22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

Suomenselän Sanomien arkisto

22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

Suomenselän Sanomien arkisto

22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

Suomenselän Sanomien arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Suo­men­se­län Sa­no­mat kir­joit­ti lo­ka­kuus­sa 2002 Tois­ve­den pin­nan alem­pa­na kuin kos­kaan ai­em­min lo­ka­kuus­sa.

Valtuutetut pohtivat itä-länsisuuntaisen liikenteen kehittämistä. Pinnalle nousivat linja-autoliikenne ja rautatien ottaminen uudelleen käyttöön.

Valtuutetut pohtivat itä-länsisuuntaisen liikenteen kehittämistä. Pinnalle nousivat linja-autoliikenne ja rautatien ottaminen uudelleen käyttöön.

Tuija Veija

Valtuutetut pohtivat itä-länsisuuntaisen liikenteen kehittämistä. Pinnalle nousivat linja-autoliikenne ja rautatien ottaminen uudelleen käyttöön.

Valtuutetut pohtivat itä-länsisuuntaisen liikenteen kehittämistä. Pinnalle nousivat linja-autoliikenne ja rautatien ottaminen uudelleen käyttöön.

Tuija Veija

Valtuutetut pohtivat itä-länsisuuntaisen liikenteen kehittämistä. Pinnalle nousivat linja-autoliikenne ja rautatien ottaminen uudelleen käyttöön.

Valtuutetut pohtivat itä-länsisuuntaisen liikenteen kehittämistä. Pinnalle nousivat linja-autoliikenne ja rautatien ottaminen uudelleen käyttöön.

Tuija Veija

Valtuutettu vastaa

3.   Ui­ma­hal­li on myös ol­lut toi­ve­lis­tal­la pit­kään. Mil­lai­se­na näet mah­dol­li­suu­den ui­ma­hal­lin ra­ken­ta­mi­seen Vir­roil­le?

Mökkiapureiden yrittäjä Tomi Korhonen keväällä aliurakointihommissa Raumalla.

Mökkiapureiden yrittäjä Tomi Korhonen keväällä aliurakointihommissa Raumalla.

Kuvat Mökkiapurit

Mökkiapureiden yrittäjä Tomi Korhonen keväällä aliurakointihommissa Raumalla.

Mökkiapureiden yrittäjä Tomi Korhonen keväällä aliurakointihommissa Raumalla.

Kuvat Mökkiapurit

Mökkiapureiden yrittäjä Tomi Korhonen keväällä aliurakointihommissa Raumalla.

Mökkiapureiden yrittäjä Tomi Korhonen keväällä aliurakointihommissa Raumalla.

Kuvat Mökkiapurit

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Mök­ki­a­pu­rit on ul­ko­a­lu­ei­den kun­nos­sa­pi­toon eri­kois­tu­nut yri­tys, jon­ka toi­mi­a­lu­ei­ta ovat Vir­rat ja Fors­sa lä­hi­kun­ti­neen. Yri­tys on pe­rus­tet­tu tä­män vuo­den ke­vääl­lä.

Hanna Nummisen päivään hyvinvointimessuilla mahtui monta mukavaa kohtaamista.

Hanna Nummisen päivään hyvinvointimessuilla mahtui monta mukavaa kohtaamista.

Tuija Veija

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää:

Hanna Nummisen päivään hyvinvointimessuilla mahtui monta mukavaa kohtaamista.

Hanna Nummisen päivään hyvinvointimessuilla mahtui monta mukavaa kohtaamista.

Tuija Veija

Hanna Nummisen päivään hyvinvointimessuilla mahtui monta mukavaa kohtaamista.

Hanna Nummisen päivään hyvinvointimessuilla mahtui monta mukavaa kohtaamista.

Tuija Veija

Han­na Num­mi­nen ava­si pari vuot­ta sit­ten Lie­den­poh­jan kou­lun ti­lois­sa hie­ron­ta­pis­teen ja kun­to­sa­lin. Hy­vin­voin­ti­mes­su­jen yh­tey­des­sä hän ker­toi yri­tyk­sel­le kuu­lu­van hy­vää.

Lidl:in tuloa Virroille toivotaan. Yhdeksi tonttivaihtoehdoksi esitetään entistä Valintatorin tonttia.

Lidl:in tuloa Virroille toivotaan. Yhdeksi tonttivaihtoehdoksi esitetään entistä Valintatorin tonttia.

Tuija Veija

Valtuutettu vastaa

Lidl:in tuloa Virroille toivotaan. Yhdeksi tonttivaihtoehdoksi esitetään entistä Valintatorin tonttia.

Lidl:in tuloa Virroille toivotaan. Yhdeksi tonttivaihtoehdoksi esitetään entistä Valintatorin tonttia.

Tuija Veija

Lidl:in tuloa Virroille toivotaan. Yhdeksi tonttivaihtoehdoksi esitetään entistä Valintatorin tonttia.

Lidl:in tuloa Virroille toivotaan. Yhdeksi tonttivaihtoehdoksi esitetään entistä Valintatorin tonttia.

Tuija Veija

Täl­lä ker­taa pyy­sim­me val­tuu­te­tuil­ta ja va­ra­val­tuu­te­tuil­ta vas­tauk­sia va­paa-ajan asu­kas Heik­ki Elon­hei­mon esit­tä­miin ky­sy­myk­siin.

– Parkinson ja AVH-ryhmän jumppahetken jälkeen kokoonnutaan yhdessä tee- tai kahvihetkeen. Viimeisellä kerralla keväällä olivat mukana Tapio Rautalahti (vas.), Pentti Hietaniemi, Tarja Kivistö, Margit Lehto, Reino Vainionpää, Liisa Vaali ja Tapio Veikkola sekä kahvivastaavana toiminut Kaija Ilander (tiskin takana)

– Parkinson ja AVH-ryhmän jumppahetken jälkeen kokoonnutaan yhdessä tee- tai kahvihetkeen. Viimeisellä kerralla keväällä olivat mukana Tapio Rautalahti (vas.), Pentti Hietaniemi, Tarja Kivistö, Margit Lehto, Reino Vainionpää, Liisa Vaali ja Tapio Veikkola sekä kahvivastaavana toiminut Kaija Ilander (tiskin takana)

Riikka Tallila

Ka­ha­vil­la

– Parkinson ja AVH-ryhmän jumppahetken jälkeen kokoonnutaan yhdessä tee- tai kahvihetkeen. Viimeisellä kerralla keväällä olivat mukana Tapio Rautalahti (vas.), Pentti Hietaniemi, Tarja Kivistö, Margit Lehto, Reino Vainionpää, Liisa Vaali ja Tapio Veikkola sekä kahvivastaavana toiminut Kaija Ilander (tiskin takana)

– Parkinson ja AVH-ryhmän jumppahetken jälkeen kokoonnutaan yhdessä tee- tai kahvihetkeen. Viimeisellä kerralla keväällä olivat mukana Tapio Rautalahti (vas.), Pentti Hietaniemi, Tarja Kivistö, Margit Lehto, Reino Vainionpää, Liisa Vaali ja Tapio Veikkola sekä kahvivastaavana toiminut Kaija Ilander (tiskin takana)

Riikka Tallila

– Parkinson ja AVH-ryhmän jumppahetken jälkeen kokoonnutaan yhdessä tee- tai kahvihetkeen. Viimeisellä kerralla keväällä olivat mukana Tapio Rautalahti (vas.), Pentti Hietaniemi, Tarja Kivistö, Margit Lehto, Reino Vainionpää, Liisa Vaali ja Tapio Veikkola sekä kahvivastaavana toiminut Kaija Ilander (tiskin takana)

– Parkinson ja AVH-ryhmän jumppahetken jälkeen kokoonnutaan yhdessä tee- tai kahvihetkeen. Viimeisellä kerralla keväällä olivat mukana Tapio Rautalahti (vas.), Pentti Hietaniemi, Tarja Kivistö, Margit Lehto, Reino Vainionpää, Liisa Vaali ja Tapio Veikkola sekä kahvivastaavana toiminut Kaija Ilander (tiskin takana)

Riikka Tallila

Kun Par­kin­son ja AVH-ryh­mä­läi­set eli ai­von­ve­ren­kier­to­häi­ri­ön lä­pi­käy­neet ovat jum­pan­neet oh­jaa­jan­sa fy­si­o­te­ra­peut­ti Lii­sa Vaa­lin joh­dol­la kan­sa­lai­so­pis­ton kurs­sil­la, ko­koon­nu­taan joka ker­ta tee- tai kah­vi­het­keen ja vaih­de­taan kuu­lu­mi­set.

Ky­sy­tääs kau­pun­gin­joh­ta­jal­ta

1. Mikä oli­si ole­tet­tu kiin­teis­tö­ve­ro­tuot­to kau­pun­gil­le kaik­kien suun­nit­teil­la ole­vien tuu­li­voi­ma­puis­to­jen to­den­tu­es­sa?

Marika ja Janne Hakola muuttivat Verneri-poikansa kanssa elokuun alussa Vaskivedeltä Tornioon. He kunnostavat siellä Vapaakirkon kirkkosalia, jonka yläkerrassa he itse asuvat. Rakennus on alun perin ollut 1948 vuodesta lähtien panimotyöntekijöiden asuinkäytössä ja 1980-luvun alusta lähtien siinä on ollut Vapaaseurakunnan toimintaa.

Marika ja Janne Hakola muuttivat Verneri-poikansa kanssa elokuun alussa Vaskivedeltä Tornioon. He kunnostavat siellä Vapaakirkon kirkkosalia, jonka yläkerrassa he itse asuvat. Rakennus on alun perin ollut 1948 vuodesta lähtien panimotyöntekijöiden asuinkäytössä ja 1980-luvun alusta lähtien siinä on ollut Vapaaseurakunnan toimintaa.

Mitä kuu­luu?

Marika ja Janne Hakola muuttivat Verneri-poikansa kanssa elokuun alussa Vaskivedeltä Tornioon. He kunnostavat siellä Vapaakirkon kirkkosalia, jonka yläkerrassa he itse asuvat. Rakennus on alun perin ollut 1948 vuodesta lähtien panimotyöntekijöiden asuinkäytössä ja 1980-luvun alusta lähtien siinä on ollut Vapaaseurakunnan toimintaa.

Marika ja Janne Hakola muuttivat Verneri-poikansa kanssa elokuun alussa Vaskivedeltä Tornioon. He kunnostavat siellä Vapaakirkon kirkkosalia, jonka yläkerrassa he itse asuvat. Rakennus on alun perin ollut 1948 vuodesta lähtien panimotyöntekijöiden asuinkäytössä ja 1980-luvun alusta lähtien siinä on ollut Vapaaseurakunnan toimintaa.

Marika ja Janne Hakola muuttivat Verneri-poikansa kanssa elokuun alussa Vaskivedeltä Tornioon. He kunnostavat siellä Vapaakirkon kirkkosalia, jonka yläkerrassa he itse asuvat. Rakennus on alun perin ollut 1948 vuodesta lähtien panimotyöntekijöiden asuinkäytössä ja 1980-luvun alusta lähtien siinä on ollut Vapaaseurakunnan toimintaa.

Marika ja Janne Hakola muuttivat Verneri-poikansa kanssa elokuun alussa Vaskivedeltä Tornioon. He kunnostavat siellä Vapaakirkon kirkkosalia, jonka yläkerrassa he itse asuvat. Rakennus on alun perin ollut 1948 vuodesta lähtien panimotyöntekijöiden asuinkäytössä ja 1980-luvun alusta lähtien siinä on ollut Vapaaseurakunnan toimintaa.

– Tän­ne Tor­ni­oon kuu­luu hy­vää. Os­tim­me noin puo­li­tois­ta vuot­ta sit­ten tääl­tä va­paa­seu­ra­kun­nan kiin­teis­tön, ja nyt elo­kuun alus­sa olem­me vi­ral­li­ses­ti asu­neet uu­des­sa eri­lai­ses­sa mil­jöös­sä. Tor­ni­on­jo­ki vir­taa 200 met­rin pääs­sä ja ki­lo­met­rin pääs­sä on Ruot­sin raja, ker­too Ma­ri­ka Ha­ko­la.

Hannele Rantanen valmistui toukokuussa sairaanhoitajaksi. Hän kartuttaa kokemusta terveyskeskuksen kiirevastaanotolla, mutta jatkaa myös yritystoimintaa.

Hannele Rantanen valmistui toukokuussa sairaanhoitajaksi. Hän kartuttaa kokemusta terveyskeskuksen kiirevastaanotolla, mutta jatkaa myös yritystoimintaa.

Tuija Veija

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Hannele Rantanen valmistui toukokuussa sairaanhoitajaksi. Hän kartuttaa kokemusta terveyskeskuksen kiirevastaanotolla, mutta jatkaa myös yritystoimintaa.

Hannele Rantanen valmistui toukokuussa sairaanhoitajaksi. Hän kartuttaa kokemusta terveyskeskuksen kiirevastaanotolla, mutta jatkaa myös yritystoimintaa.

Tuija Veija

Hannele Rantanen valmistui toukokuussa sairaanhoitajaksi. Hän kartuttaa kokemusta terveyskeskuksen kiirevastaanotolla, mutta jatkaa myös yritystoimintaa.

Hannele Rantanen valmistui toukokuussa sairaanhoitajaksi. Hän kartuttaa kokemusta terveyskeskuksen kiirevastaanotolla, mutta jatkaa myös yritystoimintaa.

Tuija Veija

Fy­si­o­te­ra­peut­ti Han­ne­le Ran­ta­nen on saa­nut 3,5 vuo­den sai­raan­hoi­ta­ja­o­pin­ton­sa pää­tök­seen ja jat­kaa edel­leen yrit­tä­jä­nä Hy­vän Olon kes­kuk­ses­sa.