Ulosajo Vaskivedentiellä

Vir­roil­la Vas­ki­ve­den­tiel­lä lä­hel­lä Höy­ry­tien ris­teys­tä ajau­tui la­va­mal­li­nen pa­ket­ti­au­to ulos tien liuk­kau­den vuok­si. Au­tos­sa oli kak­si hen­ki­löä, jot­ka ei­vät louk­kaan­tu­neet ulo­sa­jos­sa.

Lasten ja nuorten puhelin ja chat järjestää maraton­päi­vys­tyksen Lapsen oikeuksien päivänä

MLL:n Las­ten ja nuor­ten pu­he­li­mes­sa 116 111 ja cha­tis­sa jär­jes­te­tään ma­ra­ton­päi­vys­tys Lap­sen oi­keuk­sien päi­vä­nä tä­nään kes­ki­viik­ko­na 20. mar­ras­kuu­ta.
Pal­ve­lut ovat avoin­na kel­lo 12–20, ja Nuor­ten Tu­ki­lin­ja jat­kaa nu­me­ros­sa 116 111 päi­vys­tys­tä puo­lee­nyö­hön.

Elinkei­no­a­si­an­tuntijan työpanosta tarvitaan edelleen

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus päät­ti myön­tää täyt­tö­lu­van elin­kei­no­a­si­an­tun­ti­jan osa-ai­kai­seen 40-pro­sent­ti­seen toi­meen tois­tai­sek­si. Teh­tä­vä täy­te­tään si­säi­ses­ti il­man ha­ku­me­net­te­lyä.

Tiina Williams mittasi Juhani Muuriaisniemen verensokerin, taustalla opastamassa Helena Hautakangas.

Tiina Williams mittasi Juhani Muuriaisniemen verensokerin, taustalla opastamassa Helena Hautakangas.

Tuija Veija

Diabetespäivä herätteli huolehtimaan hyvinvoinnista

Tiina Williams mittasi Juhani Muuriaisniemen verensokerin, taustalla opastamassa Helena Hautakangas.

Tiina Williams mittasi Juhani Muuriaisniemen verensokerin, taustalla opastamassa Helena Hautakangas.

Tuija Veija

Tiina Williams mittasi Juhani Muuriaisniemen verensokerin, taustalla opastamassa Helena Hautakangas.

Tiina Williams mittasi Juhani Muuriaisniemen verensokerin, taustalla opastamassa Helena Hautakangas.

Tuija Veija

Maa­il­man di­a­be­tes­päi­vää vie­tet­tiin 14. mar­ras­kuu­ta ja sen tii­moil­ta koh­taa­mis­paik­ka Ot­sos­sa jär­jes­tet­tiin ylei­söl­le avoin ti­lai­suus mit­taut­taa ve­ren­pai­ne ja ve­ren­so­ke­ri. Li­säk­si di­a­be­tes­hoi­ta­ja Anu Sau­na­mä­ki Kei­tu­rin So­tes­ta piti lu­en­non di­a­be­tek­ses­ta ja hy­vin­voin­nis­ta.

Kotalan Koto on kaksiosainen rivitalo, joissa on yhteensä kuusi huoneistoa ja sauna, jotka on rakennettu vuonna 1994.

Kotalan Koto on kaksiosainen rivitalo, joissa on yhteensä kuusi huoneistoa ja sauna, jotka on rakennettu vuonna 1994.

Riikka Tallila

Kotalan Koto myyntiin ennen mahdollista purkua

Kotalan Koto on kaksiosainen rivitalo, joissa on yhteensä kuusi huoneistoa ja sauna, jotka on rakennettu vuonna 1994.

Kotalan Koto on kaksiosainen rivitalo, joissa on yhteensä kuusi huoneistoa ja sauna, jotka on rakennettu vuonna 1994.

Riikka Tallila

Kotalan Koto on kaksiosainen rivitalo, joissa on yhteensä kuusi huoneistoa ja sauna, jotka on rakennettu vuonna 1994.

Kotalan Koto on kaksiosainen rivitalo, joissa on yhteensä kuusi huoneistoa ja sauna, jotka on rakennettu vuonna 1994.

Riikka Tallila

Kiin­teis­tö Oy Vir­tain Vuok­ra­ta­lo­jen hal­li­tus on lo­ka­kuus­sa 2024 päät­tä­nyt pur­kaa yh­ti­ön omis­ta­mat Ko­ta­lan Ko­don ri­vi­ta­lot ja on pyy­tä­nyt kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­ta omis­ta­ja­oh­jaus­ta asi­aan.

Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Piia Hirviniemi

RAN­TA­KUN­TA JA ÄI­JÄN­NE­VA

Kylän heppatallit tiiviissä yhteistyössä

Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Piia Hirviniemi

Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Piia Hirviniemi

Vir­tain Äi­jän­ne­van maa­lais­mai­se­mis­sa ajel­les­sa ei voi ol­la huo­maa­mat­ta lai­tu­mil­la käys­ken­te­le­viä he­vo­sia. Ky­läl­lä si­jait­see lä­hek­käin kak­si tal­lia, Tin­den Tal­li ja Kat­rin Tal­li, joi­den asu­kit ter­veh­ti­vät ohi­kul­ki­joi­ta ute­li­ail­la kat­seil­laan.

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Kuvat Tuija Veija

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Muutto Kummunmäelle oli luonteva ratkaisu

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Kuvat Tuija Veija

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Kuvat Tuija Veija

Sa­ta­vuo­ti­aan hir­si­ta­lon pi­ha­maal­la tu­li­jaa ter­veh­ti­vät suu­ri kuu­si­van­hus, kas­vi­huo­ne ja las­ten kes­ken jää­neet lei­kit san­koi­neen ja la­pi­oi­neen. Tu­van ta­kas­sa räis­ky­vä val­kea läm­mit­tää pit­kän pöy­dän ää­res­sä is­tu­jia. Ta­los­sa asuu rau­ha ja sees­tei­syys, vaik­ka lap­si­per­heen elä­mi­sen jäl­jet nä­ky­vät.

22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

Suomenselän Sanomien arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

Suomenselän Sanomien arkisto

22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

Suomenselän Sanomien arkisto

Suo­men­se­län Sa­no­mat kir­joit­ti lo­ka­kuus­sa 2002 Tois­ve­den pin­nan alem­pa­na kuin kos­kaan ai­em­min lo­ka­kuus­sa.

Tuija Veija

Kylien täydeltä elämää

Tuija Veija

Tuija Veija

Mar­ras­kuu­ta on vie­lä jäl­jel­lä, mut­ta jou­lu­va­lo­jen syt­ty­mis­tä ja jou­lu­kau­den avaa­mis­ta odo­te­taan Vir­roil­la. Sii­hen on enää rei­lu viik­ko ai­kaa. Saa­pa näh­dä, kau­an­ko py­sy­vän lu­men saa­mi­seen me­nee? Tämä on­kin näil­lä nä­ky­min vii­mei­nen laa­ja­le­vik­ki­nen leh­ti, sil­lä Pos­ti il­moit­ti tou­ko­kuus­sa, et­tä osoit­teet­to­mien leh­tien ja­ke­lu lop­puu vuo­den vaih­teen 2024 jäl­keen.

Poliisi valvoo rikollisuutta näkyvästi ja salassa

Po­lii­sil­la on vuo­des­sa yli kol­me mil­joo­naa teh­tä­vää. Näi­tä teh­tä­viä po­lii­si hoi­taa sekä nä­ky­väs­ti et­tä nä­ky­mät­tö­mäs­ti, la­kia nou­dat­ta­en. Verk­ko­maa­il­man ri­kos­ten tor­ju­mi­sek­si ja pal­jas­ta­mi­sek­si po­lii­si tar­vit­see apua koko yh­teis­kun­nal­ta, myös si­nul­ta.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Äijännevalla luotetaan suomalaiseen maidontuotantoon

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Mer­vi ja Pek­ka Nie­mi edus­ta­vat nel­jät­tä su­ku­pol­vea Pa­ju­sen Ti­lal­la Äi­jän­ne­val­la. Hei­dän na­ve­tas­taan löy­tyy lyp­sy­kar­jaa 60 eläi­men ver­ran ja nuor­kar­jaa sa­man ver­ran.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Tuula Kaskelan albumi.

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Kotita­lous­kurssilta oppia elämään

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Tuula Kaskelan albumi.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Tuula Kaskelan albumi.

Äi­jän­ne­van kou­lul­la jär­jes­tet­tiin ai­na­kin 1950-lu­vul­la ko­ti­ta­lous­kurs­se­ja, jot­ka liit­tyi­vät kan­sa­lais­kou­lun tyt­tö­jen op­pi­mää­rään.

Näytelmäkerho Skibidin joulunäytelmä nähdään muun muassa Virtain joulunavauksessa. Kenraaliharjoituksissa Hertta Jokinen (vas.), Eveliina Rantanen, Liisa Aalto ja Jenni Koskela.

Näytelmäkerho Skibidin joulunäytelmä nähdään muun muassa Virtain joulunavauksessa. Kenraaliharjoituksissa Hertta Jokinen (vas.), Eveliina Rantanen, Liisa Aalto ja Jenni Koskela.

Kuvat Piia Hirviniemi

Lasten näytelmäkerho valmistautuu ensiesityksiinsä

Näytelmäkerho Skibidin joulunäytelmä nähdään muun muassa Virtain joulunavauksessa. Kenraaliharjoituksissa Hertta Jokinen (vas.), Eveliina Rantanen, Liisa Aalto ja Jenni Koskela.

Näytelmäkerho Skibidin joulunäytelmä nähdään muun muassa Virtain joulunavauksessa. Kenraaliharjoituksissa Hertta Jokinen (vas.), Eveliina Rantanen, Liisa Aalto ja Jenni Koskela.

Kuvat Piia Hirviniemi

Näytelmäkerho Skibidin joulunäytelmä nähdään muun muassa Virtain joulunavauksessa. Kenraaliharjoituksissa Hertta Jokinen (vas.), Eveliina Rantanen, Liisa Aalto ja Jenni Koskela.

Näytelmäkerho Skibidin joulunäytelmä nähdään muun muassa Virtain joulunavauksessa. Kenraaliharjoituksissa Hertta Jokinen (vas.), Eveliina Rantanen, Liisa Aalto ja Jenni Koskela.

Kuvat Piia Hirviniemi

Ko­ta­la ta­los­ta on syk­syn pi­mei­nä il­toi­na ka­jas­ta­nut va­loa, kun ryh­mä lap­sia Ko­ta­las­ta ja Poh­jas­lah­del­ta ovat har­joi­tel­leet yh­des­sä jou­lu­näy­tel­mää.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Tuija Veija

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Koulu on edelleen kylän keskus

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Tuija Veija

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Tuija Veija

Kun Äi­jän­ne­van kou­lu lak­kau­tet­tiin 31. hei­nä­kuu­ta 2006, päät­ti jouk­ko ky­län mie­hiä tart­tua toi­meen ja var­mis­taa, et­tä ky­läl­lä säi­lyy ky­lä­läis­ten it­sen­sä hal­lin­noi­ma ko­koon­tu­mis­paik­ka. Niin­pä Ka­le­vi Sep­pä­lä, Kei­jo Nie­mi, Mark­ku Sep­pä­lä ja Pau­li Kal­li­o­mä­ki pe­rus­ti­vat Äi­jän­ne­van Kiin­teis­töt Oy:n joka lu­nas­ti kou­lu­ra­ken­nuk­sen Vir­tain kau­pun­gil­ta.

Tunnustuspalkintojen saajat.

Tunnustuspalkintojen saajat.

Kuvat Aino-Kaisa Sihvonen

Yleisurheilijoita palkittiin huimasta kisakaudesta

Tunnustuspalkintojen saajat.

Tunnustuspalkintojen saajat.

Kuvat Aino-Kaisa Sihvonen

Tunnustuspalkintojen saajat.

Tunnustuspalkintojen saajat.

Kuvat Aino-Kaisa Sihvonen

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den ylei­sur­hei­lu­kau­den pää­tös­ti­lai­suus jär­jes­tet­tiin Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la 8. mar­ras­kuu­ta.

Kaupunki nostaa asuntojen vuokria

Tek­nis­ten pal­ve­lui­den lau­ta­kun­ta päät­ti ko­kouk­ses­saan 12. mar­ras­kuu­ta ko­rot­taa kau­pun­gin suo­raan omis­ta­mien asun­to­jen vuok­ria 0,20 eu­roa ne­li­öl­tä, sekä päät­tää ko­rot­taa ve­des­tä pe­rit­tä­vää mak­sua 15,00 eu­roon per hen­ki­lö 1. hel­mi­kuu­ta 2025 lu­kien.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Tuija Veija

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Hirvimetsällä voi kohdata vaikka karhun

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Tuija Veija

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Tuija Veija

Äi­jän­ne­van met­säs­tys­seu­ran, Neva-Äi­jien ma­jal­la ta­kas­sa roi­hu­a­va tuli läm­mit­tää, kun pit­kän pir­tin­pöy­dän ää­rel­lä tut­ki­taan kart­taa en­nen jah­tiin läh­töä. Tä­män vuo­den hir­vi­saa­lis on jo kaa­det­tu, mut­ta peu­ro­ja ja kau­rii­ta on tar­koi­tus läh­teä met­säs­tä­mään.

Tyytyväisyys teiden kuntoon parani Pirkanmaalla

Tien­käyt­tä­jä­tyy­ty­väi­syys­tut­ki­muk­sen tu­lok­set ke­säl­tä 2024 osoit­ti­vat, et­tä tyy­ty­väi­syys tei­den kun­toon on pa­ran­tu­nut useil­la osa-alu­eil­la Pir­kan­maal­la.

Kriittinen lausunto turvetuo­tan­to­alueen perustamisesta

Ne­o­va Oy ha­kee ym­pä­ris­tö­lu­paa uu­den tur­ve­tuo­tan­to­a­lu­een pe­rus­ta­mi­sel­le Iso Muu­rain­ne­van 55,2 heh­taa­rin suu­rui­sel­le alu­eel­le Vir­tain kau­pun­gis­sa. Hank­keel­la ei ole ai­kai­sem­paa lu­paa.

Rakennusmestari sijaistaa rakennus­tar­kastajaa

Vir­tain kau­pun­gin ny­kyi­nen ym­pä­ris­tö­suun­nit­te­li­ja Jan­ne Wes­ter­holm on va­lit­tu kau­pun­gin ra­ken­nus­tar­kas­ta­jan vir­kaan.

Virtain Yrittäjien uusi hallitus on valittu

Vir­tain Yrit­tä­jien syys­ko­kouk­ses­sa pää­tet­tiin, et­tä Vir­tain Yrit­tä­jien pu­heen­joh­ta­ja­na vuon­na 2025 jat­kaa Mer­vi Vilén.

Kuvituskuva

Onko sopeut­ta­mis­tavoite riittävä?

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Val­tuu­te­tut ot­ti­vat kan­taa Vir­tain kau­pun­gin ta­lou­teen al­ku­vii­kos­ta. Vir­roil­la on to­tut­tu vah­vaan ta­lous­poh­jaan, jo­ten kur­jis­ta­mi­sen juus­to­höy­lää ei toi­vo­ta tu­le­vai­suu­des­sa­kaan. Osa val­tuu­te­tuis­ta kui­ten­kin ar­ve­li, et­tei nyt suun­ni­tel­tu so­peut­ta­mis­ta­voi­te ole riit­tä­vä.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

MTV

Sydämestä kuului ”klik”

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

MTV

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

MTV

Maa­jus­sil­le mor­si­an -oh­jel­mas­sa toi­sen­sa löy­tä­neet po­ri­lai­nen maa­jus­si-Pek­ka ja hä­nel­le kir­joit­ta­nut vir­to­lai­nen Reet­ta Ter­vo­nen ovat jat­ka­neet tu­tus­tu­mis­ta oh­jel­man nau­hoi­tus­ten jäl­keen ja yh­tei­nen sä­vel näyt­tää hy­vin vah­val­ta.

Jorma Risula viettää 80-vuotissyntymäpäiväänsä perhepiirissä.

Jorma Risula viettää 80-vuotissyntymäpäiväänsä perhepiirissä.

Riikka Tallila

Jorma Risula seuraa aikaa ja pysyy liikkeessä

Jorma Risula viettää 80-vuotissyntymäpäiväänsä perhepiirissä.

Jorma Risula viettää 80-vuotissyntymäpäiväänsä perhepiirissä.

Riikka Tallila

Jorma Risula viettää 80-vuotissyntymäpäiväänsä perhepiirissä.

Jorma Risula viettää 80-vuotissyntymäpäiväänsä perhepiirissä.

Riikka Tallila

Va­lo­mai­no­sa­lan Vir­roil­le jo 60-lu­vul­la en­sim­mäi­sen ker­ran tuo­nut, elä­ke­päi­viä viet­tä­vä Jor­ma Ri­su­la, on tot­tu­nut ole­maan liik­kees­sä ja vaih­ta­maan paik­kaa.

Vaikka ryhmäpuheenvuoroissa nostettiin esiin Virtain toimivat palvelut, tiedostettiin myös tulevaisuuden haasteet. Ensi keväänä valittavaa uutta valtuustoa tulevat haastamaan samat asiat kuin nykyistäkin, alhainen syntyvyys ja ikääntyvä väestö.

Vaikka ryhmäpuheenvuoroissa nostettiin esiin Virtain toimivat palvelut, tiedostettiin myös tulevaisuuden haasteet. Ensi keväänä valittavaa uutta valtuustoa tulevat haastamaan samat asiat kuin nykyistäkin, alhainen syntyvyys ja ikääntyvä väestö.

Riikka Tallila

Ryhmäpu­heen­vuo­roissa ennustettiin kivuliaita ratkaisuja

Vaikka ryhmäpuheenvuoroissa nostettiin esiin Virtain toimivat palvelut, tiedostettiin myös tulevaisuuden haasteet. Ensi keväänä valittavaa uutta valtuustoa tulevat haastamaan samat asiat kuin nykyistäkin, alhainen syntyvyys ja ikääntyvä väestö.

Vaikka ryhmäpuheenvuoroissa nostettiin esiin Virtain toimivat palvelut, tiedostettiin myös tulevaisuuden haasteet. Ensi keväänä valittavaa uutta valtuustoa tulevat haastamaan samat asiat kuin nykyistäkin, alhainen syntyvyys ja ikääntyvä väestö.

Riikka Tallila

Vaikka ryhmäpuheenvuoroissa nostettiin esiin Virtain toimivat palvelut, tiedostettiin myös tulevaisuuden haasteet. Ensi keväänä valittavaa uutta valtuustoa tulevat haastamaan samat asiat kuin nykyistäkin, alhainen syntyvyys ja ikääntyvä väestö.

Vaikka ryhmäpuheenvuoroissa nostettiin esiin Virtain toimivat palvelut, tiedostettiin myös tulevaisuuden haasteet. Ensi keväänä valittavaa uutta valtuustoa tulevat haastamaan samat asiat kuin nykyistäkin, alhainen syntyvyys ja ikääntyvä väestö.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa maa­nan­tain ryh­mä­pu­heen­vuo­rois­sa nos­tet­tiin esiin Vir­tain toi­mi­vat pal­ve­lut, mut­ta tie­dos­tet­tiin tu­le­vai­suu­des­sa jou­dut­ta­van te­ke­mään ki­vu­li­ai­ta­kin rat­kai­su­ja.

Virroilla on saatu hyvällä vuoropuhelulla ja yhteistyöllä tänäkin vuonna talousarvio kokoon laadukas palvelutuotanto säilyttäen.

Virroilla on saatu hyvällä vuoropuhelulla ja yhteistyöllä tänäkin vuonna talousarvio kokoon laadukas palvelutuotanto säilyttäen.

Riikka Tallila

Tulevat vuodet haastavat myös sopeut­ta­mis­toimiin

Virroilla on saatu hyvällä vuoropuhelulla ja yhteistyöllä tänäkin vuonna talousarvio kokoon laadukas palvelutuotanto säilyttäen.

Virroilla on saatu hyvällä vuoropuhelulla ja yhteistyöllä tänäkin vuonna talousarvio kokoon laadukas palvelutuotanto säilyttäen.

Riikka Tallila

Virroilla on saatu hyvällä vuoropuhelulla ja yhteistyöllä tänäkin vuonna talousarvio kokoon laadukas palvelutuotanto säilyttäen.

Virroilla on saatu hyvällä vuoropuhelulla ja yhteistyöllä tänäkin vuonna talousarvio kokoon laadukas palvelutuotanto säilyttäen.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­to hy­väk­syi maa­nan­tai-il­lan ko­kouk­ses­saan vuo­den 2025 ta­lou­sar­vi­on ja vuo­sien 2026–2027 ta­lous­suun­ni­tel­man yk­si­mie­li­ses­ti.

Babylonin portto on yksi Gabriel Kivistö-Rahnaston maalaama toisinto Thomas Kiempen alkuperäisistä kirkkomaalauksista 1700-luvun lopulta.

Babylonin portto on yksi Gabriel Kivistö-Rahnaston maalaama toisinto Thomas Kiempen alkuperäisistä kirkkomaalauksista 1700-luvun lopulta.

Gabriel Kivistö-Rahnasto

1700-luvun messu Virtain kirkossa

Babylonin portto on yksi Gabriel Kivistö-Rahnaston maalaama toisinto Thomas Kiempen alkuperäisistä kirkkomaalauksista 1700-luvun lopulta.

Babylonin portto on yksi Gabriel Kivistö-Rahnaston maalaama toisinto Thomas Kiempen alkuperäisistä kirkkomaalauksista 1700-luvun lopulta.

Gabriel Kivistö-Rahnasto

Babylonin portto on yksi Gabriel Kivistö-Rahnaston maalaama toisinto Thomas Kiempen alkuperäisistä kirkkomaalauksista 1700-luvun lopulta.

Babylonin portto on yksi Gabriel Kivistö-Rahnaston maalaama toisinto Thomas Kiempen alkuperäisistä kirkkomaalauksista 1700-luvun lopulta.

Gabriel Kivistö-Rahnasto

Osa­na kir­kon juh­la­vuot­ta pa­la­taan ajas­sa 250 vuot­ta taak­se­päin sun­nun­tai­na 17. mar­ras­kuu­ta ja vie­te­tään kir­kon­me­not mu­kail­leen ai­kaa, jol­loin Vir­tain kirk­ko oli uu­si.

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Piia Hirviniemi

Opiskelijat kutsuvat yrittäjiä aamupalalle

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Piia Hirviniemi

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Piia Hirviniemi

Tam­pe­reen am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun kol­man­nen vuo­den tra­de­no­mi­o­pis­ke­li­jat jär­jes­tä­vät Mart­ti­sen Vih­ta-sau­nal­la aa­mu­pa­la­ti­lai­suu­den yrit­tä­jil­le tors­tai­na 12. jou­lu­kuu­ta.

Mielipide | Ajeluttamista ympäri maakuntaa

Kes­ki­viik­ko 2.10.2024 tein liuk­kaal­la nur­mi­kol­la kak­si pe­rin­teis­tä spa­gaat­tia, pe­räk­käin. Tors­tai­na sit­ten jou­duin käy­mään lää­kä­ris­sä ko­van va­sem­man ta­ka­rei­den ki­vun vuok­si. Sain kii­reel­li­sen lä­het­teen Acu­taan. Per­jan­tai aa­mu­na 4.10. tein liuk­kaal­la lat­ti­al­la uu­den spa­gaa­tin, jos­sa ja­lat me­ne­vät suo­raan si­vul­le niin pit­käl­le kuin vain voi ja vie­lä sen­kin jäl­keen, vaik­ka ei voi­kaan.

Virtain kaupungille Kevan työelämän kehittämisrahaa

Keva on myön­tä­nyt tänä vuon­na yh­teen­sä 596 000 eu­roa työ­ky­ky­joh­ta­mi­sen ke­hit­tä­mi­seen ja työ­ky­vyt­tö­myys­ris­kin vä­hen­tä­mi­seen.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Tiina Williams mittasi Juhani Muuriaisniemen verensokerin, taustalla opastamassa Helena Hautakangas.

Tiina Williams mittasi Juhani Muuriaisniemen verensokerin, taustalla opastamassa Helena Hautakangas.

Tuija Veija

Diabetespäivä herätteli huolehtimaan hyvinvoinnista

Tiina Williams mittasi Juhani Muuriaisniemen verensokerin, taustalla opastamassa Helena Hautakangas.

Tiina Williams mittasi Juhani Muuriaisniemen verensokerin, taustalla opastamassa Helena Hautakangas.

Tuija Veija

Tiina Williams mittasi Juhani Muuriaisniemen verensokerin, taustalla opastamassa Helena Hautakangas.

Tiina Williams mittasi Juhani Muuriaisniemen verensokerin, taustalla opastamassa Helena Hautakangas.

Tuija Veija

Maa­il­man di­a­be­tes­päi­vää vie­tet­tiin 14. mar­ras­kuu­ta ja sen tii­moil­ta koh­taa­mis­paik­ka Ot­sos­sa jär­jes­tet­tiin ylei­söl­le avoin ti­lai­suus mit­taut­taa ve­ren­pai­ne ja ve­ren­so­ke­ri. Li­säk­si di­a­be­tes­hoi­ta­ja Anu Sau­na­mä­ki Kei­tu­rin So­tes­ta piti lu­en­non di­a­be­tek­ses­ta ja hy­vin­voin­nis­ta.

Kotalan Koto on kaksiosainen rivitalo, joissa on yhteensä kuusi huoneistoa ja sauna, jotka on rakennettu vuonna 1994.

Kotalan Koto on kaksiosainen rivitalo, joissa on yhteensä kuusi huoneistoa ja sauna, jotka on rakennettu vuonna 1994.

Riikka Tallila

Kotalan Koto myyntiin ennen mahdollista purkua

Kotalan Koto on kaksiosainen rivitalo, joissa on yhteensä kuusi huoneistoa ja sauna, jotka on rakennettu vuonna 1994.

Kotalan Koto on kaksiosainen rivitalo, joissa on yhteensä kuusi huoneistoa ja sauna, jotka on rakennettu vuonna 1994.

Riikka Tallila

Kotalan Koto on kaksiosainen rivitalo, joissa on yhteensä kuusi huoneistoa ja sauna, jotka on rakennettu vuonna 1994.

Kotalan Koto on kaksiosainen rivitalo, joissa on yhteensä kuusi huoneistoa ja sauna, jotka on rakennettu vuonna 1994.

Riikka Tallila

Kiin­teis­tö Oy Vir­tain Vuok­ra­ta­lo­jen hal­li­tus on lo­ka­kuus­sa 2024 päät­tä­nyt pur­kaa yh­ti­ön omis­ta­mat Ko­ta­lan Ko­don ri­vi­ta­lot ja on pyy­tä­nyt kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­ta omis­ta­ja­oh­jaus­ta asi­aan.

Ulosajo Vaskivedentiellä

Vir­roil­la Vas­ki­ve­den­tiel­lä lä­hel­lä Höy­ry­tien ris­teys­tä ajau­tui la­va­mal­li­nen pa­ket­ti­au­to ulos tien liuk­kau­den vuok­si. Au­tos­sa oli kak­si hen­ki­löä, jot­ka ei­vät louk­kaan­tu­neet ulo­sa­jos­sa.

Elinkei­no­a­si­an­tuntijan työpanosta tarvitaan edelleen

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus päät­ti myön­tää täyt­tö­lu­van elin­kei­no­a­si­an­tun­ti­jan osa-ai­kai­seen 40-pro­sent­ti­seen toi­meen tois­tai­sek­si. Teh­tä­vä täy­te­tään si­säi­ses­ti il­man ha­ku­me­net­te­lyä.

Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Piia Hirviniemi

RAN­TA­KUN­TA JA ÄI­JÄN­NE­VA

Kylän heppatallit tiiviissä yhteistyössä

Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Piia Hirviniemi

Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Piia Hirviniemi

Vir­tain Äi­jän­ne­van maa­lais­mai­se­mis­sa ajel­les­sa ei voi ol­la huo­maa­mat­ta lai­tu­mil­la käys­ken­te­le­viä he­vo­sia. Ky­läl­lä si­jait­see lä­hek­käin kak­si tal­lia, Tin­den Tal­li ja Kat­rin Tal­li, joi­den asu­kit ter­veh­ti­vät ohi­kul­ki­joi­ta ute­li­ail­la kat­seil­laan.

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Kuvat Tuija Veija

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Muutto Kummunmäelle oli luonteva ratkaisu

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Kuvat Tuija Veija

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Kuvat Tuija Veija

Sa­ta­vuo­ti­aan hir­si­ta­lon pi­ha­maal­la tu­li­jaa ter­veh­ti­vät suu­ri kuu­si­van­hus, kas­vi­huo­ne ja las­ten kes­ken jää­neet lei­kit san­koi­neen ja la­pi­oi­neen. Tu­van ta­kas­sa räis­ky­vä val­kea läm­mit­tää pit­kän pöy­dän ää­res­sä is­tu­jia. Ta­los­sa asuu rau­ha ja sees­tei­syys, vaik­ka lap­si­per­heen elä­mi­sen jäl­jet nä­ky­vät.

Lasten ja nuorten puhelin ja chat järjestää maraton­päi­vys­tyksen Lapsen oikeuksien päivänä

MLL:n Las­ten ja nuor­ten pu­he­li­mes­sa 116 111 ja cha­tis­sa jär­jes­te­tään ma­ra­ton­päi­vys­tys Lap­sen oi­keuk­sien päi­vä­nä tä­nään kes­ki­viik­ko­na 20. mar­ras­kuu­ta.
Pal­ve­lut ovat avoin­na kel­lo 12–20, ja Nuor­ten Tu­ki­lin­ja jat­kaa nu­me­ros­sa 116 111 päi­vys­tys­tä puo­lee­nyö­hön.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Tuija Veija

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Hirvimetsällä voi kohdata vaikka karhun

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Tuija Veija

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Tuija Veija

Äi­jän­ne­van met­säs­tys­seu­ran, Neva-Äi­jien ma­jal­la ta­kas­sa roi­hu­a­va tuli läm­mit­tää, kun pit­kän pir­tin­pöy­dän ää­rel­lä tut­ki­taan kart­taa en­nen jah­tiin läh­töä. Tä­män vuo­den hir­vi­saa­lis on jo kaa­det­tu, mut­ta peu­ro­ja ja kau­rii­ta on tar­koi­tus läh­teä met­säs­tä­mään.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Tuula Kaskelan albumi.

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Kotita­lous­kurssilta oppia elämään

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Tuula Kaskelan albumi.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Tuula Kaskelan albumi.

Äi­jän­ne­van kou­lul­la jär­jes­tet­tiin ai­na­kin 1950-lu­vul­la ko­ti­ta­lous­kurs­se­ja, jot­ka liit­tyi­vät kan­sa­lais­kou­lun tyt­tö­jen op­pi­mää­rään.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

MTV

Sydämestä kuului ”klik”

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

MTV

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

MTV

Maa­jus­sil­le mor­si­an -oh­jel­mas­sa toi­sen­sa löy­tä­neet po­ri­lai­nen maa­jus­si-Pek­ka ja hä­nel­le kir­joit­ta­nut vir­to­lai­nen Reet­ta Ter­vo­nen ovat jat­ka­neet tu­tus­tu­mis­ta oh­jel­man nau­hoi­tus­ten jäl­keen ja yh­tei­nen sä­vel näyt­tää hy­vin vah­val­ta.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Äijännevalla luotetaan suomalaiseen maidontuotantoon

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Mer­vi ja Pek­ka Nie­mi edus­ta­vat nel­jät­tä su­ku­pol­vea Pa­ju­sen Ti­lal­la Äi­jän­ne­val­la. Hei­dän na­ve­tas­taan löy­tyy lyp­sy­kar­jaa 60 eläi­men ver­ran ja nuor­kar­jaa sa­man ver­ran.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Tuija Veija

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Koulu on edelleen kylän keskus

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Tuija Veija

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Tuija Veija

Kun Äi­jän­ne­van kou­lu lak­kau­tet­tiin 31. hei­nä­kuu­ta 2006, päät­ti jouk­ko ky­län mie­hiä tart­tua toi­meen ja var­mis­taa, et­tä ky­läl­lä säi­lyy ky­lä­läis­ten it­sen­sä hal­lin­noi­ma ko­koon­tu­mis­paik­ka. Niin­pä Ka­le­vi Sep­pä­lä, Kei­jo Nie­mi, Mark­ku Sep­pä­lä ja Pau­li Kal­li­o­mä­ki pe­rus­ti­vat Äi­jän­ne­van Kiin­teis­töt Oy:n joka lu­nas­ti kou­lu­ra­ken­nuk­sen Vir­tain kau­pun­gil­ta.

Tunnustuspalkintojen saajat.

Tunnustuspalkintojen saajat.

Kuvat Aino-Kaisa Sihvonen

Yleisurheilijoita palkittiin huimasta kisakaudesta

Tunnustuspalkintojen saajat.

Tunnustuspalkintojen saajat.

Kuvat Aino-Kaisa Sihvonen

Tunnustuspalkintojen saajat.

Tunnustuspalkintojen saajat.

Kuvat Aino-Kaisa Sihvonen

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den ylei­sur­hei­lu­kau­den pää­tös­ti­lai­suus jär­jes­tet­tiin Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la 8. mar­ras­kuu­ta.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

MTV3

Valitseeko maajussi virtolais­mor­siamen?

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

MTV3

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

MTV3

Vir­to­lai­set ovat jän­ni­tyk­sel­lä odot­ta­neet, mi­ten vir­to­lai­sen Reet­ta Ter­vo­sen mat­ka MTV3:n Maa­jus­sil­le mor­si­an -oh­jel­mas­sa ete­nee.

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.

Virtain Yrittäjien uusi hallitus on valittu

Vir­tain Yrit­tä­jien syys­ko­kouk­ses­sa pää­tet­tiin, et­tä Vir­tain Yrit­tä­jien pu­heen­joh­ta­ja­na vuon­na 2025 jat­kaa Mer­vi Vilén.

Tuija Veija

Kylien täydeltä elämää

Tuija Veija

Tuija Veija

Mar­ras­kuu­ta on vie­lä jäl­jel­lä, mut­ta jou­lu­va­lo­jen syt­ty­mis­tä ja jou­lu­kau­den avaa­mis­ta odo­te­taan Vir­roil­la. Sii­hen on enää rei­lu viik­ko ai­kaa. Saa­pa näh­dä, kau­an­ko py­sy­vän lu­men saa­mi­seen me­nee? Tämä on­kin näil­lä nä­ky­min vii­mei­nen laa­ja­le­vik­ki­nen leh­ti, sil­lä Pos­ti il­moit­ti tou­ko­kuus­sa, et­tä osoit­teet­to­mien leh­tien ja­ke­lu lop­puu vuo­den vaih­teen 2024 jäl­keen.

Kaupunki nostaa asuntojen vuokria

Tek­nis­ten pal­ve­lui­den lau­ta­kun­ta päät­ti ko­kouk­ses­saan 12. mar­ras­kuu­ta ko­rot­taa kau­pun­gin suo­raan omis­ta­mien asun­to­jen vuok­ria 0,20 eu­roa ne­li­öl­tä, sekä päät­tää ko­rot­taa ve­des­tä pe­rit­tä­vää mak­sua 15,00 eu­roon per hen­ki­lö 1. hel­mi­kuu­ta 2025 lu­kien.

Näytelmäkerho Skibidin joulunäytelmä nähdään muun muassa Virtain joulunavauksessa. Kenraaliharjoituksissa Hertta Jokinen (vas.), Eveliina Rantanen, Liisa Aalto ja Jenni Koskela.

Näytelmäkerho Skibidin joulunäytelmä nähdään muun muassa Virtain joulunavauksessa. Kenraaliharjoituksissa Hertta Jokinen (vas.), Eveliina Rantanen, Liisa Aalto ja Jenni Koskela.

Kuvat Piia Hirviniemi

Lasten näytelmäkerho valmistautuu ensiesityksiinsä

Näytelmäkerho Skibidin joulunäytelmä nähdään muun muassa Virtain joulunavauksessa. Kenraaliharjoituksissa Hertta Jokinen (vas.), Eveliina Rantanen, Liisa Aalto ja Jenni Koskela.

Näytelmäkerho Skibidin joulunäytelmä nähdään muun muassa Virtain joulunavauksessa. Kenraaliharjoituksissa Hertta Jokinen (vas.), Eveliina Rantanen, Liisa Aalto ja Jenni Koskela.

Kuvat Piia Hirviniemi

Näytelmäkerho Skibidin joulunäytelmä nähdään muun muassa Virtain joulunavauksessa. Kenraaliharjoituksissa Hertta Jokinen (vas.), Eveliina Rantanen, Liisa Aalto ja Jenni Koskela.

Näytelmäkerho Skibidin joulunäytelmä nähdään muun muassa Virtain joulunavauksessa. Kenraaliharjoituksissa Hertta Jokinen (vas.), Eveliina Rantanen, Liisa Aalto ja Jenni Koskela.

Kuvat Piia Hirviniemi

Ko­ta­la ta­los­ta on syk­syn pi­mei­nä il­toi­na ka­jas­ta­nut va­loa, kun ryh­mä lap­sia Ko­ta­las­ta ja Poh­jas­lah­del­ta ovat har­joi­tel­leet yh­des­sä jou­lu­näy­tel­mää.

22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

Suomenselän Sanomien arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

Suomenselän Sanomien arkisto

22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

Suomenselän Sanomien arkisto

Suo­men­se­län Sa­no­mat kir­joit­ti lo­ka­kuus­sa 2002 Tois­ve­den pin­nan alem­pa­na kuin kos­kaan ai­em­min lo­ka­kuus­sa.

Poliisi valvoo rikollisuutta näkyvästi ja salassa

Po­lii­sil­la on vuo­des­sa yli kol­me mil­joo­naa teh­tä­vää. Näi­tä teh­tä­viä po­lii­si hoi­taa sekä nä­ky­väs­ti et­tä nä­ky­mät­tö­mäs­ti, la­kia nou­dat­ta­en. Verk­ko­maa­il­man ri­kos­ten tor­ju­mi­sek­si ja pal­jas­ta­mi­sek­si po­lii­si tar­vit­see apua koko yh­teis­kun­nal­ta, myös si­nul­ta.

Digilehti on Suomenselän Sanomien lisäpalvelu. Ilmoitusmyyjä Tuula Viitanen (vas.) esitteli Sari Vainionpäälle digilehden mainospaikkoja. Niiden myynti on jo käynnissä ja näkymistä omalle yritykselle kannattaa tiedustella.

Digilehti on Suomenselän Sanomien lisäpalvelu. Ilmoitusmyyjä Tuula Viitanen (vas.) esitteli Sari Vainionpäälle digilehden mainospaikkoja. Niiden myynti on jo käynnissä ja näkymistä omalle yritykselle kannattaa tiedustella.

Kuvat Riikka Tallila

Suomenselän Sanomat avaa digilehden

Digilehti on Suomenselän Sanomien lisäpalvelu. Ilmoitusmyyjä Tuula Viitanen (vas.) esitteli Sari Vainionpäälle digilehden mainospaikkoja. Niiden myynti on jo käynnissä ja näkymistä omalle yritykselle kannattaa tiedustella.

Digilehti on Suomenselän Sanomien lisäpalvelu. Ilmoitusmyyjä Tuula Viitanen (vas.) esitteli Sari Vainionpäälle digilehden mainospaikkoja. Niiden myynti on jo käynnissä ja näkymistä omalle yritykselle kannattaa tiedustella.

Kuvat Riikka Tallila

Digilehti on Suomenselän Sanomien lisäpalvelu. Ilmoitusmyyjä Tuula Viitanen (vas.) esitteli Sari Vainionpäälle digilehden mainospaikkoja. Niiden myynti on jo käynnissä ja näkymistä omalle yritykselle kannattaa tiedustella.

Digilehti on Suomenselän Sanomien lisäpalvelu. Ilmoitusmyyjä Tuula Viitanen (vas.) esitteli Sari Vainionpäälle digilehden mainospaikkoja. Niiden myynti on jo käynnissä ja näkymistä omalle yritykselle kannattaa tiedustella.

Kuvat Riikka Tallila

Suo­men­se­län Sa­no­mis­sa on pu­hut­tu pit­kään di­gi­leh­des­tä. Tu­le­vai­suut­ta aja­tel­len di­gi­mah­dol­li­suus ote­taan nyt pa­pe­ri­leh­den rin­nal­le ja se ava­taan en­si vii­kon tors­tai­na 3. lo­ka­kuu­ta. Lu­ki­joi­den on mah­dol­li­suus tu­tus­tua uu­teen di­gi­leh­teen sekä nä­köis­leh­teen vii­kon ajan mak­sut­ta.

Tredun liiketoiminnan opiskelijat ovat järjestämässä keskiviikkona 20. marraskuuta tapahtumaa koululla ja kaipaavat 60-vuotisen taipaleen ajalta hauskoja muistoja ja valokuvia.

Tredun liiketoiminnan opiskelijat ovat järjestämässä keskiviikkona 20. marraskuuta tapahtumaa koululla ja kaipaavat 60-vuotisen taipaleen ajalta hauskoja muistoja ja valokuvia.

Riikka Tallila

Virroilla kaivataan kauppismuistoja

Tredun liiketoiminnan opiskelijat ovat järjestämässä keskiviikkona 20. marraskuuta tapahtumaa koululla ja kaipaavat 60-vuotisen taipaleen ajalta hauskoja muistoja ja valokuvia.

Tredun liiketoiminnan opiskelijat ovat järjestämässä keskiviikkona 20. marraskuuta tapahtumaa koululla ja kaipaavat 60-vuotisen taipaleen ajalta hauskoja muistoja ja valokuvia.

Riikka Tallila

Tredun liiketoiminnan opiskelijat ovat järjestämässä keskiviikkona 20. marraskuuta tapahtumaa koululla ja kaipaavat 60-vuotisen taipaleen ajalta hauskoja muistoja ja valokuvia.

Tredun liiketoiminnan opiskelijat ovat järjestämässä keskiviikkona 20. marraskuuta tapahtumaa koululla ja kaipaavat 60-vuotisen taipaleen ajalta hauskoja muistoja ja valokuvia.

Riikka Tallila

Kaup­pa­o­pe­tuk­sen al­ka­mi­ses­ta Vir­roil­la tu­lee ku­lu­neek­si tänä vuon­na 60 vuot­ta ja Tre­dun lii­ke­toi­min­nan opis­ke­li­jat ovat sen tii­moil­ta jär­jes­tä­mäs­sä kes­ki­viik­ko­na 20. mar­ras­kuu­ta ta­pah­tu­maa kou­lul­la.

ICT-tukihenkilö Jari Metsäranta vastaa yhtenäiskoululla siitä, että oppilaiden käytössä olevat tabletit ja tietokoneet toimivat. Hän kertoo laitteita olevan pitkästi yli sata.

ICT-tukihenkilö Jari Metsäranta vastaa yhtenäiskoululla siitä, että oppilaiden käytössä olevat tabletit ja tietokoneet toimivat. Hän kertoo laitteita olevan pitkästi yli sata.

Tuija Veija

Virroilla satsataan oppima­te­ri­aa­leihin

ICT-tukihenkilö Jari Metsäranta vastaa yhtenäiskoululla siitä, että oppilaiden käytössä olevat tabletit ja tietokoneet toimivat. Hän kertoo laitteita olevan pitkästi yli sata.

ICT-tukihenkilö Jari Metsäranta vastaa yhtenäiskoululla siitä, että oppilaiden käytössä olevat tabletit ja tietokoneet toimivat. Hän kertoo laitteita olevan pitkästi yli sata.

Tuija Veija

ICT-tukihenkilö Jari Metsäranta vastaa yhtenäiskoululla siitä, että oppilaiden käytössä olevat tabletit ja tietokoneet toimivat. Hän kertoo laitteita olevan pitkästi yli sata.

ICT-tukihenkilö Jari Metsäranta vastaa yhtenäiskoululla siitä, että oppilaiden käytössä olevat tabletit ja tietokoneet toimivat. Hän kertoo laitteita olevan pitkästi yli sata.

Tuija Veija

Vir­roil­la käy­te­tään rei­lus­ti maan kes­ki­ar­voa enem­män eu­ro­ja kou­lu­lais­ten op­pi­ma­te­ri­aa­lei­hin. Lu­ki­on osal­ta Vir­rat si­joit­tuu kär­ki­kym­me­nik­köön.

Kotisairaalan lääkäri Heikki Lindeman ja sairaanhoitaja Jaana Kallioaho kertovat kotisairaalatoiminnasta saadun Virroilla ja Ruovedellä hyviä kokemuksia.

Kotisairaalan lääkäri Heikki Lindeman ja sairaanhoitaja Jaana Kallioaho kertovat kotisairaalatoiminnasta saadun Virroilla ja Ruovedellä hyviä kokemuksia.

Riikka Tallila

Kotisairaala hoitaa infektiopotilaita kotona

Kotisairaalan lääkäri Heikki Lindeman ja sairaanhoitaja Jaana Kallioaho kertovat kotisairaalatoiminnasta saadun Virroilla ja Ruovedellä hyviä kokemuksia.

Kotisairaalan lääkäri Heikki Lindeman ja sairaanhoitaja Jaana Kallioaho kertovat kotisairaalatoiminnasta saadun Virroilla ja Ruovedellä hyviä kokemuksia.

Riikka Tallila

Kotisairaalan lääkäri Heikki Lindeman ja sairaanhoitaja Jaana Kallioaho kertovat kotisairaalatoiminnasta saadun Virroilla ja Ruovedellä hyviä kokemuksia.

Kotisairaalan lääkäri Heikki Lindeman ja sairaanhoitaja Jaana Kallioaho kertovat kotisairaalatoiminnasta saadun Virroilla ja Ruovedellä hyviä kokemuksia.

Riikka Tallila

Ke­sä­kuus­sa avau­tu­nut Kei­tu­rin So­ten ko­ti­sai­raa­la pää­si vauh­tiin to­den te­ol­la elo­kuus­sa Vir­tain ja Ruo­ve­den alu­eel­la. Se on ni­men­sä mu­kai­ses­ti ko­tiin an­net­ta­vaa hoi­toa. Se ei ole kui­ten­kaan ko­ti­hoi­toa, joka avus­taa ikäih­mi­siä ar­jes­sa.

Babylonin portto on yksi Gabriel Kivistö-Rahnaston maalaama toisinto Thomas Kiempen alkuperäisistä kirkkomaalauksista 1700-luvun lopulta.

Babylonin portto on yksi Gabriel Kivistö-Rahnaston maalaama toisinto Thomas Kiempen alkuperäisistä kirkkomaalauksista 1700-luvun lopulta.

Gabriel Kivistö-Rahnasto

1700-luvun messu Virtain kirkossa

Babylonin portto on yksi Gabriel Kivistö-Rahnaston maalaama toisinto Thomas Kiempen alkuperäisistä kirkkomaalauksista 1700-luvun lopulta.

Babylonin portto on yksi Gabriel Kivistö-Rahnaston maalaama toisinto Thomas Kiempen alkuperäisistä kirkkomaalauksista 1700-luvun lopulta.

Gabriel Kivistö-Rahnasto

Babylonin portto on yksi Gabriel Kivistö-Rahnaston maalaama toisinto Thomas Kiempen alkuperäisistä kirkkomaalauksista 1700-luvun lopulta.

Babylonin portto on yksi Gabriel Kivistö-Rahnaston maalaama toisinto Thomas Kiempen alkuperäisistä kirkkomaalauksista 1700-luvun lopulta.

Gabriel Kivistö-Rahnasto

Osa­na kir­kon juh­la­vuot­ta pa­la­taan ajas­sa 250 vuot­ta taak­se­päin sun­nun­tai­na 17. mar­ras­kuu­ta ja vie­te­tään kir­kon­me­not mu­kail­leen ai­kaa, jol­loin Vir­tain kirk­ko oli uu­si.

Seppo Pirttiniemi (vas.), Marja Mäkinen, Aimo Mäkinen, Elisa Helminen ja Merja Pirttiniemi ovat koonneet entisen katsastuskonttorin tiloissa Korvenojan nuorisoseuran näyttelyaineistoa, jota on kerätty viimeiset 1,5 vuotta. Näyttelyn avajaisia vietetään Galleria Virinässä 16. marraskuuta.

Seppo Pirttiniemi (vas.), Marja Mäkinen, Aimo Mäkinen, Elisa Helminen ja Merja Pirttiniemi ovat koonneet entisen katsastuskonttorin tiloissa Korvenojan nuorisoseuran näyttelyaineistoa, jota on kerätty viimeiset 1,5 vuotta. Näyttelyn avajaisia vietetään Galleria Virinässä 16. marraskuuta.

Piia Hirviniemi

Korvenojan nuorisoseuran historiaa esillä Virinässä

Seppo Pirttiniemi (vas.), Marja Mäkinen, Aimo Mäkinen, Elisa Helminen ja Merja Pirttiniemi ovat koonneet entisen katsastuskonttorin tiloissa Korvenojan nuorisoseuran näyttelyaineistoa, jota on kerätty viimeiset 1,5 vuotta. Näyttelyn avajaisia vietetään Galleria Virinässä 16. marraskuuta.

Seppo Pirttiniemi (vas.), Marja Mäkinen, Aimo Mäkinen, Elisa Helminen ja Merja Pirttiniemi ovat koonneet entisen katsastuskonttorin tiloissa Korvenojan nuorisoseuran näyttelyaineistoa, jota on kerätty viimeiset 1,5 vuotta. Näyttelyn avajaisia vietetään Galleria Virinässä 16. marraskuuta.

Piia Hirviniemi

Seppo Pirttiniemi (vas.), Marja Mäkinen, Aimo Mäkinen, Elisa Helminen ja Merja Pirttiniemi ovat koonneet entisen katsastuskonttorin tiloissa Korvenojan nuorisoseuran näyttelyaineistoa, jota on kerätty viimeiset 1,5 vuotta. Näyttelyn avajaisia vietetään Galleria Virinässä 16. marraskuuta.

Seppo Pirttiniemi (vas.), Marja Mäkinen, Aimo Mäkinen, Elisa Helminen ja Merja Pirttiniemi ovat koonneet entisen katsastuskonttorin tiloissa Korvenojan nuorisoseuran näyttelyaineistoa, jota on kerätty viimeiset 1,5 vuotta. Näyttelyn avajaisia vietetään Galleria Virinässä 16. marraskuuta.

Piia Hirviniemi

Vuon­na 1924 mar­ras­kuun 16 pnä kel­lo 5 j. p. p. oli ko­koon­tu­nut nuo­ri­so­seu­raa har­ras­ta­vaa ylei­söä Pirt­ti­nie­men ta­loon. Ava­jai­sik­si lau­let­tiin ”Kan­sa­no­pis­to­lais­ten mars­si” ja sen jäl­keen Jus­tus Pirt­ti­nie­mi pu­hees­saan se­los­ti nuo­ri­so­seu­ra­työ­tä ja mis­tä se on saa­nu ai­kaan, pu­hu­ja esi­merk­ki­nä mai­nit­si Ete­lä-Poh­jan­maa­ta. Tä­män jäl­keen va­lit­tiin ko­kouk­sel­le pu­heen­joh­ta­ja Väi­nö Pirt­ti­nie­mi ja kir­ju­rik­si Kaar­lo Sal­mi.”

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Piia Hirviniemi

Opiskelijat kutsuvat yrittäjiä aamupalalle

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Piia Hirviniemi

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Piia Hirviniemi

Tam­pe­reen am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun kol­man­nen vuo­den tra­de­no­mi­o­pis­ke­li­jat jär­jes­tä­vät Mart­ti­sen Vih­ta-sau­nal­la aa­mu­pa­la­ti­lai­suu­den yrit­tä­jil­le tors­tai­na 12. jou­lu­kuu­ta.

Virtain kaupungin nuorisotoimi sekä nuorisovaltuusto yhteistuumin järjestivät reissun Karmivaan Karnevaaliin Särkänniemeen Tampereelle. Reissu sujui hyvin ja bussi oli täysi.

Virtain kaupungin nuorisotoimi sekä nuorisovaltuusto yhteistuumin järjestivät reissun Karmivaan Karnevaaliin Särkänniemeen Tampereelle. Reissu sujui hyvin ja bussi oli täysi.

Nuorisotoimi

Virtolaisia mukana karnevaalihumussa

Virtain kaupungin nuorisotoimi sekä nuorisovaltuusto yhteistuumin järjestivät reissun Karmivaan Karnevaaliin Särkänniemeen Tampereelle. Reissu sujui hyvin ja bussi oli täysi.

Virtain kaupungin nuorisotoimi sekä nuorisovaltuusto yhteistuumin järjestivät reissun Karmivaan Karnevaaliin Särkänniemeen Tampereelle. Reissu sujui hyvin ja bussi oli täysi.

Nuorisotoimi

Virtain kaupungin nuorisotoimi sekä nuorisovaltuusto yhteistuumin järjestivät reissun Karmivaan Karnevaaliin Särkänniemeen Tampereelle. Reissu sujui hyvin ja bussi oli täysi.

Virtain kaupungin nuorisotoimi sekä nuorisovaltuusto yhteistuumin järjestivät reissun Karmivaan Karnevaaliin Särkänniemeen Tampereelle. Reissu sujui hyvin ja bussi oli täysi.

Nuorisotoimi

Sär­kän­nie­men Kar­mi­va kar­ne­vaa­li on va­kiin­nut­ta­nut ase­man­sa pir­kan­maa­lais­ten sy­dä­mes­sä syys­lo­ma­vii­kon ko­ho­koh­ta­na. Myös ul­ko­paik­ka­kun­ta­lai­set ovat löy­tä­neet ta­pah­tu­man ja suun­taa­vat syys­lo­mal­la Tam­pe­reel­le ni­me­no­maan Kar­mi­van kar­ne­vaa­lin vuok­si.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen nähtiin  IRR TV:llä Päivän Soini -ohjelmassa. He keskustelivat muun muassa siitä, miten pienet kunnat pärjäävät.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen nähtiin IRR TV:llä Päivän Soini -ohjelmassa. He keskustelivat muun muassa siitä, miten pienet kunnat pärjäävät.

Virtain kaupunginjohtaja tänään Timo Soinin vieraana

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen nähtiin  IRR TV:llä Päivän Soini -ohjelmassa. He keskustelivat muun muassa siitä, miten pienet kunnat pärjäävät.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen nähtiin IRR TV:llä Päivän Soini -ohjelmassa. He keskustelivat muun muassa siitä, miten pienet kunnat pärjäävät.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen nähtiin  IRR TV:llä Päivän Soini -ohjelmassa. He keskustelivat muun muassa siitä, miten pienet kunnat pärjäävät.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen nähtiin IRR TV:llä Päivän Soini -ohjelmassa. He keskustelivat muun muassa siitä, miten pienet kunnat pärjäävät.

Vir­tain kau­pun­gin­joh­ta­ja Hen­na Vii­ta­nen näh­dään tä­nään IRR TV:llä Päi­vän Soi­ni -oh­jel­mas­sa. Lä­he­tys al­kaa kel­lo 20. Al­fa -ka­na­va löy­tyy an­ten­ni­ver­kos­sa ka­na­va­pai­kal­la 16. Oh­jel­ma uu­si­taan tu­le­va­na sun­nun­tai­na.

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Kuvat Tuija Veija

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Muutto Kummunmäelle oli luonteva ratkaisu

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Kuvat Tuija Veija

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Kuvat Tuija Veija

Sa­ta­vuo­ti­aan hir­si­ta­lon pi­ha­maal­la tu­li­jaa ter­veh­ti­vät suu­ri kuu­si­van­hus, kas­vi­huo­ne ja las­ten kes­ken jää­neet lei­kit san­koi­neen ja la­pi­oi­neen. Tu­van ta­kas­sa räis­ky­vä val­kea läm­mit­tää pit­kän pöy­dän ää­res­sä is­tu­jia. Ta­los­sa asuu rau­ha ja sees­tei­syys, vaik­ka lap­si­per­heen elä­mi­sen jäl­jet nä­ky­vät.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Äijännevalla luotetaan suomalaiseen maidontuotantoon

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Mer­vi ja Pek­ka Nie­mi edus­ta­vat nel­jät­tä su­ku­pol­vea Pa­ju­sen Ti­lal­la Äi­jän­ne­val­la. Hei­dän na­ve­tas­taan löy­tyy lyp­sy­kar­jaa 60 eläi­men ver­ran ja nuor­kar­jaa sa­man ver­ran.

Tunnustuspalkintojen saajat.

Tunnustuspalkintojen saajat.

Kuvat Aino-Kaisa Sihvonen

Yleisurheilijoita palkittiin huimasta kisakaudesta

Tunnustuspalkintojen saajat.

Tunnustuspalkintojen saajat.

Kuvat Aino-Kaisa Sihvonen

Tunnustuspalkintojen saajat.

Tunnustuspalkintojen saajat.

Kuvat Aino-Kaisa Sihvonen

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den ylei­sur­hei­lu­kau­den pää­tös­ti­lai­suus jär­jes­tet­tiin Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la 8. mar­ras­kuu­ta.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Tuija Veija

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Koulu on edelleen kylän keskus

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Tuija Veija

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Tuija Veija

Kun Äi­jän­ne­van kou­lu lak­kau­tet­tiin 31. hei­nä­kuu­ta 2006, päät­ti jouk­ko ky­län mie­hiä tart­tua toi­meen ja var­mis­taa, et­tä ky­läl­lä säi­lyy ky­lä­läis­ten it­sen­sä hal­lin­noi­ma ko­koon­tu­mis­paik­ka. Niin­pä Ka­le­vi Sep­pä­lä, Kei­jo Nie­mi, Mark­ku Sep­pä­lä ja Pau­li Kal­li­o­mä­ki pe­rus­ti­vat Äi­jän­ne­van Kiin­teis­töt Oy:n joka lu­nas­ti kou­lu­ra­ken­nuk­sen Vir­tain kau­pun­gil­ta.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

MTV

Sydämestä kuului ”klik”

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

MTV

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

MTV

Maa­jus­sil­le mor­si­an -oh­jel­mas­sa toi­sen­sa löy­tä­neet po­ri­lai­nen maa­jus­si-Pek­ka ja hä­nel­le kir­joit­ta­nut vir­to­lai­nen Reet­ta Ter­vo­nen ovat jat­ka­neet tu­tus­tu­mis­ta oh­jel­man nau­hoi­tus­ten jäl­keen ja yh­tei­nen sä­vel näyt­tää hy­vin vah­val­ta.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Tuula Kaskelan albumi.

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Kotita­lous­kurssilta oppia elämään

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Tuula Kaskelan albumi.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Tuula Kaskelan albumi.

Äi­jän­ne­van kou­lul­la jär­jes­tet­tiin ai­na­kin 1950-lu­vul­la ko­ti­ta­lous­kurs­se­ja, jot­ka liit­tyi­vät kan­sa­lais­kou­lun tyt­tö­jen op­pi­mää­rään.

Kotalan Koto on kaksiosainen rivitalo, joissa on yhteensä kuusi huoneistoa ja sauna, jotka on rakennettu vuonna 1994.

Kotalan Koto on kaksiosainen rivitalo, joissa on yhteensä kuusi huoneistoa ja sauna, jotka on rakennettu vuonna 1994.

Riikka Tallila

Kotalan Koto myyntiin ennen mahdollista purkua

Kotalan Koto on kaksiosainen rivitalo, joissa on yhteensä kuusi huoneistoa ja sauna, jotka on rakennettu vuonna 1994.

Kotalan Koto on kaksiosainen rivitalo, joissa on yhteensä kuusi huoneistoa ja sauna, jotka on rakennettu vuonna 1994.

Riikka Tallila

Kotalan Koto on kaksiosainen rivitalo, joissa on yhteensä kuusi huoneistoa ja sauna, jotka on rakennettu vuonna 1994.

Kotalan Koto on kaksiosainen rivitalo, joissa on yhteensä kuusi huoneistoa ja sauna, jotka on rakennettu vuonna 1994.

Riikka Tallila

Kiin­teis­tö Oy Vir­tain Vuok­ra­ta­lo­jen hal­li­tus on lo­ka­kuus­sa 2024 päät­tä­nyt pur­kaa yh­ti­ön omis­ta­mat Ko­ta­lan Ko­don ri­vi­ta­lot ja on pyy­tä­nyt kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­ta omis­ta­ja­oh­jaus­ta asi­aan.

Virtain Yrittäjien uusi hallitus on valittu

Vir­tain Yrit­tä­jien syys­ko­kouk­ses­sa pää­tet­tiin, et­tä Vir­tain Yrit­tä­jien pu­heen­joh­ta­ja­na vuon­na 2025 jat­kaa Mer­vi Vilén.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Tuija Veija

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Hirvimetsällä voi kohdata vaikka karhun

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Tuija Veija

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Tuija Veija

Äi­jän­ne­van met­säs­tys­seu­ran, Neva-Äi­jien ma­jal­la ta­kas­sa roi­hu­a­va tuli läm­mit­tää, kun pit­kän pir­tin­pöy­dän ää­rel­lä tut­ki­taan kart­taa en­nen jah­tiin läh­töä. Tä­män vuo­den hir­vi­saa­lis on jo kaa­det­tu, mut­ta peu­ro­ja ja kau­rii­ta on tar­koi­tus läh­teä met­säs­tä­mään.

Näytelmäkerho Skibidin joulunäytelmä nähdään muun muassa Virtain joulunavauksessa. Kenraaliharjoituksissa Hertta Jokinen (vas.), Eveliina Rantanen, Liisa Aalto ja Jenni Koskela.

Näytelmäkerho Skibidin joulunäytelmä nähdään muun muassa Virtain joulunavauksessa. Kenraaliharjoituksissa Hertta Jokinen (vas.), Eveliina Rantanen, Liisa Aalto ja Jenni Koskela.

Kuvat Piia Hirviniemi

Lasten näytelmäkerho valmistautuu ensiesityksiinsä

Näytelmäkerho Skibidin joulunäytelmä nähdään muun muassa Virtain joulunavauksessa. Kenraaliharjoituksissa Hertta Jokinen (vas.), Eveliina Rantanen, Liisa Aalto ja Jenni Koskela.

Näytelmäkerho Skibidin joulunäytelmä nähdään muun muassa Virtain joulunavauksessa. Kenraaliharjoituksissa Hertta Jokinen (vas.), Eveliina Rantanen, Liisa Aalto ja Jenni Koskela.

Kuvat Piia Hirviniemi

Näytelmäkerho Skibidin joulunäytelmä nähdään muun muassa Virtain joulunavauksessa. Kenraaliharjoituksissa Hertta Jokinen (vas.), Eveliina Rantanen, Liisa Aalto ja Jenni Koskela.

Näytelmäkerho Skibidin joulunäytelmä nähdään muun muassa Virtain joulunavauksessa. Kenraaliharjoituksissa Hertta Jokinen (vas.), Eveliina Rantanen, Liisa Aalto ja Jenni Koskela.

Kuvat Piia Hirviniemi

Ko­ta­la ta­los­ta on syk­syn pi­mei­nä il­toi­na ka­jas­ta­nut va­loa, kun ryh­mä lap­sia Ko­ta­las­ta ja Poh­jas­lah­del­ta ovat har­joi­tel­leet yh­des­sä jou­lu­näy­tel­mää.

Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Piia Hirviniemi

RAN­TA­KUN­TA JA ÄI­JÄN­NE­VA

Kylän heppatallit tiiviissä yhteistyössä

Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Piia Hirviniemi

Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Piia Hirviniemi

Vir­tain Äi­jän­ne­van maa­lais­mai­se­mis­sa ajel­les­sa ei voi ol­la huo­maa­mat­ta lai­tu­mil­la käys­ken­te­le­viä he­vo­sia. Ky­läl­lä si­jait­see lä­hek­käin kak­si tal­lia, Tin­den Tal­li ja Kat­rin Tal­li, joi­den asu­kit ter­veh­ti­vät ohi­kul­ki­joi­ta ute­li­ail­la kat­seil­laan.

Tiina Williams mittasi Juhani Muuriaisniemen verensokerin, taustalla opastamassa Helena Hautakangas.

Tiina Williams mittasi Juhani Muuriaisniemen verensokerin, taustalla opastamassa Helena Hautakangas.

Tuija Veija

Diabetespäivä herätteli huolehtimaan hyvinvoinnista

Tiina Williams mittasi Juhani Muuriaisniemen verensokerin, taustalla opastamassa Helena Hautakangas.

Tiina Williams mittasi Juhani Muuriaisniemen verensokerin, taustalla opastamassa Helena Hautakangas.

Tuija Veija

Tiina Williams mittasi Juhani Muuriaisniemen verensokerin, taustalla opastamassa Helena Hautakangas.

Tiina Williams mittasi Juhani Muuriaisniemen verensokerin, taustalla opastamassa Helena Hautakangas.

Tuija Veija

Maa­il­man di­a­be­tes­päi­vää vie­tet­tiin 14. mar­ras­kuu­ta ja sen tii­moil­ta koh­taa­mis­paik­ka Ot­sos­sa jär­jes­tet­tiin ylei­söl­le avoin ti­lai­suus mit­taut­taa ve­ren­pai­ne ja ve­ren­so­ke­ri. Li­säk­si di­a­be­tes­hoi­ta­ja Anu Sau­na­mä­ki Kei­tu­rin So­tes­ta piti lu­en­non di­a­be­tek­ses­ta ja hy­vin­voin­nis­ta.

Tuija Veija

Kylien täydeltä elämää

Tuija Veija

Tuija Veija

Mar­ras­kuu­ta on vie­lä jäl­jel­lä, mut­ta jou­lu­va­lo­jen syt­ty­mis­tä ja jou­lu­kau­den avaa­mis­ta odo­te­taan Vir­roil­la. Sii­hen on enää rei­lu viik­ko ai­kaa. Saa­pa näh­dä, kau­an­ko py­sy­vän lu­men saa­mi­seen me­nee? Tämä on­kin näil­lä nä­ky­min vii­mei­nen laa­ja­le­vik­ki­nen leh­ti, sil­lä Pos­ti il­moit­ti tou­ko­kuus­sa, et­tä osoit­teet­to­mien leh­tien ja­ke­lu lop­puu vuo­den vaih­teen 2024 jäl­keen.

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Piia Hirviniemi

Opiskelijat kutsuvat yrittäjiä aamupalalle

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Piia Hirviniemi

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Piia Hirviniemi

Tam­pe­reen am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun kol­man­nen vuo­den tra­de­no­mi­o­pis­ke­li­jat jär­jes­tä­vät Mart­ti­sen Vih­ta-sau­nal­la aa­mu­pa­la­ti­lai­suu­den yrit­tä­jil­le tors­tai­na 12. jou­lu­kuu­ta.

Poliisi valvoo rikollisuutta näkyvästi ja salassa

Po­lii­sil­la on vuo­des­sa yli kol­me mil­joo­naa teh­tä­vää. Näi­tä teh­tä­viä po­lii­si hoi­taa sekä nä­ky­väs­ti et­tä nä­ky­mät­tö­mäs­ti, la­kia nou­dat­ta­en. Verk­ko­maa­il­man ri­kos­ten tor­ju­mi­sek­si ja pal­jas­ta­mi­sek­si po­lii­si tar­vit­see apua koko yh­teis­kun­nal­ta, myös si­nul­ta.

Ulosajo Vaskivedentiellä

Vir­roil­la Vas­ki­ve­den­tiel­lä lä­hel­lä Höy­ry­tien ris­teys­tä ajau­tui la­va­mal­li­nen pa­ket­ti­au­to ulos tien liuk­kau­den vuok­si. Au­tos­sa oli kak­si hen­ki­löä, jot­ka ei­vät louk­kaan­tu­neet ulo­sa­jos­sa.

Rakennusmestari sijaistaa rakennus­tar­kastajaa

Vir­tain kau­pun­gin ny­kyi­nen ym­pä­ris­tö­suun­nit­te­li­ja Jan­ne Wes­ter­holm on va­lit­tu kau­pun­gin ra­ken­nus­tar­kas­ta­jan vir­kaan.

Seppo Pirttiniemi (vas.), Marja Mäkinen, Aimo Mäkinen, Elisa Helminen ja Merja Pirttiniemi ovat koonneet entisen katsastuskonttorin tiloissa Korvenojan nuorisoseuran näyttelyaineistoa, jota on kerätty viimeiset 1,5 vuotta. Näyttelyn avajaisia vietetään Galleria Virinässä 16. marraskuuta.

Seppo Pirttiniemi (vas.), Marja Mäkinen, Aimo Mäkinen, Elisa Helminen ja Merja Pirttiniemi ovat koonneet entisen katsastuskonttorin tiloissa Korvenojan nuorisoseuran näyttelyaineistoa, jota on kerätty viimeiset 1,5 vuotta. Näyttelyn avajaisia vietetään Galleria Virinässä 16. marraskuuta.

Piia Hirviniemi

Korvenojan nuorisoseuran historiaa esillä Virinässä

Seppo Pirttiniemi (vas.), Marja Mäkinen, Aimo Mäkinen, Elisa Helminen ja Merja Pirttiniemi ovat koonneet entisen katsastuskonttorin tiloissa Korvenojan nuorisoseuran näyttelyaineistoa, jota on kerätty viimeiset 1,5 vuotta. Näyttelyn avajaisia vietetään Galleria Virinässä 16. marraskuuta.

Seppo Pirttiniemi (vas.), Marja Mäkinen, Aimo Mäkinen, Elisa Helminen ja Merja Pirttiniemi ovat koonneet entisen katsastuskonttorin tiloissa Korvenojan nuorisoseuran näyttelyaineistoa, jota on kerätty viimeiset 1,5 vuotta. Näyttelyn avajaisia vietetään Galleria Virinässä 16. marraskuuta.

Piia Hirviniemi

Seppo Pirttiniemi (vas.), Marja Mäkinen, Aimo Mäkinen, Elisa Helminen ja Merja Pirttiniemi ovat koonneet entisen katsastuskonttorin tiloissa Korvenojan nuorisoseuran näyttelyaineistoa, jota on kerätty viimeiset 1,5 vuotta. Näyttelyn avajaisia vietetään Galleria Virinässä 16. marraskuuta.

Seppo Pirttiniemi (vas.), Marja Mäkinen, Aimo Mäkinen, Elisa Helminen ja Merja Pirttiniemi ovat koonneet entisen katsastuskonttorin tiloissa Korvenojan nuorisoseuran näyttelyaineistoa, jota on kerätty viimeiset 1,5 vuotta. Näyttelyn avajaisia vietetään Galleria Virinässä 16. marraskuuta.

Piia Hirviniemi

Vuon­na 1924 mar­ras­kuun 16 pnä kel­lo 5 j. p. p. oli ko­koon­tu­nut nuo­ri­so­seu­raa har­ras­ta­vaa ylei­söä Pirt­ti­nie­men ta­loon. Ava­jai­sik­si lau­let­tiin ”Kan­sa­no­pis­to­lais­ten mars­si” ja sen jäl­keen Jus­tus Pirt­ti­nie­mi pu­hees­saan se­los­ti nuo­ri­so­seu­ra­työ­tä ja mis­tä se on saa­nu ai­kaan, pu­hu­ja esi­merk­ki­nä mai­nit­si Ete­lä-Poh­jan­maa­ta. Tä­män jäl­keen va­lit­tiin ko­kouk­sel­le pu­heen­joh­ta­ja Väi­nö Pirt­ti­nie­mi ja kir­ju­rik­si Kaar­lo Sal­mi.”

22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

Suomenselän Sanomien arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

Suomenselän Sanomien arkisto

22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

Suomenselän Sanomien arkisto

Suo­men­se­län Sa­no­mat kir­joit­ti lo­ka­kuus­sa 2002 Tois­ve­den pin­nan alem­pa­na kuin kos­kaan ai­em­min lo­ka­kuus­sa.

Elinkei­no­a­si­an­tuntijan työpanosta tarvitaan edelleen

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus päät­ti myön­tää täyt­tö­lu­van elin­kei­no­a­si­an­tun­ti­jan osa-ai­kai­seen 40-pro­sent­ti­seen toi­meen tois­tai­sek­si. Teh­tä­vä täy­te­tään si­säi­ses­ti il­man ha­ku­me­net­te­lyä.

Kaupunki nostaa asuntojen vuokria

Tek­nis­ten pal­ve­lui­den lau­ta­kun­ta päät­ti ko­kouk­ses­saan 12. mar­ras­kuu­ta ko­rot­taa kau­pun­gin suo­raan omis­ta­mien asun­to­jen vuok­ria 0,20 eu­roa ne­li­öl­tä, sekä päät­tää ko­rot­taa ve­des­tä pe­rit­tä­vää mak­sua 15,00 eu­roon per hen­ki­lö 1. hel­mi­kuu­ta 2025 lu­kien.

Kriittinen lausunto turvetuo­tan­to­alueen perustamisesta

Ne­o­va Oy ha­kee ym­pä­ris­tö­lu­paa uu­den tur­ve­tuo­tan­to­a­lu­een pe­rus­ta­mi­sel­le Iso Muu­rain­ne­van 55,2 heh­taa­rin suu­rui­sel­le alu­eel­le Vir­tain kau­pun­gis­sa. Hank­keel­la ei ole ai­kai­sem­paa lu­paa.

Babylonin portto on yksi Gabriel Kivistö-Rahnaston maalaama toisinto Thomas Kiempen alkuperäisistä kirkkomaalauksista 1700-luvun lopulta.

Babylonin portto on yksi Gabriel Kivistö-Rahnaston maalaama toisinto Thomas Kiempen alkuperäisistä kirkkomaalauksista 1700-luvun lopulta.

Gabriel Kivistö-Rahnasto

1700-luvun messu Virtain kirkossa

Babylonin portto on yksi Gabriel Kivistö-Rahnaston maalaama toisinto Thomas Kiempen alkuperäisistä kirkkomaalauksista 1700-luvun lopulta.

Babylonin portto on yksi Gabriel Kivistö-Rahnaston maalaama toisinto Thomas Kiempen alkuperäisistä kirkkomaalauksista 1700-luvun lopulta.

Gabriel Kivistö-Rahnasto

Babylonin portto on yksi Gabriel Kivistö-Rahnaston maalaama toisinto Thomas Kiempen alkuperäisistä kirkkomaalauksista 1700-luvun lopulta.

Babylonin portto on yksi Gabriel Kivistö-Rahnaston maalaama toisinto Thomas Kiempen alkuperäisistä kirkkomaalauksista 1700-luvun lopulta.

Gabriel Kivistö-Rahnasto

Osa­na kir­kon juh­la­vuot­ta pa­la­taan ajas­sa 250 vuot­ta taak­se­päin sun­nun­tai­na 17. mar­ras­kuu­ta ja vie­te­tään kir­kon­me­not mu­kail­leen ai­kaa, jol­loin Vir­tain kirk­ko oli uu­si.

Jorma Risula viettää 80-vuotissyntymäpäiväänsä perhepiirissä.

Jorma Risula viettää 80-vuotissyntymäpäiväänsä perhepiirissä.

Riikka Tallila

Jorma Risula seuraa aikaa ja pysyy liikkeessä

Jorma Risula viettää 80-vuotissyntymäpäiväänsä perhepiirissä.

Jorma Risula viettää 80-vuotissyntymäpäiväänsä perhepiirissä.

Riikka Tallila

Jorma Risula viettää 80-vuotissyntymäpäiväänsä perhepiirissä.

Jorma Risula viettää 80-vuotissyntymäpäiväänsä perhepiirissä.

Riikka Tallila

Va­lo­mai­no­sa­lan Vir­roil­le jo 60-lu­vul­la en­sim­mäi­sen ker­ran tuo­nut, elä­ke­päi­viä viet­tä­vä Jor­ma Ri­su­la, on tot­tu­nut ole­maan liik­kees­sä ja vaih­ta­maan paik­kaa.

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.

Lasten ja nuorten puhelin ja chat järjestää maraton­päi­vys­tyksen Lapsen oikeuksien päivänä

MLL:n Las­ten ja nuor­ten pu­he­li­mes­sa 116 111 ja cha­tis­sa jär­jes­te­tään ma­ra­ton­päi­vys­tys Lap­sen oi­keuk­sien päi­vä­nä tä­nään kes­ki­viik­ko­na 20. mar­ras­kuu­ta.
Pal­ve­lut ovat avoin­na kel­lo 12–20, ja Nuor­ten Tu­ki­lin­ja jat­kaa nu­me­ros­sa 116 111 päi­vys­tys­tä puo­lee­nyö­hön.

Tyytyväisyys teiden kuntoon parani Pirkanmaalla

Tien­käyt­tä­jä­tyy­ty­väi­syys­tut­ki­muk­sen tu­lok­set ke­säl­tä 2024 osoit­ti­vat, et­tä tyy­ty­väi­syys tei­den kun­toon on pa­ran­tu­nut useil­la osa-alu­eil­la Pir­kan­maal­la.

Inkan viimeistelykone syttyi palamaan

Kil­lin­kos­kel­la nau­ha­teh­das In­kan Oy:n vii­meis­te­ly­ko­ne syt­tyi pa­la­maan tä­nään In­kan­tiel­lä noin puo­li kah­den ai­kaan il­ta­päi­väs­tä.

Mielipide | Ajeluttamista ympäri maakuntaa

Kes­ki­viik­ko 2.10.2024 tein liuk­kaal­la nur­mi­kol­la kak­si pe­rin­teis­tä spa­gaat­tia, pe­räk­käin. Tors­tai­na sit­ten jou­duin käy­mään lää­kä­ris­sä ko­van va­sem­man ta­ka­rei­den ki­vun vuok­si. Sain kii­reel­li­sen lä­het­teen Acu­taan. Per­jan­tai aa­mu­na 4.10. tein liuk­kaal­la lat­ti­al­la uu­den spa­gaa­tin, jos­sa ja­lat me­ne­vät suo­raan si­vul­le niin pit­käl­le kuin vain voi ja vie­lä sen­kin jäl­keen, vaik­ka ei voi­kaan.

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

Anssi Leppänen

Suomen Yrittäjät: Tamperelainen Taneli Ristmeri on Vuoden nuori Yrittäjä 2024

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

Anssi Leppänen

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

Anssi Leppänen

Suo­men Yrit­tä­jät pal­kit­si Ta­ne­li Rist­me­ren Vuo­den nuo­re­na yrit­tä­jä­nä 2024 Sei­nä­jo­en val­ta­kun­nal­li­sil­la yrit­tä­jä­päi­vil­lä lau­an­tai­na 12. lo­ka­kuu­ta.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

MTV3

Valitseeko maajussi virtolais­mor­siamen?

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

MTV3

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

MTV3

Vir­to­lai­set ovat jän­ni­tyk­sel­lä odot­ta­neet, mi­ten vir­to­lai­sen Reet­ta Ter­vo­sen mat­ka MTV3:n Maa­jus­sil­le mor­si­an -oh­jel­mas­sa ete­nee.

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Teemu Laitinen / Nelonen

Sinkkuna Espanjassa

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Teemu Laitinen / Nelonen

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Teemu Laitinen / Nelonen

Vir­roil­ta ko­toi­sin ole­va Riku Alan­ko näh­dään Tem­pa­ti­on Is­land Suo­mi -to­si­te­le­vi­sio-oh­jel­mas­sa, jon­ka uu­sin kau­si al­kaa Ne­lo­sel­la ja Ruu­dus­sa 13. mar­ras­kuu­ta.

Hyvinvointialue kilpailuttaa Pohjois-Pirkanmaan sote-palvelut yhtenä kokonaisuutena. Esityslistalla mainitaan, että lisäksi valmistaudutaan Keiturin Soten toiminnan liikkeenluovutukseen ja mahdolliseen myöhempään yhtiön lakkauttamiseen.

Hyvinvointialue kilpailuttaa Pohjois-Pirkanmaan sote-palvelut yhtenä kokonaisuutena. Esityslistalla mainitaan, että lisäksi valmistaudutaan Keiturin Soten toiminnan liikkeenluovutukseen ja mahdolliseen myöhempään yhtiön lakkauttamiseen.

Tuija Veija

Pirha omistaa Keiturin Soten – isäntä päättää, miten toimitaan

Hyvinvointialue kilpailuttaa Pohjois-Pirkanmaan sote-palvelut yhtenä kokonaisuutena. Esityslistalla mainitaan, että lisäksi valmistaudutaan Keiturin Soten toiminnan liikkeenluovutukseen ja mahdolliseen myöhempään yhtiön lakkauttamiseen.

Hyvinvointialue kilpailuttaa Pohjois-Pirkanmaan sote-palvelut yhtenä kokonaisuutena. Esityslistalla mainitaan, että lisäksi valmistaudutaan Keiturin Soten toiminnan liikkeenluovutukseen ja mahdolliseen myöhempään yhtiön lakkauttamiseen.

Tuija Veija

Hyvinvointialue kilpailuttaa Pohjois-Pirkanmaan sote-palvelut yhtenä kokonaisuutena. Esityslistalla mainitaan, että lisäksi valmistaudutaan Keiturin Soten toiminnan liikkeenluovutukseen ja mahdolliseen myöhempään yhtiön lakkauttamiseen.

Hyvinvointialue kilpailuttaa Pohjois-Pirkanmaan sote-palvelut yhtenä kokonaisuutena. Esityslistalla mainitaan, että lisäksi valmistaudutaan Keiturin Soten toiminnan liikkeenluovutukseen ja mahdolliseen myöhempään yhtiön lakkauttamiseen.

Tuija Veija

Alu­e­hal­li­tuk­sel­le esi­te­tään, et­tä hy­vin­voin­ti­a­lue ryh­tyy val­mis­te­le­maan Vir­tain, Ruo­ve­den, Par­ka­non, Kih­ni­ön, Mänt­tä-Vilp­pu­lan ja Juu­pa­jo­en asuk­kai­den so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen tuot­ta­mis­ta kos­ke­vaa kil­pai­lu­tus­ta. Ko­ko­nai­suut­ta ei täs­sä vai­hees­sa suun­ni­tel­la otet­ta­vak­si hy­vin­voin­ti­a­lu­een omak­si toi­min­nak­si.

Inkan viimeistelykone syttyi palamaan

Kil­lin­kos­kel­la nau­ha­teh­das In­kan Oy:n vii­meis­te­ly­ko­ne syt­tyi pa­la­maan tä­nään In­kan­tiel­lä noin puo­li kah­den ai­kaan il­ta­päi­väs­tä.

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Piia Hirviniemi

Opiskelijat kutsuvat yrittäjiä aamupalalle

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Piia Hirviniemi

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Piia Hirviniemi

Tam­pe­reen am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun kol­man­nen vuo­den tra­de­no­mi­o­pis­ke­li­jat jär­jes­tä­vät Mart­ti­sen Vih­ta-sau­nal­la aa­mu­pa­la­ti­lai­suu­den yrit­tä­jil­le tors­tai­na 12. jou­lu­kuu­ta.

Jorma Risula viettää 80-vuotissyntymäpäiväänsä perhepiirissä.

Jorma Risula viettää 80-vuotissyntymäpäiväänsä perhepiirissä.

Riikka Tallila

Jorma Risula seuraa aikaa ja pysyy liikkeessä

Jorma Risula viettää 80-vuotissyntymäpäiväänsä perhepiirissä.

Jorma Risula viettää 80-vuotissyntymäpäiväänsä perhepiirissä.

Riikka Tallila

Jorma Risula viettää 80-vuotissyntymäpäiväänsä perhepiirissä.

Jorma Risula viettää 80-vuotissyntymäpäiväänsä perhepiirissä.

Riikka Tallila

Va­lo­mai­no­sa­lan Vir­roil­le jo 60-lu­vul­la en­sim­mäi­sen ker­ran tuo­nut, elä­ke­päi­viä viet­tä­vä Jor­ma Ri­su­la, on tot­tu­nut ole­maan liik­kees­sä ja vaih­ta­maan paik­kaa.

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Juha Tomperi

Sankarikoirat pelastivat Mirja Tomperin hengen

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Juha Tomperi

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Juha Tomperi

– Koi­ra on ai­noa olen­to koko maa­pal­lol­la, joka ra­kas­taa si­nua enem­män kuin it­se­ään, to­te­aa Mir­ja Tom­pe­ri, joka ker­too lu­ke­neen­sa lau­seen jos­ta­kin.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

MTV

Sydämestä kuului ”klik”

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

MTV

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

MTV

Maa­jus­sil­le mor­si­an -oh­jel­mas­sa toi­sen­sa löy­tä­neet po­ri­lai­nen maa­jus­si-Pek­ka ja hä­nel­le kir­joit­ta­nut vir­to­lai­nen Reet­ta Ter­vo­nen ovat jat­ka­neet tu­tus­tu­mis­ta oh­jel­man nau­hoi­tus­ten jäl­keen ja yh­tei­nen sä­vel näyt­tää hy­vin vah­val­ta.

Talousarviovuoden merkittävimmät investoinnit ovat arviolta 1,5 miljoonan euron Keiturinpuiston muutostyöt ja peruskorjaus, jotka ovat pian alkamassa.

Talousarviovuoden merkittävimmät investoinnit ovat arviolta 1,5 miljoonan euron Keiturinpuiston muutostyöt ja peruskorjaus, jotka ovat pian alkamassa.

Riikka Tallila

Keiturinpuiston muutostyöt ensi vuoden isoin investointi

Talousarviovuoden merkittävimmät investoinnit ovat arviolta 1,5 miljoonan euron Keiturinpuiston muutostyöt ja peruskorjaus, jotka ovat pian alkamassa.

Talousarviovuoden merkittävimmät investoinnit ovat arviolta 1,5 miljoonan euron Keiturinpuiston muutostyöt ja peruskorjaus, jotka ovat pian alkamassa.

Riikka Tallila

Talousarviovuoden merkittävimmät investoinnit ovat arviolta 1,5 miljoonan euron Keiturinpuiston muutostyöt ja peruskorjaus, jotka ovat pian alkamassa.

Talousarviovuoden merkittävimmät investoinnit ovat arviolta 1,5 miljoonan euron Keiturinpuiston muutostyöt ja peruskorjaus, jotka ovat pian alkamassa.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus ko­koon­tui kä­sit­te­le­mään maa­nan­tain ko­kouk­ses­saan ta­lou­sar­vi­oe­si­tyk­sen vuo­del­le 2025 ja ta­lous­suun­ni­tel­man vuo­sil­le 2026–2027. Seu­raa­vak­si nii­tä kä­si­tel­lään en­si maa­nan­tai­na 11. mar­ras­kuu­ta kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Riikka Tallila

Ainala tuottaa nyt yhteisöllistä asumista

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Riikka Tallila

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Riikka Tallila

Syys­kuun alus­ta läh­tien pal­ve­lu- ja asu­mi­syk­sik­kö Ai­na­la on tuot­ta­nut yh­tei­söl­lis­tä asu­mis­ta Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­le ja Kei­tu­rin So­tel­le. Asi­a­ka­soh­jaa­ja te­kee pää­tök­set asu­mis­pai­kois­ta ha­ke­mus­ten ja hoi­don­tar­ve­ar­vi­oin­nin pe­rus­teel­la.

Tuomiokapitulin taloudenasiantuntija Mika Piittala (keskellä) kiitti liitoshanketta vastustanutta Tauno Vuorenmaata hyvästä keskustelusta kokouksen jälkeen. Myös Mirjami Veikkola oli Vuorenmaan kannalla, kun taas Olavi Heittola (oik.) oli äänestyksessä pohjaesityksen kannalla.

Tuomiokapitulin taloudenasiantuntija Mika Piittala (keskellä) kiitti liitoshanketta vastustanutta Tauno Vuorenmaata hyvästä keskustelusta kokouksen jälkeen. Myös Mirjami Veikkola oli Vuorenmaan kannalla, kun taas Olavi Heittola (oik.) oli äänestyksessä pohjaesityksen kannalla.

Kuvat Riikka Tallila

Kohti Tarjanteen seurakuntaa äänin 11–8

Tuomiokapitulin taloudenasiantuntija Mika Piittala (keskellä) kiitti liitoshanketta vastustanutta Tauno Vuorenmaata hyvästä keskustelusta kokouksen jälkeen. Myös Mirjami Veikkola oli Vuorenmaan kannalla, kun taas Olavi Heittola (oik.) oli äänestyksessä pohjaesityksen kannalla.

Tuomiokapitulin taloudenasiantuntija Mika Piittala (keskellä) kiitti liitoshanketta vastustanutta Tauno Vuorenmaata hyvästä keskustelusta kokouksen jälkeen. Myös Mirjami Veikkola oli Vuorenmaan kannalla, kun taas Olavi Heittola (oik.) oli äänestyksessä pohjaesityksen kannalla.

Kuvat Riikka Tallila

Tuomiokapitulin taloudenasiantuntija Mika Piittala (keskellä) kiitti liitoshanketta vastustanutta Tauno Vuorenmaata hyvästä keskustelusta kokouksen jälkeen. Myös Mirjami Veikkola oli Vuorenmaan kannalla, kun taas Olavi Heittola (oik.) oli äänestyksessä pohjaesityksen kannalla.

Tuomiokapitulin taloudenasiantuntija Mika Piittala (keskellä) kiitti liitoshanketta vastustanutta Tauno Vuorenmaata hyvästä keskustelusta kokouksen jälkeen. Myös Mirjami Veikkola oli Vuorenmaan kannalla, kun taas Olavi Heittola (oik.) oli äänestyksessä pohjaesityksen kannalla.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain seu­ra­kun­nan kirk­ko­val­tuus­to ko­koon­tui tiis­tai-il­ta­na 22. lo­ka­kuu­ta päät­tä­mään pöy­däl­le jää­nees­tä Vir­tain ja Ruo­ve­den seu­ra­kun­tien lii­tok­ses­ta. Ko­kouk­sen ai­ka­na to­det­tiin, et­tä tuo­mi­o­ka­pi­tu­lin la­ki­mie­sa­ses­so­ril­ta saa­dun sel­vi­tyk­sen mu­kaan asi­an val­mis­te­lus­sa ja kä­sit­te­lys­sä ei ole ol­lut es­teel­li­syyk­siä.

Metallin kierrätys jatkuu normaalisti

Vir­tain Me­tal­li­kier­rä­tys Oy on saa­nut lu­pa­pal­ve­lu­lau­ta­kun­nal­ta 31. tam­mi­kuu­ta 2023 ym­pä­ris­tö­lu­van me­tal­li­jät­teen kä­sit­te­ly­toi­min­taan Vir­roil­la Te­räs­tien var­rel­la si­jait­se­val­le kiin­teis­töl­le.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Tuija Veija

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Hirvimetsällä voi kohdata vaikka karhun

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Tuija Veija

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Tuija Veija

Äi­jän­ne­van met­säs­tys­seu­ran, Neva-Äi­jien ma­jal­la ta­kas­sa roi­hu­a­va tuli läm­mit­tää, kun pit­kän pir­tin­pöy­dän ää­rel­lä tut­ki­taan kart­taa en­nen jah­tiin läh­töä. Tä­män vuo­den hir­vi­saa­lis on jo kaa­det­tu, mut­ta peu­ro­ja ja kau­rii­ta on tar­koi­tus läh­teä met­säs­tä­mään.

Seppo Pirttiniemi (vas.), Marja Mäkinen, Aimo Mäkinen, Elisa Helminen ja Merja Pirttiniemi ovat koonneet entisen katsastuskonttorin tiloissa Korvenojan nuorisoseuran näyttelyaineistoa, jota on kerätty viimeiset 1,5 vuotta. Näyttelyn avajaisia vietetään Galleria Virinässä 16. marraskuuta.

Seppo Pirttiniemi (vas.), Marja Mäkinen, Aimo Mäkinen, Elisa Helminen ja Merja Pirttiniemi ovat koonneet entisen katsastuskonttorin tiloissa Korvenojan nuorisoseuran näyttelyaineistoa, jota on kerätty viimeiset 1,5 vuotta. Näyttelyn avajaisia vietetään Galleria Virinässä 16. marraskuuta.

Piia Hirviniemi

Korvenojan nuorisoseuran historiaa esillä Virinässä

Seppo Pirttiniemi (vas.), Marja Mäkinen, Aimo Mäkinen, Elisa Helminen ja Merja Pirttiniemi ovat koonneet entisen katsastuskonttorin tiloissa Korvenojan nuorisoseuran näyttelyaineistoa, jota on kerätty viimeiset 1,5 vuotta. Näyttelyn avajaisia vietetään Galleria Virinässä 16. marraskuuta.

Seppo Pirttiniemi (vas.), Marja Mäkinen, Aimo Mäkinen, Elisa Helminen ja Merja Pirttiniemi ovat koonneet entisen katsastuskonttorin tiloissa Korvenojan nuorisoseuran näyttelyaineistoa, jota on kerätty viimeiset 1,5 vuotta. Näyttelyn avajaisia vietetään Galleria Virinässä 16. marraskuuta.

Piia Hirviniemi

Seppo Pirttiniemi (vas.), Marja Mäkinen, Aimo Mäkinen, Elisa Helminen ja Merja Pirttiniemi ovat koonneet entisen katsastuskonttorin tiloissa Korvenojan nuorisoseuran näyttelyaineistoa, jota on kerätty viimeiset 1,5 vuotta. Näyttelyn avajaisia vietetään Galleria Virinässä 16. marraskuuta.

Seppo Pirttiniemi (vas.), Marja Mäkinen, Aimo Mäkinen, Elisa Helminen ja Merja Pirttiniemi ovat koonneet entisen katsastuskonttorin tiloissa Korvenojan nuorisoseuran näyttelyaineistoa, jota on kerätty viimeiset 1,5 vuotta. Näyttelyn avajaisia vietetään Galleria Virinässä 16. marraskuuta.

Piia Hirviniemi

Vuon­na 1924 mar­ras­kuun 16 pnä kel­lo 5 j. p. p. oli ko­koon­tu­nut nuo­ri­so­seu­raa har­ras­ta­vaa ylei­söä Pirt­ti­nie­men ta­loon. Ava­jai­sik­si lau­let­tiin ”Kan­sa­no­pis­to­lais­ten mars­si” ja sen jäl­keen Jus­tus Pirt­ti­nie­mi pu­hees­saan se­los­ti nuo­ri­so­seu­ra­työ­tä ja mis­tä se on saa­nu ai­kaan, pu­hu­ja esi­merk­ki­nä mai­nit­si Ete­lä-Poh­jan­maa­ta. Tä­män jäl­keen va­lit­tiin ko­kouk­sel­le pu­heen­joh­ta­ja Väi­nö Pirt­ti­nie­mi ja kir­ju­rik­si Kaar­lo Sal­mi.”

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Kuvat Tuija Veija

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Muutto Kummunmäelle oli luonteva ratkaisu

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Kuvat Tuija Veija

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Kuvat Tuija Veija

Sa­ta­vuo­ti­aan hir­si­ta­lon pi­ha­maal­la tu­li­jaa ter­veh­ti­vät suu­ri kuu­si­van­hus, kas­vi­huo­ne ja las­ten kes­ken jää­neet lei­kit san­koi­neen ja la­pi­oi­neen. Tu­van ta­kas­sa räis­ky­vä val­kea läm­mit­tää pit­kän pöy­dän ää­res­sä is­tu­jia. Ta­los­sa asuu rau­ha ja sees­tei­syys, vaik­ka lap­si­per­heen elä­mi­sen jäl­jet nä­ky­vät.

– Jos Iso Muurainnevan turvetuotantoalue toteutuu, taustalla näkyvä Kiitajärvi, Ruokejärvi, Pieni Ruokejärvi ja Vaskuunjärven Kivilahti sekä eteläpää tulisivat tuhoutumaan, lisäksi mittavat vaikutukset olisivat myös Koronjokeen ja Joensuunjärveen, toteavat Mauri Kaleva, Juha Hörkkö ja Olli Koro.

– Jos Iso Muurainnevan turvetuotantoalue toteutuu, taustalla näkyvä Kiitajärvi, Ruokejärvi, Pieni Ruokejärvi ja Vaskuunjärven Kivilahti sekä eteläpää tulisivat tuhoutumaan, lisäksi mittavat vaikutukset olisivat myös Koronjokeen ja Joensuunjärveen, toteavat Mauri Kaleva, Juha Hörkkö ja Olli Koro.

Tuija Veija

Uusi turvetuotantoalue suunnitteilla Vaskuun Kantoperälle

– Jos Iso Muurainnevan turvetuotantoalue toteutuu, taustalla näkyvä Kiitajärvi, Ruokejärvi, Pieni Ruokejärvi ja Vaskuunjärven Kivilahti sekä eteläpää tulisivat tuhoutumaan, lisäksi mittavat vaikutukset olisivat myös Koronjokeen ja Joensuunjärveen, toteavat Mauri Kaleva, Juha Hörkkö ja Olli Koro.

– Jos Iso Muurainnevan turvetuotantoalue toteutuu, taustalla näkyvä Kiitajärvi, Ruokejärvi, Pieni Ruokejärvi ja Vaskuunjärven Kivilahti sekä eteläpää tulisivat tuhoutumaan, lisäksi mittavat vaikutukset olisivat myös Koronjokeen ja Joensuunjärveen, toteavat Mauri Kaleva, Juha Hörkkö ja Olli Koro.

Tuija Veija

– Jos Iso Muurainnevan turvetuotantoalue toteutuu, taustalla näkyvä Kiitajärvi, Ruokejärvi, Pieni Ruokejärvi ja Vaskuunjärven Kivilahti sekä eteläpää tulisivat tuhoutumaan, lisäksi mittavat vaikutukset olisivat myös Koronjokeen ja Joensuunjärveen, toteavat Mauri Kaleva, Juha Hörkkö ja Olli Koro.

– Jos Iso Muurainnevan turvetuotantoalue toteutuu, taustalla näkyvä Kiitajärvi, Ruokejärvi, Pieni Ruokejärvi ja Vaskuunjärven Kivilahti sekä eteläpää tulisivat tuhoutumaan, lisäksi mittavat vaikutukset olisivat myös Koronjokeen ja Joensuunjärveen, toteavat Mauri Kaleva, Juha Hörkkö ja Olli Koro.

Tuija Veija

Ne­o­va Oy ha­kee ym­pä­ris­tö­lu­paa uu­den tur­ve­tuo­tan­to­a­lu­een avaa­mi­sek­si Vas­kuun Kan­to­pe­räl­lä si­jait­se­vil­le Iso Muu­rain­ne­val­le ja Kuo­le­man­ne­val­le. Tur­ve­tuo­tan­to­a­lu­een suun­ni­tel­tu koko oli­si 55,2 heh­taa­ria.

Virtain Yrittäjien uusi hallitus on valittu

Vir­tain Yrit­tä­jien syys­ko­kouk­ses­sa pää­tet­tiin, et­tä Vir­tain Yrit­tä­jien pu­heen­joh­ta­ja­na vuon­na 2025 jat­kaa Mer­vi Vilén.

Mielipide | Mitä tapahtuu Pohjois–Pirkanmaan sosiaali- ja terveys­pal­ve­luissa?

Ei­len 23.10.2024 Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lue piti tie­do­tus­ti­lai­suu­den, kos­kien Poh­jois-Pir­kan­maan so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mis­tä. Olin äl­lis­ty­nyt.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Äijännevalla luotetaan suomalaiseen maidontuotantoon

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Mer­vi ja Pek­ka Nie­mi edus­ta­vat nel­jät­tä su­ku­pol­vea Pa­ju­sen Ti­lal­la Äi­jän­ne­val­la. Hei­dän na­ve­tas­taan löy­tyy lyp­sy­kar­jaa 60 eläi­men ver­ran ja nuor­kar­jaa sa­man ver­ran.

Tunnustuspalkintojen saajat.

Tunnustuspalkintojen saajat.

Kuvat Aino-Kaisa Sihvonen

Yleisurheilijoita palkittiin huimasta kisakaudesta

Tunnustuspalkintojen saajat.

Tunnustuspalkintojen saajat.

Kuvat Aino-Kaisa Sihvonen

Tunnustuspalkintojen saajat.

Tunnustuspalkintojen saajat.

Kuvat Aino-Kaisa Sihvonen

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den ylei­sur­hei­lu­kau­den pää­tös­ti­lai­suus jär­jes­tet­tiin Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la 8. mar­ras­kuu­ta.

Nina Nieminen toimii perhetyöntekijänä sekä Virroilla että Ruovedellä. Hän kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä lapsiperheiden kotipalveluun.

Nina Nieminen toimii perhetyöntekijänä sekä Virroilla että Ruovedellä. Hän kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä lapsiperheiden kotipalveluun.

Piia Hirviniemi

Tukea ja apua lapsiperheille kotipalvelusta

Nina Nieminen toimii perhetyöntekijänä sekä Virroilla että Ruovedellä. Hän kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä lapsiperheiden kotipalveluun.

Nina Nieminen toimii perhetyöntekijänä sekä Virroilla että Ruovedellä. Hän kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä lapsiperheiden kotipalveluun.

Piia Hirviniemi

Nina Nieminen toimii perhetyöntekijänä sekä Virroilla että Ruovedellä. Hän kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä lapsiperheiden kotipalveluun.

Nina Nieminen toimii perhetyöntekijänä sekä Virroilla että Ruovedellä. Hän kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä lapsiperheiden kotipalveluun.

Piia Hirviniemi

Lap­si­per­hei­den ko­ti­pal­ve­lua jär­jes­te­tään Vir­roil­la ja Ruo­ve­del­lä hy­vin­voin­ti­a­lu­een oma­na toi­min­ta­na. Ko­ti­pal­ve­lun ta­voit­tee­na on vah­vis­taa per­hei­den hy­vin­voin­tia, voi­ma­va­ro­ja ja en­nal­ta­eh­käis­tä on­gel­mien syn­ty­mis­tä.

80 vuotta täyttävä Matti Lahtinen viettää syntymäpäiväänsä 7. marraskuuta perhepiirissä. Hänen tavaramerkkejään elämässä ovat olleet myötämielisyys ja avarakatseisuus, unohtamatta pientä pilkettä silmäkulmassa.

80 vuotta täyttävä Matti Lahtinen viettää syntymäpäiväänsä 7. marraskuuta perhepiirissä. Hänen tavaramerkkejään elämässä ovat olleet myötämielisyys ja avarakatseisuus, unohtamatta pientä pilkettä silmäkulmassa.

Riikka Tallila

Avarakat­sei­suudesta apua monessa kohtaa

80 vuotta täyttävä Matti Lahtinen viettää syntymäpäiväänsä 7. marraskuuta perhepiirissä. Hänen tavaramerkkejään elämässä ovat olleet myötämielisyys ja avarakatseisuus, unohtamatta pientä pilkettä silmäkulmassa.

80 vuotta täyttävä Matti Lahtinen viettää syntymäpäiväänsä 7. marraskuuta perhepiirissä. Hänen tavaramerkkejään elämässä ovat olleet myötämielisyys ja avarakatseisuus, unohtamatta pientä pilkettä silmäkulmassa.

Riikka Tallila

80 vuotta täyttävä Matti Lahtinen viettää syntymäpäiväänsä 7. marraskuuta perhepiirissä. Hänen tavaramerkkejään elämässä ovat olleet myötämielisyys ja avarakatseisuus, unohtamatta pientä pilkettä silmäkulmassa.

80 vuotta täyttävä Matti Lahtinen viettää syntymäpäiväänsä 7. marraskuuta perhepiirissä. Hänen tavaramerkkejään elämässä ovat olleet myötämielisyys ja avarakatseisuus, unohtamatta pientä pilkettä silmäkulmassa.

Riikka Tallila

Mat­ti Lah­ti­nen oli kah­den vii­kon ikäi­nen, kun hä­nen Ola­vi-isän­sä pa­la­si so­das­ta. Per­he asui en­sim­mäi­sen tal­ven Soi­nin­ky­läs­sä, kun­nes tuli muut­to Vir­tain kes­kus­taan.

Kinkku JM -ajoissa rapa roiskui ja pärinää piisasi koko viikonlopun ajan.

Kinkku JM -ajoissa rapa roiskui ja pärinää piisasi koko viikonlopun ajan.

matti-ilmarin kuvat

Jäähdysradalla ajettiin kinkuista

Kinkku JM -ajoissa rapa roiskui ja pärinää piisasi koko viikonlopun ajan.

Kinkku JM -ajoissa rapa roiskui ja pärinää piisasi koko viikonlopun ajan.

matti-ilmarin kuvat

Kinkku JM -ajoissa rapa roiskui ja pärinää piisasi koko viikonlopun ajan.

Kinkku JM -ajoissa rapa roiskui ja pärinää piisasi koko viikonlopun ajan.

matti-ilmarin kuvat

Pe­rin­tei­nen Kink­ku JM ajet­tiin vii­me vii­kon­lop­pu­na Jääh­dyk­sen moot­to­ri­ra­dal­la. Ta­pah­tu­man jär­jes­ti Poh­jois-Hä­meen Ur­hei­lu­au­toi­li­jat.

Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saaneet JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti kertovat olevansa hyvin yllättyneitä saamastaan tunnustuksesta. – Kyllä tämä lämmittää mieltä ja kertoo arvostuksesta, he kommentoivat.

Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saaneet JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti kertovat olevansa hyvin yllättyneitä saamastaan tunnustuksesta. – Kyllä tämä lämmittää mieltä ja kertoo arvostuksesta, he kommentoivat.

Riikka Tallila

Parasta yrittäjyydessä on se, että asioihin voi vaikuttaa

Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saaneet JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti kertovat olevansa hyvin yllättyneitä saamastaan tunnustuksesta. – Kyllä tämä lämmittää mieltä ja kertoo arvostuksesta, he kommentoivat.

Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saaneet JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti kertovat olevansa hyvin yllättyneitä saamastaan tunnustuksesta. – Kyllä tämä lämmittää mieltä ja kertoo arvostuksesta, he kommentoivat.

Riikka Tallila

Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saaneet JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti kertovat olevansa hyvin yllättyneitä saamastaan tunnustuksesta. – Kyllä tämä lämmittää mieltä ja kertoo arvostuksesta, he kommentoivat.

Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saaneet JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti kertovat olevansa hyvin yllättyneitä saamastaan tunnustuksesta. – Kyllä tämä lämmittää mieltä ja kertoo arvostuksesta, he kommentoivat.

Riikka Tallila

JSP-Steel Oy:n pe­rus­ta­neet yrit­tä­jät Jyr­ki Pe­tä­jä ja Juk­ka Sam­mat­ti ot­ti­vat tänä il­ta­na 25. lo­ka­kuu­ta vas­taan Vir­tain Vuo­den 2024 Yrit­tä­jä -pal­kin­non Mi­kon­ta­los­sa. Yh­te­nä pe­rus­tee­na va­lin­nal­le oli ison vir­to­lais­jou­kon työl­lis­tä­mi­nen, vaik­ka suu­rin osa tek­no­lo­gi­a­te­ol­li­suut­ta pal­ve­le­van yri­tyk­sen töis­tä on eri puo­lel­la Suo­mea.

Vuoden Yrittäjä -juhlaa vietettiin perjantaina. Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saivat JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti.

Vuoden Yrittäjä -juhlaa vietettiin perjantaina. Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saivat JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti.

Kuvat Riikka Tallila

Yrittäjyydessä pärjäävät rohkeimmat ja sitkeimmät

Vuoden Yrittäjä -juhlaa vietettiin perjantaina. Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saivat JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti.

Vuoden Yrittäjä -juhlaa vietettiin perjantaina. Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saivat JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti.

Kuvat Riikka Tallila

Vuoden Yrittäjä -juhlaa vietettiin perjantaina. Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saivat JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti.

Vuoden Yrittäjä -juhlaa vietettiin perjantaina. Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saivat JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti.

Kuvat Riikka Tallila

Vuo­den Yrit­tä­jä -juh­laa vie­tet­tiin per­jan­tai­na 25. lo­ka­kuu­ta Mi­kon­ta­los­sa juh­lal­li­sis­sa mut­ta läm­min­hen­ki­sis­sä tun­nel­mis­sa.

Mielipide | Ajeluttamista ympäri maakuntaa

Kes­ki­viik­ko 2.10.2024 tein liuk­kaal­la nur­mi­kol­la kak­si pe­rin­teis­tä spa­gaat­tia, pe­räk­käin. Tors­tai­na sit­ten jou­duin käy­mään lää­kä­ris­sä ko­van va­sem­man ta­ka­rei­den ki­vun vuok­si. Sain kii­reel­li­sen lä­het­teen Acu­taan. Per­jan­tai aa­mu­na 4.10. tein liuk­kaal­la lat­ti­al­la uu­den spa­gaa­tin, jos­sa ja­lat me­ne­vät suo­raan si­vul­le niin pit­käl­le kuin vain voi ja vie­lä sen­kin jäl­keen, vaik­ka ei voi­kaan.

Tuuramäen hankkeella vaikutuksia maakotkaan

Pir­kan­maan Ely-kes­kus on an­ta­nut yh­teys­vi­ra­no­mai­sen pe­rus­tel­lun pää­tel­män Il­ma­tar Vir­rat Oy:n suun­nit­te­le­mas­ta Tuu­ra­mä­en tuu­li- ja au­rin­ko­voi­ma­hank­keen ym­pä­ris­tö­vai­ku­tus­ten ar­vi­oin­ti­se­los­tuk­ses­ta.

Riikka Tallila

Demokratia on puhunut

Riikka Tallila

Riikka Tallila

Kun teh­dään seu­ra­kun­nan ko­koi­sia ja vuo­si­kym­me­niä eteen­päin kan­ta­via, his­to­ri­al­li­sia pää­tök­siä, he­rät­tää se usein tun­tei­ta. Vir­tain kirk­ko­val­tuus­tos­sa käy­tiin kes­kus­te­lua puo­les­ta ja vas­taan. Lop­pu­a­se­tel­ma meni koh­tuu tiu­kil­le ää­nin 11–8, enem­mis­tön kan­nat­ta­es­sa lii­tos­ta Ruo­ve­den kans­sa.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Tuija Veija

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Koulu on edelleen kylän keskus

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Tuija Veija

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Tuija Veija

Kun Äi­jän­ne­van kou­lu lak­kau­tet­tiin 31. hei­nä­kuu­ta 2006, päät­ti jouk­ko ky­län mie­hiä tart­tua toi­meen ja var­mis­taa, et­tä ky­läl­lä säi­lyy ky­lä­läis­ten it­sen­sä hal­lin­noi­ma ko­koon­tu­mis­paik­ka. Niin­pä Ka­le­vi Sep­pä­lä, Kei­jo Nie­mi, Mark­ku Sep­pä­lä ja Pau­li Kal­li­o­mä­ki pe­rus­ti­vat Äi­jän­ne­van Kiin­teis­töt Oy:n joka lu­nas­ti kou­lu­ra­ken­nuk­sen Vir­tain kau­pun­gil­ta.

Duudsonien Jarppi ja HP esittelivät alakoululaisten tilaisuudessa ”herättelylaitetta”, joka toimii heidän mukaansa paremmin kuin kuppi kahvia. HP suositteli sitä erityisesti opettajille.

Duudsonien Jarppi ja HP esittelivät alakoululaisten tilaisuudessa ”herättelylaitetta”, joka toimii heidän mukaansa paremmin kuin kuppi kahvia. HP suositteli sitä erityisesti opettajille.

Kuvat Piia Hirviniemi

”Meidän luokassa ei kiusata”

Duudsonien Jarppi ja HP esittelivät alakoululaisten tilaisuudessa ”herättelylaitetta”, joka toimii heidän mukaansa paremmin kuin kuppi kahvia. HP suositteli sitä erityisesti opettajille.

Duudsonien Jarppi ja HP esittelivät alakoululaisten tilaisuudessa ”herättelylaitetta”, joka toimii heidän mukaansa paremmin kuin kuppi kahvia. HP suositteli sitä erityisesti opettajille.

Kuvat Piia Hirviniemi

Duudsonien Jarppi ja HP esittelivät alakoululaisten tilaisuudessa ”herättelylaitetta”, joka toimii heidän mukaansa paremmin kuin kuppi kahvia. HP suositteli sitä erityisesti opettajille.

Duudsonien Jarppi ja HP esittelivät alakoululaisten tilaisuudessa ”herättelylaitetta”, joka toimii heidän mukaansa paremmin kuin kuppi kahvia. HP suositteli sitä erityisesti opettajille.

Kuvat Piia Hirviniemi

Kes­ki­viik­ko­na Duud­so­nien Jar­no ”Jarp­pi” Lep­pä­lä ja Han­nu-Pek­ka ”HP” Par­vi­ai­nen oli­vat ker­to­mas­sa Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la ta­ri­naa ys­tä­vyy­des­tä, si­suk­kuu­des­ta ja unel­miin us­ko­mi­ses­ta. Tär­keim­pä­nä vies­ti­nä oli kui­ten­kin kou­lu­kiu­saa­mi­sen vas­tus­ta­mi­nen ja sitä vas­taan tais­te­le­mi­nen.