Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Aito kohtaaminen jää mieleen

Hyvä asi­a­kas­pal­ve­lu muis­te­taan pit­kään. Se voi pe­las­taa huo­non päi­vän, hel­pot­taa han­ka­laa ti­lan­net­ta tai jät­tää asi­ak­kaal­le tun­teen sii­tä, et­tä hä­net on huo­mat­tu. Tätä miel­tä oli­vat myös Suo­men­se­län Sa­no­mien Ins­tag­ram-ky­se­lyi­hin vas­tan­neet. Hei­dän vas­tauk­sis­taan vä­lit­tyy kuva pal­ve­lus­ta, jos­sa ys­tä­väl­li­syys on kaik­kein tär­kein­tä.

Uusi EU-asetus tuo lisäbyrokratiaa yrittäjille

EU:n pak­kaus- ja pak­kaus­jä­te­a­se­tus edel­lyt­tää, et­tä tuot­tei­ta ul­ko­mail­le lä­het­tä­vä yrit­tä­jä sel­vit­tää ja hoi­taa vel­voit­teen­sa erik­seen jo­kai­ses­sa koh­de­maas­sa.
Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Kuvituskuva

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Kuvituskuva

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Kuvituskuva

Vesilintujen metsästys alkaa 20. elokuuta

Ve­si­lin­tu­jen met­säs­tys käyn­nis­tyy tors­tai­na 20. elo­kuu­ta kel­lo 12.00. Met­säs­tys on koh­den­net­ta­va run­sas­lu­kui­siin ja elin­voi­mai­siin la­jei­hin. Ve­si­lin­tu­jen hä­mä­rä­met­säs­tys on kiel­let­ty.
Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Hukkapenkassa omena muuntuu moneksi

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Perä-Uu­ras­ten Met­säs­tys­seu­ra te­kee jo nel­jät­tä vuot­ta ome­na­me­hua Huk­ka­pen­kas­sa Ko­ta­las­sa. Me­hua on pu­ris­tet­tu tä­hän men­nes­sä noin 250 lit­raa.
Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Mitä kuu­luu Ant­ti Nar­via?

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

– Kii­tos, hy­vin me­nee. Olen puo­lit­tain eläk­keel­lä ja teen poi­kie­ni in­si­nöö­ri­toi­mis­tos­sa 100–120 tun­tia kuu­kau­des­sa töi­tä, Ant­ti Nar­via vas­taa.

Onneksi ehtivät väliin

On se ai­ka vuo­des­ta, kun ome­nat ke­rä­tään tal­teen ja muu­te­taan vaik­ka­pa me­huk­si. Ko­ta­las­sa Perä-Uu­ras­ten Met­säs­tys­seu­ra on vih­kiy­ty­nyt asi­aan. Kun osaa­via ja ide­a­rik­kai­ta hen­ki­löi­tä mu­ka­na, tou­hua on laa­jen­net­tu jopa pää­ry­nään ja pork­ka­naan. On­nek­si eh­dit­tiin vä­liin, en­nen kuin lait­teis­to pää­tyi ro­mu­tuk­seen. Ko­ta­la on täl­lä het­kel­lä ai­noa paik­ka, jos­sa me­hua Vir­roil­la pu­ris­te­taan.
Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Hinauspalvelu säilyy, vaikka muutoksia tulikin

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Saa­ri­mä­en Hi­naus­pal­ve­lu Oy:n yrit­tä­jä Jyr­ki Saa­ri­mä­ki pa­la­si van­haan ai­kaan päät­tä­es­sään 11 vuo­den so­pi­muk­sen val­ta­kun­nal­li­sen SOS Hi­naus­pal­ve­lun kans­sa hei­nä­kuun lo­pus­sa.
Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Hanna Rantanen

Paikallislehden arvojen edistäjälle Antti-patsas

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Hanna Rantanen

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Hanna Rantanen

Vir­to­lai­nen Mai­re Pal­ta­re sai Il­ma­jo­ki-leh­den Ant­ti-pat­saan 2025 vii­me mar­ras­kuus­sa tun­nus­tuk­se­na työs­tään pai­kal­lis­leh­den ar­vo­jen edis­tä­jä­nä.
Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

Tuloksia ei parane vertailla

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

– En­sim­mäi­nen kier­ros men­tiin ai­ka ko­vaa ja vii­mei­set 100 met­riä tun­sin, mi­ten ja­lat oli­vat jo ha­poil­la, ker­too 60-vuo­ti­ai­den sar­jas­sa nais­ten 800 met­rin Suo­men en­nä­tyk­sen ko­tiy­lei­sön edes­sä Vir­roil­la viik­ko sit­ten kes­ki­viik­ko­na juos­sut Sir­pa Rii­ta­mä­ki.
Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Ky­lien kul­mil­ta

Kituskosken luontopolku on joka kerta yhtä upea

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Ky­lien kul­mil­ta on uu­si pals­ta, jos­sa Vir­tain ky­lien asuk­kaat pää­se­vät ää­neen. Kir­joi­tus­vuo­ro kier­tää ky­liä, eli kir­joit­ta­ja haas­taa seu­raa­van ky­län tai hen­ki­lön. Poh­din­nan ai­he voi löy­tyä mis­tä ta­han­sa maan ja tai­vaan vä­lil­tä. Voi vaik­ka kom­men­toi­da ko­ti­kau­pun­gin tai yh­teis­kun­nan ajan­koh­tai­sia uu­ti­sia, tai miet­tiä muu­ten vain maa­il­man me­noa ky­lien kul­mil­ta.

Mielipide | Kuka vastaa, kun apua ei enää saa?

Suo­mes­sa ol­laan te­ke­mäs­sä rat­kai­su­ja, joi­den vai­ku­tuk­set ei­vät jää hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den ta­lous­lu­kui­hin. Ne nä­ky­vät hoi­toon pää­sys­sä, tur­val­li­suu­des­sa ja ih­mis­ten luot­ta­muk­ses­sa yh­teis­kun­taan.
Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Avoimet Puutarhat

Yleisön toivomuksesta syyspuutarhat avautuvat jälleen 20. syyskuuta

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Avoimet Puutarhat

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Avoimet Puutarhat

Ke­sän odo­te­tuin puu­tar­ha­ta­pah­tu­ma, Avoi­met Puu­tar­hat, in­nos­ti hei­nä­kuus­sa noin 50 000 puu­tar­ha­vie­rai­luun ym­pä­ri Suo­mea.
Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Kulttuuri on paljon muutakin kuin lava ja esiintyjä

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin ta­pah­tu­ma- ja kult­tuu­ri­tuot­ta­ja­na aloit­ta­nut Mis­ka Lah­ti­nen on eh­ti­nyt ol­la kak­si viik­koa töis­sä ja ai­ka on men­nyt ot­ta­es­sa ko­ko­nai­suut­ta hal­tuun.
Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Sirpa Riitamäki hallitsee uutta Suomen ennätystä

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Vir­tain Ur­hei­li­joi­ta edus­ta­va Sir­pa Rii­ta­mä­ki juok­si kes­ki­viik­ko­na N60-sar­jan 800 met­rin uu­den Suo­men en­nä­tyk­sen ajal­la 2.38,68.
Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

SSS arkisto

Soininkylä, mikä on teidän juttunne?

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

SSS arkisto

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

SSS arkisto

Toi­mi­tus on jat­ka­mas­sa ky­lä­kier­rok­sia ja nyt ha­lu­am­me kuul­la, mitä Soi­nin­ky­läs­tä oli­si kiin­nos­ta­vaa ker­toa.
Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Riikka Tallila

Kolme voittoa samana viikonloppuna

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Riikka Tallila

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Riikka Tallila

Vir­tain Am­pu­jia edus­ta­va Heik­ki Mä­ki­nen ot­ti kol­min­ker­tai­sen voi­ton Kuo­pi­os­sa 8.–9. elo­kuu­ta jär­jes­te­tyis­sä SM-liik­ku­va maa­li -ki­sas­sa. Li­säk­si mu­kaan läh­ti yk­si vii­kon­lo­pun ai­ka­na han­kit­tu prons­si­mi­ta­li.
Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kuvituskuva

Vuoden kalastuk­sen­valvoja -kilpailu käynnissä

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kuvituskuva

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kuvituskuva

Tie­dät­kö ka­las­tuk­sen­val­vo­jan, joka te­kee ar­vo­kas­ta työ­tä ka­la­ve­siem­me hy­väk­si – vai ha­lu­at­ko il­moit­taa it­se­si mu­kaan Ka­la­ta­lou­den Kes­kus­lii­ton kil­pai­luun, jos­sa va­li­taan vuo­den pa­ras ka­las­tuk­sen­val­vo­ja? Nyt sii­hen on mah­dol­li­suus! Kil­pai­lu Vuo­den ka­las­tuk­sen­val­vo­jas­ta on avat­tu ja jat­kuu 30. syys­kuu­ta as­ti.
Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

kuvituskuva

Myös pieni lapsi oppii keskeiset turval­li­suu­sohjeet

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

kuvituskuva

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

kuvituskuva

Kou­lu­jen al­ka­es­sa moni per­he pa­laa tut­tui­hin ar­ki­ru­tii­nei­hin. Sa­mal­la on hyvä opet­taa lap­sel­le ko­din tur­val­li­suu­soh­jeet. Suo­men Pe­las­tu­sa­lan Kes­kus­jär­jes­tön asi­an­tun­ti­ja muis­tut­taa, et­tä kaik­kien per­heen­jä­sen­ten pi­tää tie­tää, mi­ten tu­li­pa­los­sa toi­mi­taan. Suo­mes­sa syt­tyy asuin­ra­ken­nuk­sis­sa va­jaa 3 000 tu­li­pa­loa vuo­sit­tain.
Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

SSS:n arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Parasta koulussa on ollut tähän mennessä uiminen

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

SSS:n arkisto

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

SSS:n arkisto

Suo­men­se­län Sa­no­mien ar­tik­ke­lis­sa ker­rot­tiin, mi­ten kou­lus­ta oli läh­det­ty kes­ken päi­vän ui­maan Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­nal­le ihan lu­van kans­sa opet­ta­jien val­vo­es­sa.
 Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

Vaskiveden yhteisöllisyys jäi mieleen

 Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

 Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

Vas­ki­ve­den ke­sä­so­met­ta­jak­si Le­a­der Poko ry:n toi­mes­ta pal­kat­tu Pih­la Ala­nen ker­too ke­sän su­ju­neen oi­kein mu­ka­vas­ti.
Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Kyläelämää esille!

Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Syk­sy saa­tiin käyn­tiin kou­lu­työn osal­ta. Muu­tok­se­na oli Ko­ta­lan kou­lun op­pi­lai­den siir­ty­mi­nen Vir­tain yh­te­näis­kou­luun. Jos kaik­ki me­nee suun­ni­tel­lus­ti, saam­me en­si vii­kol­la lu­kea leh­des­tä, mi­ten ko­ta­la­lai­set ovat so­peu­tu­neet kes­kus­tan isom­paan yk­sik­köön.
Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Kuvituskuva

Jo pieni ylinopeus kasvattaa onnettomuusriskiä

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Kuvituskuva

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Kuvituskuva

Fint­raf­fi­cin lii­ken­ne­tie­to­jen mu­kaan noin puo­let Suo­men pää­teil­lä liik­ku­vis­ta kul­jet­ta­jis­ta ajaa yli­no­peut­ta. Vaik­ka val­ta­o­sa yli­tyk­sis­tä on pie­niä, jo vä­häi­nen­kin yli­no­peus kas­vat­taa va­ka­van lii­ken­ne­on­net­to­muu­den ris­kiä.

Toisen asteen opiskelijoiden terveys­tar­kas­tuksiin muutoksia

Syys­kuus­ta 2026 al­ka­en opis­ke­lu­ter­vey­den­huol­los­sa ote­taan käyt­töön di­gi­taa­li­nen ter­veys­ky­se­ly toi­sen as­teen opin­to­ja aloit­ta­vil­le opis­ke­li­joil­le. Li­säk­si vuo­den 2027 alus­ta opis­ke­lu­ter­vey­den­huol­lon ter­veys­tar­kas­tuk­seen yh­dis­te­tään op­pi­vel­vol­li­sil­la kut­sun­to­jen en­nak­ko­ter­veys­tar­kas­tus.
Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Virtain Urheilijat luopuu Vehkakosken lavasta

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Vir­tain Ur­hei­li­jat teki jo ke­vääl­lä ko­kouk­ses­saan yk­si­mie­li­sen pää­tök­sen, et­tä vuo­des­ta 1987 seu­ran omis­ta­mas­ta Veh­ka­kos­ken la­vas­ta luo­vu­taan.
Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Oona tekee kyläkoulua tutuksi

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Vas­ki­ve­den ky­lä­kou­lus­sa kuu­den­nen luo­kan aloit­ta­nut, 12- vuo­ti­as Oo­na Haa­pa­mä­ki on saa­nut vii­me ke­vääs­tä saak­ka to­teut­taa omaa ke­sä­so­met­ta­jan pro­jek­ti­aan, jos­sa hän on tuo­nut esiin Vas­ki­ve­den ky­lä­kou­lua ja sen eri­tyis­piir­tei­tä.
– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

Mummun ja vaarin tupa avaa ovensa Virroilla

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

Mum­mun ja vaa­rin tupa aloit­taa toi­min­tan­sa Vir­roil­la maa­nan­tai­na 17. elo­kuu­ta. Uu­si ma­ta­lan kyn­nyk­sen koh­taa­mis­paik­ka tar­jo­aa lap­si­per­heil­le kii­ree­tön­tä yh­des­sä­o­loa, läm­pi­män ate­ri­an ja mah­dol­li­suu­den tu­tus­tua va­paa­eh­toi­siin va­ra­mum­mui­hin ja -vaa­rei­hin.
Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Kolme rinnakkaisluokkaa kutoselle

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Vir­roil­la kou­lu­työ al­kaa tiis­tai­na 11. elo­kuu­ta. Kas­va­tus- ja ope­tus­joh­ta­ja Kat­ri Ran­ta­la to­te­aa, et­tä suu­rin muu­tos täl­le al­ka­val­le lu­ku­kau­del­le on Ko­ta­lan kou­lun lak­kaut­ta­mi­nen.
Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Kuvituskuva/Piia Hirviniemi

MLL:n vapaaehtoiset turvaavat kouluteitä koulujen alkaessa

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Kuvituskuva/Piia Hirviniemi

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Kuvituskuva/Piia Hirviniemi

Yli 1000 Man­ner­hei­min Las­ten­suo­je­lu­lii­ton va­paa­eh­tois­ta päi­vys­tää kou­lu­jen lä­hei­syy­des­sä eri puo­lil­la Suo­mea lu­ku­vuo­den al­ka­es­sa. Huo­mi­o­lii­vei­hin pu­keu­tu­neet va­paa­eh­toi­set muis­tut­ta­vat au­toi­li­joi­ta ja mui­ta tien­käyt­tä­jiä hi­das­ta­maan vauh­tia, kun lap­set il­mes­ty­vät lii­ken­tee­seen ke­sä­lo­man jäl­keen.
Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Saksofo­nin­soittaja metsämaisemassa koristaa Ihamäkien autokatosta

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Kun Ag­niesz­ka Wa­genb­reth poh­ti, mis­tä löy­tyi­si sei­nä graf­fi­tin te­ke­mi­seen Vir­roil­la, vas­ta­si hä­nen ku­va­tai­de­kurs­sil­la käy­vä Ir­me­li Iha­mä­ki heil­tä löy­ty­vän.
Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Kuvituskuva/Riikka Tallila

Tiestön korjausvelka uhkaa karata käsistä

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Kuvituskuva/Riikka Tallila

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Kuvituskuva/Riikka Tallila

Val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­riö jul­kai­si 6. elo­kuu­ta. eh­do­tuk­sen­sa val­ti­on ta­lou­sar­vi­ok­si vuo­del­le 2027. Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riö esit­ti sa­ma­na päi­vä­nä hal­lin­no­na­lan­sa ta­lou­sar­vi­oeh­do­tuk­sen­sa vuo­del­le 2027.Suo­men Tie­yh­dis­tys pi­tää val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­ön eh­do­tus­ta kak­si­ja­koi­se­na. Maan­tei­den osal­ta ke­hi­tys on erit­täin huo­les­tut­ta­va, yk­si­tyis­tei­den val­ti­o­na­vus­tus­ten osal­ta jo­kai­nen li­sä­eu­ro on tar­peen.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Hinauspalvelu säilyy, vaikka muutoksia tulikin

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Saa­ri­mä­en Hi­naus­pal­ve­lu Oy:n yrit­tä­jä Jyr­ki Saa­ri­mä­ki pa­la­si van­haan ai­kaan päät­tä­es­sään 11 vuo­den so­pi­muk­sen val­ta­kun­nal­li­sen SOS Hi­naus­pal­ve­lun kans­sa hei­nä­kuun lo­pus­sa.
Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Mitä kuu­luu Ant­ti Nar­via?

Mitä kuu­luu Ant­ti Nar­via?

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

– Kii­tos, hy­vin me­nee. Olen puo­lit­tain eläk­keel­lä ja teen poi­kie­ni in­si­nöö­ri­toi­mis­tos­sa 100–120 tun­tia kuu­kau­des­sa töi­tä, Ant­ti Nar­via vas­taa.
Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Hukkapenkassa omena muuntuu moneksi

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Perä-Uu­ras­ten Met­säs­tys­seu­ra te­kee jo nel­jät­tä vuot­ta ome­na­me­hua Huk­ka­pen­kas­sa Ko­ta­las­sa. Me­hua on pu­ris­tet­tu tä­hän men­nes­sä noin 250 lit­raa.
Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Aito kohtaaminen jää mieleen

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Hyvä asi­a­kas­pal­ve­lu muis­te­taan pit­kään. Se voi pe­las­taa huo­non päi­vän, hel­pot­taa han­ka­laa ti­lan­net­ta tai jät­tää asi­ak­kaal­le tun­teen sii­tä, et­tä hä­net on huo­mat­tu. Tätä miel­tä oli­vat myös Suo­men­se­län Sa­no­mien Ins­tag­ram-ky­se­lyi­hin vas­tan­neet. Hei­dän vas­tauk­sis­taan vä­lit­tyy kuva pal­ve­lus­ta, jos­sa ys­tä­väl­li­syys on kaik­kein tär­kein­tä.
Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

Tuloksia ei parane vertailla

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

– En­sim­mäi­nen kier­ros men­tiin ai­ka ko­vaa ja vii­mei­set 100 met­riä tun­sin, mi­ten ja­lat oli­vat jo ha­poil­la, ker­too 60-vuo­ti­ai­den sar­jas­sa nais­ten 800 met­rin Suo­men en­nä­tyk­sen ko­tiy­lei­sön edes­sä Vir­roil­la viik­ko sit­ten kes­ki­viik­ko­na juos­sut Sir­pa Rii­ta­mä­ki.
Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Hanna Rantanen

Paikallislehden arvojen edistäjälle Antti-patsas

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Hanna Rantanen

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Hanna Rantanen

Vir­to­lai­nen Mai­re Pal­ta­re sai Il­ma­jo­ki-leh­den Ant­ti-pat­saan 2025 vii­me mar­ras­kuus­sa tun­nus­tuk­se­na työs­tään pai­kal­lis­leh­den ar­vo­jen edis­tä­jä­nä.

Onneksi ehtivät väliin

On se ai­ka vuo­des­ta, kun ome­nat ke­rä­tään tal­teen ja muu­te­taan vaik­ka­pa me­huk­si. Ko­ta­las­sa Perä-Uu­ras­ten Met­säs­tys­seu­ra on vih­kiy­ty­nyt asi­aan. Kun osaa­via ja ide­a­rik­kai­ta hen­ki­löi­tä mu­ka­na, tou­hua on laa­jen­net­tu jopa pää­ry­nään ja pork­ka­naan. On­nek­si eh­dit­tiin vä­liin, en­nen kuin lait­teis­to pää­tyi ro­mu­tuk­seen. Ko­ta­la on täl­lä het­kel­lä ai­noa paik­ka, jos­sa me­hua Vir­roil­la pu­ris­te­taan.
Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Ky­lien kul­mil­ta

Kituskosken luontopolku on joka kerta yhtä upea

Ky­lien kul­mil­ta

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Ky­lien kul­mil­ta on uu­si pals­ta, jos­sa Vir­tain ky­lien asuk­kaat pää­se­vät ää­neen. Kir­joi­tus­vuo­ro kier­tää ky­liä, eli kir­joit­ta­ja haas­taa seu­raa­van ky­län tai hen­ki­lön. Poh­din­nan ai­he voi löy­tyä mis­tä ta­han­sa maan ja tai­vaan vä­lil­tä. Voi vaik­ka kom­men­toi­da ko­ti­kau­pun­gin tai yh­teis­kun­nan ajan­koh­tai­sia uu­ti­sia, tai miet­tiä muu­ten vain maa­il­man me­noa ky­lien kul­mil­ta.

Mielipide | Kuka vastaa, kun apua ei enää saa?

Suo­mes­sa ol­laan te­ke­mäs­sä rat­kai­su­ja, joi­den vai­ku­tuk­set ei­vät jää hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den ta­lous­lu­kui­hin. Ne nä­ky­vät hoi­toon pää­sys­sä, tur­val­li­suu­des­sa ja ih­mis­ten luot­ta­muk­ses­sa yh­teis­kun­taan.
Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Kuvituskuva

Vesilintujen metsästys alkaa 20. elokuuta

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Kuvituskuva

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Kuvituskuva

Ve­si­lin­tu­jen met­säs­tys käyn­nis­tyy tors­tai­na 20. elo­kuu­ta kel­lo 12.00. Met­säs­tys on koh­den­net­ta­va run­sas­lu­kui­siin ja elin­voi­mai­siin la­jei­hin. Ve­si­lin­tu­jen hä­mä­rä­met­säs­tys on kiel­let­ty.
Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomien varhaisjakelu loppuu

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Pos­tin te­ke­mien muu­tok­sien vuok­si var­hais­ja­ke­lu lop­puu 5. tam­mi­kuu­ta pos­ti­nu­me­rol­la 34800 VIR­RAT. Tä­män joh­dos­ta Suo­men­se­län Sa­no­mat tul­laan ja­ka­maan Vir­tain var­hais­ja­ke­lu­a­lu­eel­la 5. tam­mi­kuu­ta läh­tien il­mes­ty­mis­päi­vä­nään eli tors­tai­na aa­mu­päi­vän ai­ka­na. Var­hais­ja­ke­lun päät­ty­es­sä sa­no­ma­leh­det muut­tu­vat päi­vä­ja­ke­lu-leh­dek­si.
Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Kulttuuri on paljon muutakin kuin lava ja esiintyjä

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin ta­pah­tu­ma- ja kult­tuu­ri­tuot­ta­ja­na aloit­ta­nut Mis­ka Lah­ti­nen on eh­ti­nyt ol­la kak­si viik­koa töis­sä ja ai­ka on men­nyt ot­ta­es­sa ko­ko­nai­suut­ta hal­tuun.
Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Sirpa Riitamäki hallitsee uutta Suomen ennätystä

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Vir­tain Ur­hei­li­joi­ta edus­ta­va Sir­pa Rii­ta­mä­ki juok­si kes­ki­viik­ko­na N60-sar­jan 800 met­rin uu­den Suo­men en­nä­tyk­sen ajal­la 2.38,68.

Uusi EU-asetus tuo lisäbyrokratiaa yrittäjille

EU:n pak­kaus- ja pak­kaus­jä­te­a­se­tus edel­lyt­tää, et­tä tuot­tei­ta ul­ko­mail­le lä­het­tä­vä yrit­tä­jä sel­vit­tää ja hoi­taa vel­voit­teen­sa erik­seen jo­kai­ses­sa koh­de­maas­sa.
Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Avoimet Puutarhat

Yleisön toivomuksesta syyspuutarhat avautuvat jälleen 20. syyskuuta

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Avoimet Puutarhat

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Avoimet Puutarhat

Ke­sän odo­te­tuin puu­tar­ha­ta­pah­tu­ma, Avoi­met Puu­tar­hat, in­nos­ti hei­nä­kuus­sa noin 50 000 puu­tar­ha­vie­rai­luun ym­pä­ri Suo­mea.
Ainalan perustamisesta tulee kuluneeksi 60 vuotta ja sitä juhlistetaan tulevana lauantaina.

Ainalan perustamisesta tulee kuluneeksi 60 vuotta ja sitä juhlistetaan tulevana lauantaina.

Ainalan arkisto

Ainalaa juhlistetaan koko kylän voimin

Ainalan perustamisesta tulee kuluneeksi 60 vuotta ja sitä juhlistetaan tulevana lauantaina.

Ainalan perustamisesta tulee kuluneeksi 60 vuotta ja sitä juhlistetaan tulevana lauantaina.

Ainalan arkisto

Ainalan perustamisesta tulee kuluneeksi 60 vuotta ja sitä juhlistetaan tulevana lauantaina.

Ainalan perustamisesta tulee kuluneeksi 60 vuotta ja sitä juhlistetaan tulevana lauantaina.

Ainalan arkisto

Ai­na­la ry juh­lis­taa 60-vuo­tis­tai­val­taan tu­le­va­na lau­an­tai­na 5. hei­nä­kuu­ta ren­non juh­lal­li­sis­sa tun­nel­mis­sa. Yh­dis­tys on pe­rus­tet­tu 14. huh­ti­kuu­ta 1965. It­se ra­ken­nus on yh­dis­tys­tä nel­jä vuot­ta nuo­rem­pi.

Vain ajan kysymys, milloin ”peukkua” Virroilla

Ri­kos­ko­mi­sa­rio Kari Aal­tio Sisä-Suo­men po­lii­si­lai­tok­sel­ta vas­taa, et­tei meil­lä Vir­roil­la ”peuk­kua” tois­tai­sek­si ole tul­lut vas­taan, mut­ta on vain ajan ky­sy­mys, kos­ka en­sim­mäi­nen ta­ka­va­rik­ko teh­dään.
Sairaanhoitajat Kirsi Hietaniemi (vas.) Heidi Viitanen ja Kristiina Keskinen kaipaavat tietoa tulevasta. –Nyt me odotamme, mitä tämä kenenkin kohdalla tulee tarkoittamaan. Entä mitä palveluita Virroilla jatkossa on tarjolla, he pohtivat.

Sairaanhoitajat Kirsi Hietaniemi (vas.) Heidi Viitanen ja Kristiina Keskinen kaipaavat tietoa tulevasta. –Nyt me odotamme, mitä tämä kenenkin kohdalla tulee tarkoittamaan. Entä mitä palveluita Virroilla jatkossa on tarjolla, he pohtivat.

Riikka Tallila

Odotamme vastauksia epätietoisuuteen

Sairaanhoitajat Kirsi Hietaniemi (vas.) Heidi Viitanen ja Kristiina Keskinen kaipaavat tietoa tulevasta. –Nyt me odotamme, mitä tämä kenenkin kohdalla tulee tarkoittamaan. Entä mitä palveluita Virroilla jatkossa on tarjolla, he pohtivat.

Sairaanhoitajat Kirsi Hietaniemi (vas.) Heidi Viitanen ja Kristiina Keskinen kaipaavat tietoa tulevasta. –Nyt me odotamme, mitä tämä kenenkin kohdalla tulee tarkoittamaan. Entä mitä palveluita Virroilla jatkossa on tarjolla, he pohtivat.

Riikka Tallila

Sairaanhoitajat Kirsi Hietaniemi (vas.) Heidi Viitanen ja Kristiina Keskinen kaipaavat tietoa tulevasta. –Nyt me odotamme, mitä tämä kenenkin kohdalla tulee tarkoittamaan. Entä mitä palveluita Virroilla jatkossa on tarjolla, he pohtivat.

Sairaanhoitajat Kirsi Hietaniemi (vas.) Heidi Viitanen ja Kristiina Keskinen kaipaavat tietoa tulevasta. –Nyt me odotamme, mitä tämä kenenkin kohdalla tulee tarkoittamaan. Entä mitä palveluita Virroilla jatkossa on tarjolla, he pohtivat.

Riikka Tallila

Kei­tu­rin So­ten sai­raan­hoi­ta­jat Hei­di Vii­ta­nen, Kir­si Hie­ta­nie­mi, Kris­tii­na Kes­ki­nen ker­to­vat elä­vän­sä työn­sä suh­teen epä­tie­toi­suu­des­sa ja poh­ti­vat tu­le­vaa.
Virtain Mielenterveysyhdistys etsi viikossa uudet tilat Virtaintieltä. Muuttoa tekivät marraskuun alussa Marika Virnes (vas.), Petri Virtanen, Mirjam Virkki, Mari Lehtinen ja Hannu Tiainen.

Virtain Mielenterveysyhdistys etsi viikossa uudet tilat Virtaintieltä. Muuttoa tekivät marraskuun alussa Marika Virnes (vas.), Petri Virtanen, Mirjam Virkki, Mari Lehtinen ja Hannu Tiainen.

Riikka Tallila

Uudet tilat etsittiin pika-aikataululla

Virtain Mielenterveysyhdistys etsi viikossa uudet tilat Virtaintieltä. Muuttoa tekivät marraskuun alussa Marika Virnes (vas.), Petri Virtanen, Mirjam Virkki, Mari Lehtinen ja Hannu Tiainen.

Virtain Mielenterveysyhdistys etsi viikossa uudet tilat Virtaintieltä. Muuttoa tekivät marraskuun alussa Marika Virnes (vas.), Petri Virtanen, Mirjam Virkki, Mari Lehtinen ja Hannu Tiainen.

Riikka Tallila

Virtain Mielenterveysyhdistys etsi viikossa uudet tilat Virtaintieltä. Muuttoa tekivät marraskuun alussa Marika Virnes (vas.), Petri Virtanen, Mirjam Virkki, Mari Lehtinen ja Hannu Tiainen.

Virtain Mielenterveysyhdistys etsi viikossa uudet tilat Virtaintieltä. Muuttoa tekivät marraskuun alussa Marika Virnes (vas.), Petri Virtanen, Mirjam Virkki, Mari Lehtinen ja Hannu Tiainen.

Riikka Tallila

Vir­tain Mie­len­ter­vey­syh­dis­tys sai vii­me ke­vää­nä tie­don, et­tä heil­lä on mah­dol­li­suus ko­koon­tua Kes­kus­tiel­lä en­ti­sis­sä toi­mi­ti­lois­saan vain il­tai­sin kel­lo 16 eteen­päin. Tämä ei yh­dis­tyk­sen kan­nal­ta kui­ten­kaan pal­vel­lut toi­min­taa, jo­ten se siir­tyi ko­koon­tu­maan koh­taa­mis­paik­ka Ot­soon kah­dek­si tun­nik­si ker­ran vii­kos­sa.
Marttiseen on saapunut vapaaehtoisia Saksasta, Ranskasta, Portugalista ja Espanjasta. He ovat mukana järjestämässä koko perheen Kekri-tapahtumaa, joka pidetään lauantaina 18. lokakuuta.

Marttiseen on saapunut vapaaehtoisia Saksasta, Ranskasta, Portugalista ja Espanjasta. He ovat mukana järjestämässä koko perheen Kekri-tapahtumaa, joka pidetään lauantaina 18. lokakuuta.

Päivi Ketonen

Kekrijuhlassa temppuja ja tekemistä

Marttiseen on saapunut vapaaehtoisia Saksasta, Ranskasta, Portugalista ja Espanjasta. He ovat mukana järjestämässä koko perheen Kekri-tapahtumaa, joka pidetään lauantaina 18. lokakuuta.

Marttiseen on saapunut vapaaehtoisia Saksasta, Ranskasta, Portugalista ja Espanjasta. He ovat mukana järjestämässä koko perheen Kekri-tapahtumaa, joka pidetään lauantaina 18. lokakuuta.

Päivi Ketonen

Marttiseen on saapunut vapaaehtoisia Saksasta, Ranskasta, Portugalista ja Espanjasta. He ovat mukana järjestämässä koko perheen Kekri-tapahtumaa, joka pidetään lauantaina 18. lokakuuta.

Marttiseen on saapunut vapaaehtoisia Saksasta, Ranskasta, Portugalista ja Espanjasta. He ovat mukana järjestämässä koko perheen Kekri-tapahtumaa, joka pidetään lauantaina 18. lokakuuta.

Päivi Ketonen

Nuo­ri­so­kes­kus Mart­ti­ses­sa jär­jes­te­tään lau­an­tai­na 18. lo­ka­kuu­ta koko per­heen mak­su­ton Kek­ri-ta­pah­tu­ma.
Ähtärin eläinpuistoon suunnitellaan uutta alkua kahden toimijan mallilla. Kuvituskuva vuodelta 2018.

Ähtärin eläinpuistoon suunnitellaan uutta alkua kahden toimijan mallilla. Kuvituskuva vuodelta 2018.

Piia Hirviniemi

Ähtärin eläinpuisto saa jatkajan

Ähtärin eläinpuistoon suunnitellaan uutta alkua kahden toimijan mallilla. Kuvituskuva vuodelta 2018.

Ähtärin eläinpuistoon suunnitellaan uutta alkua kahden toimijan mallilla. Kuvituskuva vuodelta 2018.

Piia Hirviniemi

Ähtärin eläinpuistoon suunnitellaan uutta alkua kahden toimijan mallilla. Kuvituskuva vuodelta 2018.

Ähtärin eläinpuistoon suunnitellaan uutta alkua kahden toimijan mallilla. Kuvituskuva vuodelta 2018.

Piia Hirviniemi

Äh­tä­rin eläin­puis­ton eläi­mien hy­vin­voin­nis­ta täl­lä het­kel­lä vas­taa­van Vie­rai­le ja Vä­li­tät ry:n rin­nal­le ol­laan pe­rus­ta­mas­sa uu­si ta­lout­ta, myyn­tiä ja mark­ki­noin­tia hoi­ta­va osa­keyh­tiö.
Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Juhannusmarkkinat kokoavat jälleen tuhansia Perinnekylään

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Ju­han­nus­kau­pun­gin koko per­heen pe­rin­tei­nen ju­han­nus­ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään jäl­leen ju­han­nu­saat­to­na Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä.
Viime vuoden vapaaehtoiset olivat toteuttamassa tapahtumaa talvella 2025. Marian Jakal (vas.), Barbara Bartha, Martti-sammakko, Paula Carvalho ja Nicolas Ramirez.

Viime vuoden vapaaehtoiset olivat toteuttamassa tapahtumaa talvella 2025. Marian Jakal (vas.), Barbara Bartha, Martti-sammakko, Paula Carvalho ja Nicolas Ramirez.

William Tamenne

Talvipelejä ja kansainvälistä tunnelmaa

Viime vuoden vapaaehtoiset olivat toteuttamassa tapahtumaa talvella 2025. Marian Jakal (vas.), Barbara Bartha, Martti-sammakko, Paula Carvalho ja Nicolas Ramirez.

Viime vuoden vapaaehtoiset olivat toteuttamassa tapahtumaa talvella 2025. Marian Jakal (vas.), Barbara Bartha, Martti-sammakko, Paula Carvalho ja Nicolas Ramirez.

William Tamenne

Viime vuoden vapaaehtoiset olivat toteuttamassa tapahtumaa talvella 2025. Marian Jakal (vas.), Barbara Bartha, Martti-sammakko, Paula Carvalho ja Nicolas Ramirez.

Viime vuoden vapaaehtoiset olivat toteuttamassa tapahtumaa talvella 2025. Marian Jakal (vas.), Barbara Bartha, Martti-sammakko, Paula Carvalho ja Nicolas Ramirez.

William Tamenne

Koko per­heen mak­su­ton Snow All the Way -tal­vi­tai­de­ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään lau­an­tai­na 21. hel­mi­kuu­ta Nuo­ri­so­kes­kus Mart­ti­ses­sa.

Kaupunki vastasi yrittäjien kannanottoon

Vir­tain Yrit­tä­jät ry on toi­mit­ta­nut 11. maa­lis­kuu­ta kau­pun­gil­le kan­na­no­ton han­kin­to­jen lä­pi­nä­ky­vyy­den li­sää­mi­ses­tä Vir­roil­la:
Kurjenkylän vedenjakelualueen vedestä on löydetty koliformisia bakteereita ja keittokehotus on voimassa toistaiseksi.

Kurjenkylän vedenjakelualueen vedestä on löydetty koliformisia bakteereita ja keittokehotus on voimassa toistaiseksi.

Kuvituskuva

Vesi keitettävä Kurjenkylässä

Kurjenkylän vedenjakelualueen vedestä on löydetty koliformisia bakteereita ja keittokehotus on voimassa toistaiseksi.

Kurjenkylän vedenjakelualueen vedestä on löydetty koliformisia bakteereita ja keittokehotus on voimassa toistaiseksi.

Kuvituskuva

Kurjenkylän vedenjakelualueen vedestä on löydetty koliformisia bakteereita ja keittokehotus on voimassa toistaiseksi.

Kurjenkylän vedenjakelualueen vedestä on löydetty koliformisia bakteereita ja keittokehotus on voimassa toistaiseksi.

Kuvituskuva

Kur­jen­ky­län ve­si­o­suus­kun­nan ve­den­ja­ke­lu­a­lu­een ve­des­tä on löy­det­ty ko­li­for­mi­sia bak­tee­rei­ta. Va­ro­toi­men­pi­tee­nä ruo­ka­ve­si ke­ho­te­taan keit­tä­mään.
Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Sopeutumisen sukupolvi lentää kohti uusia tuulia

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain lu­ki­os­sa yli­op­pi­lai­ta juh­lit­tiin pe­rin­tei­sin me­noin lau­an­tai­na. Kaik­ki­aan 19 nuor­ta sai nos­taa val­ko­la­kin pää­hän­sä suo­ri­tuk­sen­sa mer­kik­si yh­te­näis­kou­lun sa­lis­sa.

Onnea kaikille äideille!

Kiia Korolla on kaksi omaa koiraa, joiden kanssa hän harrastaa. Samppa on kääpiövillakoira ja Halti pieniamerikanpaimenkoira.

Kiia Korolla on kaksi omaa koiraa, joiden kanssa hän harrastaa. Samppa on kääpiövillakoira ja Halti pieniamerikanpaimenkoira.

Miia Malvisalo

Kiian aktiivinen koiraharrastus palkittiin

Kiia Korolla on kaksi omaa koiraa, joiden kanssa hän harrastaa. Samppa on kääpiövillakoira ja Halti pieniamerikanpaimenkoira.

Kiia Korolla on kaksi omaa koiraa, joiden kanssa hän harrastaa. Samppa on kääpiövillakoira ja Halti pieniamerikanpaimenkoira.

Miia Malvisalo

Kiia Korolla on kaksi omaa koiraa, joiden kanssa hän harrastaa. Samppa on kääpiövillakoira ja Halti pieniamerikanpaimenkoira.

Kiia Korolla on kaksi omaa koiraa, joiden kanssa hän harrastaa. Samppa on kääpiövillakoira ja Halti pieniamerikanpaimenkoira.

Miia Malvisalo

– Koi­rien kans­sa on kiva tou­hu­ta, ja nii­den kans­sa voi teh­dä eri­lai­sia jut­tu­ja. On haus­ka opet­taa niil­le uu­sia temp­pu­ja, to­te­aa 11-vuo­ti­as vir­to­lai­nen Kiia Koro, joka on va­lit­tu Poh­jois-Hä­meen Ken­nel­pii­rin Vuo­den Nuo­rek­si Koi­ra­har­ras­ta­jak­si 2024.
Yleisurheilun lajikarnevaalit ovat yksi kesän kohokohdista myös Virtain Urheilijoille.

Yleisurheilun lajikarnevaalit ovat yksi kesän kohokohdista myös Virtain Urheilijoille.

Aino-Kaisa Sihvonen

Lajikarnevaalit yksi kesän kohokohta

Yleisurheilun lajikarnevaalit ovat yksi kesän kohokohdista myös Virtain Urheilijoille.

Yleisurheilun lajikarnevaalit ovat yksi kesän kohokohdista myös Virtain Urheilijoille.

Aino-Kaisa Sihvonen

Yleisurheilun lajikarnevaalit ovat yksi kesän kohokohdista myös Virtain Urheilijoille.

Yleisurheilun lajikarnevaalit ovat yksi kesän kohokohdista myös Virtain Urheilijoille.

Aino-Kaisa Sihvonen

Ylei­sur­hei­lun la­ji­kar­ne­vaa­le­ja on jär­jes­tet­ty vuo­si­kym­men­ten ajan ja tar­koi­tuk­se­na on ai­na ol­lut ur­hei­li­joi­den la­ji­o­saa­mi­sen vah­vis­ta­mi­nen.
Sisävesien hyväksi tehtävä työ suuntautuu yhä vahvemmin vesistöjen valuma-alueille, mikä edellyttää eri toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä.

Sisävesien hyväksi tehtävä työ suuntautuu yhä vahvemmin vesistöjen valuma-alueille, mikä edellyttää eri toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä.

Anna Hakala

Kolme hämäläistoimijaa vahvistaa yhteistyötään

Sisävesien hyväksi tehtävä työ suuntautuu yhä vahvemmin vesistöjen valuma-alueille, mikä edellyttää eri toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä.

Sisävesien hyväksi tehtävä työ suuntautuu yhä vahvemmin vesistöjen valuma-alueille, mikä edellyttää eri toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä.

Anna Hakala

Sisävesien hyväksi tehtävä työ suuntautuu yhä vahvemmin vesistöjen valuma-alueille, mikä edellyttää eri toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä.

Sisävesien hyväksi tehtävä työ suuntautuu yhä vahvemmin vesistöjen valuma-alueille, mikä edellyttää eri toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä.

Anna Hakala

Ta­voit­tee­na on te­hos­taa si­sä­ve­sien hy­väk­si teh­tä­viä toi­mia sekä ko­ros­taa ve­sien­hoi­don roo­lia osa­na luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den tur­vaa­mis­ta sekä il­mas­ton­muu­tok­sen hil­lin­tää ja sii­hen so­peu­tu­mis­ta.
Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Hinauspalvelu säilyy, vaikka muutoksia tulikin

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Saa­ri­mä­en Hi­naus­pal­ve­lu Oy:n yrit­tä­jä Jyr­ki Saa­ri­mä­ki pa­la­si van­haan ai­kaan päät­tä­es­sään 11 vuo­den so­pi­muk­sen val­ta­kun­nal­li­sen SOS Hi­naus­pal­ve­lun kans­sa hei­nä­kuun lo­pus­sa.
Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Ky­lien kul­mil­ta

Kituskosken luontopolku on joka kerta yhtä upea

Ky­lien kul­mil­ta

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Ky­lien kul­mil­ta on uu­si pals­ta, jos­sa Vir­tain ky­lien asuk­kaat pää­se­vät ää­neen. Kir­joi­tus­vuo­ro kier­tää ky­liä, eli kir­joit­ta­ja haas­taa seu­raa­van ky­län tai hen­ki­lön. Poh­din­nan ai­he voi löy­tyä mis­tä ta­han­sa maan ja tai­vaan vä­lil­tä. Voi vaik­ka kom­men­toi­da ko­ti­kau­pun­gin tai yh­teis­kun­nan ajan­koh­tai­sia uu­ti­sia, tai miet­tiä muu­ten vain maa­il­man me­noa ky­lien kul­mil­ta.
Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Mitä kuu­luu Ant­ti Nar­via?

Mitä kuu­luu Ant­ti Nar­via?

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

– Kii­tos, hy­vin me­nee. Olen puo­lit­tain eläk­keel­lä ja teen poi­kie­ni in­si­nöö­ri­toi­mis­tos­sa 100–120 tun­tia kuu­kau­des­sa töi­tä, Ant­ti Nar­via vas­taa.
Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Sirpa Riitamäki hallitsee uutta Suomen ennätystä

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Vir­tain Ur­hei­li­joi­ta edus­ta­va Sir­pa Rii­ta­mä­ki juok­si kes­ki­viik­ko­na N60-sar­jan 800 met­rin uu­den Suo­men en­nä­tyk­sen ajal­la 2.38,68.
Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Kulttuuri on paljon muutakin kuin lava ja esiintyjä

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin ta­pah­tu­ma- ja kult­tuu­ri­tuot­ta­ja­na aloit­ta­nut Mis­ka Lah­ti­nen on eh­ti­nyt ol­la kak­si viik­koa töis­sä ja ai­ka on men­nyt ot­ta­es­sa ko­ko­nai­suut­ta hal­tuun.
Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Hukkapenkassa omena muuntuu moneksi

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Perä-Uu­ras­ten Met­säs­tys­seu­ra te­kee jo nel­jät­tä vuot­ta ome­na­me­hua Huk­ka­pen­kas­sa Ko­ta­las­sa. Me­hua on pu­ris­tet­tu tä­hän men­nes­sä noin 250 lit­raa.
Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

Tuloksia ei parane vertailla

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

– En­sim­mäi­nen kier­ros men­tiin ai­ka ko­vaa ja vii­mei­set 100 met­riä tun­sin, mi­ten ja­lat oli­vat jo ha­poil­la, ker­too 60-vuo­ti­ai­den sar­jas­sa nais­ten 800 met­rin Suo­men en­nä­tyk­sen ko­tiy­lei­sön edes­sä Vir­roil­la viik­ko sit­ten kes­ki­viik­ko­na juos­sut Sir­pa Rii­ta­mä­ki.
Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Avoimet Puutarhat

Yleisön toivomuksesta syyspuutarhat avautuvat jälleen 20. syyskuuta

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Avoimet Puutarhat

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Avoimet Puutarhat

Ke­sän odo­te­tuin puu­tar­ha­ta­pah­tu­ma, Avoi­met Puu­tar­hat, in­nos­ti hei­nä­kuus­sa noin 50 000 puu­tar­ha­vie­rai­luun ym­pä­ri Suo­mea.

Mielipide | Kuka vastaa, kun apua ei enää saa?

Suo­mes­sa ol­laan te­ke­mäs­sä rat­kai­su­ja, joi­den vai­ku­tuk­set ei­vät jää hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den ta­lous­lu­kui­hin. Ne nä­ky­vät hoi­toon pää­sys­sä, tur­val­li­suu­des­sa ja ih­mis­ten luot­ta­muk­ses­sa yh­teis­kun­taan.
Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Riikka Tallila

Kolme voittoa samana viikonloppuna

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Riikka Tallila

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Riikka Tallila

Vir­tain Am­pu­jia edus­ta­va Heik­ki Mä­ki­nen ot­ti kol­min­ker­tai­sen voi­ton Kuo­pi­os­sa 8.–9. elo­kuu­ta jär­jes­te­tyis­sä SM-liik­ku­va maa­li -ki­sas­sa. Li­säk­si mu­kaan läh­ti yk­si vii­kon­lo­pun ai­ka­na han­kit­tu prons­si­mi­ta­li.
Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Hanna Rantanen

Paikallislehden arvojen edistäjälle Antti-patsas

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Hanna Rantanen

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Hanna Rantanen

Vir­to­lai­nen Mai­re Pal­ta­re sai Il­ma­jo­ki-leh­den Ant­ti-pat­saan 2025 vii­me mar­ras­kuus­sa tun­nus­tuk­se­na työs­tään pai­kal­lis­leh­den ar­vo­jen edis­tä­jä­nä.
Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

SSS arkisto

Soininkylä, mikä on teidän juttunne?

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

SSS arkisto

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

SSS arkisto

Toi­mi­tus on jat­ka­mas­sa ky­lä­kier­rok­sia ja nyt ha­lu­am­me kuul­la, mitä Soi­nin­ky­läs­tä oli­si kiin­nos­ta­vaa ker­toa.
Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Aito kohtaaminen jää mieleen

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Hyvä asi­a­kas­pal­ve­lu muis­te­taan pit­kään. Se voi pe­las­taa huo­non päi­vän, hel­pot­taa han­ka­laa ti­lan­net­ta tai jät­tää asi­ak­kaal­le tun­teen sii­tä, et­tä hä­net on huo­mat­tu. Tätä miel­tä oli­vat myös Suo­men­se­län Sa­no­mien Ins­tag­ram-ky­se­lyi­hin vas­tan­neet. Hei­dän vas­tauk­sis­taan vä­lit­tyy kuva pal­ve­lus­ta, jos­sa ys­tä­väl­li­syys on kaik­kein tär­kein­tä.
 Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

Vaskiveden yhteisöllisyys jäi mieleen

 Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

 Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

Vas­ki­ve­den ke­sä­so­met­ta­jak­si Le­a­der Poko ry:n toi­mes­ta pal­kat­tu Pih­la Ala­nen ker­too ke­sän su­ju­neen oi­kein mu­ka­vas­ti.
Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Virtain Urheilijat luopuu Vehkakosken lavasta

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Vir­tain Ur­hei­li­jat teki jo ke­vääl­lä ko­kouk­ses­saan yk­si­mie­li­sen pää­tök­sen, et­tä vuo­des­ta 1987 seu­ran omis­ta­mas­ta Veh­ka­kos­ken la­vas­ta luo­vu­taan.
Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kuvituskuva

Vuoden kalastuk­sen­valvoja -kilpailu käynnissä

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kuvituskuva

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kuvituskuva

Tie­dät­kö ka­las­tuk­sen­val­vo­jan, joka te­kee ar­vo­kas­ta työ­tä ka­la­ve­siem­me hy­väk­si – vai ha­lu­at­ko il­moit­taa it­se­si mu­kaan Ka­la­ta­lou­den Kes­kus­lii­ton kil­pai­luun, jos­sa va­li­taan vuo­den pa­ras ka­las­tuk­sen­val­vo­ja? Nyt sii­hen on mah­dol­li­suus! Kil­pai­lu Vuo­den ka­las­tuk­sen­val­vo­jas­ta on avat­tu ja jat­kuu 30. syys­kuu­ta as­ti.
Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Juhannusmarkkinat kokoavat jälleen tuhansia Perinnekylään

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Ju­han­nus­kau­pun­gin koko per­heen pe­rin­tei­nen ju­han­nus­ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään jäl­leen ju­han­nu­saat­to­na Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä.
Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Kalettomanlahden uimaranta suljettiin varotoimenpiteenä

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­ta on sul­jet­tu tois­tai­sek­si mah­dol­li­sen jä­te­ve­den yli­vuo­don vuok­si, tie­do­tet­tiin Vir­tain kau­pun­gin in­ter­net­si­vuil­la tä­nään maa­nan­tai­aa­mu­na 20. hei­nä­kuu­ta.

Kuka heistä on Virtain Karhu 2026?

Ai­em­mis­ta vuo­sis­ta poi­ke­ten en­nak­ko­ää­nes­tys­tä ei jär­jes­te­tä, vaan var­si­nai­nen ää­nes­tys ta­pah­tuu Ko­ta­lan Kar­hu­mark­ki­noil­la Ko­ta­la-ta­lol­la sun­nun­tai­na 5. hei­nä­kuu­ta.
Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Sopeutumisen sukupolvi lentää kohti uusia tuulia

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain lu­ki­os­sa yli­op­pi­lai­ta juh­lit­tiin pe­rin­tei­sin me­noin lau­an­tai­na. Kaik­ki­aan 19 nuor­ta sai nos­taa val­ko­la­kin pää­hän­sä suo­ri­tuk­sen­sa mer­kik­si yh­te­näis­kou­lun sa­lis­sa.

Tekoäly avuksi lasten palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedon käsittelyyn

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ote­taan käyt­töön te­ko­ä­ly­rat­kai­su las­ten pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­nin yh­teen­ve­don kä­sit­te­lys­sä.
Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto



Pirkanmaan liitolle valittiin maakun­ta­val­tuuston puheenjohtajat, maakuntahallitus ja tarkas­tus­lau­takunta

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Maa­nan­tai­na 25. elo­kuu­ta Kan­ga­sal­la ko­koon­tu­nut Pir­kan­maan lii­ton maa­kun­ta­val­tuus­to va­lit­si maa­kun­ta­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jat, maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen ja tar­kas­tus­lau­ta­kun­nan jä­se­net ja va­ra­jä­se­net.

Kuvat Tuija Veija

Killinkosken kerrostalot asetettiin konkurssiin

Kuvat Tuija Veija

Kuvat Tuija Veija

Tun­nel­ma Kil­lin­ki­ven pi­ha­maal­la oli tiis­tai-il­ta­päi­väl­lä jän­nit­ty­nyt, kun jouk­ko ta­lo­yh­ti­ön asuk­kai­ta odot­te­li tie­toa tu­le­vas­ta. Osa oli sel­väs­ti jär­kyt­ty­nei­tä, osa heit­te­li il­moil­le mus­taa huu­mo­ria.

Onneksi ehtivät väliin

On se ai­ka vuo­des­ta, kun ome­nat ke­rä­tään tal­teen ja muu­te­taan vaik­ka­pa me­huk­si. Ko­ta­las­sa Perä-Uu­ras­ten Met­säs­tys­seu­ra on vih­kiy­ty­nyt asi­aan. Kun osaa­via ja ide­a­rik­kai­ta hen­ki­löi­tä mu­ka­na, tou­hua on laa­jen­net­tu jopa pää­ry­nään ja pork­ka­naan. On­nek­si eh­dit­tiin vä­liin, en­nen kuin lait­teis­to pää­tyi ro­mu­tuk­seen. Ko­ta­la on täl­lä het­kel­lä ai­noa paik­ka, jos­sa me­hua Vir­roil­la pu­ris­te­taan.
Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

SSS:n arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Parasta koulussa on ollut tähän mennessä uiminen

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

SSS:n arkisto

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

SSS:n arkisto

Suo­men­se­län Sa­no­mien ar­tik­ke­lis­sa ker­rot­tiin, mi­ten kou­lus­ta oli läh­det­ty kes­ken päi­vän ui­maan Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­nal­le ihan lu­van kans­sa opet­ta­jien val­vo­es­sa.
– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

Mummun ja vaarin tupa avaa ovensa Virroilla

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

Mum­mun ja vaa­rin tupa aloit­taa toi­min­tan­sa Vir­roil­la maa­nan­tai­na 17. elo­kuu­ta. Uu­si ma­ta­lan kyn­nyk­sen koh­taa­mis­paik­ka tar­jo­aa lap­si­per­heil­le kii­ree­tön­tä yh­des­sä­o­loa, läm­pi­män ate­ri­an ja mah­dol­li­suu­den tu­tus­tua va­paa­eh­toi­siin va­ra­mum­mui­hin ja -vaa­rei­hin.
Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Kuvituskuva

Vesilintujen metsästys alkaa 20. elokuuta

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Kuvituskuva

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Kuvituskuva

Ve­si­lin­tu­jen met­säs­tys käyn­nis­tyy tors­tai­na 20. elo­kuu­ta kel­lo 12.00. Met­säs­tys on koh­den­net­ta­va run­sas­lu­kui­siin ja elin­voi­mai­siin la­jei­hin. Ve­si­lin­tu­jen hä­mä­rä­met­säs­tys on kiel­let­ty.
Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Oona tekee kyläkoulua tutuksi

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Vas­ki­ve­den ky­lä­kou­lus­sa kuu­den­nen luo­kan aloit­ta­nut, 12- vuo­ti­as Oo­na Haa­pa­mä­ki on saa­nut vii­me ke­vääs­tä saak­ka to­teut­taa omaa ke­sä­so­met­ta­jan pro­jek­ti­aan, jos­sa hän on tuo­nut esiin Vas­ki­ve­den ky­lä­kou­lua ja sen eri­tyis­piir­tei­tä.
Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomien varhaisjakelu loppuu

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Pos­tin te­ke­mien muu­tok­sien vuok­si var­hais­ja­ke­lu lop­puu 5. tam­mi­kuu­ta pos­ti­nu­me­rol­la 34800 VIR­RAT. Tä­män joh­dos­ta Suo­men­se­län Sa­no­mat tul­laan ja­ka­maan Vir­tain var­hais­ja­ke­lu­a­lu­eel­la 5. tam­mi­kuu­ta läh­tien il­mes­ty­mis­päi­vä­nään eli tors­tai­na aa­mu­päi­vän ai­ka­na. Var­hais­ja­ke­lun päät­ty­es­sä sa­no­ma­leh­det muut­tu­vat päi­vä­ja­ke­lu-leh­dek­si.
Suomenselän Sanomien lukijakyselyssä henkilöhaastattelujen ohella lukijoita kiinnostaa historiasivut, vanhat valokuvat sekä nostalgianurkka.

Suomenselän Sanomien lukijakyselyssä henkilöhaastattelujen ohella lukijoita kiinnostaa historiasivut, vanhat valokuvat sekä nostalgianurkka.

Kuvituskuva

Henkilöjutut kiinnostavimman sisällön kärjessä

Suomenselän Sanomien lukijakyselyssä henkilöhaastattelujen ohella lukijoita kiinnostaa historiasivut, vanhat valokuvat sekä nostalgianurkka.

Suomenselän Sanomien lukijakyselyssä henkilöhaastattelujen ohella lukijoita kiinnostaa historiasivut, vanhat valokuvat sekä nostalgianurkka.

Kuvituskuva

Suomenselän Sanomien lukijakyselyssä henkilöhaastattelujen ohella lukijoita kiinnostaa historiasivut, vanhat valokuvat sekä nostalgianurkka.

Suomenselän Sanomien lukijakyselyssä henkilöhaastattelujen ohella lukijoita kiinnostaa historiasivut, vanhat valokuvat sekä nostalgianurkka.

Kuvituskuva

Tam­mi­kuun lo­pus­sa päät­ty­neen lu­ki­ja­ky­se­lyn vas­tauk­set on pe­rat­tu läpi. Saim­me yh­teen­sä 138 vas­taus­ta, kii­tos niis­tä jo­kai­ses­ta. 
Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Hinauspalvelu säilyy, vaikka muutoksia tulikin

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Saa­ri­mä­en Hi­naus­pal­ve­lu Oy:n yrit­tä­jä Jyr­ki Saa­ri­mä­ki pa­la­si van­haan ai­kaan päät­tä­es­sään 11 vuo­den so­pi­muk­sen val­ta­kun­nal­li­sen SOS Hi­naus­pal­ve­lun kans­sa hei­nä­kuun lo­pus­sa.
Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Pajusen tilalle nousee energi­ao­ma­va­rainen navetta

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Mer­vi ja Pek­ka Nie­men pyö­rit­tä­mäl­lä Pa­ju­sen ti­lal­la Äi­jän­ne­val­la käy hei­nä­kuus­sa vils­ke, kun uu­si na­vet­ta­ra­ken­nus nou­see ri­va­kas­ti ja nä­ky­vää on saa­tu ai­kaan no­pe­as­ti.
Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Virtain Urheilijat luopuu Vehkakosken lavasta

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Vir­tain Ur­hei­li­jat teki jo ke­vääl­lä ko­kouk­ses­saan yk­si­mie­li­sen pää­tök­sen, et­tä vuo­des­ta 1987 seu­ran omis­ta­mas­ta Veh­ka­kos­ken la­vas­ta luo­vu­taan.

Kuvat Tuija Veija

Killinkosken kerrostalot asetettiin konkurssiin

Kuvat Tuija Veija

Kuvat Tuija Veija

Tun­nel­ma Kil­lin­ki­ven pi­ha­maal­la oli tiis­tai-il­ta­päi­väl­lä jän­nit­ty­nyt, kun jouk­ko ta­lo­yh­ti­ön asuk­kai­ta odot­te­li tie­toa tu­le­vas­ta. Osa oli sel­väs­ti jär­kyt­ty­nei­tä, osa heit­te­li il­moil­le mus­taa huu­mo­ria.
– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

Mummun ja vaarin tupa avaa ovensa Virroilla

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

Mum­mun ja vaa­rin tupa aloit­taa toi­min­tan­sa Vir­roil­la maa­nan­tai­na 17. elo­kuu­ta. Uu­si ma­ta­lan kyn­nyk­sen koh­taa­mis­paik­ka tar­jo­aa lap­si­per­heil­le kii­ree­tön­tä yh­des­sä­o­loa, läm­pi­män ate­ri­an ja mah­dol­li­suu­den tu­tus­tua va­paa­eh­toi­siin va­ra­mum­mui­hin ja -vaa­rei­hin.
Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Kuvat Riikka Tallila

Lämärikisa yksi iltatorin vetonauloista

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Kuvat Riikka Tallila

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Kuvat Riikka Tallila

Ke­sän vii­mei­nen il­ta­to­ri jär­jes­tet­tiin per­jan­tai­na 31. hei­nä­kuu­ta. Kun­non ve­si­sa­de saa­tiin pari tun­tia en­nen ta­pah­tu­maa, ja vie­lä tun­tia ai­em­min näyt­ti il­ma tum­man myrs­kyi­säl­tä. Juu­ri en­nen kel­lo 16, avau­tui pil­vien lo­mas­ta au­rin­koi­nen tai­vas ja kol­mi­tun­ti­nen oh­jel­ma saa­tiin vie­tyä läpi il­man ve­si­pi­sa­raa­kaan.
– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

15 vuotta ammatti­jää­kiek­koi­lijana vaati työtä ja uhrauksia

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

– Olin val­mis­tau­tu­nut päät­tä­mään jää­kiek­kou­ra­ni jo Ja­pa­nis­sa Nik­ko Ice­Buck­sin jouk­ku­ees­sa pe­la­tun kau­den jäl­keen, mut­ta vii­si vuot­ta sit­ten ke­vääl­lä sil­loi­nen Vaa­san Spor­tin tut­tu val­men­ta­ja Ris­to Duf­va ot­ti yh­teyt­tä ja tar­jo­si 9-pa­kin roo­lia lii­gas­sa, muis­te­lee vir­to­lais­läh­töi­nen Valt­te­ri Hie­ta­nen.
Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Kolme rinnakkaisluokkaa kutoselle

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Vir­roil­la kou­lu­työ al­kaa tiis­tai­na 11. elo­kuu­ta. Kas­va­tus- ja ope­tus­joh­ta­ja Kat­ri Ran­ta­la to­te­aa, et­tä suu­rin muu­tos täl­le al­ka­val­le lu­ku­kau­del­le on Ko­ta­lan kou­lun lak­kaut­ta­mi­nen.
Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Kuvat Riikka Tallila

Maailman pisin kesäloma meneillään

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Kuvat Riikka Tallila

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Kuvat Riikka Tallila

Maa­il­man pi­sin ke­sä­lo­ma koit­ti Kir­si-Maa­ria Jy­väs­jär­vel­lä kou­lun päät­ty­es­sä tou­ko­kuus­sa hä­nen jää­des­sä eläk­keel­le Vir­tain yh­te­näis­kou­lun eri­tyis­luo­ka­no­pet­ta­jan työs­tä. Näin to­det­tiin myös kou­lun ke­vät­juh­lan juon­nos­sa.
Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Ky­lien kul­mil­ta

Kituskosken luontopolku on joka kerta yhtä upea

Ky­lien kul­mil­ta

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Ky­lien kul­mil­ta on uu­si pals­ta, jos­sa Vir­tain ky­lien asuk­kaat pää­se­vät ää­neen. Kir­joi­tus­vuo­ro kier­tää ky­liä, eli kir­joit­ta­ja haas­taa seu­raa­van ky­län tai hen­ki­lön. Poh­din­nan ai­he voi löy­tyä mis­tä ta­han­sa maan ja tai­vaan vä­lil­tä. Voi vaik­ka kom­men­toi­da ko­ti­kau­pun­gin tai yh­teis­kun­nan ajan­koh­tai­sia uu­ti­sia, tai miet­tiä muu­ten vain maa­il­man me­noa ky­lien kul­mil­ta.
Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Oona tekee kyläkoulua tutuksi

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Vas­ki­ve­den ky­lä­kou­lus­sa kuu­den­nen luo­kan aloit­ta­nut, 12- vuo­ti­as Oo­na Haa­pa­mä­ki on saa­nut vii­me ke­vääs­tä saak­ka to­teut­taa omaa ke­sä­so­met­ta­jan pro­jek­ti­aan, jos­sa hän on tuo­nut esiin Vas­ki­ve­den ky­lä­kou­lua ja sen eri­tyis­piir­tei­tä.
Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Marika pyrkii saamaan myös vähän liikkuvat liikkeelle

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Lii­kun­na­noh­jaa­ja Ma­ri­ka Kal­lio on työs­ken­nel­lyt Vir­tain hy­vin­voin­ti­toi­mes­sa jo rei­lun pa­rin vuo­den ajan, mut­ta nyt hä­net on va­lit­tu va­ki­nai­ses­ti toi­meen.
Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Raskintie sortui ja korjattiin nopeasti

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Lau­an­tain ja sun­nun­tai­yön sa­teet kat­kai­si­vat Hau­huun Ras­kin­tien Ma­ja­lah­den ui­ma- ja ve­ne­ran­nan koh­dal­la var­hain aa­mul­la 19. hei­nä­kuu­ta. 13 kiin­teis­töä jäi mot­tiin Ras­kin­tie lop­pu­pääs­sä.
Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Kuvat Riikka Tallila

Tutut rompetorimyyjät palaavat vuosi toisensa jälkeen

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Kuvat Riikka Tallila

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Kuvat Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken rom­pe­to­ri sekä kort­ti- ja ke­räi­ly­ta­pah­tu­ma Wan­han teh­taan mil­jöös­sä ko­ko­si myy­jät ja os­ta­jat vii­me vii­kon­lop­pu­na yh­teen.

Ollinkivi tyhjäksi elokuun loppuun mennessä

Asun­to Oy Ol­lin­ki­vi Vir­rat on ase­tet­tu kon­kurs­siin 21. hei­nä­kuu­ta. Pir­kan­maan kä­rä­jä­oi­keus on mää­rän­nyt Ol­lin­ki­ven pe­sän­hoi­ta­jak­si asi­a­na­ja­ja, va­ra­tuo­ma­ri Is­mo Sil­lan­pään.
Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Vaskuunjärven ympäripyöräilyssä 13 osallistujaa

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Pit­kät pe­rin­teet omaa­vaan Vas­kuun ym­pä­ri­pyö­räi­lyyn osal­lis­tui täl­lä ker­taa 13 pyö­räi­li­jää noin 14,5 ki­lo­met­rin pi­tui­sel­le mat­kal­le. Useil­la oli säh­kö­a­vus­tei­nen pyö­rä, mut­ta oli jou­kos­sa myös pe­rin­tei­sen pyö­räi­lyn kan­nat­ta­jia.
Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Mitä kuu­luu Ant­ti Nar­via?

Mitä kuu­luu Ant­ti Nar­via?

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

– Kii­tos, hy­vin me­nee. Olen puo­lit­tain eläk­keel­lä ja teen poi­kie­ni in­si­nöö­ri­toi­mis­tos­sa 100–120 tun­tia kuu­kau­des­sa töi­tä, Ant­ti Nar­via vas­taa.
Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Mikä sai poikkeamaan Perinnekylään?

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Pe­rin­ne­ky­läs­sä oli per­jan­tain lou­na­sai­kaan vä­keä liik­keel­lä, paik­ka sel­väs­ti hou­kut­te­lee poik­ke­a­maan.
Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Saksofo­nin­soittaja metsämaisemassa koristaa Ihamäkien autokatosta

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Kun Ag­niesz­ka Wa­genb­reth poh­ti, mis­tä löy­tyi­si sei­nä graf­fi­tin te­ke­mi­seen Vir­roil­la, vas­ta­si hä­nen ku­va­tai­de­kurs­sil­la käy­vä Ir­me­li Iha­mä­ki heil­tä löy­ty­vän.
 Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

Vaskiveden yhteisöllisyys jäi mieleen

 Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

 Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

Vas­ki­ve­den ke­sä­so­met­ta­jak­si Le­a­der Poko ry:n toi­mes­ta pal­kat­tu Pih­la Ala­nen ker­too ke­sän su­ju­neen oi­kein mu­ka­vas­ti.
Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

Oras Tynkkynen pyöräili kohtaamaan ihmisiä

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

– Nyt ol­laan voi­ton jo puo­lel­la, vas­ta­si Vih­rei­den edus­kun­ta­ryh­män pu­heen­joh­ta­ja, kan­sa­ne­dus­ta­ja Oras Tynk­ky­nen, joka pyö­räi­li ei­len tors­tai­na Kih­ni­öl­tä Vir­roil­le.
Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Tervahaudan polttaminen ei ole hätäisten hommaa

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Ter­va­hau­ta syt­tyi Pe­rin­ne­ky­läs­sä juh­lal­li­sin me­noin lau­an­tai­na 1. elo­kuu­ta Vir­tain Li­ons klu­bin toi­mes­ta ja vä­keä oli run­saas­ti ta­pah­tu­maa seu­raa­mas­sa.
Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Sirpa Riitamäki hallitsee uutta Suomen ennätystä

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Vir­tain Ur­hei­li­joi­ta edus­ta­va Sir­pa Rii­ta­mä­ki juok­si kes­ki­viik­ko­na N60-sar­jan 800 met­rin uu­den Suo­men en­nä­tyk­sen ajal­la 2.38,68.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Riikka Tallila

Huoli työntekijöiden jaksamisesta sai SuPerin edustajan paikalle

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Riikka Tallila

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Riikka Tallila

Suo­men lähi- ja pe­rus­hoi­ta­ja­liit­to Su­Per ry:n so­pi­mu­sa­si­an­tun­ti­ja Nii­na Lai­ti­nen vie­rai­li Vir­roil­la ja Ruo­ve­del­lä kes­ki­viik­ko­na 15. hei­nä­kuu­ta kuu­los­te­le­mas­sa, mi­ten hoi­to­a­lan työn­te­ki­jät ym­pä­ri­vuo­ro­kau­ti­sis­sa asu­mis­pal­ve­lu­yk­si­köis­sä jak­sa­vat.
Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Kalettomanlahden uimaranta suljettiin varotoimenpiteenä

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­ta on sul­jet­tu tois­tai­sek­si mah­dol­li­sen jä­te­ve­den yli­vuo­don vuok­si, tie­do­tet­tiin Vir­tain kau­pun­gin in­ter­net­si­vuil­la tä­nään maa­nan­tai­aa­mu­na 20. hei­nä­kuu­ta.
Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Kulttuuri on paljon muutakin kuin lava ja esiintyjä

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin ta­pah­tu­ma- ja kult­tuu­ri­tuot­ta­ja­na aloit­ta­nut Mis­ka Lah­ti­nen on eh­ti­nyt ol­la kak­si viik­koa töis­sä ja ai­ka on men­nyt ot­ta­es­sa ko­ko­nai­suut­ta hal­tuun.
Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Hukkapenkassa omena muuntuu moneksi

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Perä-Uu­ras­ten Met­säs­tys­seu­ra te­kee jo nel­jät­tä vuot­ta ome­na­me­hua Huk­ka­pen­kas­sa Ko­ta­las­sa. Me­hua on pu­ris­tet­tu tä­hän men­nes­sä noin 250 lit­raa.
Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Piia Hirviniemi

Tarjanne-laivalla konerikko

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Piia Hirviniemi

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Piia Hirviniemi

S/S Tar­jan­tee­seen on tul­lut ko­ne­rik­ko, jon­ka seu­rauk­se­na alus on jää­nyt ank­ku­riin lai­va­rei­tin vie­reen Ruo­ve­den ete­lä­puo­lel­la Pa­lo­ve­del­lä Lo­pos­pe­rän lä­hei­syy­des­sä. Pe­las­tus­lai­tos sai hä­ly­tyk­sen avu­nan­to­teh­tä­väs­tä il­ta­päi­väl­lä hie­man kel­lo kah­den jäl­keen.
Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Kuvat Tuija Veija

Massiivinen ilo auttamisesta

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Kuvat Tuija Veija

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Kuvat Tuija Veija

Seu­ra­kun­ta­ta­lon ylä­sa­liin ra­ken­tui reip­paa­seen tah­tiin seit­se­män ve­ren­luo­vu­tus­pis­tet­tä, kun Ve­ri­pal­ve­lun työn­te­ki­jät saa­pui­vat Vir­roil­le tors­tai­na.
Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Keskustan ala-asteelle pyrki enemmän kuin mahtui

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Opet­ta­ja­ti­lan­teen ker­rot­tiin ole­van mel­ko hyvä, ja et­tä ai­no­as­taan yk­si lu­ke­mis-ja kir­joi­tus­häi­ri­öis­ten op­pi­lai­den eri­tyi­so­pet­ta­jan vir­ka jäi täyt­tä­mät­tä, vaik­ka se oli use­am­man ker­ran ha­et­ta­va­na.