Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Uutiset
10.8.2026 11.57

Kolme rinnakkaisluokkaa kutoselle

Vir­roil­la kou­lu­työ al­kaa tiis­tai­na 11. elo­kuu­ta. Vir­tain yh­te­näis­kou­lun kas­va­tus- ja ope­tus­joh­ta­ja Kat­ri Ran­ta­la to­te­aa, et­tä suu­rin muu­tos täl­le al­ka­val­le lu­ku­kau­del­le on Ko­ta­lan kou­lun lak­kaut­ta­mi­nen.
Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Kuvituskuva/Piia Hirviniemi

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Kuvituskuva/Piia Hirviniemi

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Kuvituskuva/Piia Hirviniemi

Uutiset
9.8.2026 7.30

MLL:n vapaaehtoiset turvaavat kouluteitä koulujen alkaessa

Yli 1000 Man­ner­hei­min Las­ten­suo­je­lu­lii­ton va­paa­eh­tois­ta päi­vys­tää kou­lu­jen lä­hei­syy­des­sä eri puo­lil­la Suo­mea lu­ku­vuo­den al­ka­es­sa. Huo­mi­o­lii­vei­hin pu­keu­tu­neet va­paa­eh­toi­set muis­tut­ta­vat au­toi­li­joi­ta ja mui­ta tien­käyt­tä­jiä hi­das­ta­maan vauh­tia, kun lap­set il­mes­ty­vät lii­ken­tee­seen ke­sä­lo­man jäl­keen.
Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Uutiset
8.8.2026 6.37

Saksofo­nin­soittaja metsämaisemassa koristaa Ihamäkien autokatosta

Kun Ag­niesz­ka Wa­genb­reth poh­ti, mis­tä löy­tyi­si sei­nä graf­fi­tin te­ke­mi­seen Vir­roil­la, vas­ta­si hä­nen ku­va­tai­de­kurs­sil­la käy­vä Ir­me­li Iha­mä­ki heil­tä löy­ty­vän.
Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Kuvituskuva/Riikka Tallila

Uutiset
7.8.2026 16.14

Tiestön korjausvelka uhkaa karata käsistä

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Kuvituskuva/Riikka Tallila

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Kuvituskuva/Riikka Tallila

Val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­riö jul­kai­si 6. elo­kuu­ta. eh­do­tuk­sen­sa val­ti­on ta­lou­sar­vi­ok­si vuo­del­le 2027. Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riö esit­ti sa­ma­na päi­vä­nä hal­lin­no­na­lan­sa ta­lou­sar­vi­oeh­do­tuk­sen­sa vuo­del­le 2027.Suo­men Tie­yh­dis­tys pi­tää val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­ön eh­do­tus­ta kak­si­ja­koi­se­na. Maan­tei­den osal­ta ke­hi­tys on erit­täin huo­les­tut­ta­va, yk­si­tyis­tei­den val­ti­o­na­vus­tus­ten osal­ta jo­kai­nen li­sä­eu­ro on tar­peen.
Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Tuija Veija

Uutiset
7.8.2026 9.00

Yli honkain korpirastas sukeltaa Einari Vuorelan elämään

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Tuija Veija

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Tuija Veija

Kun tie­to­kir­jai­li­ja ja kir­jal­li­suu­den tut­ki­ja Mil­la Pel­to­nen huo­ma­si, et­tä ru­noi­li­ja Ei­na­ri Vuo­re­las­ta ei löy­ty­nyt elä­mä­ker­taa, hän päät­ti teh­dä sen it­se. Syn­tyi kir­ja Yli hon­kain kor­pi­ras­tas – Ei­na­ri Vuo­re­lan elä­mä ja ru­nous.
Uutiset
6.8.2026 15.53

Vesirokkorokote maksutta kaikille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa

Kan­sal­li­nen ro­ko­tu­soh­jel­ma laa­je­ni elo­kuun alus­sa: nyt ve­si­rok­ko­ro­ko­tet­ta tar­jo­taan kai­kil­le, jot­ka ei­vät ole sai­ras­ta­neet ve­si­rok­koa tai saa­neet kah­ta ve­si­rok­ko­ro­ko­tus­ta.
Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Marko Kelo

Uutiset
6.8.2026 7.30

Uutta tietoa hyytelö­sam­ma­le­läimestä

Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Marko Kelo

Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Marko Kelo

Vaik­ka hyy­te­lö­sam­ma­le­läin on he­rät­tä­nyt le­vi­tes­sään pal­jon huo­mi­o­ta, sii­tä tie­de­tään mel­ko vä­hän. Ko­ke­mä­en­jo­en ve­sis­tön ve­sien­suo­je­lu­yh­dis­tyk­sen ja Va­na­ja­ve­si­kes­kuk­sen hank­kees­sa on tut­kit­tu hyy­te­lö­sam­ma­le­läi­men le­vin­nei­syyt­tä ja sen syi­tä Pir­kan­maan alu­eel­la.
Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Uutiset
5.8.2026 11.22

Tervahaudan polttaminen ei ole hätäisten hommaa

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Ter­va­hau­ta syt­tyi Pe­rin­ne­ky­läs­sä juh­lal­li­sin me­noin lau­an­tai­na 1. elo­kuu­ta Vir­tain Li­ons klu­bin toi­mes­ta ja vä­keä oli run­saas­ti ta­pah­tu­maa seu­raa­mas­sa.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry

Uutiset
5.8.2026 11.10

Suomalaiset hyväksyvät osaamiseen perustuvat tuloerot

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry

Suo­ma­lai­set hy­väk­sy­vät osaa­mi­seen ja ah­ke­ruu­teen pe­rus­tu­vat palk­ka­e­rot, vaik­ka niuk­ka enem­mis­tö pi­tää tu­lo­e­ro­ja edel­leen lii­an suu­ri­na, sel­vi­ää EVAn ke­vään 2026 Ar­vo- ja asen­ne­tut­ki­muk­ses­ta.
Pääkirjoitus
5.8.2026 10.23

Ekaluokkaisia vähemmän koko Suomessa

En­si vii­kol­la saam­me al­kaa seu­ra­ta myös ylei­sur­hei­lun EM-ki­so­ja, jois­sa näh­dään pai­kal­lis­vä­ri­ä­kin He­le­na Le­vee­lah­den osal­lis­tu­es­sa ki­saan. Bir­ming­ha­min EM-kil­pai­lut al­ka­vat maa­nan­tai­na 10. elo­kuu­ta.
Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Kuvat Virtain Seura

Uutiset
4.8.2026 20.30

Kesäretki vei Keuruulle ja Pihlajavedelle

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Kuvat Virtain Seura

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Kuvat Virtain Seura

Il­ta­päi­väl­lä seu­rue osal­lis­tui Kult­tuu­ri­ta­lo Ki­ma­ras­sa FT, tie­to­kir­jai­li­ja Mil­la Pel­to­sen Yli hon­kain kor­pi­ras­tas – Ei­na­ri Vuo­re­lan elä­mä ja ru­nous -kir­jan jul­kis­ta­mis­ti­lai­suu­teen. Ti­lai­suu­des­sa Vir­tain Seu­ran pu­heen­joh­ta­ja Juk­ka Vei­ja ja sih­tee­ri Riit­ta Kam­mo­nen on­nit­te­li­vat Mil­la Pel­tos­ta uu­den te­ok­sen il­mes­ty­mi­sen joh­dos­ta.
Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
4.8.2026 13.00

Vaskuunjärven ympäripyöräilyssä 13 osallistujaa

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Pit­kät pe­rin­teet omaa­vaan Vas­kuun ym­pä­ri­pyö­räi­lyyn osal­lis­tui täl­lä ker­taa 13 pyö­räi­li­jää noin 14,5 ki­lo­met­rin pi­tui­sel­le mat­kal­le. Useil­la oli säh­kö­a­vus­tei­nen pyö­rä, mut­ta oli jou­kos­sa myös pe­rin­tei­sen pyö­räi­lyn kan­nat­ta­jia.
Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Kuvat Keijo Koro

Uutiset
4.8.2026 10.56

Härköskylän Metsästysseura juhli 80-vuotista taivaltaan yhteispeijaisissa

Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Kuvat Keijo Koro

Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Kuvat Keijo Koro

Här­kös­ky­län Met­säs­tys­seu­ra ry juh­li 80-vuo­tis­ta tai­val­taan yh­teis­pei­jais­ten mer­keis­sä. Paik­ka­na oli Kor­ve­no­jan nuo­ri­so­seu­ran tont­ti, jol­la si­jait­see Vir­tain Met­säs­tys­seu­ran ra­ken­ta­ma mo­ni­toi­mi­kes­kus.
Lukijalta
4.8.2026 10.40

Mielipide | Nuorten mielenterveyttä ei voi korjata yksin, yhteiskunnan on muututtava

Jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa kes­ki­ty­tään usein oi­rei­siin. Jo­not psy­ki­at­ri­seen hoi­toon, di­ag­noo­sit ja re­surs­si­pu­la. Nämä ovat tär­kei­tä, mut­ta ne ei­vät ker­ro koko to­tuut­ta.
Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
3.8.2026 16.31

Lämärikisa yksi iltatorin vetonauloista

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Kuvat Riikka Tallila

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Kuvat Riikka Tallila

Ke­sän vii­mei­nen il­ta­to­ri jär­jes­tet­tiin per­jan­tai­na 31. hei­nä­kuu­ta. Kun­non ve­si­sa­de saa­tiin pari tun­tia en­nen ta­pah­tu­maa, ja vie­lä tun­tia ai­em­min näyt­ti il­ma tum­man myrs­kyi­säl­tä. Juu­ri en­nen kel­lo 16, avau­tui pil­vien lo­mas­ta au­rin­koi­nen tai­vas ja kol­mi­tun­ti­nen oh­jel­ma saa­tiin vie­tyä läpi il­man ve­si­pi­sa­raa­kaan.
Helena Leveelahtea muistettiin iltatorilla Kalevan kisoissa voitetun kiekon suomenmestaruuden ansiosta. Helenaa haastattelemassa Keijo Leppänen ja onnittelemassa myös torijärjestelyissä mukana ollut Pekka Tamminen. Leveelahden kanssa lavalla oli myös hänen jakutianlaika Lena.

Helena Leveelahtea muistettiin iltatorilla Kalevan kisoissa voitetun kiekon suomenmestaruuden ansiosta. Helenaa haastattelemassa Keijo Leppänen ja onnittelemassa myös torijärjestelyissä mukana ollut Pekka Tamminen. Leveelahden kanssa lavalla oli myös hänen jakutianlaika Lena.

Riikka Tallila

Uutiset
3.8.2026 16.20

Tekemisestä pitää nauttia täysillä

Helena Leveelahtea muistettiin iltatorilla Kalevan kisoissa voitetun kiekon suomenmestaruuden ansiosta. Helenaa haastattelemassa Keijo Leppänen ja onnittelemassa myös torijärjestelyissä mukana ollut Pekka Tamminen. Leveelahden kanssa lavalla oli myös hänen jakutianlaika Lena.

Helena Leveelahtea muistettiin iltatorilla Kalevan kisoissa voitetun kiekon suomenmestaruuden ansiosta. Helenaa haastattelemassa Keijo Leppänen ja onnittelemassa myös torijärjestelyissä mukana ollut Pekka Tamminen. Leveelahden kanssa lavalla oli myös hänen jakutianlaika Lena.

Riikka Tallila

Helena Leveelahtea muistettiin iltatorilla Kalevan kisoissa voitetun kiekon suomenmestaruuden ansiosta. Helenaa haastattelemassa Keijo Leppänen ja onnittelemassa myös torijärjestelyissä mukana ollut Pekka Tamminen. Leveelahden kanssa lavalla oli myös hänen jakutianlaika Lena.

Helena Leveelahtea muistettiin iltatorilla Kalevan kisoissa voitetun kiekon suomenmestaruuden ansiosta. Helenaa haastattelemassa Keijo Leppänen ja onnittelemassa myös torijärjestelyissä mukana ollut Pekka Tamminen. Leveelahden kanssa lavalla oli myös hänen jakutianlaika Lena.

Riikka Tallila

Vir­to­lais­kie­kon­heit­tä­jä He­le­na Le­vee­lah­tea muis­tet­tiin il­ta­to­ril­la Ka­le­van ki­sois­sa voi­te­tun kie­kon suo­men­mes­ta­ruu­den an­si­os­ta.
Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Uutiset
1.8.2026 4.24

Pajusen tilalle nousee energi­ao­ma­va­rainen navetta

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Mer­vi ja Pek­ka Nie­men pyö­rit­tä­mäl­lä Pa­ju­sen ti­lal­la Äi­jän­ne­val­la käy hei­nä­kuus­sa vils­ke, kun uu­si na­vet­ta­ra­ken­nus nou­see ri­va­kas­ti ja nä­ky­vää on saa­tu ai­kaan no­pe­as­ti.
Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Uutiset
31.7.2026 15.19

Raskintie sortui ja korjattiin nopeasti

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Lau­an­tain ja sun­nun­tai­yön sa­teet kat­kai­si­vat Hau­huun Ras­kin­tien Ma­ja­lah­den ui­ma- ja ve­ne­ran­nan koh­dal­la var­hain aa­mul­la 19. hei­nä­kuu­ta. 13 kiin­teis­töä jäi mot­tiin Ras­kin­tie lop­pu­pääs­sä.
Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
31.7.2026 10.35

Oras Tynkkynen pyöräili kohtaamaan ihmisiä

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

– Nyt ol­laan voi­ton jo puo­lel­la, vas­ta­si Vih­rei­den edus­kun­ta­ryh­män pu­heen­joh­ta­ja, kan­sa­ne­dus­ta­ja Oras Tynk­ky­nen, joka pyö­räi­li ei­len tors­tai­na Kih­ni­öl­tä Vir­roil­le.
Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tuija Veija

Uutiset
31.7.2026 6.30

Kesäpassi lisää tietoisuutta kylien tapahtumista

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tuija Veija

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tuija Veija

Vir­tain ky­lien ke­sä­pas­si lan­see­rat­tiin ke­sä­kuun puo­les­sa vä­lis­sä ja nii­tä on ol­lut sii­tä läh­tien ja­os­sa osas­sa ky­lien ta­pah­tu­mia sekä oma­toi­mi­pis­teil­lä.
Uutiset
30.7.2026 12.00

Ollinkivi tyhjäksi elokuun loppuun mennessä

Asun­to Oy Ol­lin­ki­vi Vir­rat on ase­tet­tu kon­kurs­siin 21. hei­nä­kuu­ta. Pir­kan­maan kä­rä­jä­oi­keus on mää­rän­nyt Ol­lin­ki­ven pe­sän­hoi­ta­jak­si asi­a­na­ja­ja, va­ra­tuo­ma­ri Is­mo Sil­lan­pään.

Kuvituskuva

Uutiset
30.7.2026 10.30

Virroilla työllisyys koheni hivenen

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Vir­roil­la työ­tä vail­la oli 250 hen­ki­löä, joka on 10,1 pro­sent­tia työ­voi­mas­ta. Mää­rä on hie­man al­hai­sem­pi kuin kuu­kaut­ta ai­kai­sem­min, jol­loin työ­tä haki 257 ih­mis­tä. Vuo­den ta­kai­seen ti­lan­tee­seen ver­rat­tu­na kas­vua on 14 pro­sent­tia, eli 31 hen­ki­löä.
Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Kuvituskuva

Uutiset
30.7.2026 7.00

Ravintolailloista tingitään festareiden vuoksi

Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Kuvituskuva

Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Kuvituskuva

Di­gi­pank­ki Re­vo­lu­tin teet­tä­mäs­tä ku­lut­ta­ja­ky­se­lys­tä sel­vi­ää, et­tä joka kol­mas suo­ma­lai­nen on käyt­tä­nyt fes­ti­vaa­liin tai kon­sert­tiin enem­män ra­haa kuin oli­si ta­lou­del­li­ses­ti ol­lut jär­ke­vää. Lä­hes puo­let suo­ma­lai­sis­ta eli 46 pro­sent­tia oli­si val­mis vä­hen­tä­mään ra­vin­to­las­sa syö­mis­tä voi­dak­seen käyt­tää ra­haa live-elä­myk­siin.
Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

AI Juri Laurila

Uutiset
29.7.2026 15.28

Metsälakia uudistettaessa on vahvistettava myös metsänomistajien oikeusturvaa

Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

AI Juri Laurila

Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

AI Juri Laurila

Met­sä­am­mat­ti­lais­ten ver­kos­to on toi­mit­ta­nut maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri­öl­le lau­sun­ton­sa met­sä­lain uu­dis­ta­mi­ses­ta. Ver­kos­to pi­tää hal­li­tuk­sen esi­tys­tä pää­o­sin on­nis­tu­nee­na, mut­ta kat­soo, et­tä la­kiu­u­dis­tuk­ses­sa on sa­mal­la vah­vis­tet­ta­va met­sä­no­mis­ta­jien ja met­sä­am­mat­ti­lais­ten oi­keus­tur­vaa muut­tu­nees­sa toi­min­ta­ym­pä­ris­tös­sä.
Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Tiina Leveelahti

Uutiset
29.7.2026 11.00

Helena Leveelahti juhli kiekkokultaa

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Tiina Leveelahti

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Tiina Leveelahti

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den He­le­na Le­vee­lah­ti hal­lit­si nais­ten kie­kon­heit­to­kil­pai­lua Ka­le­van Ki­sois­sa Jy­väs­ky­läs­sä vii­me vii­kon per­jan­tai­na.
Pääkirjoitus
29.7.2026 9.21

Ikävistäkin asioista kaivataan tietoa

Hei­nä­kuu al­kaa ol­la ta­pu­tel­tu, mut­ta ke­sää on edel­leen jäl­jel­lä, ei­kä pai­kal­li­nen ta­pah­tu­ma­tar­jon­ta­kaan hui­laa. Per­jan­tai­na voi suun­na­ta ke­sän vii­mei­sel­le oh­jel­mal­li­sel­le il­ta­to­ril­le ja lau­an­tai­na on mah­dol­li­suus pyö­räil­lä Vas­kuun­jär­ven ym­pä­ri 14 ki­lo­met­riä ja vie­lä eh­tii hy­vin seu­raa­maan ter­va­hau­dan polt­toa Pe­rin­ne­ky­lään. Siel­lä on lap­sil­le lu­vas­sa ter­va­vi­sa­pol­ku­kin.
– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

Tuija Veija

Uutiset
29.7.2026 3.00

Kuulokoje turvaa hyvää vanhuutta

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

Tuija Veija

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

Tuija Veija

– Mi­nua hier­tää se, et­tä ikäih­mis­ten kuu­lon heik­ke­ne­mis­tä ei seu­lo­ta ei­kä hoi­de­ta. Yli 75-vuo­ti­ais­ta noin 70 pro­sent­tia on huo­no­kuu­loi­sia. Kuu­lo al­kaa hei­ke­tä lä­hes jo­kai­sel­la vii­den­kym­me­nen ikä­vuo­den jäl­keen. Esi­mer­kik­si hoi­va­ko­deis­sa oli­si syy­tä kiin­nit­tää enem­män huo­mi­o­ta kuu­lo­a­si­oi­hin, pai­not­taa kor­va­lää­kä­ri Eli­na Ryt­sö­lä.
Uutiset
28.7.2026 15.54

Työsuo­je­luil­moitus tekeillä

Tois­sa vii­kol­la Vir­roil­la ja Ruo­ve­del­lä vie­rail­lut Suo­men Lähi- ja pe­rus­hoi­ta­ja­liit­to Su­Per ry so­pi­mu­sa­si­an­tun­ti­ja Nii­na Lai­ti­nen ker­too, et­tä vie­rai­lul­la tul­lei­siin asi­oi­hin liit­ty­en, on ju­ris­ti par­hail­laan käy­mäs­sä läpi Pih­la­ja­lin­na Ter­vey­del­tä tul­lut­ta vas­taus­ta.
Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Palstat
28.7.2026 13.50

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Keskustan ala-asteelle pyrki enemmän kuin mahtui

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Opet­ta­ja­ti­lan­teen ker­rot­tiin ole­van mel­ko hyvä, ja et­tä ai­no­as­taan yk­si lu­ke­mis-ja kir­joi­tus­häi­ri­öis­ten op­pi­lai­den eri­tyi­so­pet­ta­jan vir­ka jäi täyt­tä­mät­tä, vaik­ka se oli use­am­man ker­ran ha­et­ta­va­na.
S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

Tuija Veija

Uutiset
28.7.2026 10.01

Laakeririkko pysäytti Tarjanne-laivan

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

Tuija Veija

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

Tuija Veija

– Tar­jan­ne-lai­van höy­ry­tes­sä Tam­pe­reel­ta koh­ti Vir­tai­ta per­jan­tai­na hie­man Mu­ro­leen ka­na­van jäl­keen lai­van al­ku­pe­räi­ses­tä 118 vuot­ta van­has­ta höy­ry­ko­nees­ta rik­kou­tui laa­ke­ri, ker­too kap­tee­ni Jari Nie­mi Ho­pe­a­lin­jat Oy:stä.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Kuvituskuva/Piia Hirviniemi

Uutiset
9.8.2026 7.30

MLL:n vapaaehtoiset turvaavat kouluteitä koulujen alkaessa

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Kuvituskuva/Piia Hirviniemi

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Kuvituskuva/Piia Hirviniemi

Yli 1000 Man­ner­hei­min Las­ten­suo­je­lu­lii­ton va­paa­eh­tois­ta päi­vys­tää kou­lu­jen lä­hei­syy­des­sä eri puo­lil­la Suo­mea lu­ku­vuo­den al­ka­es­sa. Huo­mi­o­lii­vei­hin pu­keu­tu­neet va­paa­eh­toi­set muis­tut­ta­vat au­toi­li­joi­ta ja mui­ta tien­käyt­tä­jiä hi­das­ta­maan vauh­tia, kun lap­set il­mes­ty­vät lii­ken­tee­seen ke­sä­lo­man jäl­keen.
Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Uutiset
8.8.2026 6.37

Saksofo­nin­soittaja metsämaisemassa koristaa Ihamäkien autokatosta

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Kun Ag­niesz­ka Wa­genb­reth poh­ti, mis­tä löy­tyi­si sei­nä graf­fi­tin te­ke­mi­seen Vir­roil­la, vas­ta­si hä­nen ku­va­tai­de­kurs­sil­la käy­vä Ir­me­li Iha­mä­ki heil­tä löy­ty­vän.
Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Tuija Veija

Uutiset
7.8.2026 9.00

Yli honkain korpirastas sukeltaa Einari Vuorelan elämään

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Tuija Veija

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Tuija Veija

Kun tie­to­kir­jai­li­ja ja kir­jal­li­suu­den tut­ki­ja Mil­la Pel­to­nen huo­ma­si, et­tä ru­noi­li­ja Ei­na­ri Vuo­re­las­ta ei löy­ty­nyt elä­mä­ker­taa, hän päät­ti teh­dä sen it­se. Syn­tyi kir­ja Yli hon­kain kor­pi­ras­tas – Ei­na­ri Vuo­re­lan elä­mä ja ru­nous.
Tänä kesänä ELY-keskus on tehnyt PoKon hankkeille päätöksiä 13 kappaletta, joista Virroille kolme. Yksi niistä Pohjois-Hämeen Urheiluautoilijoille. Yhdistys tekee entisen tilalle hanketuen avulla uuden kerhotilan.

Tänä kesänä ELY-keskus on tehnyt PoKon hankkeille päätöksiä 13 kappaletta, joista Virroille kolme. Yksi niistä Pohjois-Hämeen Urheiluautoilijoille. Yhdistys tekee entisen tilalle hanketuen avulla uuden kerhotilan.

Sanna Keihänen

Uutiset
16.8.2025 6.10

Yleishyödyllinen investointituki Pohjois-Hämeen Urheilu­au­toi­li­joille

Tänä kesänä ELY-keskus on tehnyt PoKon hankkeille päätöksiä 13 kappaletta, joista Virroille kolme. Yksi niistä Pohjois-Hämeen Urheiluautoilijoille. Yhdistys tekee entisen tilalle hanketuen avulla uuden kerhotilan.

Tänä kesänä ELY-keskus on tehnyt PoKon hankkeille päätöksiä 13 kappaletta, joista Virroille kolme. Yksi niistä Pohjois-Hämeen Urheiluautoilijoille. Yhdistys tekee entisen tilalle hanketuen avulla uuden kerhotilan.

Sanna Keihänen

Tänä kesänä ELY-keskus on tehnyt PoKon hankkeille päätöksiä 13 kappaletta, joista Virroille kolme. Yksi niistä Pohjois-Hämeen Urheiluautoilijoille. Yhdistys tekee entisen tilalle hanketuen avulla uuden kerhotilan.

Tänä kesänä ELY-keskus on tehnyt PoKon hankkeille päätöksiä 13 kappaletta, joista Virroille kolme. Yksi niistä Pohjois-Hämeen Urheiluautoilijoille. Yhdistys tekee entisen tilalle hanketuen avulla uuden kerhotilan.

Sanna Keihänen

Elin­voi­ma ja pi­to­voi­ma ovat sa­no­ja, jot­ka vilk­ku­vat tääl­lä Ylä-Pir­kan­maal­la­kin, kun suun­ni­tel­laan ja ke­hi­tel­lään tu­le­vaa. Stra­te­gi­at laa­di­taan usein laa­joil­la pens­se­lin ve­doil­la, mut­ta nii­den al­le kyt­key­tyy usei­ta pie­niä, konk­reet­ti­sia, ih­mis­ten ko­koi­sia te­ko­ja.
Eila Kalliomäki (vas.), Timo Wenell ja Tauno Vuorenmaa kuuntelivat Pentti Havangan (toinen vas.) ihmettelyä haudanhoitomaksujen korottamisesta.

Eila Kalliomäki (vas.), Timo Wenell ja Tauno Vuorenmaa kuuntelivat Pentti Havangan (toinen vas.) ihmettelyä haudanhoitomaksujen korottamisesta.

Kuvat Tuija Veija

Uutiset
16.1.2026 15.31

Hautapaikkamaksut puhuttivat kirkkovaltuustoa

Eila Kalliomäki (vas.), Timo Wenell ja Tauno Vuorenmaa kuuntelivat Pentti Havangan (toinen vas.) ihmettelyä haudanhoitomaksujen korottamisesta.

Eila Kalliomäki (vas.), Timo Wenell ja Tauno Vuorenmaa kuuntelivat Pentti Havangan (toinen vas.) ihmettelyä haudanhoitomaksujen korottamisesta.

Kuvat Tuija Veija

Eila Kalliomäki (vas.), Timo Wenell ja Tauno Vuorenmaa kuuntelivat Pentti Havangan (toinen vas.) ihmettelyä haudanhoitomaksujen korottamisesta.

Eila Kalliomäki (vas.), Timo Wenell ja Tauno Vuorenmaa kuuntelivat Pentti Havangan (toinen vas.) ihmettelyä haudanhoitomaksujen korottamisesta.

Kuvat Tuija Veija

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan kirk­ko­val­tuus­ton ko­kous pi­det­tiin Vir­tain seu­ra­kun­ta­ta­lol­la tors­tai­na 15. tam­mi­kuu­ta.
Uutiset
23.6.2026 16.24

Elinvoi­ma­oh­jelmassa Onnistuva Virrat

Uu­den elin­voi­ma­oh­jel­man val­mis­te­lu aloi­tet­tiin jo vii­me vuon­na, jol­loin kau­pun­gin ki­vi­ja­loik­si tun­nis­tet­tiin osaa­va ja mo­ti­voi­tu­nut hen­ki­lös­tö, ter­ve ta­lous sekä uu­dis­tu­mis­ky­kyi­nen toi­min­ta­kult­tuu­ri.
Heikki Koro maalasi muotokuvan Teuvo Saavalaisesta, joka oli hänelle rakas ja tärkeä opettaja.

Heikki Koro maalasi muotokuvan Teuvo Saavalaisesta, joka oli hänelle rakas ja tärkeä opettaja.

Kuvat Tuija Veija

Uutiset
6.6.2026 12.00

Heikki Koron Mielikuvia Virinässä

Heikki Koro maalasi muotokuvan Teuvo Saavalaisesta, joka oli hänelle rakas ja tärkeä opettaja.

Heikki Koro maalasi muotokuvan Teuvo Saavalaisesta, joka oli hänelle rakas ja tärkeä opettaja.

Kuvat Tuija Veija

Heikki Koro maalasi muotokuvan Teuvo Saavalaisesta, joka oli hänelle rakas ja tärkeä opettaja.

Heikki Koro maalasi muotokuvan Teuvo Saavalaisesta, joka oli hänelle rakas ja tärkeä opettaja.

Kuvat Tuija Veija

Gal­le­ria Vi­ri­näs­sä avau­tui vii­me vii­kol­la vir­to­lais­läh­töi­sen tai­tei­li­ja Heik­ki Ko­ron näyt­te­ly, jos­sa on esil­lä maa­lauk­sia sekä muu­ta­mia puu­töi­tä.
Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Uutiset
10.8.2026 11.57

Kolme rinnakkaisluokkaa kutoselle

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Vir­roil­la kou­lu­työ al­kaa tiis­tai­na 11. elo­kuu­ta. Vir­tain yh­te­näis­kou­lun kas­va­tus- ja ope­tus­joh­ta­ja Kat­ri Ran­ta­la to­te­aa, et­tä suu­rin muu­tos täl­le al­ka­val­le lu­ku­kau­del­le on Ko­ta­lan kou­lun lak­kaut­ta­mi­nen.
Versu Pulling Teamiin kuuluvat Tuomas Lätin (kesk.) lisäksi päämekaanikko Teemu Koivuluoma (vas.) sekä Heikki Rita-Kasari, joka ajaa myös Pikkumustalla, mutta kevyemmässä 6 000 kilon painoluokassa. Tiimin kuulumisia voi seurata Versu Pulling Teamin Facebookista.

Versu Pulling Teamiin kuuluvat Tuomas Lätin (kesk.) lisäksi päämekaanikko Teemu Koivuluoma (vas.) sekä Heikki Rita-Kasari, joka ajaa myös Pikkumustalla, mutta kevyemmässä 6 000 kilon painoluokassa. Tiimin kuulumisia voi seurata Versu Pulling Teamin Facebookista.

Kuvat Versu Pulling Team

Uutiset
30.9.2024 11.20

Mestarin valtikka matkasi vihdoin Virroille

Versu Pulling Teamiin kuuluvat Tuomas Lätin (kesk.) lisäksi päämekaanikko Teemu Koivuluoma (vas.) sekä Heikki Rita-Kasari, joka ajaa myös Pikkumustalla, mutta kevyemmässä 6 000 kilon painoluokassa. Tiimin kuulumisia voi seurata Versu Pulling Teamin Facebookista.

Versu Pulling Teamiin kuuluvat Tuomas Lätin (kesk.) lisäksi päämekaanikko Teemu Koivuluoma (vas.) sekä Heikki Rita-Kasari, joka ajaa myös Pikkumustalla, mutta kevyemmässä 6 000 kilon painoluokassa. Tiimin kuulumisia voi seurata Versu Pulling Teamin Facebookista.

Kuvat Versu Pulling Team

Versu Pulling Teamiin kuuluvat Tuomas Lätin (kesk.) lisäksi päämekaanikko Teemu Koivuluoma (vas.) sekä Heikki Rita-Kasari, joka ajaa myös Pikkumustalla, mutta kevyemmässä 6 000 kilon painoluokassa. Tiimin kuulumisia voi seurata Versu Pulling Teamin Facebookista.

Versu Pulling Teamiin kuuluvat Tuomas Lätin (kesk.) lisäksi päämekaanikko Teemu Koivuluoma (vas.) sekä Heikki Rita-Kasari, joka ajaa myös Pikkumustalla, mutta kevyemmässä 6 000 kilon painoluokassa. Tiimin kuulumisia voi seurata Versu Pulling Teamin Facebookista.

Kuvat Versu Pulling Team

Vir­to­lai­nen Tuo­mas Lät­ti nap­pa­si trac­tor pul­lin­gin Farm Sport 10 000 kg -pai­no­luo­kan Suo­men­mes­ta­ruu­den Ka­la­jo­el­la elo­kuus­sa.
Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Kuvituskuva/Riikka Tallila

Uutiset
7.8.2026 16.14

Tiestön korjausvelka uhkaa karata käsistä

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Kuvituskuva/Riikka Tallila

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Kuvituskuva/Riikka Tallila

Val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­riö jul­kai­si 6. elo­kuu­ta. eh­do­tuk­sen­sa val­ti­on ta­lou­sar­vi­ok­si vuo­del­le 2027. Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riö esit­ti sa­ma­na päi­vä­nä hal­lin­no­na­lan­sa ta­lou­sar­vi­oeh­do­tuk­sen­sa vuo­del­le 2027.Suo­men Tie­yh­dis­tys pi­tää val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­ön eh­do­tus­ta kak­si­ja­koi­se­na. Maan­tei­den osal­ta ke­hi­tys on erit­täin huo­les­tut­ta­va, yk­si­tyis­tei­den val­ti­o­na­vus­tus­ten osal­ta jo­kai­nen li­sä­eu­ro on tar­peen.
Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Uutiset
5.8.2026 11.22

Tervahaudan polttaminen ei ole hätäisten hommaa

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Ter­va­hau­ta syt­tyi Pe­rin­ne­ky­läs­sä juh­lal­li­sin me­noin lau­an­tai­na 1. elo­kuu­ta Vir­tain Li­ons klu­bin toi­mes­ta ja vä­keä oli run­saas­ti ta­pah­tu­maa seu­raa­mas­sa.
Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Kuvat Virtain Seura

Uutiset
4.8.2026 20.30

Kesäretki vei Keuruulle ja Pihlajavedelle

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Kuvat Virtain Seura

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Kuvat Virtain Seura

Il­ta­päi­väl­lä seu­rue osal­lis­tui Kult­tuu­ri­ta­lo Ki­ma­ras­sa FT, tie­to­kir­jai­li­ja Mil­la Pel­to­sen Yli hon­kain kor­pi­ras­tas – Ei­na­ri Vuo­re­lan elä­mä ja ru­nous -kir­jan jul­kis­ta­mis­ti­lai­suu­teen. Ti­lai­suu­des­sa Vir­tain Seu­ran pu­heen­joh­ta­ja Juk­ka Vei­ja ja sih­tee­ri Riit­ta Kam­mo­nen on­nit­te­li­vat Mil­la Pel­tos­ta uu­den te­ok­sen il­mes­ty­mi­sen joh­dos­ta.
23.6.2026 15.30

Kuka heistä on Virtain Karhu 2026?

Ai­em­mis­ta vuo­sis­ta poi­ke­ten en­nak­ko­ää­nes­tys­tä ei jär­jes­te­tä, vaan var­si­nai­nen ää­nes­tys ta­pah­tuu Ko­ta­lan Kar­hu­mark­ki­noil­la Ko­ta­la-ta­lol­la sun­nun­tai­na 5. hei­nä­kuu­ta.

Kuvat Tuija Veija

23.7.2026 15.55

Killinkosken kerrostalot asetettiin konkurssiin

Kuvat Tuija Veija

Kuvat Tuija Veija

Tun­nel­ma Kil­lin­ki­ven pi­ha­maal­la oli tiis­tai-il­ta­päi­väl­lä jän­nit­ty­nyt, kun jouk­ko ta­lo­yh­ti­ön asuk­kai­ta odot­te­li tie­toa tu­le­vas­ta. Osa oli sel­väs­ti jär­kyt­ty­nei­tä, osa heit­te­li il­moil­le mus­taa huu­mo­ria.
Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

20.7.2026 13.47

Kalettomanlahden uimaranta suljettiin varotoimenpiteenä

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­ta on sul­jet­tu tois­tai­sek­si mah­dol­li­sen jä­te­ve­den yli­vuo­don vuok­si, tie­do­tet­tiin Vir­tain kau­pun­gin in­ter­net­si­vuil­la tä­nään maa­nan­tai­aa­mu­na 20. hei­nä­kuu­ta.
10.5.2026 18.30

Tekoäly avuksi lasten palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedon käsittelyyn

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ote­taan käyt­töön te­ko­ä­ly­rat­kai­su las­ten pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­nin yh­teen­ve­don kä­sit­te­lys­sä.
Uutiset
6.8.2026 15.53

Vesirokkorokote maksutta kaikille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa

Kan­sal­li­nen ro­ko­tu­soh­jel­ma laa­je­ni elo­kuun alus­sa: nyt ve­si­rok­ko­ro­ko­tet­ta tar­jo­taan kai­kil­le, jot­ka ei­vät ole sai­ras­ta­neet ve­si­rok­koa tai saa­neet kah­ta ve­si­rok­ko­ro­ko­tus­ta.
Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

1.6.2026 14.07

Sopeutumisen sukupolvi lentää kohti uusia tuulia

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain lu­ki­os­sa yli­op­pi­lai­ta juh­lit­tiin pe­rin­tei­sin me­noin lau­an­tai­na. Kaik­ki­aan 19 nuor­ta sai nos­taa val­ko­la­kin pää­hän­sä suo­ri­tuk­sen­sa mer­kik­si yh­te­näis­kou­lun sa­lis­sa.
Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

9.6.2026 7.00

Juhannusmarkkinat kokoavat jälleen tuhansia Perinnekylään

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Ju­han­nus­kau­pun­gin koko per­heen pe­rin­tei­nen ju­han­nus­ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään jäl­leen ju­han­nu­saat­to­na Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä.
Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
4.8.2026 13.00

Vaskuunjärven ympäripyöräilyssä 13 osallistujaa

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Pit­kät pe­rin­teet omaa­vaan Vas­kuun ym­pä­ri­pyö­räi­lyyn osal­lis­tui täl­lä ker­taa 13 pyö­räi­li­jää noin 14,5 ki­lo­met­rin pi­tui­sel­le mat­kal­le. Useil­la oli säh­kö­a­vus­tei­nen pyö­rä, mut­ta oli jou­kos­sa myös pe­rin­tei­sen pyö­räi­lyn kan­nat­ta­jia.
Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Kuvat Keijo Koro

Uutiset
4.8.2026 10.56

Härköskylän Metsästysseura juhli 80-vuotista taivaltaan yhteispeijaisissa

Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Kuvat Keijo Koro

Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Kuvat Keijo Koro

Här­kös­ky­län Met­säs­tys­seu­ra ry juh­li 80-vuo­tis­ta tai­val­taan yh­teis­pei­jais­ten mer­keis­sä. Paik­ka­na oli Kor­ve­no­jan nuo­ri­so­seu­ran tont­ti, jol­la si­jait­see Vir­tain Met­säs­tys­seu­ran ra­ken­ta­ma mo­ni­toi­mi­kes­kus.
Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Uutiset
25.8.2025 14.04



Pirkanmaan liitolle valittiin maakun­ta­val­tuuston puheenjohtajat, maakuntahallitus ja tarkas­tus­lau­takunta

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Maa­nan­tai­na 25. elo­kuu­ta Kan­ga­sal­la ko­koon­tu­nut Pir­kan­maan lii­ton maa­kun­ta­val­tuus­to va­lit­si maa­kun­ta­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jat, maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen ja tar­kas­tus­lau­ta­kun­nan jä­se­net ja va­ra­jä­se­net.
Minea Perämäki juhlistaa suomenmestaruutta perhepiirissä syksyn aikana, viralliset palkitsemiset mitaleineen järjestetään Suomen autourheilun kansallisen lajiliiton, AKK-Motorsportin toimesta laivaristeilyllä tammikuussa.

Minea Perämäki juhlistaa suomenmestaruutta perhepiirissä syksyn aikana, viralliset palkitsemiset mitaleineen järjestetään Suomen autourheilun kansallisen lajiliiton, AKK-Motorsportin toimesta laivaristeilyllä tammikuussa.

Tuija Veija

Uutiset
18.9.2024 12.09

Suomenmestari näyttää, että tytötkin pärjää

Minea Perämäki juhlistaa suomenmestaruutta perhepiirissä syksyn aikana, viralliset palkitsemiset mitaleineen järjestetään Suomen autourheilun kansallisen lajiliiton, AKK-Motorsportin toimesta laivaristeilyllä tammikuussa.

Minea Perämäki juhlistaa suomenmestaruutta perhepiirissä syksyn aikana, viralliset palkitsemiset mitaleineen järjestetään Suomen autourheilun kansallisen lajiliiton, AKK-Motorsportin toimesta laivaristeilyllä tammikuussa.

Tuija Veija

Minea Perämäki juhlistaa suomenmestaruutta perhepiirissä syksyn aikana, viralliset palkitsemiset mitaleineen järjestetään Suomen autourheilun kansallisen lajiliiton, AKK-Motorsportin toimesta laivaristeilyllä tammikuussa.

Minea Perämäki juhlistaa suomenmestaruutta perhepiirissä syksyn aikana, viralliset palkitsemiset mitaleineen järjestetään Suomen autourheilun kansallisen lajiliiton, AKK-Motorsportin toimesta laivaristeilyllä tammikuussa.

Tuija Veija

Vir­to­lai­nen 13-vuo­ti­as Mi­nea Pe­rä­mä­ki voit­ti cros­s­kar­tin suo­men­mes­ta­ruu­den 125/250cc-luo­kas­sa sel­väl­lä pis­te-erol­la seu­raa­viin.
Uutiset
17.7.2026 11.59

Onnettomuus Lieden­poh­jan­tiellä

Pir­kan­maan pe­las­tus­lai­tos tie­dot­taa, et­tä Vir­tain Lie­den­poh­jan­tiel­lä on sat­tu­nut va­ka­va lii­ken­ne­on­net­to­muus. Pe­las­tus­toi­met ovat käyn­nis­sä koh­tees­sa ja tie on sul­jet­tu on­net­to­muus­pai­kan koh­dal­ta ko­ko­naan. Li­sä­tie­to­ja odo­tet­ta­vis­sa il­ta­päi­väl­lä.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry

Uutiset
5.8.2026 11.10

Suomalaiset hyväksyvät osaamiseen perustuvat tuloerot

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry

Suo­ma­lai­set hy­väk­sy­vät osaa­mi­seen ja ah­ke­ruu­teen pe­rus­tu­vat palk­ka­e­rot, vaik­ka niuk­ka enem­mis­tö pi­tää tu­lo­e­ro­ja edel­leen lii­an suu­ri­na, sel­vi­ää EVAn ke­vään 2026 Ar­vo- ja asen­ne­tut­ki­muk­ses­ta.
Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

Palstat
25.7.2025 7.00

Mitä kuu­luu Sai­la Oja­la?

Mitä kuu­luu Sai­la Oja­la?

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

– Ke­sään kuu­luu tosi hy­vää. Keik­ko­ja on joka vii­kon­lop­pu ja toi­si­naan vii­kol­la­kin ym­pä­ri Suo­men. Töi­tä riit­tää, ja se on hie­noa, iloit­see Ret­ro­po­pin lau­la­ja Sai­la Oja­la.
Uutiset
30.7.2026 12.00

Ollinkivi tyhjäksi elokuun loppuun mennessä

Asun­to Oy Ol­lin­ki­vi Vir­rat on ase­tet­tu kon­kurs­siin 21. hei­nä­kuu­ta. Pir­kan­maan kä­rä­jä­oi­keus on mää­rän­nyt Ol­lin­ki­ven pe­sän­hoi­ta­jak­si asi­a­na­ja­ja, va­ra­tuo­ma­ri Is­mo Sil­lan­pään.
Jouko Ylä-Liedenpohjalle urheilu on rakas harrastus ja pikajuoksu lempilaji.

Jouko Ylä-Liedenpohjalle urheilu on rakas harrastus ja pikajuoksu lempilaji.

Jouko Ylä-Liedenpohjan albumi

Palstat
27.1.2026 13.11

Mitä kuu­luu Jou­ko Ylä-Lie­den­poh­ja?

Mitä kuu­luu Jou­ko Ylä-Lie­den­poh­ja?

Jouko Ylä-Liedenpohjalle urheilu on rakas harrastus ja pikajuoksu lempilaji.

Jouko Ylä-Liedenpohjalle urheilu on rakas harrastus ja pikajuoksu lempilaji.

Jouko Ylä-Liedenpohjan albumi

Jouko Ylä-Liedenpohjalle urheilu on rakas harrastus ja pikajuoksu lempilaji.

Jouko Ylä-Liedenpohjalle urheilu on rakas harrastus ja pikajuoksu lempilaji.

Jouko Ylä-Liedenpohjan albumi

– Ei­pä täs­sä kum­moi­sem­paa, elä­ke­läi­sen ar­kea. Aa­mul­la pyyk­ki­tu­pa oli va­rat­tu­na ja nyt on jo pyy­kit hoi­det­tu­na. Olen sa­no­nut asu­va­ni Me­lar­ti­nin mä­el­lä, sil­lä sä­vel­tä­jä Erk­ki Me­lar­ti­nin hu­vi­la on ai­koi­naan ol­lut vie­rei­sel­lä ton­til­la. Täs­sä on myös Me­lar­ti­nin mu­kaan ni­met­ty katu ja puis­to, ker­toi­lee ko­to­aan Hel­sin­gin Pu­kin­mä­es­tä ta­voi­tet­tu Jou­ko Ylä-Lie­den­poh­ja.
Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Marko Kelo

Uutiset
6.8.2026 7.30

Uutta tietoa hyytelö­sam­ma­le­läimestä

Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Marko Kelo

Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Marko Kelo

Vaik­ka hyy­te­lö­sam­ma­le­läin on he­rät­tä­nyt le­vi­tes­sään pal­jon huo­mi­o­ta, sii­tä tie­de­tään mel­ko vä­hän. Ko­ke­mä­en­jo­en ve­sis­tön ve­sien­suo­je­lu­yh­dis­tyk­sen ja Va­na­ja­ve­si­kes­kuk­sen hank­kees­sa on tut­kit­tu hyy­te­lö­sam­ma­le­läi­men le­vin­nei­syyt­tä ja sen syi­tä Pir­kan­maan alu­eel­la.
Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Alina Haatainen

Uutiset
3.7.2025 6.00

Nuori huippuviulisti odottaa innolla esiintymistä Virroilla

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Alina Haatainen

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Alina Haatainen

Yh­te­nä Ke­sä­Vir­rat­Soi-fes­ti­vaa­lin kirk­kaim­mis­ta täh­dis­tä lois­taa tänä vuon­na nuo­ri viu­lis­ti, 14-vuo­ti­as Lil­ja Haa­tai­nen, jon­ka al­ku­ke­sä on ku­lu­nut pit­käl­ti mu­siik­ki­juh­lil­la kier­tä­en. Hän on kon­ser­toi­nut muun mu­as­sa Rii­hi­mä­el­lä ja Naan­ta­lis­sa.
Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
4.8.2026 13.00

Vaskuunjärven ympäripyöräilyssä 13 osallistujaa

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Pit­kät pe­rin­teet omaa­vaan Vas­kuun ym­pä­ri­pyö­räi­lyyn osal­lis­tui täl­lä ker­taa 13 pyö­räi­li­jää noin 14,5 ki­lo­met­rin pi­tui­sel­le mat­kal­le. Useil­la oli säh­kö­a­vus­tei­nen pyö­rä, mut­ta oli jou­kos­sa myös pe­rin­tei­sen pyö­räi­lyn kan­nat­ta­jia.
Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Uutiset
5.8.2026 11.22

Tervahaudan polttaminen ei ole hätäisten hommaa

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Ter­va­hau­ta syt­tyi Pe­rin­ne­ky­läs­sä juh­lal­li­sin me­noin lau­an­tai­na 1. elo­kuu­ta Vir­tain Li­ons klu­bin toi­mes­ta ja vä­keä oli run­saas­ti ta­pah­tu­maa seu­raa­mas­sa.
Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Uutiset
8.8.2026 6.37

Saksofo­nin­soittaja metsämaisemassa koristaa Ihamäkien autokatosta

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Kun Ag­niesz­ka Wa­genb­reth poh­ti, mis­tä löy­tyi­si sei­nä graf­fi­tin te­ke­mi­seen Vir­roil­la, vas­ta­si hä­nen ku­va­tai­de­kurs­sil­la käy­vä Ir­me­li Iha­mä­ki heil­tä löy­ty­vän.
Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Kuvat Virtain Seura

Uutiset
4.8.2026 20.30

Kesäretki vei Keuruulle ja Pihlajavedelle

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Kuvat Virtain Seura

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Kuvat Virtain Seura

Il­ta­päi­väl­lä seu­rue osal­lis­tui Kult­tuu­ri­ta­lo Ki­ma­ras­sa FT, tie­to­kir­jai­li­ja Mil­la Pel­to­sen Yli hon­kain kor­pi­ras­tas – Ei­na­ri Vuo­re­lan elä­mä ja ru­nous -kir­jan jul­kis­ta­mis­ti­lai­suu­teen. Ti­lai­suu­des­sa Vir­tain Seu­ran pu­heen­joh­ta­ja Juk­ka Vei­ja ja sih­tee­ri Riit­ta Kam­mo­nen on­nit­te­li­vat Mil­la Pel­tos­ta uu­den te­ok­sen il­mes­ty­mi­sen joh­dos­ta.
Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
3.8.2026 16.31

Lämärikisa yksi iltatorin vetonauloista

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Kuvat Riikka Tallila

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Kuvat Riikka Tallila

Ke­sän vii­mei­nen il­ta­to­ri jär­jes­tet­tiin per­jan­tai­na 31. hei­nä­kuu­ta. Kun­non ve­si­sa­de saa­tiin pari tun­tia en­nen ta­pah­tu­maa, ja vie­lä tun­tia ai­em­min näyt­ti il­ma tum­man myrs­kyi­säl­tä. Juu­ri en­nen kel­lo 16, avau­tui pil­vien lo­mas­ta au­rin­koi­nen tai­vas ja kol­mi­tun­ti­nen oh­jel­ma saa­tiin vie­tyä läpi il­man ve­si­pi­sa­raa­kaan.
Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Kuvat Keijo Koro

Uutiset
4.8.2026 10.56

Härköskylän Metsästysseura juhli 80-vuotista taivaltaan yhteispeijaisissa

Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Kuvat Keijo Koro

Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Kuvat Keijo Koro

Här­kös­ky­län Met­säs­tys­seu­ra ry juh­li 80-vuo­tis­ta tai­val­taan yh­teis­pei­jais­ten mer­keis­sä. Paik­ka­na oli Kor­ve­no­jan nuo­ri­so­seu­ran tont­ti, jol­la si­jait­see Vir­tain Met­säs­tys­seu­ran ra­ken­ta­ma mo­ni­toi­mi­kes­kus.
Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Tuija Veija

Uutiset
7.8.2026 9.00

Yli honkain korpirastas sukeltaa Einari Vuorelan elämään

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Tuija Veija

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Tuija Veija

Kun tie­to­kir­jai­li­ja ja kir­jal­li­suu­den tut­ki­ja Mil­la Pel­to­nen huo­ma­si, et­tä ru­noi­li­ja Ei­na­ri Vuo­re­las­ta ei löy­ty­nyt elä­mä­ker­taa, hän päät­ti teh­dä sen it­se. Syn­tyi kir­ja Yli hon­kain kor­pi­ras­tas – Ei­na­ri Vuo­re­lan elä­mä ja ru­nous.
Helena Leveelahtea muistettiin iltatorilla Kalevan kisoissa voitetun kiekon suomenmestaruuden ansiosta. Helenaa haastattelemassa Keijo Leppänen ja onnittelemassa myös torijärjestelyissä mukana ollut Pekka Tamminen. Leveelahden kanssa lavalla oli myös hänen jakutianlaika Lena.

Helena Leveelahtea muistettiin iltatorilla Kalevan kisoissa voitetun kiekon suomenmestaruuden ansiosta. Helenaa haastattelemassa Keijo Leppänen ja onnittelemassa myös torijärjestelyissä mukana ollut Pekka Tamminen. Leveelahden kanssa lavalla oli myös hänen jakutianlaika Lena.

Riikka Tallila

Uutiset
3.8.2026 16.20

Tekemisestä pitää nauttia täysillä

Helena Leveelahtea muistettiin iltatorilla Kalevan kisoissa voitetun kiekon suomenmestaruuden ansiosta. Helenaa haastattelemassa Keijo Leppänen ja onnittelemassa myös torijärjestelyissä mukana ollut Pekka Tamminen. Leveelahden kanssa lavalla oli myös hänen jakutianlaika Lena.

Helena Leveelahtea muistettiin iltatorilla Kalevan kisoissa voitetun kiekon suomenmestaruuden ansiosta. Helenaa haastattelemassa Keijo Leppänen ja onnittelemassa myös torijärjestelyissä mukana ollut Pekka Tamminen. Leveelahden kanssa lavalla oli myös hänen jakutianlaika Lena.

Riikka Tallila

Helena Leveelahtea muistettiin iltatorilla Kalevan kisoissa voitetun kiekon suomenmestaruuden ansiosta. Helenaa haastattelemassa Keijo Leppänen ja onnittelemassa myös torijärjestelyissä mukana ollut Pekka Tamminen. Leveelahden kanssa lavalla oli myös hänen jakutianlaika Lena.

Helena Leveelahtea muistettiin iltatorilla Kalevan kisoissa voitetun kiekon suomenmestaruuden ansiosta. Helenaa haastattelemassa Keijo Leppänen ja onnittelemassa myös torijärjestelyissä mukana ollut Pekka Tamminen. Leveelahden kanssa lavalla oli myös hänen jakutianlaika Lena.

Riikka Tallila

Vir­to­lais­kie­kon­heit­tä­jä He­le­na Le­vee­lah­tea muis­tet­tiin il­ta­to­ril­la Ka­le­van ki­sois­sa voi­te­tun kie­kon suo­men­mes­ta­ruu­den an­si­os­ta.
Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Uutiset
1.8.2026 4.24

Pajusen tilalle nousee energi­ao­ma­va­rainen navetta

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Mer­vi ja Pek­ka Nie­men pyö­rit­tä­mäl­lä Pa­ju­sen ti­lal­la Äi­jän­ne­val­la käy hei­nä­kuus­sa vils­ke, kun uu­si na­vet­ta­ra­ken­nus nou­see ri­va­kas­ti ja nä­ky­vää on saa­tu ai­kaan no­pe­as­ti.
Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Kuvituskuva/Piia Hirviniemi

Uutiset
9.8.2026 7.30

MLL:n vapaaehtoiset turvaavat kouluteitä koulujen alkaessa

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Kuvituskuva/Piia Hirviniemi

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Kuvituskuva/Piia Hirviniemi

Yli 1000 Man­ner­hei­min Las­ten­suo­je­lu­lii­ton va­paa­eh­tois­ta päi­vys­tää kou­lu­jen lä­hei­syy­des­sä eri puo­lil­la Suo­mea lu­ku­vuo­den al­ka­es­sa. Huo­mi­o­lii­vei­hin pu­keu­tu­neet va­paa­eh­toi­set muis­tut­ta­vat au­toi­li­joi­ta ja mui­ta tien­käyt­tä­jiä hi­das­ta­maan vauh­tia, kun lap­set il­mes­ty­vät lii­ken­tee­seen ke­sä­lo­man jäl­keen.
Pääkirjoitus
5.8.2026 10.23

Ekaluokkaisia vähemmän koko Suomessa

En­si vii­kol­la saam­me al­kaa seu­ra­ta myös ylei­sur­hei­lun EM-ki­so­ja, jois­sa näh­dään pai­kal­lis­vä­ri­ä­kin He­le­na Le­vee­lah­den osal­lis­tu­es­sa ki­saan. Bir­ming­ha­min EM-kil­pai­lut al­ka­vat maa­nan­tai­na 10. elo­kuu­ta.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry

Uutiset
5.8.2026 11.10

Suomalaiset hyväksyvät osaamiseen perustuvat tuloerot

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry

Suo­ma­lai­set hy­väk­sy­vät osaa­mi­seen ja ah­ke­ruu­teen pe­rus­tu­vat palk­ka­e­rot, vaik­ka niuk­ka enem­mis­tö pi­tää tu­lo­e­ro­ja edel­leen lii­an suu­ri­na, sel­vi­ää EVAn ke­vään 2026 Ar­vo- ja asen­ne­tut­ki­muk­ses­ta.
Uutiset
6.8.2026 15.53

Vesirokkorokote maksutta kaikille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa

Kan­sal­li­nen ro­ko­tu­soh­jel­ma laa­je­ni elo­kuun alus­sa: nyt ve­si­rok­ko­ro­ko­tet­ta tar­jo­taan kai­kil­le, jot­ka ei­vät ole sai­ras­ta­neet ve­si­rok­koa tai saa­neet kah­ta ve­si­rok­ko­ro­ko­tus­ta.
Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Kuvituskuva/Riikka Tallila

Uutiset
7.8.2026 16.14

Tiestön korjausvelka uhkaa karata käsistä

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Kuvituskuva/Riikka Tallila

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Kuvituskuva/Riikka Tallila

Val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­riö jul­kai­si 6. elo­kuu­ta. eh­do­tuk­sen­sa val­ti­on ta­lou­sar­vi­ok­si vuo­del­le 2027. Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riö esit­ti sa­ma­na päi­vä­nä hal­lin­no­na­lan­sa ta­lou­sar­vi­oeh­do­tuk­sen­sa vuo­del­le 2027.Suo­men Tie­yh­dis­tys pi­tää val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­ön eh­do­tus­ta kak­si­ja­koi­se­na. Maan­tei­den osal­ta ke­hi­tys on erit­täin huo­les­tut­ta­va, yk­si­tyis­tei­den val­ti­o­na­vus­tus­ten osal­ta jo­kai­nen li­sä­eu­ro on tar­peen.
Lukijalta
4.8.2026 10.40

Mielipide | Nuorten mielenterveyttä ei voi korjata yksin, yhteiskunnan on muututtava

Jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa kes­ki­ty­tään usein oi­rei­siin. Jo­not psy­ki­at­ri­seen hoi­toon, di­ag­noo­sit ja re­surs­si­pu­la. Nämä ovat tär­kei­tä, mut­ta ne ei­vät ker­ro koko to­tuut­ta.
Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

20.7.2026 13.47

Kalettomanlahden uimaranta suljettiin varotoimenpiteenä

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­ta on sul­jet­tu tois­tai­sek­si mah­dol­li­sen jä­te­ve­den yli­vuo­don vuok­si, tie­do­tet­tiin Vir­tain kau­pun­gin in­ter­net­si­vuil­la tä­nään maa­nan­tai­aa­mu­na 20. hei­nä­kuu­ta.
Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

1.6.2026 14.07

Sopeutumisen sukupolvi lentää kohti uusia tuulia

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain lu­ki­os­sa yli­op­pi­lai­ta juh­lit­tiin pe­rin­tei­sin me­noin lau­an­tai­na. Kaik­ki­aan 19 nuor­ta sai nos­taa val­ko­la­kin pää­hän­sä suo­ri­tuk­sen­sa mer­kik­si yh­te­näis­kou­lun sa­lis­sa.
23.6.2026 15.30

Kuka heistä on Virtain Karhu 2026?

Ai­em­mis­ta vuo­sis­ta poi­ke­ten en­nak­ko­ää­nes­tys­tä ei jär­jes­te­tä, vaan var­si­nai­nen ää­nes­tys ta­pah­tuu Ko­ta­lan Kar­hu­mark­ki­noil­la Ko­ta­la-ta­lol­la sun­nun­tai­na 5. hei­nä­kuu­ta.
10.5.2026 18.30

Tekoäly avuksi lasten palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedon käsittelyyn

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ote­taan käyt­töön te­ko­ä­ly­rat­kai­su las­ten pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­nin yh­teen­ve­don kä­sit­te­lys­sä.

Kuvat Tuija Veija

23.7.2026 15.55

Killinkosken kerrostalot asetettiin konkurssiin

Kuvat Tuija Veija

Kuvat Tuija Veija

Tun­nel­ma Kil­lin­ki­ven pi­ha­maal­la oli tiis­tai-il­ta­päi­väl­lä jän­nit­ty­nyt, kun jouk­ko ta­lo­yh­ti­ön asuk­kai­ta odot­te­li tie­toa tu­le­vas­ta. Osa oli sel­väs­ti jär­kyt­ty­nei­tä, osa heit­te­li il­moil­le mus­taa huu­mo­ria.
Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Marko Kelo

Uutiset
6.8.2026 7.30

Uutta tietoa hyytelö­sam­ma­le­läimestä

Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Marko Kelo

Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Marko Kelo

Vaik­ka hyy­te­lö­sam­ma­le­läin on he­rät­tä­nyt le­vi­tes­sään pal­jon huo­mi­o­ta, sii­tä tie­de­tään mel­ko vä­hän. Ko­ke­mä­en­jo­en ve­sis­tön ve­sien­suo­je­lu­yh­dis­tyk­sen ja Va­na­ja­ve­si­kes­kuk­sen hank­kees­sa on tut­kit­tu hyy­te­lö­sam­ma­le­läi­men le­vin­nei­syyt­tä ja sen syi­tä Pir­kan­maan alu­eel­la.
Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

9.6.2026 7.00

Juhannusmarkkinat kokoavat jälleen tuhansia Perinnekylään

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Ju­han­nus­kau­pun­gin koko per­heen pe­rin­tei­nen ju­han­nus­ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään jäl­leen ju­han­nu­saat­to­na Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä.
Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Uutiset
25.8.2025 14.04



Pirkanmaan liitolle valittiin maakun­ta­val­tuuston puheenjohtajat, maakuntahallitus ja tarkas­tus­lau­takunta

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Maa­nan­tai­na 25. elo­kuu­ta Kan­ga­sal­la ko­koon­tu­nut Pir­kan­maan lii­ton maa­kun­ta­val­tuus­to va­lit­si maa­kun­ta­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jat, maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen ja tar­kas­tus­lau­ta­kun­nan jä­se­net ja va­ra­jä­se­net.
Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Uutiset
31.7.2026 15.19

Raskintie sortui ja korjattiin nopeasti

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Lau­an­tain ja sun­nun­tai­yön sa­teet kat­kai­si­vat Hau­huun Ras­kin­tien Ma­ja­lah­den ui­ma- ja ve­ne­ran­nan koh­dal­la var­hain aa­mul­la 19. hei­nä­kuu­ta. 13 kiin­teis­töä jäi mot­tiin Ras­kin­tie lop­pu­pääs­sä.
Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
31.7.2026 10.35

Oras Tynkkynen pyöräili kohtaamaan ihmisiä

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

– Nyt ol­laan voi­ton jo puo­lel­la, vas­ta­si Vih­rei­den edus­kun­ta­ryh­män pu­heen­joh­ta­ja, kan­sa­ne­dus­ta­ja Oras Tynk­ky­nen, joka pyö­räi­li ei­len tors­tai­na Kih­ni­öl­tä Vir­roil­le.
Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Riikka Tallila

Uutiset
10.3.2026 13.23

Kaupunki ostaa Lakarinharju Camping Oy:n rakennukset ja muun irtaimen

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Riikka Tallila

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus päät­tää os­taa kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa ole­val­la kiin­teis­töl­lä si­jait­se­vat ra­ken­nuk­set ja muun ir­tai­men sekä sil­lä si­jait­se­vat liit­ty­mät La­ka­rin­har­ju Cam­ping Oy:n kon­kurs­si­pe­säl­tä 11 122,37 eu­ron kaup­pa­hin­nal­la.
Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tuija Veija

Uutiset
31.7.2026 6.30

Kesäpassi lisää tietoisuutta kylien tapahtumista

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tuija Veija

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tuija Veija

Vir­tain ky­lien ke­sä­pas­si lan­see­rat­tiin ke­sä­kuun puo­les­sa vä­lis­sä ja nii­tä on ol­lut sii­tä läh­tien ja­os­sa osas­sa ky­lien ta­pah­tu­mia sekä oma­toi­mi­pis­teil­lä.
Uutiset
30.7.2026 12.00

Ollinkivi tyhjäksi elokuun loppuun mennessä

Asun­to Oy Ol­lin­ki­vi Vir­rat on ase­tet­tu kon­kurs­siin 21. hei­nä­kuu­ta. Pir­kan­maan kä­rä­jä­oi­keus on mää­rän­nyt Ol­lin­ki­ven pe­sän­hoi­ta­jak­si asi­a­na­ja­ja, va­ra­tuo­ma­ri Is­mo Sil­lan­pään.
Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Uutiset
11.1.2025 5.56

Martinkarhun tiloihin avataan nuorisotila Rundi

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain kes­kus­tan ka­tu­ku­vas­sa on lu­vas­sa muu­tok­sia, kun muun mu­as­sa Mar­tin­kar­hun ra­vin­to­lan ja Si­wan toi­min­nois­ta tut­tu kiin­teis­tö on vaih­ta­nut omis­ta­jaa. Net­ti­huu­to­kau­pal­la myy­dyn kiin­teis­tön uu­si omis­ta­ja on vir­to­lai­nen Niko Vir­ta­nen.
Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Tiina Leveelahti

Uutiset
29.7.2026 11.00

Helena Leveelahti juhli kiekkokultaa

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Tiina Leveelahti

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Tiina Leveelahti

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den He­le­na Le­vee­lah­ti hal­lit­si nais­ten kie­kon­heit­to­kil­pai­lua Ka­le­van Ki­sois­sa Jy­väs­ky­läs­sä vii­me vii­kon per­jan­tai­na.
Uutiset
17.7.2026 11.59

Onnettomuus Lieden­poh­jan­tiellä

Pir­kan­maan pe­las­tus­lai­tos tie­dot­taa, et­tä Vir­tain Lie­den­poh­jan­tiel­lä on sat­tu­nut va­ka­va lii­ken­ne­on­net­to­muus. Pe­las­tus­toi­met ovat käyn­nis­sä koh­tees­sa ja tie on sul­jet­tu on­net­to­muus­pai­kan koh­dal­ta ko­ko­naan. Li­sä­tie­to­ja odo­tet­ta­vis­sa il­ta­päi­väl­lä.
Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Uutiset
1.8.2026 4.24

Pajusen tilalle nousee energi­ao­ma­va­rainen navetta

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Mer­vi ja Pek­ka Nie­men pyö­rit­tä­mäl­lä Pa­ju­sen ti­lal­la Äi­jän­ne­val­la käy hei­nä­kuus­sa vils­ke, kun uu­si na­vet­ta­ra­ken­nus nou­see ri­va­kas­ti ja nä­ky­vää on saa­tu ai­kaan no­pe­as­ti.
Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

20.7.2026 13.47

Kalettomanlahden uimaranta suljettiin varotoimenpiteenä

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­ta on sul­jet­tu tois­tai­sek­si mah­dol­li­sen jä­te­ve­den yli­vuo­don vuok­si, tie­do­tet­tiin Vir­tain kau­pun­gin in­ter­net­si­vuil­la tä­nään maa­nan­tai­aa­mu­na 20. hei­nä­kuu­ta.

Kuvat Tuija Veija

23.7.2026 15.55

Killinkosken kerrostalot asetettiin konkurssiin

Kuvat Tuija Veija

Kuvat Tuija Veija

Tun­nel­ma Kil­lin­ki­ven pi­ha­maal­la oli tiis­tai-il­ta­päi­väl­lä jän­nit­ty­nyt, kun jouk­ko ta­lo­yh­ti­ön asuk­kai­ta odot­te­li tie­toa tu­le­vas­ta. Osa oli sel­väs­ti jär­kyt­ty­nei­tä, osa heit­te­li il­moil­le mus­taa huu­mo­ria.
Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
3.8.2026 16.31

Lämärikisa yksi iltatorin vetonauloista

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Kuvat Riikka Tallila

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Kuvat Riikka Tallila

Ke­sän vii­mei­nen il­ta­to­ri jär­jes­tet­tiin per­jan­tai­na 31. hei­nä­kuu­ta. Kun­non ve­si­sa­de saa­tiin pari tun­tia en­nen ta­pah­tu­maa, ja vie­lä tun­tia ai­em­min näyt­ti il­ma tum­man myrs­kyi­säl­tä. Juu­ri en­nen kel­lo 16, avau­tui pil­vien lo­mas­ta au­rin­koi­nen tai­vas ja kol­mi­tun­ti­nen oh­jel­ma saa­tiin vie­tyä läpi il­man ve­si­pi­sa­raa­kaan.
Kyläklinikan yksityiset yleislääkärit kulkevat sinne, missä ihmiset asuvat ja missä palvelutarjonta vähäisempää. – Tällä tietoa, vastaanottoa pyörien päällä jatketaan syys-lokakuuhun, sitten katsotaan tilannetta uudelleen, kertoivat maanantaina ja tiistaina vastaanottoaan pitäneet Aleksi Mäkelä (vas.) ja Rasmus Nurminen.

Kyläklinikan yksityiset yleislääkärit kulkevat sinne, missä ihmiset asuvat ja missä palvelutarjonta vähäisempää. – Tällä tietoa, vastaanottoa pyörien päällä jatketaan syys-lokakuuhun, sitten katsotaan tilannetta uudelleen, kertoivat maanantaina ja tiistaina vastaanottoaan pitäneet Aleksi Mäkelä (vas.) ja Rasmus Nurminen.

Riikka Tallila

Uutiset
15.7.2026 12.00

Riittämättömyyden tunteesta syntyi liikkuva lääkäriasema

Kyläklinikan yksityiset yleislääkärit kulkevat sinne, missä ihmiset asuvat ja missä palvelutarjonta vähäisempää. – Tällä tietoa, vastaanottoa pyörien päällä jatketaan syys-lokakuuhun, sitten katsotaan tilannetta uudelleen, kertoivat maanantaina ja tiistaina vastaanottoaan pitäneet Aleksi Mäkelä (vas.) ja Rasmus Nurminen.

Kyläklinikan yksityiset yleislääkärit kulkevat sinne, missä ihmiset asuvat ja missä palvelutarjonta vähäisempää. – Tällä tietoa, vastaanottoa pyörien päällä jatketaan syys-lokakuuhun, sitten katsotaan tilannetta uudelleen, kertoivat maanantaina ja tiistaina vastaanottoaan pitäneet Aleksi Mäkelä (vas.) ja Rasmus Nurminen.

Riikka Tallila

Kyläklinikan yksityiset yleislääkärit kulkevat sinne, missä ihmiset asuvat ja missä palvelutarjonta vähäisempää. – Tällä tietoa, vastaanottoa pyörien päällä jatketaan syys-lokakuuhun, sitten katsotaan tilannetta uudelleen, kertoivat maanantaina ja tiistaina vastaanottoaan pitäneet Aleksi Mäkelä (vas.) ja Rasmus Nurminen.

Kyläklinikan yksityiset yleislääkärit kulkevat sinne, missä ihmiset asuvat ja missä palvelutarjonta vähäisempää. – Tällä tietoa, vastaanottoa pyörien päällä jatketaan syys-lokakuuhun, sitten katsotaan tilannetta uudelleen, kertoivat maanantaina ja tiistaina vastaanottoaan pitäneet Aleksi Mäkelä (vas.) ja Rasmus Nurminen.

Riikka Tallila

Yleis­lää­kä­rit Alek­si Mä­ke­lä ja Ras­mus Nur­mi­nen heit­täy­tyi­vät ko­kei­luun ja pe­rus­ti­vat liik­ku­van lää­kä­ri­a­se­man. Ke­sä­kuun alus­ta as­ti toi­mi­neet yk­si­tyi­set yleis­lää­kä­rit pal­ve­le­vat vir­to­lai­si­a­kin ter­vey­sa­se­mak­si muu­te­tus­ta vau­nus­ta kah­den vii­kon vä­lein. Lää­kä­riy­rit­tä­jät ja lap­suu­de­nys­tä­vät kar­toit­ti­vat, mis­sä ter­veys­pal­ve­luil­le on ky­syn­tää.
Markku Touronen istahti kangaspuiden penkille, mutta lupasi jättää kudonnan syksyllä alkaville piiriläisille. Kudontapiiri kokoontuu syksyllä Tredun tiloissa.

Markku Touronen istahti kangaspuiden penkille, mutta lupasi jättää kudonnan syksyllä alkaville piiriläisille. Kudontapiiri kokoontuu syksyllä Tredun tiloissa.

Tuija Veija

Uutiset
19.7.2026 6.30

Kansalaisopiston toimisto muutti Tredulle

Markku Touronen istahti kangaspuiden penkille, mutta lupasi jättää kudonnan syksyllä alkaville piiriläisille. Kudontapiiri kokoontuu syksyllä Tredun tiloissa.

Markku Touronen istahti kangaspuiden penkille, mutta lupasi jättää kudonnan syksyllä alkaville piiriläisille. Kudontapiiri kokoontuu syksyllä Tredun tiloissa.

Tuija Veija

Markku Touronen istahti kangaspuiden penkille, mutta lupasi jättää kudonnan syksyllä alkaville piiriläisille. Kudontapiiri kokoontuu syksyllä Tredun tiloissa.

Markku Touronen istahti kangaspuiden penkille, mutta lupasi jättää kudonnan syksyllä alkaville piiriläisille. Kudontapiiri kokoontuu syksyllä Tredun tiloissa.

Tuija Veija

– Mie­les­tä­ni tämä on jär­ke­vä paik­ka, reh­to­ri on sa­mas­sa ta­los­sa ja muu­ten­kin kan­sa­lai­so­pis­ton toi­min­to­ja ol­laan siir­ret­ty Tre­dun ti­loi­hin, ker­too kan­sa­lai­so­pis­ton kurs­si­sih­tee­ri Mark­ku Tou­ro­nen.
Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tuija Veija

Uutiset
12.7.2026 6.20

Ajotaito kypsyi tauolla mestaruuskuntoon

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tuija Veija

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tuija Veija

Hän voit­ti Eu­ra­jo­el­la hei­nä­kuun en­sim­mäi­se­nä vii­kon­lop­pu­na aje­tuis­sa ki­sois­sa cros­s­kar­tin nais­ten­sar­jan suo­men­mes­ta­ruu­den.
– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

Uutiset
24.7.2026 10.07

15 vuotta ammatti­jää­kiek­koi­lijana vaati työtä ja uhrauksia

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

– Olin val­mis­tau­tu­nut päät­tä­mään jää­kiek­kou­ra­ni jo Ja­pa­nis­sa Nik­ko Ice­Buck­sin jouk­ku­ees­sa pe­la­tun kau­den jäl­keen, mut­ta vii­si vuot­ta sit­ten ke­vääl­lä sil­loi­nen Vaa­san Spor­tin tut­tu val­men­ta­ja Ris­to Duf­va ot­ti yh­teyt­tä ja tar­jo­si 9-pa­kin roo­lia lii­gas­sa, muis­te­lee vir­to­lais­läh­töi­nen Valt­te­ri Hie­ta­nen.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Riikka Tallila

Uutiset
21.7.2026 12.00

Huoli työntekijöiden jaksamisesta sai SuPerin edustajan paikalle

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Riikka Tallila

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Riikka Tallila

Suo­men lähi- ja pe­rus­hoi­ta­ja­liit­to Su­Per ry:n so­pi­mu­sa­si­an­tun­ti­ja Nii­na Lai­ti­nen vie­rai­li Vir­roil­la ja Ruo­ve­del­lä kes­ki­viik­ko­na 15. hei­nä­kuu­ta kuu­los­te­le­mas­sa, mi­ten hoi­to­a­lan työn­te­ki­jät ym­pä­ri­vuo­ro­kau­ti­sis­sa asu­mis­pal­ve­lu­yk­si­köis­sä jak­sa­vat.
Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
22.7.2026 10.52

Maailman pisin kesäloma meneillään

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Kuvat Riikka Tallila

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Kuvat Riikka Tallila

Maa­il­man pi­sin ke­sä­lo­ma koit­ti Kir­si-Maa­ria Jy­väs­jär­vel­lä kou­lun päät­ty­es­sä tou­ko­kuus­sa hä­nen jää­des­sä eläk­keel­le Vir­tain yh­te­näis­kou­lun eri­tyis­luo­ka­no­pet­ta­jan työs­tä. Näin to­det­tiin myös kou­lun ke­vät­juh­lan juon­nos­sa.
Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Koron kyläyhdistyksen arkisto

Uutiset
14.7.2026 14.32

Kivannäköisessä Korossa maasto hivelee silmää

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Koron kyläyhdistyksen arkisto

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Koron kyläyhdistyksen arkisto

Ma­rit­ta Mar­tik­ka­las­ta tuli heti Ko­ron ky­läyh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja, kun hän meni ke­vääl­lä mu­kaan ky­läyh­dis­tyk­sen ko­kouk­seen.
Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Uutiset
28.7.2026 7.03

Marika pyrkii saamaan myös vähän liikkuvat liikkeelle

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Lii­kun­na­noh­jaa­ja Ma­ri­ka Kal­lio on työs­ken­nel­lyt Vir­tain hy­vin­voin­ti­toi­mes­sa jo rei­lun pa­rin vuo­den ajan, mut­ta nyt hä­net on va­lit­tu va­ki­nai­ses­ti toi­meen.
Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Uutiset
31.7.2026 15.19

Raskintie sortui ja korjattiin nopeasti

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Lau­an­tain ja sun­nun­tai­yön sa­teet kat­kai­si­vat Hau­huun Ras­kin­tien Ma­ja­lah­den ui­ma- ja ve­ne­ran­nan koh­dal­la var­hain aa­mul­la 19. hei­nä­kuu­ta. 13 kiin­teis­töä jäi mot­tiin Ras­kin­tie lop­pu­pääs­sä.
Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
27.7.2026 14.50

Tutut rompetorimyyjät palaavat vuosi toisensa jälkeen

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Kuvat Riikka Tallila

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Kuvat Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken rom­pe­to­ri sekä kort­ti- ja ke­räi­ly­ta­pah­tu­ma Wan­han teh­taan mil­jöös­sä ko­ko­si myy­jät ja os­ta­jat vii­me vii­kon­lop­pu­na yh­teen.
Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Kuvat Juha Kallio

Uutiset
20.7.2026 13.35

40 autokuntaa kiersi veteraa­ni­au­to­rastit

Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Kuvat Juha Kallio

Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Kuvat Juha Kallio

Vir­tain tori täyt­tyi lau­an­tai­aa­mu­na nos­tal­gi­sis­ta au­tois­ta, kun 13. Ve­te­raa­ni­au­to­jen Vir­rat -ta­pah­tu­maan osal­lis­tu­neet start­ta­si­vat ras­ti­rei­til­le. Osal­lis­tu­jia oli kaik­ki­aan 40, kau­kai­sim­mat pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta.
Uutiset
30.7.2026 12.00

Ollinkivi tyhjäksi elokuun loppuun mennessä

Asun­to Oy Ol­lin­ki­vi Vir­rat on ase­tet­tu kon­kurs­siin 21. hei­nä­kuu­ta. Pir­kan­maan kä­rä­jä­oi­keus on mää­rän­nyt Ol­lin­ki­ven pe­sän­hoi­ta­jak­si asi­a­na­ja­ja, va­ra­tuo­ma­ri Is­mo Sil­lan­pään.
Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
27.7.2026 10.45

Mikä sai poikkeamaan Perinnekylään?

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Pe­rin­ne­ky­läs­sä oli per­jan­tain lou­na­sai­kaan vä­keä liik­keel­lä, paik­ka sel­väs­ti hou­kut­te­lee poik­ke­a­maan.
Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Tuija Veija

Teemat
16.7.2026 6.00

Ke­sä­leh­ti

Veteraaniautoja Virtain raitilla

Ke­sä­leh­ti

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Tuija Veija

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Tuija Veija

Van­hois­sa au­tois­sa ja muis­sa­kin ajo­pe­leis­sä on vie­hä­tys­tä, sen huo­maa huu­lil­le hii­pi­väs­tä hy­mys­tä, kun van­ha au­to tu­lee maan­tiel­lä vas­taan tai sel­lai­sen nä­kee ky­län­rai­til­la kö­röt­te­le­vän.
Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
4.8.2026 13.00

Vaskuunjärven ympäripyöräilyssä 13 osallistujaa

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Pit­kät pe­rin­teet omaa­vaan Vas­kuun ym­pä­ri­pyö­räi­lyyn osal­lis­tui täl­lä ker­taa 13 pyö­räi­li­jää noin 14,5 ki­lo­met­rin pi­tui­sel­le mat­kal­le. Useil­la oli säh­kö­a­vus­tei­nen pyö­rä, mut­ta oli jou­kos­sa myös pe­rin­tei­sen pyö­räi­lyn kan­nat­ta­jia.
Termospulloseuroja järjestetään Vaskiveden Ruusilanmäellä. Osallistujat ryhmittyivät yhteiskuvaan.

Termospulloseuroja järjestetään Vaskiveden Ruusilanmäellä. Osallistujat ryhmittyivät yhteiskuvaan.

Kuvat Sirpa Ilkka-Ahola

Uutiset
16.7.2026 10.40

Aurinkoiset termospulloseurat Vaskivedellä

Termospulloseuroja järjestetään Vaskiveden Ruusilanmäellä. Osallistujat ryhmittyivät yhteiskuvaan.

Termospulloseuroja järjestetään Vaskiveden Ruusilanmäellä. Osallistujat ryhmittyivät yhteiskuvaan.

Kuvat Sirpa Ilkka-Ahola

Termospulloseuroja järjestetään Vaskiveden Ruusilanmäellä. Osallistujat ryhmittyivät yhteiskuvaan.

Termospulloseuroja järjestetään Vaskiveden Ruusilanmäellä. Osallistujat ryhmittyivät yhteiskuvaan.

Kuvat Sirpa Ilkka-Ahola

Vas­ki­ve­den Ruu­si­lan­mä­el­lä hil­jen­nyt­tiin läm­mön hel­lies­sä Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan ter­mos­pul­lo­seu­roi­hin pas­to­ri Mar­ja Tuo­men ja ke­sä­kant­to­ri Bra­yan Jääs­ke­läi­sen kans­sa.
Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
31.7.2026 10.35

Oras Tynkkynen pyöräili kohtaamaan ihmisiä

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

– Nyt ol­laan voi­ton jo puo­lel­la, vas­ta­si Vih­rei­den edus­kun­ta­ryh­män pu­heen­joh­ta­ja, kan­sa­ne­dus­ta­ja Oras Tynk­ky­nen, joka pyö­räi­li ei­len tors­tai­na Kih­ni­öl­tä Vir­roil­le.
Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Uutiset
5.8.2026 11.22

Tervahaudan polttaminen ei ole hätäisten hommaa

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Ter­va­hau­ta syt­tyi Pe­rin­ne­ky­läs­sä juh­lal­li­sin me­noin lau­an­tai­na 1. elo­kuu­ta Vir­tain Li­ons klu­bin toi­mes­ta ja vä­keä oli run­saas­ti ta­pah­tu­maa seu­raa­mas­sa.
Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Pekka Vähämäki

Uutiset
18.7.2026 6.00

Perinnepäivän kohokohtana tervahaudan sytytys

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Pekka Vähämäki

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Pekka Vähämäki

Ter­van­polt­to­pe­rin­ne saa jat­koa Vir­roil­la, kun Pe­rin­ne­ky­län ter­va­hau­ta sy­ty­te­tään 1. elo­kuu­ta il­ta­päi­väl­lä Vir­tain Li­ons klu­bin toi­mes­ta.
Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Uutiset
8.8.2026 6.37

Saksofo­nin­soittaja metsämaisemassa koristaa Ihamäkien autokatosta

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Kun Ag­niesz­ka Wa­genb­reth poh­ti, mis­tä löy­tyi­si sei­nä graf­fi­tin te­ke­mi­seen Vir­roil­la, vas­ta­si hä­nen ku­va­tai­de­kurs­sil­la käy­vä Ir­me­li Iha­mä­ki heil­tä löy­ty­vän.
Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Piia Hirviniemi

Uutiset
24.7.2026 15.58

Tarjanne-laivalla konerikko

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Piia Hirviniemi

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Piia Hirviniemi

S/S Tar­jan­tee­seen on tul­lut ko­ne­rik­ko, jon­ka seu­rauk­se­na alus on jää­nyt ank­ku­riin lai­va­rei­tin vie­reen Ruo­ve­den ete­lä­puo­lel­la Pa­lo­ve­del­lä Lo­pos­pe­rän lä­hei­syy­des­sä. Pe­las­tus­lai­tos sai hä­ly­tyk­sen avu­nan­to­teh­tä­väs­tä il­ta­päi­väl­lä hie­man kel­lo kah­den jäl­keen.
Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Kuvat Tuija Veija

Uutiset
25.7.2026 6.00

Massiivinen ilo auttamisesta

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Kuvat Tuija Veija

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Kuvat Tuija Veija

Seu­ra­kun­ta­ta­lon ylä­sa­liin ra­ken­tui reip­paa­seen tah­tiin seit­se­män ve­ren­luo­vu­tus­pis­tet­tä, kun Ve­ri­pal­ve­lun työn­te­ki­jät saa­pui­vat Vir­roil­le tors­tai­na.
Uutiset
20.7.2026 13.27

Kovat sateet vaurioittivat sorateitä Virroillakin

Poik­keuk­sel­li­sen run­saat sa­teet ovat ai­heut­ta­neet Pir­kan­maan alu­eel­la vau­ri­oi­ta eri­tyi­ses­ti so­ra­teil­le, tie­dot­taa Sisä-Suo­men Elin­voi­ma­kes­kus. Tie­ver­kol­la on esiin­ty­nyt sor­tu­mia, ve­den nou­sua tiel­le sekä rum­muis­ta ja ve­si­mää­ris­tä joh­tu­via vau­ri­oi­ta, joi­den vuok­si joil­la­kin tie­o­suuk­sil­la lii­ken­net­tä on jou­dut­tu ra­joit­ta­maan tai sul­ke­maan tur­val­li­suus­syis­tä.
Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Palstat
28.7.2026 13.50

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Keskustan ala-asteelle pyrki enemmän kuin mahtui

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Opet­ta­ja­ti­lan­teen ker­rot­tiin ole­van mel­ko hyvä, ja et­tä ai­no­as­taan yk­si lu­ke­mis-ja kir­joi­tus­häi­ri­öis­ten op­pi­lai­den eri­tyi­so­pet­ta­jan vir­ka jäi täyt­tä­mät­tä, vaik­ka se oli use­am­man ker­ran ha­et­ta­va­na.
Juha-Matti Sihvonen

Juha-Matti Sihvonen

Riikka Tallila

Uutiset
21.7.2026 11.27

Irtisanotuille on tarjottu tukea henkisessä jaksamisessa

Juha-Matti Sihvonen

Juha-Matti Sihvonen

Riikka Tallila

Juha-Matti Sihvonen

Juha-Matti Sihvonen

Riikka Tallila

Pih­la­ja­lin­na Ter­vey­den ul­kois­tus­pal­ve­lui­den joh­ta­ja Juha-Mat­ti Sih­vo­nen vas­ta­si ny­ky­ti­lan­net­ta kos­ke­viin ky­sy­myk­siin, joi­ta nou­si esiin Suo­men lähi- ja pe­rus­hoi­ta­ja­liit­to Su­Per ry:n so­pi­mu­sa­si­an­tun­ti­ja Nii­na Lai­ti­sen vie­rai­lun ai­ka­na.