Virtain puolueeton paikallislehti

Vesa Haapamäki Tuomi Logistiikan toimitusjohtajaksi

Vesa Haapamäki

Tuomi Logistiikka Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu kaupunginjohtaja, KTM, insinööri Vesa Haapamäki, 49. Haapamäki siirtyy tehtävään Virtain kaupunginjohtajan virasta, jossa hän on vastannut Virtain kaupunkikonsernin johtamisesta.

Haapamäki aloittaa Tuomi Logistiikan palveluksessa 2. syyskuuta. Varatoimitusjohtaja Erkki Harju hoitaa toimitusjohtajan tehtäviä, kunnes Haapamäki ottaa tehtävän vastaan.

Kesälehti jaossa

Kesälehdestä selviävät Virroilla takavuosina pidetyn Rantarockin järjestäjien sekä Hurriganesin laulaja-rumpali Remu Aaltosen muistot festivaalista. Kuva: Erkki Kalliolinnan kotialbumi

Kesälehteä on työstetty paikallislehden ilmoituskonttorissa ja toimituksessa pitkään. Viimein se tulee huomenna jaettavaksi myös koteihin ja infopisteisiin. Tänä vuonna jutun aiheita löytyi niin uudesta perunapesurista kuin ammattikalastajasta. Myös useampien kylien kuulumisia ja tapahtumatarjontaa on lehdessä kartoitettu.

Rantarock-muistoja intoutuivat kertomaan useat eri tahot. Englantilainen poptähti Samantha Fox viihdytti yleisöä festivaalilla vuonna 1987, mutta miten diivaileva laulaja saatiinkaan lopulta tapahtumapaikalle? Entä missä Virtain ruokapaikassa elokuvaohjaaja Renny Harlin vieraili aterioimassa näyttelijävaimonsa Geena Davisin kanssa vuonna 1994? 

Kesälehdestä löytyy myös juttua virtolaisesta ammattikalastaja Janne Häyrysestä.

Hannu Hämeen muistoa pidetään yllä

Hannu Hämeen kotimökin edustalla kukkivat edelleen keväisin sinivuokot. Kuva: Inkeri Ilkka

Hannusta Hämeestä ja hänen elämästään kuultiin laajasti viime lauantaina, jolloin hänen kuolemastaan tuli kuluneeksi 57 vuotta. Herkkäsieluinen, vaatimaton runoilija on persoonallaan ja teksteillään koskettanut  monia.

Virtolaisilla on ollut ajatuksissa säilyttää Virtain keskustan viimeinen mäkitupa eli Hannu Hämeen kotimökki. Toiveissa olisi saada jatkoa paikallisen kulttuuripersoonan tuotannon esittämisellekin. Mikä olisikaan parhain ympäristö kuin Hannun oma kotimökki.

Lue lisää 9.5. ilmestyneestä Suomenselän Sanomista

Vuoden ensimmäinen virtolainen syntyi keskosena

Keskosena syntynyt Ossi-vauva on Otto Lounasvuoren ja Milla Heinäsen toinen lapsi. Äitinsä sylissä haukotteleva, neljän kuukaudenikäinen lapsi on nykyään vastasyntyneen mitoissa. Ossi painaa 4 kiloa 200 grammaa. Pituutta on kertynyt 50 senttimetriä.

Vuoden ensimmäinen virtolainen syntyi keskosena kiireellisellä keisarileikkauksella 3. tammikuuta kello neljän aikaan iltapäivällä. Ossi-vauva painoi syntyessään vain 790 grammaa. Pituutta oli 31, 5 senttimetriä. Keisarileikkaus tehtiin 3 kuukautta ja 20 päivää ennen laskettua aikaa.

– Raskausaika oli helppo. En kärsinyt pahoinvoinnista. Sitten yhtäkkiä istukka irtosi raskausviikolla 24, Ossin äiti Milla Heinänen muistelee.

Vauva vietti elämänsä ensimmäiset kolme kuukautta teho-osastolla Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Vauva oli reilun kuukauden keskoskaapissa. Lopun sairaalaoloajan Ossi vietti vauvojen avosängyssä. Aluksi keskosta pidettiin hengityskoneessa. Hengitystukea lievennettiin vähitellen, ja lopulta lapsella oli ainoastaan happiviikset.

Lue lisää Suomenselän Sanomista 9.5.

Ulkomaantyö houkutti teologian opintojen pariin

Miika Kähkönen osallistui Itä-Nepalissa shantaali-heimon hinduhäihin. – Sain kutsun, vaikka en tuntenutkaan häistä melkein ketään, Kähkönen muistelee.

Virtolaissyntyinen Miika Kähkönen palasi Joensuusta kotikonnuilleen kevään viettoon vuosien opiskelurupeaman jälkeen. Teologiaa opiskelleen miehen valmistuminen häämöttää kesäkuussa ja gradu lähti juuri viimeiseen palautukseen Itä-Suomen yliopistolle.

– Halusin alun perin opiskella teologiaa, sillä minua kiinnosti kirkon ulkomaantyö. Olisi kiva työskennellä lähetyskentällä tai ylipäätänsä ulkomailla, Kähkönen taustoittaa.

Opintoihin sisältyi myös kolmen kuukauden mittainen työharjoittelu, jonka Miika Kähkönen suoritti keväällä 2018 Suomen Lähetysseuralle Nepalissa. Hän kuvailee harjoittelua maassa hienoksi kokemukseksi, onhan kyseessä hindulais-buddhalainen maa.

– Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka kristittyjen työ toimii siinä kontekstissa. Siellä ei tietenkään kristinuskon levittämistä voi tehdä, mutta Suomen Lähetysseura oli kattojärjestö, joka mahdollisti esimerkiksi koulutuksen järjestämistä. Ihmiset kokivat, että heitä autetaan ja heidät huomioidaan. Sen vuoksi seurakunnat kasvoivat Nepalin sisällä. Uskosta ei saarnattu, vaan kristinusko leviää nepalilaisten itsensä toimesta.

Lue lisää Suomeselän Sanomista 9.5.

Kaksi sutta pannoitettiin Virroilla

Virtain, Keuruun ja Ähtärin rajalla on liikkunut jälleen useamman vuoden hiljaiselon jälkeen susipariskunta, jotka molemmat pannoitettiin maaliskuussa Luonnonvarakeskuksen toimesta.

– Kyseessä on alfapari, jonka reviiri kulkee samoja reittejä, kun mitä aikaisempina vuosina uutisoidun laumankin kulkureitti noudatteli. Alueeseen kuuluvat Virrat, Keuruu ja Ähtäri, mutta Virrat ja Keuruu lienevät keskiössä, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola.

Aikaisemmin alueella on pannoitettu naarassusi Kara vuonna 2011 ja vuonna 2013 pannoitettiin myös jokunen nuori yksilö.

Kojolan mukaan pannoittaminen helpottaa kannanseurantaa ja samalla saamme tietoa geneettiseen tietopankkiin sekä seurattua sukupuuta pidemmälle.

– Esimerkiksi pannoituksen yhteydessä saatujen sylkinäytteiden avulla saamme lisätietoa enemmän. Toki tässä on taustalla myös paljon keskustelussa ollut asutuksen läheisyydessä liikkuminen ja sen seuranta, lisää Ilpo Kojola.

Toukokuun alussa saadaan varmasti havaintoja, mikäli pariskunnalla on pennut. Kesä näyttää mihin suuntaan tilanne kehittyy, kun susien liikkeistä tulee enemmän tietoa.

Lue lisää 2.5. Suomenselän Sanomista

Jalkapallo on varma kesän merkki

Talvi taikka kesä aina yläpesä, toteaa 15 vuotta jalkapalloa harrastanut Kari Rae, ja viittaa sanonnallaan maalien tekemiseen.
Taas on se aika vuodesta, kun saa kaivaa nappulakengät varastosta ja pumpata pallot täyteen ilmaa. Virtain urheilukentän nurmialue tulee käyttöön toukokuun puolenvälin jälkeen. Perheen pienimmille tarkoitettu pallokoulu on 4–5-vuotialle. Pojille ja tytöille on lisäksi eri ryhmiä 6–13-vuotiaisiin osallistujamäärän mukaan.
– Kaikki, joilla on vähänkin innostusta, tervetuloa pelailemaan. Pallokouluun tarvitaan vetäjät, jotta ryhmien toiminta saadaan kesän alussa käyntiin, toivoo Virtain Pallokarhujen puheenjohtaja Ari-Matti Jokitulppo.
"Höntsypelit eivät
ole niin totisia"

Miesten höntsyt sekä naisten jalkapallovuorot ovat molemmat
kaksi kertaa viikossa. Harrastajat, joille höntsyjalkapallo
on liian kovaa, voivat tulla myös naisten vuorolle pelaamaan. Jalkapallokausi kestää syyskuun alkupuolelle asti.
Jalkapallokautta jo kuumeisesti odottava Kari Rae toteaa höntsyfutiksessa parasta olevan, ettei peli ole niin totista, vaan pelataan
huumorilla ja voidaan nauttia myös vastustajan hienoista suorituksista.