Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Sanna Hauta-aho

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Sanna Hauta-aho

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Sanna Hauta-aho

Nuo­ril­la on asi­aa

Virtain lukion 2.-luokkalaisten ERASMUS+ matkan kuvia ja tunnelmia

Läh­tö­päi­vä oli uu­vut­ta­va. Läh­dim­me tors­tain ja per­jan­tain vä­li­se­nä yö­nä Hal­la­kan­kaan bus­sil­la kel­lo 2.30 Vir­roil­ta ja len­sim­me en­sin Pirk­ka­las­ta Rii­kaan ja Rii­kas­ta Frank­fur­tiin. Frank­fur­tiin saa­vuim­me kel­lo 9 pai­kal­lis­ta ai­kaa. Hos­tel­lis­sa huo­nei­siin oli vai­kea löy­tää ja ra­ken­nus oli ai­ka sok­ke­loi­nen. Ma­joi­tuim­me A&O Os­tend Hos­tel Frank­furt am Mai­nis­sa. Päi­vä meni mat­kas­ta pa­lau­tu­es­sa ja il­lal­la me­nim­me kau­pun­gil­le syö­mään.

Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Jayne Harling

Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Jayne Harling

Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Jayne Harling

Mitä kuu­luu?

– Kii­tos ky­sy­mäs­tä, täl­lä het­kel­lä kuu­luu oi­kein hy­vää. Saan teh­dä töi­tä, jois­ta pi­dän – työs­ken­te­len pro­jek­ti­koor­di­naat­to­ri­na Ky­men­laak­son hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ja toi­min myös free­lan­cer-näyt­te­li­jä­nä, vas­taa Jari Vil­ja­maa.

Vuonna 1983 vuorokausihiihdossa oli mukana 17 joukkuetta. Lauantaina matkaan oli lähdetty kuin suuremmissakin kisoissa, vaikka muuten hiihto oli sujunut kuntoilun merkeissä.

Vuonna 1983 vuorokausihiihdossa oli mukana 17 joukkuetta. Lauantaina matkaan oli lähdetty kuin suuremmissakin kisoissa, vaikka muuten hiihto oli sujunut kuntoilun merkeissä.

SSS arkistokuva

Vuonna 1983 vuorokausihiihdossa oli mukana 17 joukkuetta. Lauantaina matkaan oli lähdetty kuin suuremmissakin kisoissa, vaikka muuten hiihto oli sujunut kuntoilun merkeissä.

Vuonna 1983 vuorokausihiihdossa oli mukana 17 joukkuetta. Lauantaina matkaan oli lähdetty kuin suuremmissakin kisoissa, vaikka muuten hiihto oli sujunut kuntoilun merkeissä.

SSS arkistokuva

Vuonna 1983 vuorokausihiihdossa oli mukana 17 joukkuetta. Lauantaina matkaan oli lähdetty kuin suuremmissakin kisoissa, vaikka muuten hiihto oli sujunut kuntoilun merkeissä.

Vuonna 1983 vuorokausihiihdossa oli mukana 17 joukkuetta. Lauantaina matkaan oli lähdetty kuin suuremmissakin kisoissa, vaikka muuten hiihto oli sujunut kuntoilun merkeissä.

SSS arkistokuva

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Vuorokau­si­hiihdossa lyötiin ennätykset

15. maa­lis­kuu­ta 1983 Suo­men­se­län Sa­no­mis­sa ker­rot­tiin, et­tä jo pe­rin­teek­si muo­dos­tu­nees­sa Vir­tain 24 tun­nin hiih­dos­sa lyö­tiin kaik­ki en­ti­set en­nä­tyk­set.

Seinäjärven Patotiellä Ritva Kujalan kaverina oli myös beagle Tuuti.

Seinäjärven Patotiellä Ritva Kujalan kaverina oli myös beagle Tuuti.

Arvo Kujala

Mitä kuu­luu?

Seinäjärven Patotiellä Ritva Kujalan kaverina oli myös beagle Tuuti.

Seinäjärven Patotiellä Ritva Kujalan kaverina oli myös beagle Tuuti.

Arvo Kujala

Seinäjärven Patotiellä Ritva Kujalan kaverina oli myös beagle Tuuti.

Seinäjärven Patotiellä Ritva Kujalan kaverina oli myös beagle Tuuti.

Arvo Kujala

– Ihan hy­vää kuu­luu. Hel­sin­gin reis­sul­la tu­li­ai­si­na saa­tu fluns­sa al­kaa ol­la voi­ton puo­lel­la, jut­te­lee ko­to­aan Ala­vu­del­ta ta­voi­tet­tu Rit­va Ku­ja­la, o. s. Kor­pi­nen.

Kuvat Murtomäen perheen arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Olavi Murtomäki – Suomalaisen pikajuoksun tähdenlehto

Kuvat Murtomäen perheen arkisto

Kuvat Murtomäen perheen arkisto

Vir­tain Veik­ko­jen ri­veis­tä nous­sut Ola­vi Mur­to­mä­ki oli 1940-lu­vun lop­pu­puo­lel­la ja 1950-lu­vun al­ku­puo­lel­la me­nes­ty­nyt ylei­sur­hei­li­ja, 100 met­rin juok­sus­sa Suo­men par­haim­mis­toa. Ol­li Mur­to­mä­en tai Mur­to-Ol­lin, ku­ten hän­tä yleen­sä kut­sut­tiin, ai­ka suo­ma­lai­sen pi­ka­juok­sun te­rä­vim­män kär­jen tun­tu­mas­sa kes­ti kym­men­kun­ta vuot­ta. No­pea nou­su poi­ka­sar­jois­ta koh­ti huip­pua oli sen­saa­ti­o­mai­nen täh­den­len­to. 

Kansalaisopiston kirjoittajapiirin aluksi juodaan aina kahvit. Tällä kertaa olivat mukana Lea Karjula (oik.takana), Lea Savilahti, Henna Tanskanen, Anna-Liisa Korpimäki, Maija Asunmaa, Heli Antila (etuala), Ketta Sadri (takana vas.), Seppo Liuhonen ja Petri Härkönen.

Kansalaisopiston kirjoittajapiirin aluksi juodaan aina kahvit. Tällä kertaa olivat mukana Lea Karjula (oik.takana), Lea Savilahti, Henna Tanskanen, Anna-Liisa Korpimäki, Maija Asunmaa, Heli Antila (etuala), Ketta Sadri (takana vas.), Seppo Liuhonen ja Petri Härkönen.

Riikka Tallila

Ka­ha­vil­la

Kansalaisopiston kirjoittajapiirin aluksi juodaan aina kahvit. Tällä kertaa olivat mukana Lea Karjula (oik.takana), Lea Savilahti, Henna Tanskanen, Anna-Liisa Korpimäki, Maija Asunmaa, Heli Antila (etuala), Ketta Sadri (takana vas.), Seppo Liuhonen ja Petri Härkönen.

Kansalaisopiston kirjoittajapiirin aluksi juodaan aina kahvit. Tällä kertaa olivat mukana Lea Karjula (oik.takana), Lea Savilahti, Henna Tanskanen, Anna-Liisa Korpimäki, Maija Asunmaa, Heli Antila (etuala), Ketta Sadri (takana vas.), Seppo Liuhonen ja Petri Härkönen.

Riikka Tallila

Kansalaisopiston kirjoittajapiirin aluksi juodaan aina kahvit. Tällä kertaa olivat mukana Lea Karjula (oik.takana), Lea Savilahti, Henna Tanskanen, Anna-Liisa Korpimäki, Maija Asunmaa, Heli Antila (etuala), Ketta Sadri (takana vas.), Seppo Liuhonen ja Petri Härkönen.

Kansalaisopiston kirjoittajapiirin aluksi juodaan aina kahvit. Tällä kertaa olivat mukana Lea Karjula (oik.takana), Lea Savilahti, Henna Tanskanen, Anna-Liisa Korpimäki, Maija Asunmaa, Heli Antila (etuala), Ketta Sadri (takana vas.), Seppo Liuhonen ja Petri Härkönen.

Riikka Tallila

Vir­tain Kan­sa­lai­so­pis­ton kir­joit­ta­ja­pii­rin kah­vi­het­ki osuu tiis­tai-il­toi­hin en­nen kuin ale­taan käy­dä läpi ko­to­na kir­joi­tet­tu­ja teks­te­jä. Jo­kai­nen tuo vuo­rol­laan tar­jot­ta­vaa ja huo­leh­tii kah­vis­ta. Osal­la on oma mu­ki­kin mu­ka­na.

Reine Leppänen on päättänyt antaa enemmän aikaa itselleen.

Reine Leppänen on päättänyt antaa enemmän aikaa itselleen.

Tuija Veija

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Reine Leppänen on päättänyt antaa enemmän aikaa itselleen.

Reine Leppänen on päättänyt antaa enemmän aikaa itselleen.

Tuija Veija

Reine Leppänen on päättänyt antaa enemmän aikaa itselleen.

Reine Leppänen on päättänyt antaa enemmän aikaa itselleen.

Tuija Veija

Rei­nen Ti­li­soin­ti on pal­vel­lut vir­to­lai­sia ja lä­hi­seu­dun maa- ja met­sä­ta­lou­den toi­mi­joi­ta kir­jan­pi­to­a­si­ois­sa rei­lun 15 vuo­den ajan. Nyt yrit­tä­jä Rei­ne Lep­pä­nen on ke­ven­tä­mäs­sä työ­taak­kaan­sa.

Irja Majasen ilona on 6-vuotias perhoskoirapoika Onni.

Irja Majasen ilona on 6-vuotias perhoskoirapoika Onni.

Teija Isokivijärvi

Nimp­pa­ri­san­ka­ri

”En osaisi olla muuta kuin Irja”

Irja Majasen ilona on 6-vuotias perhoskoirapoika Onni.

Irja Majasen ilona on 6-vuotias perhoskoirapoika Onni.

Teija Isokivijärvi

Irja Majasen ilona on 6-vuotias perhoskoirapoika Onni.

Irja Majasen ilona on 6-vuotias perhoskoirapoika Onni.

Teija Isokivijärvi

Ir­ja viet­tää ni­mi­päi­vään­sä 30. tam­mi­kuu­ta. Ir­ja Ma­ja­nen Vas­ki­ve­del­tä ker­too viih­ty­neen­sä hy­vin ni­men­sä kans­sa.

Heli Mettänen väitteli tekniikan tohtoriksi LUT-yliopistosta, Lappeenranta-Lahden teknillisestä yliopistosta joulukuussa 2024.

Heli Mettänen väitteli tekniikan tohtoriksi LUT-yliopistosta, Lappeenranta-Lahden teknillisestä yliopistosta joulukuussa 2024.

Joni Mettänen

Mitä kuu­luu ?

Heli Mettänen väitteli tekniikan tohtoriksi LUT-yliopistosta, Lappeenranta-Lahden teknillisestä yliopistosta joulukuussa 2024.

Heli Mettänen väitteli tekniikan tohtoriksi LUT-yliopistosta, Lappeenranta-Lahden teknillisestä yliopistosta joulukuussa 2024.

Joni Mettänen

Heli Mettänen väitteli tekniikan tohtoriksi LUT-yliopistosta, Lappeenranta-Lahden teknillisestä yliopistosta joulukuussa 2024.

Heli Mettänen väitteli tekniikan tohtoriksi LUT-yliopistosta, Lappeenranta-Lahden teknillisestä yliopistosta joulukuussa 2024.

Joni Mettänen

– Hy­vää kuu­luu, asun per­heem­me kans­sa Kan­ga­sal­la, jon­ne muu­tim­me seit­se­män vuot­ta sit­ten. Olen työs­ken­nel­lyt vii­mei­set vii­si vuot­ta Val­met Tech­no­lo­gies yri­tyk­ses­sä Tam­pe­reel­la ra­ken­ne­a­na­lyy­si­puo­len pää­suun­nit­te­li­ja­na, ker­too Heli Met­tä­nen.

Viljo Ilonen metsätöissä maaliskuussa 1981, Pirjo-tammalla ei tahtonut jalat riittää, kun lunta oli niin paljon.

Viljo Ilonen metsätöissä maaliskuussa 1981, Pirjo-tammalla ei tahtonut jalat riittää, kun lunta oli niin paljon.

SSS arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Elämää Oikansaaressa Vaskivedellä

Viljo Ilonen metsätöissä maaliskuussa 1981, Pirjo-tammalla ei tahtonut jalat riittää, kun lunta oli niin paljon.

Viljo Ilonen metsätöissä maaliskuussa 1981, Pirjo-tammalla ei tahtonut jalat riittää, kun lunta oli niin paljon.

SSS arkisto

Viljo Ilonen metsätöissä maaliskuussa 1981, Pirjo-tammalla ei tahtonut jalat riittää, kun lunta oli niin paljon.

Viljo Ilonen metsätöissä maaliskuussa 1981, Pirjo-tammalla ei tahtonut jalat riittää, kun lunta oli niin paljon.

SSS arkisto

Saa­res­sa elet­tiin tuol­loin so­pu­soin­nus­sa luon­non kans­sa ja tur­han kii­rei­sek­si muut­tu­nut elä­män­me­no oli kau­ka­na. Vaik­ka naa­pu­rit ovat mat­kan pääs­sä, pit­kä vä­li­mat­kan to­det­tiin pi­kem­min­kin yh­dis­tä­vän kuin erot­ta­van.

Kuvat Sanomien arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Kuvat Sanomien arkisto

Kuvat Sanomien arkisto

17. tam­mi­kuu­ta 1984 uu­ti­soi­tiin, et­tä Vir­tain Seu­dun Kaup­pa­op­pi­lai­tok­sel­la oli otet­tu ope­tus­käyt­töön vii­si mik­ro­tie­to­ko­net­ta ja vi­de­o­ka­me­ra li­sä­lait­tei­neen.

Liikunta eri muodoissaan on Harri Jaskarille tärkeää. Patikointireissuille pääsee mukaan perheen koiratkin.

Liikunta eri muodoissaan on Harri Jaskarille tärkeää. Patikointireissuille pääsee mukaan perheen koiratkin.

Harri Jaskarin albumi

Mitä kuu­luu?

Liikunta eri muodoissaan on Harri Jaskarille tärkeää. Patikointireissuille pääsee mukaan perheen koiratkin.

Liikunta eri muodoissaan on Harri Jaskarille tärkeää. Patikointireissuille pääsee mukaan perheen koiratkin.

Harri Jaskarin albumi

Liikunta eri muodoissaan on Harri Jaskarille tärkeää. Patikointireissuille pääsee mukaan perheen koiratkin.

Liikunta eri muodoissaan on Harri Jaskarille tärkeää. Patikointireissuille pääsee mukaan perheen koiratkin.

Harri Jaskarin albumi

Jas­ka­ri on toi­mi­nut vii­mei­set kol­me vuot­ta Suo­men Yrit­tä­jien elin­kei­no­po­li­tii­kan joh­ta­ja­na ja joh­to­ryh­män jä­se­ne­nä.

Virtain Killinkoskelta kotoisin oleva Matti Härkönen vaikuttaa nykyään Tampereella, mutta vierailee usein kotiseudullaan.

Virtain Killinkoskelta kotoisin oleva Matti Härkönen vaikuttaa nykyään Tampereella, mutta vierailee usein kotiseudullaan.

Noora Näppilä

Mitä kuu­luu?

Virtain Killinkoskelta kotoisin oleva Matti Härkönen vaikuttaa nykyään Tampereella, mutta vierailee usein kotiseudullaan.

Virtain Killinkoskelta kotoisin oleva Matti Härkönen vaikuttaa nykyään Tampereella, mutta vierailee usein kotiseudullaan.

Noora Näppilä

Virtain Killinkoskelta kotoisin oleva Matti Härkönen vaikuttaa nykyään Tampereella, mutta vierailee usein kotiseudullaan.

Virtain Killinkoskelta kotoisin oleva Matti Härkönen vaikuttaa nykyään Tampereella, mutta vierailee usein kotiseudullaan.

Noora Näppilä

– Eri­tyi­ses­ti pie­nen paik­ka­kun­nan yh­tei­söl­li­syys jäi mie­leen. Har­ras­tus­mah­dol­li­suu­det oli­vat hy­vät ja puit­teet kun­nos­sa.

Palkitut yhteiskuvassa.

Palkitut yhteiskuvassa.

Nuo­ril­la on asi­aa

Kertotau­lu­mes­ta­ruuksia ratkottiin yhtenäiskoululla

Palkitut yhteiskuvassa.

Palkitut yhteiskuvassa.

Palkitut yhteiskuvassa.

Palkitut yhteiskuvassa.

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun 3.–6. luo­kil­la jär­jes­tet­tiin mar­ras­kuun lo­pus­sa ker­to­tau­lu­mes­ta­ri­ki­sat jo kol­mat­ta ker­taa. Ker­to­tau­lu­mes­ta­ri­ki­so­ja edel­si kol­men vii­kon tree­ni­jak­so. Luo­kis­sa oli al­ku- ja lop­pu­tes­tit, joil­la seu­rat­tiin ker­to­las­ku­tai­don ke­hit­ty­mis­tä.

Ky­sy­tääs kau­pun­gin­joh­ta­jal­ta

– Se­mi­naa­rin oh­jel­ma on lä­hes val­mis, pa­ria pien­tä yk­si­tyis­koh­taa hi­o­taan vie­lä. It­se­näi­syys­päi­vä­vii­kol­la on muun mu­as­sa poh­dit­tu, mitä pai­kal­li­sia ma­ku­ja ha­lu­am­me se­mi­naa­ri­vie­rail­le tar­jo­ta. On kyl­lä hie­noa saa­da Pir­kan­maan elin­voi­ma- ja yrit­tä­jyy­sih­mi­set kool­le Vir­roil­le maa­lis­kuus­sa!

Virtain Veikkojen voimistelujoukkue: Matti Järvi (vas.), Taisto Virtanen, Reino Hietanimi, Olavi Lahtinen, Olli Murtomäki, Simo Puttonen ja Ilkka Katajamäki.

Virtain Veikkojen voimistelujoukkue: Matti Järvi (vas.), Taisto Virtanen, Reino Hietanimi, Olavi Lahtinen, Olli Murtomäki, Simo Puttonen ja Ilkka Katajamäki.

Matti Lahtisen albumi

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Paitamerkki tunnistettu

Virtain Veikkojen voimistelujoukkue: Matti Järvi (vas.), Taisto Virtanen, Reino Hietanimi, Olavi Lahtinen, Olli Murtomäki, Simo Puttonen ja Ilkka Katajamäki.

Virtain Veikkojen voimistelujoukkue: Matti Järvi (vas.), Taisto Virtanen, Reino Hietanimi, Olavi Lahtinen, Olli Murtomäki, Simo Puttonen ja Ilkka Katajamäki.

Matti Lahtisen albumi

Virtain Veikkojen voimistelujoukkue: Matti Järvi (vas.), Taisto Virtanen, Reino Hietanimi, Olavi Lahtinen, Olli Murtomäki, Simo Puttonen ja Ilkka Katajamäki.

Virtain Veikkojen voimistelujoukkue: Matti Järvi (vas.), Taisto Virtanen, Reino Hietanimi, Olavi Lahtinen, Olli Murtomäki, Simo Puttonen ja Ilkka Katajamäki.

Matti Lahtisen albumi

Di­gi­leh­des­säm­me jul­kais­tiin 1. jou­lu­kuu­ta nos­tal­gi­a­nur­kas­sa jut­tu ot­si­kol­la Ran­ta­kun­nal­ta TUL:n mes­ta­rik­si. Ju­tus­sa oli mu­ka­na Jari Tuo­me­lan lä­het­tä­mä kuva pai­dan rin­ta­muk­seen om­mel­lus­ta mer­kis­tä, jon­ka hän ar­ve­li ole­van Vir­tain Veik­ko­jen al­ku­pe­räi­nen seu­ra­merk­ki.

Kaupunginvaltuutettu Timo Ilonen (PS)

Kaupunginvaltuutettu Timo Ilonen (PS)

Piia Hirviniemi

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Kaupunginvaltuutettu Timo Ilonen (PS)

Kaupunginvaltuutettu Timo Ilonen (PS)

Piia Hirviniemi

Kaupunginvaltuutettu Timo Ilonen (PS)

Kaupunginvaltuutettu Timo Ilonen (PS)

Piia Hirviniemi

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin. Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le.

Marko Kellomäki, varavaltuutettu (kesk.)

Marko Kellomäki, varavaltuutettu (kesk.)

Arkistokuva/Marko Kellomäki

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Marko Kellomäki, varavaltuutettu (kesk.)

Marko Kellomäki, varavaltuutettu (kesk.)

Arkistokuva/Marko Kellomäki

Marko Kellomäki, varavaltuutettu (kesk.)

Marko Kellomäki, varavaltuutettu (kesk.)

Arkistokuva/Marko Kellomäki

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin. Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le!

Risto Saarinen, varavaltuutettu (sd.)

Risto Saarinen, varavaltuutettu (sd.)

Tuija Veija

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Risto Saarinen, varavaltuutettu (sd.)

Risto Saarinen, varavaltuutettu (sd.)

Tuija Veija

Risto Saarinen, varavaltuutettu (sd.)

Risto Saarinen, varavaltuutettu (sd.)

Tuija Veija

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin. Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le!

Kaupunginvaltuutettu Pauli Kotalampi (vas.)

Kaupunginvaltuutettu Pauli Kotalampi (vas.)

Tuija Veija

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Kaupunginvaltuutettu Pauli Kotalampi (vas.)

Kaupunginvaltuutettu Pauli Kotalampi (vas.)

Tuija Veija

Kaupunginvaltuutettu Pauli Kotalampi (vas.)

Kaupunginvaltuutettu Pauli Kotalampi (vas.)

Tuija Veija

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin. Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le.

Joelito Malabanan on harrastanut biljardia lapsesta saakka. Hän rakensi pikkupoikana itse ensimmäisen biljardipöytänsä, pussit olivat kuminauhasta ja palloina marmorikuulat, kepit oli tehty bambusta. Sky Biljardsissa hän on vakituinen pelaaja. Lyöntivuorossa Tapio Varis.

Joelito Malabanan on harrastanut biljardia lapsesta saakka. Hän rakensi pikkupoikana itse ensimmäisen biljardipöytänsä, pussit olivat kuminauhasta ja palloina marmorikuulat, kepit oli tehty bambusta. Sky Biljardsissa hän on vakituinen pelaaja. Lyöntivuorossa Tapio Varis.

Tuija Veija

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Joelito Malabanan on harrastanut biljardia lapsesta saakka. Hän rakensi pikkupoikana itse ensimmäisen biljardipöytänsä, pussit olivat kuminauhasta ja palloina marmorikuulat, kepit oli tehty bambusta. Sky Biljardsissa hän on vakituinen pelaaja. Lyöntivuorossa Tapio Varis.

Joelito Malabanan on harrastanut biljardia lapsesta saakka. Hän rakensi pikkupoikana itse ensimmäisen biljardipöytänsä, pussit olivat kuminauhasta ja palloina marmorikuulat, kepit oli tehty bambusta. Sky Biljardsissa hän on vakituinen pelaaja. Lyöntivuorossa Tapio Varis.

Tuija Veija

Joelito Malabanan on harrastanut biljardia lapsesta saakka. Hän rakensi pikkupoikana itse ensimmäisen biljardipöytänsä, pussit olivat kuminauhasta ja palloina marmorikuulat, kepit oli tehty bambusta. Sky Biljardsissa hän on vakituinen pelaaja. Lyöntivuorossa Tapio Varis.

Joelito Malabanan on harrastanut biljardia lapsesta saakka. Hän rakensi pikkupoikana itse ensimmäisen biljardipöytänsä, pussit olivat kuminauhasta ja palloina marmorikuulat, kepit oli tehty bambusta. Sky Biljardsissa hän on vakituinen pelaaja. Lyöntivuorossa Tapio Varis.

Tuija Veija

Tou­ko­kuus­sa 2023 toi­min­tan­sa aloit­ta­nut Sky Bil­li­ards toi­mii Tar­jan­teen ta­lon ylim­mäs­sä ker­rok­ses­sa. Bil­jar­di­pöy­dät ja darts-ra­dat ovat löy­tä­neet va­ki­tui­sen asi­a­kas­kun­tan­sa. Ky­sy­myk­siim­me vas­ta­si yrit­tä­jä Ta­pio Va­ris yh­ti­ö­kump­pa­ni Mar­ko Hei­nä­mä­en lo­mail­les­sa.

Esa Mäntylä edusti Suomea Pohjoismaisissa osuusolympialaisissa Kööpenhaminassa vuonna 1947. Mäntylä on kuvassa kuudes vasemmalta ja keihäskisan voittanut Tapio Rautavaara 10. vasemmalta.

Esa Mäntylä edusti Suomea Pohjoismaisissa osuusolympialaisissa Kööpenhaminassa vuonna 1947. Mäntylä on kuvassa kuudes vasemmalta ja keihäskisan voittanut Tapio Rautavaara 10. vasemmalta.

Jari Tuomelan albumi

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Rantakunnalta TUL:n mestariksi

Esa Mäntylä edusti Suomea Pohjoismaisissa osuusolympialaisissa Kööpenhaminassa vuonna 1947. Mäntylä on kuvassa kuudes vasemmalta ja keihäskisan voittanut Tapio Rautavaara 10. vasemmalta.

Esa Mäntylä edusti Suomea Pohjoismaisissa osuusolympialaisissa Kööpenhaminassa vuonna 1947. Mäntylä on kuvassa kuudes vasemmalta ja keihäskisan voittanut Tapio Rautavaara 10. vasemmalta.

Jari Tuomelan albumi

Esa Mäntylä edusti Suomea Pohjoismaisissa osuusolympialaisissa Kööpenhaminassa vuonna 1947. Mäntylä on kuvassa kuudes vasemmalta ja keihäskisan voittanut Tapio Rautavaara 10. vasemmalta.

Esa Mäntylä edusti Suomea Pohjoismaisissa osuusolympialaisissa Kööpenhaminassa vuonna 1947. Mäntylä on kuvassa kuudes vasemmalta ja keihäskisan voittanut Tapio Rautavaara 10. vasemmalta.

Jari Tuomelan albumi

Lu­ki­jam­me Jari Tuo­me­la lä­het­ti toi­mi­tuk­seen ku­van, jos­sa hä­nen enon­sa Esa Män­ty­lä on mu­ka­na ki­sa­jouk­ku­ees­sa. Saa­te­sa­noi­na hän mai­nit­si, et­tä Män­ty­lä lie­nee Ran­ta­kun­nal­ta pi­sim­mäl­le pon­nis­ta­nut ur­hei­li­ja.

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

Mitä kuu­luu ?

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

– Kii­tos ky­sy­mäs­tä, hy­vää kuu­luu. Olen työs­ken­nel­lyt vii­mei­set kol­me vuot­ta Ala­vu­den K-Rau­das­sa ja par­hail­laan olen mu­ka­na K-Rau­dan kaup­pi­as­kou­lu­tuk­ses­sa. Tar­koi­tus oli­si val­mis­tua vuo­den pääs­tä jou­lu­na ja sit­ten jää­dään odot­te­le­maan mah­dol­li­sia va­pau­tu­via paik­ko­ja, jot­ta pääs­täi­siin ke­hit­tä­mään omaa kaup­paa, ker­too Jen­ni Rin­ta­mä­ki ja li­sää, et­tä omal­le ha­ku­a­lu­eel­le osuu yh­teen­sä noin kym­me­nen K-Rau­taa.

22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

Suomenselän Sanomien arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

Suomenselän Sanomien arkisto

22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

22 vuotta sitten lokakuussa uutisoitiin Toisveden olevan matalammalla kuin koskaan lokakuussa. Herraskosken kanavan mittarissa lukema oli tuolloin 198, mikä oli vähemmän kuin sataan vuoteen koko mittaushistorian aikana.

Suomenselän Sanomien arkisto

Suo­men­se­län Sa­no­mat kir­joit­ti lo­ka­kuus­sa 2002 Tois­ve­den pin­nan alem­pa­na kuin kos­kaan ai­em­min lo­ka­kuus­sa.

Valtuutetut pohtivat itä-länsisuuntaisen liikenteen kehittämistä. Pinnalle nousivat linja-autoliikenne ja rautatien ottaminen uudelleen käyttöön.

Valtuutetut pohtivat itä-länsisuuntaisen liikenteen kehittämistä. Pinnalle nousivat linja-autoliikenne ja rautatien ottaminen uudelleen käyttöön.

Tuija Veija

Valtuutettu vastaa

Valtuutetut pohtivat itä-länsisuuntaisen liikenteen kehittämistä. Pinnalle nousivat linja-autoliikenne ja rautatien ottaminen uudelleen käyttöön.

Valtuutetut pohtivat itä-länsisuuntaisen liikenteen kehittämistä. Pinnalle nousivat linja-autoliikenne ja rautatien ottaminen uudelleen käyttöön.

Tuija Veija

Valtuutetut pohtivat itä-länsisuuntaisen liikenteen kehittämistä. Pinnalle nousivat linja-autoliikenne ja rautatien ottaminen uudelleen käyttöön.

Valtuutetut pohtivat itä-länsisuuntaisen liikenteen kehittämistä. Pinnalle nousivat linja-autoliikenne ja rautatien ottaminen uudelleen käyttöön.

Tuija Veija

3.   Ui­ma­hal­li on myös ol­lut toi­ve­lis­tal­la pit­kään. Mil­lai­se­na näet mah­dol­li­suu­den ui­ma­hal­lin ra­ken­ta­mi­seen Vir­roil­le?

Mökkiapureiden yrittäjä Tomi Korhonen keväällä aliurakointihommissa Raumalla.

Mökkiapureiden yrittäjä Tomi Korhonen keväällä aliurakointihommissa Raumalla.

Kuvat Mökkiapurit

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Mökkiapureiden yrittäjä Tomi Korhonen keväällä aliurakointihommissa Raumalla.

Mökkiapureiden yrittäjä Tomi Korhonen keväällä aliurakointihommissa Raumalla.

Kuvat Mökkiapurit

Mökkiapureiden yrittäjä Tomi Korhonen keväällä aliurakointihommissa Raumalla.

Mökkiapureiden yrittäjä Tomi Korhonen keväällä aliurakointihommissa Raumalla.

Kuvat Mökkiapurit

Mök­ki­a­pu­rit on ul­ko­a­lu­ei­den kun­nos­sa­pi­toon eri­kois­tu­nut yri­tys, jon­ka toi­mi­a­lu­ei­ta ovat Vir­rat ja Fors­sa lä­hi­kun­ti­neen. Yri­tys on pe­rus­tet­tu tä­män vuo­den ke­vääl­lä.

Hanna Nummisen päivään hyvinvointimessuilla mahtui monta mukavaa kohtaamista.

Hanna Nummisen päivään hyvinvointimessuilla mahtui monta mukavaa kohtaamista.

Tuija Veija

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää:

Hanna Nummisen päivään hyvinvointimessuilla mahtui monta mukavaa kohtaamista.

Hanna Nummisen päivään hyvinvointimessuilla mahtui monta mukavaa kohtaamista.

Tuija Veija

Hanna Nummisen päivään hyvinvointimessuilla mahtui monta mukavaa kohtaamista.

Hanna Nummisen päivään hyvinvointimessuilla mahtui monta mukavaa kohtaamista.

Tuija Veija

Han­na Num­mi­nen ava­si pari vuot­ta sit­ten Lie­den­poh­jan kou­lun ti­lois­sa hie­ron­ta­pis­teen ja kun­to­sa­lin. Hy­vin­voin­ti­mes­su­jen yh­tey­des­sä hän ker­toi yri­tyk­sel­le kuu­lu­van hy­vää.

Lidl:in tuloa Virroille toivotaan. Yhdeksi tonttivaihtoehdoksi esitetään entistä Valintatorin tonttia.

Lidl:in tuloa Virroille toivotaan. Yhdeksi tonttivaihtoehdoksi esitetään entistä Valintatorin tonttia.

Tuija Veija

Valtuutettu vastaa

Lidl:in tuloa Virroille toivotaan. Yhdeksi tonttivaihtoehdoksi esitetään entistä Valintatorin tonttia.

Lidl:in tuloa Virroille toivotaan. Yhdeksi tonttivaihtoehdoksi esitetään entistä Valintatorin tonttia.

Tuija Veija

Lidl:in tuloa Virroille toivotaan. Yhdeksi tonttivaihtoehdoksi esitetään entistä Valintatorin tonttia.

Lidl:in tuloa Virroille toivotaan. Yhdeksi tonttivaihtoehdoksi esitetään entistä Valintatorin tonttia.

Tuija Veija

Täl­lä ker­taa pyy­sim­me val­tuu­te­tuil­ta ja va­ra­val­tuu­te­tuil­ta vas­tauk­sia va­paa-ajan asu­kas Heik­ki Elon­hei­mon esit­tä­miin ky­sy­myk­siin.

– Parkinson ja AVH-ryhmän jumppahetken jälkeen kokoonnutaan yhdessä tee- tai kahvihetkeen. Viimeisellä kerralla keväällä olivat mukana Tapio Rautalahti (vas.), Pentti Hietaniemi, Tarja Kivistö, Margit Lehto, Reino Vainionpää, Liisa Vaali ja Tapio Veikkola sekä kahvivastaavana toiminut Kaija Ilander (tiskin takana)

– Parkinson ja AVH-ryhmän jumppahetken jälkeen kokoonnutaan yhdessä tee- tai kahvihetkeen. Viimeisellä kerralla keväällä olivat mukana Tapio Rautalahti (vas.), Pentti Hietaniemi, Tarja Kivistö, Margit Lehto, Reino Vainionpää, Liisa Vaali ja Tapio Veikkola sekä kahvivastaavana toiminut Kaija Ilander (tiskin takana)

Riikka Tallila

Ka­ha­vil­la

– Parkinson ja AVH-ryhmän jumppahetken jälkeen kokoonnutaan yhdessä tee- tai kahvihetkeen. Viimeisellä kerralla keväällä olivat mukana Tapio Rautalahti (vas.), Pentti Hietaniemi, Tarja Kivistö, Margit Lehto, Reino Vainionpää, Liisa Vaali ja Tapio Veikkola sekä kahvivastaavana toiminut Kaija Ilander (tiskin takana)

– Parkinson ja AVH-ryhmän jumppahetken jälkeen kokoonnutaan yhdessä tee- tai kahvihetkeen. Viimeisellä kerralla keväällä olivat mukana Tapio Rautalahti (vas.), Pentti Hietaniemi, Tarja Kivistö, Margit Lehto, Reino Vainionpää, Liisa Vaali ja Tapio Veikkola sekä kahvivastaavana toiminut Kaija Ilander (tiskin takana)

Riikka Tallila

– Parkinson ja AVH-ryhmän jumppahetken jälkeen kokoonnutaan yhdessä tee- tai kahvihetkeen. Viimeisellä kerralla keväällä olivat mukana Tapio Rautalahti (vas.), Pentti Hietaniemi, Tarja Kivistö, Margit Lehto, Reino Vainionpää, Liisa Vaali ja Tapio Veikkola sekä kahvivastaavana toiminut Kaija Ilander (tiskin takana)

– Parkinson ja AVH-ryhmän jumppahetken jälkeen kokoonnutaan yhdessä tee- tai kahvihetkeen. Viimeisellä kerralla keväällä olivat mukana Tapio Rautalahti (vas.), Pentti Hietaniemi, Tarja Kivistö, Margit Lehto, Reino Vainionpää, Liisa Vaali ja Tapio Veikkola sekä kahvivastaavana toiminut Kaija Ilander (tiskin takana)

Riikka Tallila

Kun Par­kin­son ja AVH-ryh­mä­läi­set eli ai­von­ve­ren­kier­to­häi­ri­ön lä­pi­käy­neet ovat jum­pan­neet oh­jaa­jan­sa fy­si­o­te­ra­peut­ti Lii­sa Vaa­lin joh­dol­la kan­sa­lai­so­pis­ton kurs­sil­la, ko­koon­nu­taan joka ker­ta tee- tai kah­vi­het­keen ja vaih­de­taan kuu­lu­mi­set.

Ky­sy­tääs kau­pun­gin­joh­ta­jal­ta

1. Mikä oli­si ole­tet­tu kiin­teis­tö­ve­ro­tuot­to kau­pun­gil­le kaik­kien suun­nit­teil­la ole­vien tuu­li­voi­ma­puis­to­jen to­den­tu­es­sa?