa. Si­joi­tus sar­jan kol­man­te­na en­tei­li hy­vää ja seu­raa­val­la kau­del­la jouk­kue nou­si­kin sar­ja­por­ras­ta ylem­mäs ja vuon­na 1976 loh­ko­voi­ton myö­tä au­ke­si tie sil­loin ko­va­ta­soi­seen 3-sar­jaan.

Rotariuden merkitystä pohtivat Aimo Mäkinen (vas.), Riitta Mononen, Hannu Tolvanen, Seppo Varis, Martti Mäkilaurila ja Severiina Heikkinen.

Rotariuden merkitystä pohtivat Aimo Mäkinen (vas.), Riitta Mononen, Hannu Tolvanen, Seppo Varis, Martti Mäkilaurila ja Severiina Heikkinen.

Tuija Veija

”Tehdään asioita, joilla on merkitystä”

Rotariuden merkitystä pohtivat Aimo Mäkinen (vas.), Riitta Mononen, Hannu Tolvanen, Seppo Varis, Martti Mäkilaurila ja Severiina Heikkinen.

Rotariuden merkitystä pohtivat Aimo Mäkinen (vas.), Riitta Mononen, Hannu Tolvanen, Seppo Varis, Martti Mäkilaurila ja Severiina Heikkinen.

Tuija Veija

Rotariuden merkitystä pohtivat Aimo Mäkinen (vas.), Riitta Mononen, Hannu Tolvanen, Seppo Varis, Martti Mäkilaurila ja Severiina Heikkinen.

Rotariuden merkitystä pohtivat Aimo Mäkinen (vas.), Riitta Mononen, Hannu Tolvanen, Seppo Varis, Martti Mäkilaurila ja Severiina Heikkinen.

Tuija Veija

Kun pöy­dän ym­pä­ril­le ko­koon­tu­vat asi­a­kas­neu­vo­ja Riit­ta Mo­no­nen, opet­ta­ja Se­ve­rii­na Heik­ki­nen, eläk­keel­lä ole­vat reh­to­ri Sep­po Va­ris ja lää­kä­ri Mart­ti Mä­ki­lau­ri­la, yrit­tä­jä Ai­mo Mä­ki­nen, au­to­a­lal­la toi­mi­va Han­nu Tol­va­nen, he­rää hel­pos­ti ky­sy­mys, mikä hei­tä yh­dis­tää.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski

Seu­ra­toi­mi­jat

Sisäinen palo ei sammu

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski

Ar­ki­aa­mui­sin kel­lo kuu­si Son­ja Nii­ni­kos­ki ot­taa aa­mu­puu­ron lau­ta­sel­le ja aloit­taa te­ke­mään Vir­tain Syk­keen töi­tä.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomien varhaisjakelu loppuu

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Pos­tin te­ke­mien muu­tok­sien vuok­si var­hais­ja­ke­lu lop­puu 5. tam­mi­kuu­ta pos­ti­nu­me­rol­la 34800 VIR­RAT. Tä­män joh­dos­ta Suo­men­se­län Sa­no­mat tul­laan ja­ka­maan Vir­tain var­hais­ja­ke­lu­a­lu­eel­la 5. tam­mi­kuu­ta läh­tien il­mes­ty­mis­päi­vä­nään eli tors­tai­na aa­mu­päi­vän ai­ka­na. Var­hais­ja­ke­lun päät­ty­es­sä sa­no­ma­leh­det muut­tu­vat päi­vä­ja­ke­lu-leh­dek­si.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Seu­ra­toi­mi­jat

Lasten liikunta sydämen asiana

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Ee­va An­ti­la aloit­ti len­to­pal­lon pe­laa­mi­sen jo lap­se­na Vir­tain Veik­ko­jen ri­veis­sä, sil­lä hä­nen äi­tin­sä toi­mi tuol­loin seu­ras­sa val­men­ta­ja­na. Seu­ra tuli sitä kaut­ta An­ti­lal­le tu­tuk­si, ja on kul­ke­nut sii­tä as­ti hä­nen elä­mäs­sään mu­ka­na.

Radioiden kuuluvuutta kokeiltiin 13. marraskuuta Ruoveden Urheilutalolla. Lisäksi niitä testattiin pitämällä yhteyksiä yllä Visuveden, Pohjaslahden, Virtain, Jäminkipohjan ja Tuuhoskylän välillä.

Radioiden kuuluvuutta kokeiltiin 13. marraskuuta Ruoveden Urheilutalolla. Lisäksi niitä testattiin pitämällä yhteyksiä yllä Visuveden, Pohjaslahden, Virtain, Jäminkipohjan ja Tuuhoskylän välillä.

Jyrki Myllyaho

Kyläradio turvaa tiedonkulun

Radioiden kuuluvuutta kokeiltiin 13. marraskuuta Ruoveden Urheilutalolla. Lisäksi niitä testattiin pitämällä yhteyksiä yllä Visuveden, Pohjaslahden, Virtain, Jäminkipohjan ja Tuuhoskylän välillä.

Radioiden kuuluvuutta kokeiltiin 13. marraskuuta Ruoveden Urheilutalolla. Lisäksi niitä testattiin pitämällä yhteyksiä yllä Visuveden, Pohjaslahden, Virtain, Jäminkipohjan ja Tuuhoskylän välillä.

Jyrki Myllyaho

Radioiden kuuluvuutta kokeiltiin 13. marraskuuta Ruoveden Urheilutalolla. Lisäksi niitä testattiin pitämällä yhteyksiä yllä Visuveden, Pohjaslahden, Virtain, Jäminkipohjan ja Tuuhoskylän välillä.

Radioiden kuuluvuutta kokeiltiin 13. marraskuuta Ruoveden Urheilutalolla. Lisäksi niitä testattiin pitämällä yhteyksiä yllä Visuveden, Pohjaslahden, Virtain, Jäminkipohjan ja Tuuhoskylän välillä.

Jyrki Myllyaho

Kun säh­kö­kat­ko pi­men­tää ko­dit ja mat­ka­pu­he­lin­ver­kot hil­je­ne­vät, on luo­tet­ta­va tie­don­kul­ku usein asia, joka he­rät­tää huol­ta.

Timo Ilonen valittiin Perussuomalaisten nuorisojärjestön 3. varapuheenjohtajaksi.

Timo Ilonen valittiin Perussuomalaisten nuorisojärjestön 3. varapuheenjohtajaksi.

PS-Nuorison viestintä

Kyllä veti pikkukaupungin pojan hiljaiseksi

Timo Ilonen valittiin Perussuomalaisten nuorisojärjestön 3. varapuheenjohtajaksi.

Timo Ilonen valittiin Perussuomalaisten nuorisojärjestön 3. varapuheenjohtajaksi.

PS-Nuorison viestintä

Timo Ilonen valittiin Perussuomalaisten nuorisojärjestön 3. varapuheenjohtajaksi.

Timo Ilonen valittiin Perussuomalaisten nuorisojärjestön 3. varapuheenjohtajaksi.

PS-Nuorison viestintä

Timo Ilo­nen va­lit­tiin vii­me vii­kon­lop­pu­na Pe­rus­suo­ma­lais­ten nuo­ri­so­jär­jes­tön 3. va­ra­pu­heen­joh­ta­jak­si puo­lu­een val­ta­kun­nal­li­sen nuo­ri­so­jär­jes­tön syys­ko­kouk­ses­sa Ka­jaa­nis­sa.

Iisalmen tehtaalla Visu Kalusteen hallituksen puheenjohtaja Jouni Neste, tehtaanjohtajaksi palkattu Mikko Leskinen ja Visu Kalusteen toimitusjohtaja Mikko Harmanen.

Iisalmen tehtaalla Visu Kalusteen hallituksen puheenjohtaja Jouni Neste, tehtaanjohtajaksi palkattu Mikko Leskinen ja Visu Kalusteen toimitusjohtaja Mikko Harmanen.

Visu Kaluste Oy

Visu Kaluste osti Is-Vetin tehtaan

Iisalmen tehtaalla Visu Kalusteen hallituksen puheenjohtaja Jouni Neste, tehtaanjohtajaksi palkattu Mikko Leskinen ja Visu Kalusteen toimitusjohtaja Mikko Harmanen.

Iisalmen tehtaalla Visu Kalusteen hallituksen puheenjohtaja Jouni Neste, tehtaanjohtajaksi palkattu Mikko Leskinen ja Visu Kalusteen toimitusjohtaja Mikko Harmanen.

Visu Kaluste Oy

Iisalmen tehtaalla Visu Kalusteen hallituksen puheenjohtaja Jouni Neste, tehtaanjohtajaksi palkattu Mikko Leskinen ja Visu Kalusteen toimitusjohtaja Mikko Harmanen.

Iisalmen tehtaalla Visu Kalusteen hallituksen puheenjohtaja Jouni Neste, tehtaanjohtajaksi palkattu Mikko Leskinen ja Visu Kalusteen toimitusjohtaja Mikko Harmanen.

Visu Kaluste Oy

Ruo­ve­del­lä toi­mi­va Visu Ka­lus­te Oy os­ti ii­sal­me­lai­sen me­tal­li­a­lan teh­taan, jos­sa teh­tiin vuo­si­kym­me­nien ajan eri­kois­ka­lus­tei­ta. Teh­das toi­mi pari vii­meis­tä vuot­ta ni­mel­lä Si­su­li­ne Oy.

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Kuvat Mira Jokinen

Siek­ki­nen

Onko riihimökki Siekkisen vanhin rakennus?

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Kuvat Mira Jokinen

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Kuvat Mira Jokinen

Siek­ki­ses­sä si­jait­se­va Ir­ja Ran­ta­sen per­heen mö­kin ar­vel­laan ole­van Siek­ki­sen van­hin ra­ken­nus. Ikä­hai­ta­ri saat­taa ol­la 200–300 vuo­den vä­lil­lä.

Ilona Särkänlahti ja Noel Vehmasaho Virtain yhtenäiskoulusta osallistuivat Lasten itsenäisyyspäivän juhlaan Helsingissä. He odottivat vuoroaan kättelyjonossa Oopperatalon ovella, leijonan kainalossa.

Ilona Särkänlahti ja Noel Vehmasaho Virtain yhtenäiskoulusta osallistuivat Lasten itsenäisyyspäivän juhlaan Helsingissä. He odottivat vuoroaan kättelyjonossa Oopperatalon ovella, leijonan kainalossa.

Kuvat Harri Nieminen

Ilona ja Noel edustivat Helsingissä

Ilona Särkänlahti ja Noel Vehmasaho Virtain yhtenäiskoulusta osallistuivat Lasten itsenäisyyspäivän juhlaan Helsingissä. He odottivat vuoroaan kättelyjonossa Oopperatalon ovella, leijonan kainalossa.

Ilona Särkänlahti ja Noel Vehmasaho Virtain yhtenäiskoulusta osallistuivat Lasten itsenäisyyspäivän juhlaan Helsingissä. He odottivat vuoroaan kättelyjonossa Oopperatalon ovella, leijonan kainalossa.

Kuvat Harri Nieminen

Ilona Särkänlahti ja Noel Vehmasaho Virtain yhtenäiskoulusta osallistuivat Lasten itsenäisyyspäivän juhlaan Helsingissä. He odottivat vuoroaan kättelyjonossa Oopperatalon ovella, leijonan kainalossa.

Ilona Särkänlahti ja Noel Vehmasaho Virtain yhtenäiskoulusta osallistuivat Lasten itsenäisyyspäivän juhlaan Helsingissä. He odottivat vuoroaan kättelyjonossa Oopperatalon ovella, leijonan kainalossa.

Kuvat Harri Nieminen

Val­ta­kun­nal­li­nen Las­ten it­se­näi­syys­päi­vän juh­la jär­jes­tet­tiin kes­ki­viik­ko­na 3. jou­lu­kuu­ta Oop­pe­ra­ta­los­sa Hel­sin­gis­sä.

Yksi henkilö menehtyi ulosajossa

Po­lii­si sai il­moi­tuk­sen lii­ken­ne­on­net­to­muu­des­ta Kil­lin­kos­ken­tiel­lä lau­an­tai­na 29. mar­ras­kuu­ta hie­man en­nen kel­lo kol­mea il­ta­päi­väl­lä.