Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että kaikki myymäläremontin jälkeen pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että kaikki myymäläremontin jälkeen pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että kaikki myymäläremontin jälkeen pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että kaikki myymäläremontin jälkeen pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että kaikki myymäläremontin jälkeen pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että kaikki myymäläremontin jälkeen pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Palvelun yllettävä aina ovelta hyllyjen väliin

Yli 40 vuot­ta kau­pan alal­la toi­mi­nut, ny­kyi­sin Vir­tain K-Su­per­mar­ke­tin myy­jä­nä työs­ken­te­le­vä El­len Har­ti­kai­nen to­te­aa, et­tä asi­a­kas­pal­ve­lun pi­tää nä­kyä ovel­ta ovel­le ja hyl­ly­jen­kin vä­lis­sä.
Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Kiireettömyys kannattelee surun keskellä

Hau­taus- ja kuk­ka-alan yrit­tä­jien työs­sä päi­vät ovat täyn­nä koh­taa­mi­sia, jois­sa tun­nel­ma voi muut­tua het­kes­sä iloi­ses­ta su­rul­li­sek­si.

1 500 metrilläkin Suomen ennätys

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den Sir­pa Rii­ta­mä­ki ta­voit­te­li tois­ta Suo­men en­nä­tys­tä kes­ki­viik­ko­na 19. elo­kuu­ta 1 500 met­rin mat­kal­la nai­set 60-sar­jas­sa. Elo­kui­nen sää oli au­rin­koi­nen, mut­ta jon­kun ver­ran tuu­li­nen.
4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

Mari Kulma-aho

Kauniskangas sai uutta vauhtia

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

Mari Kulma-aho

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

Mari Kulma-aho

Kau­nis­kan­kaan mo­toc­ros­s­ra­ta va­lit­tiin Vir­tain kau­pun­gin vuo­den 2025 osal­lis­tu­van bud­je­toin­nin koh­teek­si. Hank­kees­sa pa­ran­net­tiin ra­dan tur­val­li­suut­ta, kun­nos­tet­tiin ole­mas­sa ole­vaa ra­taa ja ra­ken­net­tiin lap­sil­le oma mak­su­ton pik­ku­ra­ta.
Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Riikka Tallila

Post-it -lapputaidetta syntyy kahvitauoilla

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Riikka Tallila

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Riikka Tallila

Al­ku­jaan Vir­roil­ta ko­toi­sin ole­van Ol­li Pär­nä­sen tai­de­näyt­te­ly on esil­lä Vir­tain kir­jas­tos­sa vie­lä per­jan­tai­hin 28. elo­kuu­ta as­ti. Pär­nä­nen asuu tätä ny­kyä per­heen­sä kans­sa Töy­säs­sä.
Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Aito kohtaaminen jää mieleen

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Hyvä asi­a­kas­pal­ve­lu muis­te­taan pit­kään. Se voi pe­las­taa huo­non päi­vän, hel­pot­taa han­ka­laa ti­lan­net­ta tai jät­tää asi­ak­kaal­le tun­teen sii­tä, et­tä hä­net on huo­mat­tu. Tätä miel­tä oli­vat myös Suo­men­se­län Sa­no­mien Ins­tag­ram-ky­se­lyi­hin vas­tan­neet. Hei­dän vas­tauk­sis­taan vä­lit­tyy kuva pal­ve­lus­ta, jos­sa ys­tä­väl­li­syys on kaik­kein tär­kein­tä.

Uusi EU-asetus tuo lisäbyrokratiaa yrittäjille

EU:n pak­kaus- ja pak­kaus­jä­te­a­se­tus edel­lyt­tää, et­tä tuot­tei­ta ul­ko­mail­le lä­het­tä­vä yrit­tä­jä sel­vit­tää ja hoi­taa vel­voit­teen­sa erik­seen jo­kai­ses­sa koh­de­maas­sa.
Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Kuvituskuva

Vesilintujen metsästys alkaa 20. elokuuta

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Kuvituskuva

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Kuvituskuva

Ve­si­lin­tu­jen met­säs­tys käyn­nis­tyy tors­tai­na 20. elo­kuu­ta kel­lo 12.00. Met­säs­tys on koh­den­net­ta­va run­sas­lu­kui­siin ja elin­voi­mai­siin la­jei­hin. Ve­si­lin­tu­jen hä­mä­rä­met­säs­tys on kiel­let­ty.
Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Hukkapenkassa omena muuntuu moneksi

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Perä-Uu­ras­ten Met­säs­tys­seu­ra te­kee jo nel­jät­tä vuot­ta ome­na­me­hua Huk­ka­pen­kas­sa Ko­ta­las­sa. Me­hua on pu­ris­tet­tu tä­hän men­nes­sä noin 250 lit­raa.
Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Mitä kuu­luu Ant­ti Nar­via?

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

– Kii­tos, hy­vin me­nee. Olen puo­lit­tain eläk­keel­lä ja teen poi­kie­ni in­si­nöö­ri­toi­mis­tos­sa 100–120 tun­tia kuu­kau­des­sa töi­tä, Ant­ti Nar­via vas­taa.

Onneksi ehtivät väliin

On se ai­ka vuo­des­ta, kun ome­nat ke­rä­tään tal­teen ja muu­te­taan vaik­ka­pa me­huk­si. Ko­ta­las­sa Perä-Uu­ras­ten Met­säs­tys­seu­ra on vih­kiy­ty­nyt asi­aan. Kun osaa­via ja ide­a­rik­kai­ta hen­ki­löi­tä mu­ka­na, tou­hua on laa­jen­net­tu jopa pää­ry­nään ja pork­ka­naan. On­nek­si eh­dit­tiin vä­liin, en­nen kuin lait­teis­to pää­tyi ro­mu­tuk­seen. Ko­ta­la on täl­lä het­kel­lä ai­noa paik­ka, jos­sa me­hua Vir­roil­la pu­ris­te­taan.
Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Hinauspalvelu säilyy, vaikka muutoksia tulikin

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Saa­ri­mä­en Hi­naus­pal­ve­lu Oy:n yrit­tä­jä Jyr­ki Saa­ri­mä­ki pa­la­si van­haan ai­kaan päät­tä­es­sään 11 vuo­den so­pi­muk­sen val­ta­kun­nal­li­sen SOS Hi­naus­pal­ve­lun kans­sa hei­nä­kuun lo­pus­sa.
Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Hanna Rantanen

Paikallislehden arvojen edistäjälle Antti-patsas

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Hanna Rantanen

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Hanna Rantanen

Vir­to­lai­nen Mai­re Pal­ta­re sai Il­ma­jo­ki-leh­den Ant­ti-pat­saan 2025 vii­me mar­ras­kuus­sa tun­nus­tuk­se­na työs­tään pai­kal­lis­leh­den ar­vo­jen edis­tä­jä­nä.
Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

Tuloksia ei parane vertailla

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

– En­sim­mäi­nen kier­ros men­tiin ai­ka ko­vaa ja vii­mei­set 100 met­riä tun­sin, mi­ten ja­lat oli­vat jo ha­poil­la, ker­too 60-vuo­ti­ai­den sar­jas­sa nais­ten 800 met­rin Suo­men en­nä­tyk­sen ko­tiy­lei­sön edes­sä Vir­roil­la viik­ko sit­ten kes­ki­viik­ko­na juos­sut Sir­pa Rii­ta­mä­ki.
Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Ky­lien kul­mil­ta

Kituskosken luontopolku on joka kerta yhtä upea

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Ky­lien kul­mil­ta on uu­si pals­ta, jos­sa Vir­tain ky­lien asuk­kaat pää­se­vät ää­neen. Kir­joi­tus­vuo­ro kier­tää ky­liä, eli kir­joit­ta­ja haas­taa seu­raa­van ky­län tai hen­ki­lön. Poh­din­nan ai­he voi löy­tyä mis­tä ta­han­sa maan ja tai­vaan vä­lil­tä. Voi vaik­ka kom­men­toi­da ko­ti­kau­pun­gin tai yh­teis­kun­nan ajan­koh­tai­sia uu­ti­sia, tai miet­tiä muu­ten vain maa­il­man me­noa ky­lien kul­mil­ta.

Mielipide | Kuka vastaa, kun apua ei enää saa?

Suo­mes­sa ol­laan te­ke­mäs­sä rat­kai­su­ja, joi­den vai­ku­tuk­set ei­vät jää hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den ta­lous­lu­kui­hin. Ne nä­ky­vät hoi­toon pää­sys­sä, tur­val­li­suu­des­sa ja ih­mis­ten luot­ta­muk­ses­sa yh­teis­kun­taan.
Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Avoimet Puutarhat

Yleisön toivomuksesta syyspuutarhat avautuvat jälleen 20. syyskuuta

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Avoimet Puutarhat

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Avoimet Puutarhat

Ke­sän odo­te­tuin puu­tar­ha­ta­pah­tu­ma, Avoi­met Puu­tar­hat, in­nos­ti hei­nä­kuus­sa noin 50 000 puu­tar­ha­vie­rai­luun ym­pä­ri Suo­mea.
Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Kulttuuri on paljon muutakin kuin lava ja esiintyjä

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin ta­pah­tu­ma- ja kult­tuu­ri­tuot­ta­ja­na aloit­ta­nut Mis­ka Lah­ti­nen on eh­ti­nyt ol­la kak­si viik­koa töis­sä ja ai­ka on men­nyt ot­ta­es­sa ko­ko­nai­suut­ta hal­tuun.
Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Sirpa Riitamäki hallitsee uutta Suomen ennätystä

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Vir­tain Ur­hei­li­joi­ta edus­ta­va Sir­pa Rii­ta­mä­ki juok­si kes­ki­viik­ko­na N60-sar­jan 800 met­rin uu­den Suo­men en­nä­tyk­sen ajal­la 2.38,68.
Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

SSS arkisto

Soininkylä, mikä on teidän juttunne?

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

SSS arkisto

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

SSS arkisto

Toi­mi­tus on jat­ka­mas­sa ky­lä­kier­rok­sia ja nyt ha­lu­am­me kuul­la, mitä Soi­nin­ky­läs­tä oli­si kiin­nos­ta­vaa ker­toa.
Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Riikka Tallila

Kolme voittoa samana viikonloppuna

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Riikka Tallila

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Riikka Tallila

Vir­tain Am­pu­jia edus­ta­va Heik­ki Mä­ki­nen ot­ti kol­min­ker­tai­sen voi­ton Kuo­pi­os­sa 8.–9. elo­kuu­ta jär­jes­te­tyis­sä SM-liik­ku­va maa­li -ki­sas­sa. Li­säk­si mu­kaan läh­ti yk­si vii­kon­lo­pun ai­ka­na han­kit­tu prons­si­mi­ta­li.
Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kuvituskuva

Vuoden kalastuk­sen­valvoja -kilpailu käynnissä

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kuvituskuva

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kuvituskuva

Tie­dät­kö ka­las­tuk­sen­val­vo­jan, joka te­kee ar­vo­kas­ta työ­tä ka­la­ve­siem­me hy­väk­si – vai ha­lu­at­ko il­moit­taa it­se­si mu­kaan Ka­la­ta­lou­den Kes­kus­lii­ton kil­pai­luun, jos­sa va­li­taan vuo­den pa­ras ka­las­tuk­sen­val­vo­ja? Nyt sii­hen on mah­dol­li­suus! Kil­pai­lu Vuo­den ka­las­tuk­sen­val­vo­jas­ta on avat­tu ja jat­kuu 30. syys­kuu­ta as­ti.
Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

kuvituskuva

Myös pieni lapsi oppii keskeiset turval­li­suu­sohjeet

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

kuvituskuva

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

kuvituskuva

Kou­lu­jen al­ka­es­sa moni per­he pa­laa tut­tui­hin ar­ki­ru­tii­nei­hin. Sa­mal­la on hyvä opet­taa lap­sel­le ko­din tur­val­li­suu­soh­jeet. Suo­men Pe­las­tu­sa­lan Kes­kus­jär­jes­tön asi­an­tun­ti­ja muis­tut­taa, et­tä kaik­kien per­heen­jä­sen­ten pi­tää tie­tää, mi­ten tu­li­pa­los­sa toi­mi­taan. Suo­mes­sa syt­tyy asuin­ra­ken­nuk­sis­sa va­jaa 3 000 tu­li­pa­loa vuo­sit­tain.
Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

SSS:n arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Parasta koulussa on ollut tähän mennessä uiminen

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

SSS:n arkisto

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

SSS:n arkisto

Suo­men­se­län Sa­no­mien ar­tik­ke­lis­sa ker­rot­tiin, mi­ten kou­lus­ta oli läh­det­ty kes­ken päi­vän ui­maan Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­nal­le ihan lu­van kans­sa opet­ta­jien val­vo­es­sa.
 Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

Vaskiveden yhteisöllisyys jäi mieleen

 Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

 Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

Vas­ki­ve­den ke­sä­so­met­ta­jak­si Le­a­der Poko ry:n toi­mes­ta pal­kat­tu Pih­la Ala­nen ker­too ke­sän su­ju­neen oi­kein mu­ka­vas­ti.
Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Kyläelämää esille!

Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Syk­sy saa­tiin käyn­tiin kou­lu­työn osal­ta. Muu­tok­se­na oli Ko­ta­lan kou­lun op­pi­lai­den siir­ty­mi­nen Vir­tain yh­te­näis­kou­luun. Jos kaik­ki me­nee suun­ni­tel­lus­ti, saam­me en­si vii­kol­la lu­kea leh­des­tä, mi­ten ko­ta­la­lai­set ovat so­peu­tu­neet kes­kus­tan isom­paan yk­sik­köön.
Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Kuvituskuva

Jo pieni ylinopeus kasvattaa onnettomuusriskiä

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Kuvituskuva

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Kuvituskuva

Fint­raf­fi­cin lii­ken­ne­tie­to­jen mu­kaan noin puo­let Suo­men pää­teil­lä liik­ku­vis­ta kul­jet­ta­jis­ta ajaa yli­no­peut­ta. Vaik­ka val­ta­o­sa yli­tyk­sis­tä on pie­niä, jo vä­häi­nen­kin yli­no­peus kas­vat­taa va­ka­van lii­ken­ne­on­net­to­muu­den ris­kiä.

Toisen asteen opiskelijoiden terveys­tar­kas­tuksiin muutoksia

Syys­kuus­ta 2026 al­ka­en opis­ke­lu­ter­vey­den­huol­los­sa ote­taan käyt­töön di­gi­taa­li­nen ter­veys­ky­se­ly toi­sen as­teen opin­to­ja aloit­ta­vil­le opis­ke­li­joil­le. Li­säk­si vuo­den 2027 alus­ta opis­ke­lu­ter­vey­den­huol­lon ter­veys­tar­kas­tuk­seen yh­dis­te­tään op­pi­vel­vol­li­sil­la kut­sun­to­jen en­nak­ko­ter­veys­tar­kas­tus.
Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Virtain Urheilijat luopuu Vehkakosken lavasta

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Vir­tain Ur­hei­li­jat teki jo ke­vääl­lä ko­kouk­ses­saan yk­si­mie­li­sen pää­tök­sen, et­tä vuo­des­ta 1987 seu­ran omis­ta­mas­ta Veh­ka­kos­ken la­vas­ta luo­vu­taan.
Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Oona tekee kyläkoulua tutuksi

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Vas­ki­ve­den ky­lä­kou­lus­sa kuu­den­nen luo­kan aloit­ta­nut, 12- vuo­ti­as Oo­na Haa­pa­mä­ki on saa­nut vii­me ke­vääs­tä saak­ka to­teut­taa omaa ke­sä­so­met­ta­jan pro­jek­ti­aan, jos­sa hän on tuo­nut esiin Vas­ki­ve­den ky­lä­kou­lua ja sen eri­tyis­piir­tei­tä.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että kaikki myymäläremontin jälkeen pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että kaikki myymäläremontin jälkeen pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Palvelun yllettävä aina ovelta hyllyjen väliin

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että kaikki myymäläremontin jälkeen pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että kaikki myymäläremontin jälkeen pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että kaikki myymäläremontin jälkeen pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että kaikki myymäläremontin jälkeen pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Yli 40 vuot­ta kau­pan alal­la toi­mi­nut, ny­kyi­sin Vir­tain K-Su­per­mar­ke­tin myy­jä­nä työs­ken­te­le­vä El­len Har­ti­kai­nen to­te­aa, et­tä asi­a­kas­pal­ve­lun pi­tää nä­kyä ovel­ta ovel­le ja hyl­ly­jen­kin vä­lis­sä.
Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Kiireettömyys kannattelee surun keskellä

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Hau­taus- ja kuk­ka-alan yrit­tä­jien työs­sä päi­vät ovat täyn­nä koh­taa­mi­sia, jois­sa tun­nel­ma voi muut­tua het­kes­sä iloi­ses­ta su­rul­li­sek­si.
Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Riikka Tallila

Post-it -lapputaidetta syntyy kahvitauoilla

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Riikka Tallila

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Riikka Tallila

Al­ku­jaan Vir­roil­ta ko­toi­sin ole­van Ol­li Pär­nä­sen tai­de­näyt­te­ly on esil­lä Vir­tain kir­jas­tos­sa vie­lä per­jan­tai­hin 28. elo­kuu­ta as­ti. Pär­nä­nen asuu tätä ny­kyä per­heen­sä kans­sa Töy­säs­sä.
4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

Mari Kulma-aho

Kauniskangas sai uutta vauhtia

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

Mari Kulma-aho

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

Mari Kulma-aho

Kau­nis­kan­kaan mo­toc­ros­s­ra­ta va­lit­tiin Vir­tain kau­pun­gin vuo­den 2025 osal­lis­tu­van bud­je­toin­nin koh­teek­si. Hank­kees­sa pa­ran­net­tiin ra­dan tur­val­li­suut­ta, kun­nos­tet­tiin ole­mas­sa ole­vaa ra­taa ja ra­ken­net­tiin lap­sil­le oma mak­su­ton pik­ku­ra­ta.
Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Hinauspalvelu säilyy, vaikka muutoksia tulikin

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Saa­ri­mä­en Hi­naus­pal­ve­lu Oy:n yrit­tä­jä Jyr­ki Saa­ri­mä­ki pa­la­si van­haan ai­kaan päät­tä­es­sään 11 vuo­den so­pi­muk­sen val­ta­kun­nal­li­sen SOS Hi­naus­pal­ve­lun kans­sa hei­nä­kuun lo­pus­sa.

1 500 metrilläkin Suomen ennätys

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den Sir­pa Rii­ta­mä­ki ta­voit­te­li tois­ta Suo­men en­nä­tys­tä kes­ki­viik­ko­na 19. elo­kuu­ta 1 500 met­rin mat­kal­la nai­set 60-sar­jas­sa. Elo­kui­nen sää oli au­rin­koi­nen, mut­ta jon­kun ver­ran tuu­li­nen.
Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Aito kohtaaminen jää mieleen

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Hyvä asi­a­kas­pal­ve­lu muis­te­taan pit­kään. Se voi pe­las­taa huo­non päi­vän, hel­pot­taa han­ka­laa ti­lan­net­ta tai jät­tää asi­ak­kaal­le tun­teen sii­tä, et­tä hä­net on huo­mat­tu. Tätä miel­tä oli­vat myös Suo­men­se­län Sa­no­mien Ins­tag­ram-ky­se­lyi­hin vas­tan­neet. Hei­dän vas­tauk­sis­taan vä­lit­tyy kuva pal­ve­lus­ta, jos­sa ys­tä­väl­li­syys on kaik­kein tär­kein­tä.
Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Jayne Harling

Mitä kuu­luu?

Mitä kuu­luu?

Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Jayne Harling

Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Jayne Harling

– Kii­tos ky­sy­mäs­tä, täl­lä het­kel­lä kuu­luu oi­kein hy­vää. Saan teh­dä töi­tä, jois­ta pi­dän – työs­ken­te­len pro­jek­ti­koor­di­naat­to­ri­na Ky­men­laak­son hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ja toi­min myös free­lan­cer-näyt­te­li­jä­nä, vas­taa Jari Vil­ja­maa.
Esa Korolaisen perheeseen kuuluvat vaimo Henriikka sekä lapset Julius ja Ida. Perhe asuu Kaarinassa, Turun kupeessa.

Esa Korolaisen perheeseen kuuluvat vaimo Henriikka sekä lapset Julius ja Ida. Perhe asuu Kaarinassa, Turun kupeessa.

Kuvat Esa Korolainen

Mitä kuu­luu Esa Ko­ro­lai­nen?

Mitä kuu­luu Esa Ko­ro­lai­nen?

Esa Korolaisen perheeseen kuuluvat vaimo Henriikka sekä lapset Julius ja Ida. Perhe asuu Kaarinassa, Turun kupeessa.

Esa Korolaisen perheeseen kuuluvat vaimo Henriikka sekä lapset Julius ja Ida. Perhe asuu Kaarinassa, Turun kupeessa.

Kuvat Esa Korolainen

Esa Korolaisen perheeseen kuuluvat vaimo Henriikka sekä lapset Julius ja Ida. Perhe asuu Kaarinassa, Turun kupeessa.

Esa Korolaisen perheeseen kuuluvat vaimo Henriikka sekä lapset Julius ja Ida. Perhe asuu Kaarinassa, Turun kupeessa.

Kuvat Esa Korolainen

– Hy­vää kuu­luu, ruuh­ka­vuo­det pa­him­mil­laan tai par­haim­mil­laan, kes­kel­lä lap­si­ar­kea, pal­jon töi­tä ja sii­hen liit­ty­vää mat­kus­ta­mis­ta, vä­hän myös jat­ko-opis­ke­lu­ja Tu­run kaup­pa­kor­ke­a­kou­lus­sa eM­BA-tut­kin­non muo­dos­sa, vas­taa Esa Ko­ro­lai­nen.
Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Mitä kuu­luu Ant­ti Nar­via?

Mitä kuu­luu Ant­ti Nar­via?

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

– Kii­tos, hy­vin me­nee. Olen puo­lit­tain eläk­keel­lä ja teen poi­kie­ni in­si­nöö­ri­toi­mis­tos­sa 100–120 tun­tia kuu­kau­des­sa töi­tä, Ant­ti Nar­via vas­taa.
Versu Pulling Teamiin kuuluvat Tuomas Lätin (kesk.) lisäksi päämekaanikko Teemu Koivuluoma (vas.) sekä Heikki Rita-Kasari, joka ajaa myös Pikkumustalla, mutta kevyemmässä 6 000 kilon painoluokassa. Tiimin kuulumisia voi seurata Versu Pulling Teamin Facebookista.

Versu Pulling Teamiin kuuluvat Tuomas Lätin (kesk.) lisäksi päämekaanikko Teemu Koivuluoma (vas.) sekä Heikki Rita-Kasari, joka ajaa myös Pikkumustalla, mutta kevyemmässä 6 000 kilon painoluokassa. Tiimin kuulumisia voi seurata Versu Pulling Teamin Facebookista.

Kuvat Versu Pulling Team

Mestarin valtikka matkasi vihdoin Virroille

Versu Pulling Teamiin kuuluvat Tuomas Lätin (kesk.) lisäksi päämekaanikko Teemu Koivuluoma (vas.) sekä Heikki Rita-Kasari, joka ajaa myös Pikkumustalla, mutta kevyemmässä 6 000 kilon painoluokassa. Tiimin kuulumisia voi seurata Versu Pulling Teamin Facebookista.

Versu Pulling Teamiin kuuluvat Tuomas Lätin (kesk.) lisäksi päämekaanikko Teemu Koivuluoma (vas.) sekä Heikki Rita-Kasari, joka ajaa myös Pikkumustalla, mutta kevyemmässä 6 000 kilon painoluokassa. Tiimin kuulumisia voi seurata Versu Pulling Teamin Facebookista.

Kuvat Versu Pulling Team

Versu Pulling Teamiin kuuluvat Tuomas Lätin (kesk.) lisäksi päämekaanikko Teemu Koivuluoma (vas.) sekä Heikki Rita-Kasari, joka ajaa myös Pikkumustalla, mutta kevyemmässä 6 000 kilon painoluokassa. Tiimin kuulumisia voi seurata Versu Pulling Teamin Facebookista.

Versu Pulling Teamiin kuuluvat Tuomas Lätin (kesk.) lisäksi päämekaanikko Teemu Koivuluoma (vas.) sekä Heikki Rita-Kasari, joka ajaa myös Pikkumustalla, mutta kevyemmässä 6 000 kilon painoluokassa. Tiimin kuulumisia voi seurata Versu Pulling Teamin Facebookista.

Kuvat Versu Pulling Team

Vir­to­lai­nen Tuo­mas Lät­ti nap­pa­si trac­tor pul­lin­gin Farm Sport 10 000 kg -pai­no­luo­kan Suo­men­mes­ta­ruu­den Ka­la­jo­el­la elo­kuus­sa.
Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Tuija Veija

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Tuija Veija

Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Tuija Veija

Jaa­na Hop­kins on pyö­rit­tä­nyt Hel­mien ta­loa Her­ra­sen van­hal­la kou­lul­la 16 vuot­ta ja myy­mä­lä­kin on pal­vel­lut ko­ru­jen te­ki­jöi­tä liki 15 vuo­den ajan.

Mielipide | Ajatuksia vihreästä siirtymästä

1. Kau­pun­ki ei voi pes­tä kä­si­ään pur­ku­kus­tan­nuk­sis­ta (la­kie­si­tys) tai 2. Maa­no­mis­ta­jan vel­vol­li­suus en­nal­lis­taa.
Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Kuvat Vuokko Viitiö

Mitä kuu­luu Ai­mo Vii­tiö?

Mitä kuu­luu Ai­mo Vii­tiö?

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Kuvat Vuokko Viitiö

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Kuvat Vuokko Viitiö

 – Kii­tos, ihan hy­vää. Elä­ke­päi­viä täs­sä vai­mon kans­sa kah­des­taan vie­te­tään ja hoi­del­laan oma­ko­ti­ta­loon liit­ty­viä vel­voit­tei­ta, vas­taa Ai­mo Vii­tiö.
Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Hukkapenkassa omena muuntuu moneksi

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Perä-Uu­ras­ten Met­säs­tys­seu­ra te­kee jo nel­jät­tä vuot­ta ome­na­me­hua Huk­ka­pen­kas­sa Ko­ta­las­sa. Me­hua on pu­ris­tet­tu tä­hän men­nes­sä noin 250 lit­raa.
Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

Tuloksia ei parane vertailla

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

– En­sim­mäi­nen kier­ros men­tiin ai­ka ko­vaa ja vii­mei­set 100 met­riä tun­sin, mi­ten ja­lat oli­vat jo ha­poil­la, ker­too 60-vuo­ti­ai­den sar­jas­sa nais­ten 800 met­rin Suo­men en­nä­tyk­sen ko­tiy­lei­sön edes­sä Vir­roil­la viik­ko sit­ten kes­ki­viik­ko­na juos­sut Sir­pa Rii­ta­mä­ki.
Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Kansallisarkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Kaupun­ki­suun­nitelma vuodelta 1859

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Kansallisarkisto

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Kansallisarkisto

Ar­to Ala-Heik­ki­lä toi toi­mi­tuk­seen kol­me van­haa kart­taa ja muis­te­li kuul­leen­sa pik­ku­poi­ka­na, et­tä Vir­tain kau­pun­kia oli­si suun­ni­tel­tu pait­si Ka­let­to­man­lah­den ran­nal­le, myös Ko­ron­ky­lään ja Här­kö­seen. 
Muisto Tapani Heinosen lapsuudenperheen matkalta Hammerfestiin. Reissuun osallistui yhteensä seitsemän henkilöä. Mukana myös naapurit Veikko Vihriälä ja Helmi Antila.

Muisto Tapani Heinosen lapsuudenperheen matkalta Hammerfestiin. Reissuun osallistui yhteensä seitsemän henkilöä. Mukana myös naapurit Veikko Vihriälä ja Helmi Antila.

Tapani Heinosen albumi

Muistoja Saarelman perheestä

Muisto Tapani Heinosen lapsuudenperheen matkalta Hammerfestiin. Reissuun osallistui yhteensä seitsemän henkilöä. Mukana myös naapurit Veikko Vihriälä ja Helmi Antila.

Muisto Tapani Heinosen lapsuudenperheen matkalta Hammerfestiin. Reissuun osallistui yhteensä seitsemän henkilöä. Mukana myös naapurit Veikko Vihriälä ja Helmi Antila.

Tapani Heinosen albumi

Muisto Tapani Heinosen lapsuudenperheen matkalta Hammerfestiin. Reissuun osallistui yhteensä seitsemän henkilöä. Mukana myös naapurit Veikko Vihriälä ja Helmi Antila.

Muisto Tapani Heinosen lapsuudenperheen matkalta Hammerfestiin. Reissuun osallistui yhteensä seitsemän henkilöä. Mukana myös naapurit Veikko Vihriälä ja Helmi Antila.

Tapani Heinosen albumi

Jos­kus ker­roin Ai­na­lan hen­ki­lö­kun­nal­le vie­ras­huo­nees­sa yö­py­es­sä­ni, et­tä mi­nul­la on Ai­na­laa koh­taan hen­ki­lö­koh­tais­ta sym­pa­ti­aa Saa­ra Saa­rel­man ja hä­nen per­heen­sä vuok­si. Päi­vää en­nen juh­laa joh­ta­ja pyy­si mi­nu­a­kin pa­nee­liin.

Mielipide | Virtain puolesta vai vastaan

Ha­lu­an heti ky­syä Vir­tain Puo­les­ta -yh­dis­tyk­sel­tä, et­tä on­ko se Vir­roil­le suun­ni­tel­tua tuu­li­voi­maa vas­taan vai puo­les­ta? Jos on vas­taan, niin voit­te heti muut­taa yh­dis­tyk­sen­ne ni­men Vir­tai­ta vas­taan.

Mielipide | Miksi BKT jäi ongelmaksi?

Vas­taan ky­sy­myk­seen ko­ke­mu­sa­si­an­tun­ti­ja­na käyt­tä­en esi­merk­ki­nä osa­o­mis­ta­maa­ni Keu­ruup­rint Oy:tä, sen ke­hi­tys­kaa­ri kes­ti vuo­des­ta 1990 vuo­teen 2000.
Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

Mitä kuu­luu Sai­la Oja­la?

Mitä kuu­luu Sai­la Oja­la?

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

– Ke­sään kuu­luu tosi hy­vää. Keik­ko­ja on joka vii­kon­lop­pu ja toi­si­naan vii­kol­la­kin ym­pä­ri Suo­men. Töi­tä riit­tää, ja se on hie­noa, iloit­see Ret­ro­po­pin lau­la­ja Sai­la Oja­la.
Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto



Pirkanmaan liitolle valittiin maakun­ta­val­tuuston puheenjohtajat, maakuntahallitus ja tarkas­tus­lau­takunta

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Maa­nan­tai­na 25. elo­kuu­ta Kan­ga­sal­la ko­koon­tu­nut Pir­kan­maan lii­ton maa­kun­ta­val­tuus­to va­lit­si maa­kun­ta­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jat, maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen ja tar­kas­tus­lau­ta­kun­nan jä­se­net ja va­ra­jä­se­net.

Mielipide | Epäonnistunut sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus

Kat­soin äs­ken A-Stu­di­on lä­he­tyk­sen 8.10.2025, jos­sa kes­kus­te­lun ai­hee­na oli muun mu­as­sa so­teu­u­dis­tus ja sen ete­ne­mi­nen. 
Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Eräs heprealaiskirje

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Joi­ta­kin viik­ko­ja sit­ten Juk­ka-pap­pi ky­se­li täs­sä leh­des­sä hep­re­an osaa­jien pe­rään. Nyt ky­se­len mi­nä­kin tätä, kuka voi­si tul­ki­ta kir­jee­ni, lä­hin­nä kuin­ka kir­je on kul­keu­tu­nut mi­nul­le näil­lä hep­re­an kir­jai­mil­la va­rus­tet­tu­na?
1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

SSS:n arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Kun sopivaa ei löytynyt, tehtiin itse

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

SSS:n arkisto

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

SSS:n arkisto

Kan­taat­ti ko­ti­seu­dul­le -kan­taa­tiin juu­ret yl­tä­vät vuo­teen 1979, jol­loin kan­sa­lai­so­pis­ton reh­to­ri­na toi­mi­nut Pert­ti Tam­mi­nen suun­nit­te­li opis­ton seu­raa­van vuo­den alus­sa pi­det­tä­vän 20-vuo­tis­juh­lan oh­jel­maa.

Ky­sy­tääs kau­pun­gin­joh­ta­jal­ta

Ky­sy­tääs kau­pun­gin­joh­ta­jal­ta

Ky­sy­tääs kau­pun­gin­joh­ta­jal­ta -pals­tal­la si­vut­tiin täl­lä ker­taa muun mu­as­sa al­ka­nut­ta vuot­ta ja Tre­dun kou­lu­kiin­teis­tön ak­tii­vi­sen käy­tön ke­hi­tys­tä.
Erkki Eteläniemi ilahtui huomatessaan, että digilehti ilmestyy jo keskiviikkoiltana, mutta katsoo uutistarjonnan lähes päivittäin.

Erkki Eteläniemi ilahtui huomatessaan, että digilehti ilmestyy jo keskiviikkoiltana, mutta katsoo uutistarjonnan lähes päivittäin.

Ulla Eteläniemi

Lu­ki­jam­me

Eteläniemet lukevat Sanomia kännykältä

Lu­ki­jam­me

Erkki Eteläniemi ilahtui huomatessaan, että digilehti ilmestyy jo keskiviikkoiltana, mutta katsoo uutistarjonnan lähes päivittäin.

Erkki Eteläniemi ilahtui huomatessaan, että digilehti ilmestyy jo keskiviikkoiltana, mutta katsoo uutistarjonnan lähes päivittäin.

Ulla Eteläniemi

Erkki Eteläniemi ilahtui huomatessaan, että digilehti ilmestyy jo keskiviikkoiltana, mutta katsoo uutistarjonnan lähes päivittäin.

Erkki Eteläniemi ilahtui huomatessaan, että digilehti ilmestyy jo keskiviikkoiltana, mutta katsoo uutistarjonnan lähes päivittäin.

Ulla Eteläniemi

– Suo­men­se­län Sa­no­mat on tul­lut meil­le iät ja ajat. Äi­ti­ni ti­la­si pa­pe­ri­leh­den meil­le ai­koi­naan ja it­se olen jat­ka­nut ti­laus­ta myö­hem­min, Val­ke­a­kos­kel­la asu­va ker­too Erk­ki Ete­lä­nie­mi.
Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Riikka Tallila

Kaupunki ostaa Lakarinharju Camping Oy:n rakennukset ja muun irtaimen

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Riikka Tallila

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus päät­tää os­taa kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa ole­val­la kiin­teis­töl­lä si­jait­se­vat ra­ken­nuk­set ja muun ir­tai­men sekä sil­lä si­jait­se­vat liit­ty­mät La­ka­rin­har­ju Cam­ping Oy:n kon­kurs­si­pe­säl­tä 11 122,37 eu­ron kaup­pa­hin­nal­la.
Marjatta Immonen täyttää mielellään ristikoita ja sudokuja. Taustalla seinällä näkyy 40-vuotispäiviensä edellä kuolleen Terhi-tyttären 30-vuotiskuva, jonka alla hän viimeisinä akoinaan aina istui.

Marjatta Immonen täyttää mielellään ristikoita ja sudokuja. Taustalla seinällä näkyy 40-vuotispäiviensä edellä kuolleen Terhi-tyttären 30-vuotiskuva, jonka alla hän viimeisinä akoinaan aina istui.

Jukka Immonen

Mitä kuu­luu Mar­jat­ta Im­mo­nen?

Mitä kuu­luu Mar­jat­ta Im­mo­nen?

Marjatta Immonen täyttää mielellään ristikoita ja sudokuja. Taustalla seinällä näkyy 40-vuotispäiviensä edellä kuolleen Terhi-tyttären 30-vuotiskuva, jonka alla hän viimeisinä akoinaan aina istui.

Marjatta Immonen täyttää mielellään ristikoita ja sudokuja. Taustalla seinällä näkyy 40-vuotispäiviensä edellä kuolleen Terhi-tyttären 30-vuotiskuva, jonka alla hän viimeisinä akoinaan aina istui.

Jukka Immonen

Marjatta Immonen täyttää mielellään ristikoita ja sudokuja. Taustalla seinällä näkyy 40-vuotispäiviensä edellä kuolleen Terhi-tyttären 30-vuotiskuva, jonka alla hän viimeisinä akoinaan aina istui.

Marjatta Immonen täyttää mielellään ristikoita ja sudokuja. Taustalla seinällä näkyy 40-vuotispäiviensä edellä kuolleen Terhi-tyttären 30-vuotiskuva, jonka alla hän viimeisinä akoinaan aina istui.

Jukka Immonen

Ko­to­aan Hei­no­las­ta ta­voi­tet­tu Mar­jat­ta Im­mo­nen on hie­man häm­men­ty­nyt, kun hän­tä pyy­de­tään osal­lis­tu­maan Mitä kuu­luu -pals­tal­le.
Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kuvituskuva

Ote­taas se­le­vää

Kotiseutuarkiston jatkosta

Ote­taas se­le­vää

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kuvituskuva

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kuvituskuva

Toi­mi­tuk­seen on tul­lut toi­ve sel­vit­tää, mi­ten ko­ti­seu­tu­ar­kis­to tu­lee jat­kos­sa käy­tän­nös­sä toi­mi­maan.
Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Hinauspalvelu säilyy, vaikka muutoksia tulikin

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Saa­ri­mä­en Hi­naus­pal­ve­lu Oy:n yrit­tä­jä Jyr­ki Saa­ri­mä­ki pa­la­si van­haan ai­kaan päät­tä­es­sään 11 vuo­den so­pi­muk­sen val­ta­kun­nal­li­sen SOS Hi­naus­pal­ve­lun kans­sa hei­nä­kuun lo­pus­sa.
Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Ky­lien kul­mil­ta

Kituskosken luontopolku on joka kerta yhtä upea

Ky­lien kul­mil­ta

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Ky­lien kul­mil­ta on uu­si pals­ta, jos­sa Vir­tain ky­lien asuk­kaat pää­se­vät ää­neen. Kir­joi­tus­vuo­ro kier­tää ky­liä, eli kir­joit­ta­ja haas­taa seu­raa­van ky­län tai hen­ki­lön. Poh­din­nan ai­he voi löy­tyä mis­tä ta­han­sa maan ja tai­vaan vä­lil­tä. Voi vaik­ka kom­men­toi­da ko­ti­kau­pun­gin tai yh­teis­kun­nan ajan­koh­tai­sia uu­ti­sia, tai miet­tiä muu­ten vain maa­il­man me­noa ky­lien kul­mil­ta.
Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Kiireettömyys kannattelee surun keskellä

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Hau­taus- ja kuk­ka-alan yrit­tä­jien työs­sä päi­vät ovat täyn­nä koh­taa­mi­sia, jois­sa tun­nel­ma voi muut­tua het­kes­sä iloi­ses­ta su­rul­li­sek­si.
Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Mitä kuu­luu Ant­ti Nar­via?

Mitä kuu­luu Ant­ti Nar­via?

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

– Kii­tos, hy­vin me­nee. Olen puo­lit­tain eläk­keel­lä ja teen poi­kie­ni in­si­nöö­ri­toi­mis­tos­sa 100–120 tun­tia kuu­kau­des­sa töi­tä, Ant­ti Nar­via vas­taa.
Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Hukkapenkassa omena muuntuu moneksi

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Perä-Uu­ras­ten Met­säs­tys­seu­ra te­kee jo nel­jät­tä vuot­ta ome­na­me­hua Huk­ka­pen­kas­sa Ko­ta­las­sa. Me­hua on pu­ris­tet­tu tä­hän men­nes­sä noin 250 lit­raa.
Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

Tuloksia ei parane vertailla

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

– En­sim­mäi­nen kier­ros men­tiin ai­ka ko­vaa ja vii­mei­set 100 met­riä tun­sin, mi­ten ja­lat oli­vat jo ha­poil­la, ker­too 60-vuo­ti­ai­den sar­jas­sa nais­ten 800 met­rin Suo­men en­nä­tyk­sen ko­tiy­lei­sön edes­sä Vir­roil­la viik­ko sit­ten kes­ki­viik­ko­na juos­sut Sir­pa Rii­ta­mä­ki.
Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Riikka Tallila

Post-it -lapputaidetta syntyy kahvitauoilla

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Riikka Tallila

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Riikka Tallila

Al­ku­jaan Vir­roil­ta ko­toi­sin ole­van Ol­li Pär­nä­sen tai­de­näyt­te­ly on esil­lä Vir­tain kir­jas­tos­sa vie­lä per­jan­tai­hin 28. elo­kuu­ta as­ti. Pär­nä­nen asuu tätä ny­kyä per­heen­sä kans­sa Töy­säs­sä.
Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Aito kohtaaminen jää mieleen

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Hyvä asi­a­kas­pal­ve­lu muis­te­taan pit­kään. Se voi pe­las­taa huo­non päi­vän, hel­pot­taa han­ka­laa ti­lan­net­ta tai jät­tää asi­ak­kaal­le tun­teen sii­tä, et­tä hä­net on huo­mat­tu. Tätä miel­tä oli­vat myös Suo­men­se­län Sa­no­mien Ins­tag­ram-ky­se­lyi­hin vas­tan­neet. Hei­dän vas­tauk­sis­taan vä­lit­tyy kuva pal­ve­lus­ta, jos­sa ys­tä­väl­li­syys on kaik­kein tär­kein­tä.
Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että kaikki myymäläremontin jälkeen pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että kaikki myymäläremontin jälkeen pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Palvelun yllettävä aina ovelta hyllyjen väliin

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että kaikki myymäläremontin jälkeen pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että kaikki myymäläremontin jälkeen pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että kaikki myymäläremontin jälkeen pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että kaikki myymäläremontin jälkeen pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Yli 40 vuot­ta kau­pan alal­la toi­mi­nut, ny­kyi­sin Vir­tain K-Su­per­mar­ke­tin myy­jä­nä työs­ken­te­le­vä El­len Har­ti­kai­nen to­te­aa, et­tä asi­a­kas­pal­ve­lun pi­tää nä­kyä ovel­ta ovel­le ja hyl­ly­jen­kin vä­lis­sä.
4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

Mari Kulma-aho

Kauniskangas sai uutta vauhtia

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

Mari Kulma-aho

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

Mari Kulma-aho

Kau­nis­kan­kaan mo­toc­ros­s­ra­ta va­lit­tiin Vir­tain kau­pun­gin vuo­den 2025 osal­lis­tu­van bud­je­toin­nin koh­teek­si. Hank­kees­sa pa­ran­net­tiin ra­dan tur­val­li­suut­ta, kun­nos­tet­tiin ole­mas­sa ole­vaa ra­taa ja ra­ken­net­tiin lap­sil­le oma mak­su­ton pik­ku­ra­ta.

Mielipide | Kuka vastaa, kun apua ei enää saa?

Suo­mes­sa ol­laan te­ke­mäs­sä rat­kai­su­ja, joi­den vai­ku­tuk­set ei­vät jää hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den ta­lous­lu­kui­hin. Ne nä­ky­vät hoi­toon pää­sys­sä, tur­val­li­suu­des­sa ja ih­mis­ten luot­ta­muk­ses­sa yh­teis­kun­taan.
Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Hanna Rantanen

Paikallislehden arvojen edistäjälle Antti-patsas

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Hanna Rantanen

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Hanna Rantanen

Vir­to­lai­nen Mai­re Pal­ta­re sai Il­ma­jo­ki-leh­den Ant­ti-pat­saan 2025 vii­me mar­ras­kuus­sa tun­nus­tuk­se­na työs­tään pai­kal­lis­leh­den ar­vo­jen edis­tä­jä­nä.
Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Sirpa Riitamäki hallitsee uutta Suomen ennätystä

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Vir­tain Ur­hei­li­joi­ta edus­ta­va Sir­pa Rii­ta­mä­ki juok­si kes­ki­viik­ko­na N60-sar­jan 800 met­rin uu­den Suo­men en­nä­tyk­sen ajal­la 2.38,68.
Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Kulttuuri on paljon muutakin kuin lava ja esiintyjä

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin ta­pah­tu­ma- ja kult­tuu­ri­tuot­ta­ja­na aloit­ta­nut Mis­ka Lah­ti­nen on eh­ti­nyt ol­la kak­si viik­koa töis­sä ja ai­ka on men­nyt ot­ta­es­sa ko­ko­nai­suut­ta hal­tuun.
Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Avoimet Puutarhat

Yleisön toivomuksesta syyspuutarhat avautuvat jälleen 20. syyskuuta

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Avoimet Puutarhat

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Avoimet Puutarhat

Ke­sän odo­te­tuin puu­tar­ha­ta­pah­tu­ma, Avoi­met Puu­tar­hat, in­nos­ti hei­nä­kuus­sa noin 50 000 puu­tar­ha­vie­rai­luun ym­pä­ri Suo­mea.

1 500 metrilläkin Suomen ennätys

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den Sir­pa Rii­ta­mä­ki ta­voit­te­li tois­ta Suo­men en­nä­tys­tä kes­ki­viik­ko­na 19. elo­kuu­ta 1 500 met­rin mat­kal­la nai­set 60-sar­jas­sa. Elo­kui­nen sää oli au­rin­koi­nen, mut­ta jon­kun ver­ran tuu­li­nen.
 Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

Vaskiveden yhteisöllisyys jäi mieleen

 Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

 Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

Vas­ki­ve­den ke­sä­so­met­ta­jak­si Le­a­der Poko ry:n toi­mes­ta pal­kat­tu Pih­la Ala­nen ker­too ke­sän su­ju­neen oi­kein mu­ka­vas­ti.

Onneksi ehtivät väliin

On se ai­ka vuo­des­ta, kun ome­nat ke­rä­tään tal­teen ja muu­te­taan vaik­ka­pa me­huk­si. Ko­ta­las­sa Perä-Uu­ras­ten Met­säs­tys­seu­ra on vih­kiy­ty­nyt asi­aan. Kun osaa­via ja ide­a­rik­kai­ta hen­ki­löi­tä mu­ka­na, tou­hua on laa­jen­net­tu jopa pää­ry­nään ja pork­ka­naan. On­nek­si eh­dit­tiin vä­liin, en­nen kuin lait­teis­to pää­tyi ro­mu­tuk­seen. Ko­ta­la on täl­lä het­kel­lä ai­noa paik­ka, jos­sa me­hua Vir­roil­la pu­ris­te­taan.
Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Kuvituskuva

Vesilintujen metsästys alkaa 20. elokuuta

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Kuvituskuva

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Kuvituskuva

Ve­si­lin­tu­jen met­säs­tys käyn­nis­tyy tors­tai­na 20. elo­kuu­ta kel­lo 12.00. Met­säs­tys on koh­den­net­ta­va run­sas­lu­kui­siin ja elin­voi­mai­siin la­jei­hin. Ve­si­lin­tu­jen hä­mä­rä­met­säs­tys on kiel­let­ty.
Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Juhannusmarkkinat kokoavat jälleen tuhansia Perinnekylään

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Ju­han­nus­kau­pun­gin koko per­heen pe­rin­tei­nen ju­han­nus­ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään jäl­leen ju­han­nu­saat­to­na Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä.
Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Sopeutumisen sukupolvi lentää kohti uusia tuulia

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain lu­ki­os­sa yli­op­pi­lai­ta juh­lit­tiin pe­rin­tei­sin me­noin lau­an­tai­na. Kaik­ki­aan 19 nuor­ta sai nos­taa val­ko­la­kin pää­hän­sä suo­ri­tuk­sen­sa mer­kik­si yh­te­näis­kou­lun sa­lis­sa.

Kuka heistä on Virtain Karhu 2026?

Ai­em­mis­ta vuo­sis­ta poi­ke­ten en­nak­ko­ää­nes­tys­tä ei jär­jes­te­tä, vaan var­si­nai­nen ää­nes­tys ta­pah­tuu Ko­ta­lan Kar­hu­mark­ki­noil­la Ko­ta­la-ta­lol­la sun­nun­tai­na 5. hei­nä­kuu­ta.

Tekoäly avuksi lasten palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedon käsittelyyn

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ote­taan käyt­töön te­ko­ä­ly­rat­kai­su las­ten pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­nin yh­teen­ve­don kä­sit­te­lys­sä.
Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto



Pirkanmaan liitolle valittiin maakun­ta­val­tuuston puheenjohtajat, maakuntahallitus ja tarkas­tus­lau­takunta

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Maa­nan­tai­na 25. elo­kuu­ta Kan­ga­sal­la ko­koon­tu­nut Pir­kan­maan lii­ton maa­kun­ta­val­tuus­to va­lit­si maa­kun­ta­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jat, maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen ja tar­kas­tus­lau­ta­kun­nan jä­se­net ja va­ra­jä­se­net.
Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Kalettomanlahden uimaranta suljettiin varotoimenpiteenä

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­ta on sul­jet­tu tois­tai­sek­si mah­dol­li­sen jä­te­ve­den yli­vuo­don vuok­si, tie­do­tet­tiin Vir­tain kau­pun­gin in­ter­net­si­vuil­la tä­nään maa­nan­tai­aa­mu­na 20. hei­nä­kuu­ta.
Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Jayne Harling

Mitä kuu­luu?

Mitä kuu­luu?

Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Jayne Harling

Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Jayne Harling

– Kii­tos ky­sy­mäs­tä, täl­lä het­kel­lä kuu­luu oi­kein hy­vää. Saan teh­dä töi­tä, jois­ta pi­dän – työs­ken­te­len pro­jek­ti­koor­di­naat­to­ri­na Ky­men­laak­son hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ja toi­min myös free­lan­cer-näyt­te­li­jä­nä, vas­taa Jari Vil­ja­maa.

Kuvat Tuija Veija

Killinkosken kerrostalot asetettiin konkurssiin

Kuvat Tuija Veija

Kuvat Tuija Veija

Tun­nel­ma Kil­lin­ki­ven pi­ha­maal­la oli tiis­tai-il­ta­päi­väl­lä jän­nit­ty­nyt, kun jouk­ko ta­lo­yh­ti­ön asuk­kai­ta odot­te­li tie­toa tu­le­vas­ta. Osa oli sel­väs­ti jär­kyt­ty­nei­tä, osa heit­te­li il­moil­le mus­taa huu­mo­ria.
Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Riikka Tallila

Kolme voittoa samana viikonloppuna

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Riikka Tallila

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Riikka Tallila

Vir­tain Am­pu­jia edus­ta­va Heik­ki Mä­ki­nen ot­ti kol­min­ker­tai­sen voi­ton Kuo­pi­os­sa 8.–9. elo­kuu­ta jär­jes­te­tyis­sä SM-liik­ku­va maa­li -ki­sas­sa. Li­säk­si mu­kaan läh­ti yk­si vii­kon­lo­pun ai­ka­na han­kit­tu prons­si­mi­ta­li.

Uusi EU-asetus tuo lisäbyrokratiaa yrittäjille

EU:n pak­kaus- ja pak­kaus­jä­te­a­se­tus edel­lyt­tää, et­tä tuot­tei­ta ul­ko­mail­le lä­het­tä­vä yrit­tä­jä sel­vit­tää ja hoi­taa vel­voit­teen­sa erik­seen jo­kai­ses­sa koh­de­maas­sa.
Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomien varhaisjakelu loppuu

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Suomenselän Sanomat tullaan jakamaan varhaisjakelualueella 5. tammikuuta lähtien aamupäivän aikana.

Pos­tin te­ke­mien muu­tok­sien vuok­si var­hais­ja­ke­lu lop­puu 5. tam­mi­kuu­ta pos­ti­nu­me­rol­la 34800 VIR­RAT. Tä­män joh­dos­ta Suo­men­se­län Sa­no­mat tul­laan ja­ka­maan Vir­tain var­hais­ja­ke­lu­a­lu­eel­la 5. tam­mi­kuu­ta läh­tien il­mes­ty­mis­päi­vä­nään eli tors­tai­na aa­mu­päi­vän ai­ka­na. Var­hais­ja­ke­lun päät­ty­es­sä sa­no­ma­leh­det muut­tu­vat päi­vä­ja­ke­lu-leh­dek­si.
Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Hinauspalvelu säilyy, vaikka muutoksia tulikin

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Saa­ri­mä­en Hi­naus­pal­ve­lu Oy:n yrit­tä­jä Jyr­ki Saa­ri­mä­ki pa­la­si van­haan ai­kaan päät­tä­es­sään 11 vuo­den so­pi­muk­sen val­ta­kun­nal­li­sen SOS Hi­naus­pal­ve­lun kans­sa hei­nä­kuun lo­pus­sa.
Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Pajusen tilalle nousee energi­ao­ma­va­rainen navetta

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Mer­vi ja Pek­ka Nie­men pyö­rit­tä­mäl­lä Pa­ju­sen ti­lal­la Äi­jän­ne­val­la käy hei­nä­kuus­sa vils­ke, kun uu­si na­vet­ta­ra­ken­nus nou­see ri­va­kas­ti ja nä­ky­vää on saa­tu ai­kaan no­pe­as­ti.
Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Virtain Urheilijat luopuu Vehkakosken lavasta

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Vir­tain Ur­hei­li­jat teki jo ke­vääl­lä ko­kouk­ses­saan yk­si­mie­li­sen pää­tök­sen, et­tä vuo­des­ta 1987 seu­ran omis­ta­mas­ta Veh­ka­kos­ken la­vas­ta luo­vu­taan.
– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

Mummun ja vaarin tupa avaa ovensa Virroilla

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

Mum­mun ja vaa­rin tupa aloit­taa toi­min­tan­sa Vir­roil­la maa­nan­tai­na 17. elo­kuu­ta. Uu­si ma­ta­lan kyn­nyk­sen koh­taa­mis­paik­ka tar­jo­aa lap­si­per­heil­le kii­ree­tön­tä yh­des­sä­o­loa, läm­pi­män ate­ri­an ja mah­dol­li­suu­den tu­tus­tua va­paa­eh­toi­siin va­ra­mum­mui­hin ja -vaa­rei­hin.
Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Kuvat Riikka Tallila

Lämärikisa yksi iltatorin vetonauloista

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Kuvat Riikka Tallila

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Kuvat Riikka Tallila

Ke­sän vii­mei­nen il­ta­to­ri jär­jes­tet­tiin per­jan­tai­na 31. hei­nä­kuu­ta. Kun­non ve­si­sa­de saa­tiin pari tun­tia en­nen ta­pah­tu­maa, ja vie­lä tun­tia ai­em­min näyt­ti il­ma tum­man myrs­kyi­säl­tä. Juu­ri en­nen kel­lo 16, avau­tui pil­vien lo­mas­ta au­rin­koi­nen tai­vas ja kol­mi­tun­ti­nen oh­jel­ma saa­tiin vie­tyä läpi il­man ve­si­pi­sa­raa­kaan.
Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Kolme rinnakkaisluokkaa kutoselle

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Vir­roil­la kou­lu­työ al­kaa tiis­tai­na 11. elo­kuu­ta. Kas­va­tus- ja ope­tus­joh­ta­ja Kat­ri Ran­ta­la to­te­aa, et­tä suu­rin muu­tos täl­le al­ka­val­le lu­ku­kau­del­le on Ko­ta­lan kou­lun lak­kaut­ta­mi­nen.
Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Ky­lien kul­mil­ta

Kituskosken luontopolku on joka kerta yhtä upea

Ky­lien kul­mil­ta

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Ky­lien kul­mil­ta on uu­si pals­ta, jos­sa Vir­tain ky­lien asuk­kaat pää­se­vät ää­neen. Kir­joi­tus­vuo­ro kier­tää ky­liä, eli kir­joit­ta­ja haas­taa seu­raa­van ky­län tai hen­ki­lön. Poh­din­nan ai­he voi löy­tyä mis­tä ta­han­sa maan ja tai­vaan vä­lil­tä. Voi vaik­ka kom­men­toi­da ko­ti­kau­pun­gin tai yh­teis­kun­nan ajan­koh­tai­sia uu­ti­sia, tai miet­tiä muu­ten vain maa­il­man me­noa ky­lien kul­mil­ta.
Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Kiireettömyys kannattelee surun keskellä

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Hau­taus- ja kuk­ka-alan yrit­tä­jien työs­sä päi­vät ovat täyn­nä koh­taa­mi­sia, jois­sa tun­nel­ma voi muut­tua het­kes­sä iloi­ses­ta su­rul­li­sek­si.

Kuvat Tuija Veija

Killinkosken kerrostalot asetettiin konkurssiin

Kuvat Tuija Veija

Kuvat Tuija Veija

Tun­nel­ma Kil­lin­ki­ven pi­ha­maal­la oli tiis­tai-il­ta­päi­väl­lä jän­nit­ty­nyt, kun jouk­ko ta­lo­yh­ti­ön asuk­kai­ta odot­te­li tie­toa tu­le­vas­ta. Osa oli sel­väs­ti jär­kyt­ty­nei­tä, osa heit­te­li il­moil­le mus­taa huu­mo­ria.
Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Oona tekee kyläkoulua tutuksi

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Vas­ki­ve­den ky­lä­kou­lus­sa kuu­den­nen luo­kan aloit­ta­nut, 12- vuo­ti­as Oo­na Haa­pa­mä­ki on saa­nut vii­me ke­vääs­tä saak­ka to­teut­taa omaa ke­sä­so­met­ta­jan pro­jek­ti­aan, jos­sa hän on tuo­nut esiin Vas­ki­ve­den ky­lä­kou­lua ja sen eri­tyis­piir­tei­tä.
Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Marika pyrkii saamaan myös vähän liikkuvat liikkeelle

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Lii­kun­na­noh­jaa­ja Ma­ri­ka Kal­lio on työs­ken­nel­lyt Vir­tain hy­vin­voin­ti­toi­mes­sa jo rei­lun pa­rin vuo­den ajan, mut­ta nyt hä­net on va­lit­tu va­ki­nai­ses­ti toi­meen.
Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Raskintie sortui ja korjattiin nopeasti

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Lau­an­tain ja sun­nun­tai­yön sa­teet kat­kai­si­vat Hau­huun Ras­kin­tien Ma­ja­lah­den ui­ma- ja ve­ne­ran­nan koh­dal­la var­hain aa­mul­la 19. hei­nä­kuu­ta. 13 kiin­teis­töä jäi mot­tiin Ras­kin­tie lop­pu­pääs­sä.
Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Kuvat Riikka Tallila

Tutut rompetorimyyjät palaavat vuosi toisensa jälkeen

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Kuvat Riikka Tallila

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Kuvat Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken rom­pe­to­ri sekä kort­ti- ja ke­räi­ly­ta­pah­tu­ma Wan­han teh­taan mil­jöös­sä ko­ko­si myy­jät ja os­ta­jat vii­me vii­kon­lop­pu­na yh­teen.

Ollinkivi tyhjäksi elokuun loppuun mennessä

Asun­to Oy Ol­lin­ki­vi Vir­rat on ase­tet­tu kon­kurs­siin 21. hei­nä­kuu­ta. Pir­kan­maan kä­rä­jä­oi­keus on mää­rän­nyt Ol­lin­ki­ven pe­sän­hoi­ta­jak­si asi­a­na­ja­ja, va­ra­tuo­ma­ri Is­mo Sil­lan­pään.
Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Mitä kuu­luu Ant­ti Nar­via?

Mitä kuu­luu Ant­ti Nar­via?

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

– Kii­tos, hy­vin me­nee. Olen puo­lit­tain eläk­keel­lä ja teen poi­kie­ni in­si­nöö­ri­toi­mis­tos­sa 100–120 tun­tia kuu­kau­des­sa töi­tä, Ant­ti Nar­via vas­taa.
Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Vaskuunjärven ympäripyöräilyssä 13 osallistujaa

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Pit­kät pe­rin­teet omaa­vaan Vas­kuun ym­pä­ri­pyö­räi­lyyn osal­lis­tui täl­lä ker­taa 13 pyö­räi­li­jää noin 14,5 ki­lo­met­rin pi­tui­sel­le mat­kal­le. Useil­la oli säh­kö­a­vus­tei­nen pyö­rä, mut­ta oli jou­kos­sa myös pe­rin­tei­sen pyö­räi­lyn kan­nat­ta­jia.
Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Saksofo­nin­soittaja metsämaisemassa koristaa Ihamäkien autokatosta

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Kun Ag­niesz­ka Wa­genb­reth poh­ti, mis­tä löy­tyi­si sei­nä graf­fi­tin te­ke­mi­seen Vir­roil­la, vas­ta­si hä­nen ku­va­tai­de­kurs­sil­la käy­vä Ir­me­li Iha­mä­ki heil­tä löy­ty­vän.
Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Mikä sai poikkeamaan Perinnekylään?

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Pe­rin­ne­ky­läs­sä oli per­jan­tain lou­na­sai­kaan vä­keä liik­keel­lä, paik­ka sel­väs­ti hou­kut­te­lee poik­ke­a­maan.
 Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

Vaskiveden yhteisöllisyys jäi mieleen

 Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

 Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

Vas­ki­ve­den ke­sä­so­met­ta­jak­si Le­a­der Poko ry:n toi­mes­ta pal­kat­tu Pih­la Ala­nen ker­too ke­sän su­ju­neen oi­kein mu­ka­vas­ti.
Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Sirpa Riitamäki hallitsee uutta Suomen ennätystä

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Vir­tain Ur­hei­li­joi­ta edus­ta­va Sir­pa Rii­ta­mä­ki juok­si kes­ki­viik­ko­na N60-sar­jan 800 met­rin uu­den Suo­men en­nä­tyk­sen ajal­la 2.38,68.
Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

Oras Tynkkynen pyöräili kohtaamaan ihmisiä

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

– Nyt ol­laan voi­ton jo puo­lel­la, vas­ta­si Vih­rei­den edus­kun­ta­ryh­män pu­heen­joh­ta­ja, kan­sa­ne­dus­ta­ja Oras Tynk­ky­nen, joka pyö­räi­li ei­len tors­tai­na Kih­ni­öl­tä Vir­roil­le.
Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Tervahaudan polttaminen ei ole hätäisten hommaa

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Ter­va­hau­ta syt­tyi Pe­rin­ne­ky­läs­sä juh­lal­li­sin me­noin lau­an­tai­na 1. elo­kuu­ta Vir­tain Li­ons klu­bin toi­mes­ta ja vä­keä oli run­saas­ti ta­pah­tu­maa seu­raa­mas­sa.
Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Hukkapenkassa omena muuntuu moneksi

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Perä-Uu­ras­ten Met­säs­tys­seu­ra te­kee jo nel­jät­tä vuot­ta ome­na­me­hua Huk­ka­pen­kas­sa Ko­ta­las­sa. Me­hua on pu­ris­tet­tu tä­hän men­nes­sä noin 250 lit­raa.
Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Kulttuuri on paljon muutakin kuin lava ja esiintyjä

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin ta­pah­tu­ma- ja kult­tuu­ri­tuot­ta­ja­na aloit­ta­nut Mis­ka Lah­ti­nen on eh­ti­nyt ol­la kak­si viik­koa töis­sä ja ai­ka on men­nyt ot­ta­es­sa ko­ko­nai­suut­ta hal­tuun.
Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Kuvat Tuija Veija

Massiivinen ilo auttamisesta

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Kuvat Tuija Veija

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Kuvat Tuija Veija

Seu­ra­kun­ta­ta­lon ylä­sa­liin ra­ken­tui reip­paa­seen tah­tiin seit­se­män ve­ren­luo­vu­tus­pis­tet­tä, kun Ve­ri­pal­ve­lun työn­te­ki­jät saa­pui­vat Vir­roil­le tors­tai­na.
Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Keskustan ala-asteelle pyrki enemmän kuin mahtui

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Opet­ta­ja­ti­lan­teen ker­rot­tiin ole­van mel­ko hyvä, ja et­tä ai­no­as­taan yk­si lu­ke­mis-ja kir­joi­tus­häi­ri­öis­ten op­pi­lai­den eri­tyi­so­pet­ta­jan vir­ka jäi täyt­tä­mät­tä, vaik­ka se oli use­am­man ker­ran ha­et­ta­va­na.
Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Tiina Leveelahti

Helena Leveelahti juhli kiekkokultaa

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Tiina Leveelahti

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Tiina Leveelahti

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den He­le­na Le­vee­lah­ti hal­lit­si nais­ten kie­kon­heit­to­kil­pai­lua Ka­le­van Ki­sois­sa Jy­väs­ky­läs­sä vii­me vii­kon per­jan­tai­na.
– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

15 vuotta ammatti­jää­kiek­koi­lijana vaati työtä ja uhrauksia

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

– Olin val­mis­tau­tu­nut päät­tä­mään jää­kiek­kou­ra­ni jo Ja­pa­nis­sa Nik­ko Ice­Buck­sin jouk­ku­ees­sa pe­la­tun kau­den jäl­keen, mut­ta vii­si vuot­ta sit­ten ke­vääl­lä sil­loi­nen Vaa­san Spor­tin tut­tu val­men­ta­ja Ris­to Duf­va ot­ti yh­teyt­tä ja tar­jo­si 9-pa­kin roo­lia lii­gas­sa, muis­te­lee vir­to­lais­läh­töi­nen Valt­te­ri Hie­ta­nen.
Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Kuvat Virtain Seura

Kesäretki vei Keuruulle ja Pihlajavedelle

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Kuvat Virtain Seura

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Kuvat Virtain Seura

Il­ta­päi­väl­lä seu­rue osal­lis­tui Kult­tuu­ri­ta­lo Ki­ma­ras­sa FT, tie­to­kir­jai­li­ja Mil­la Pel­to­sen Yli hon­kain kor­pi­ras­tas – Ei­na­ri Vuo­re­lan elä­mä ja ru­nous -kir­jan jul­kis­ta­mis­ti­lai­suu­teen. Ti­lai­suu­des­sa Vir­tain Seu­ran pu­heen­joh­ta­ja Juk­ka Vei­ja ja sih­tee­ri Riit­ta Kam­mo­nen on­nit­te­li­vat Mil­la Pel­tos­ta uu­den te­ok­sen il­mes­ty­mi­sen joh­dos­ta.

Työsuo­je­luil­moitus tekeillä

Tois­sa vii­kol­la Vir­roil­la ja Ruo­ve­del­lä vie­rail­lut Suo­men Lähi- ja pe­rus­hoi­ta­ja­liit­to Su­Per ry so­pi­mu­sa­si­an­tun­ti­ja Nii­na Lai­ti­nen ker­too, et­tä vie­rai­lul­la tul­lei­siin asi­oi­hin liit­ty­en, on ju­ris­ti par­hail­laan käy­mäs­sä läpi Pih­la­ja­lin­na Ter­vey­del­tä tul­lut­ta vas­taus­ta.