Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Maanantai alkoi maratonviikolla

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun ma­ra­ton­viik­ko aloi­tet­tiin 0–2 alu­eel­la tä­nään maa­nan­tai­na 21. syys­kuus­sa. Ta­pah­tu­man avaus suo­ri­tet­tiin kel­lo 9.40 ja avaa­ja­na toi­mi oman ky­län SM-juok­si­ja Sir­pa Rii­ta­mä­ki.
Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Hokkarit voitti Karhut sarjakauden avauksessa

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­ku­een III-di­vi­si­oo­nan sar­ja­ot­te­lut käyn­nis­tyi­vät, kun jouk­kue koh­ta­si Er­kan aree­nal­la pe­la­tus­sa ot­te­lus­sa Hä­meen­ky­rön Hok­ka­rit.
Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Nuorten Yritysbuustaamo käynnistyy

Yrit­tä­jä Mira Mä­ke­lä Juu­pa­jo­el­ta on va­lit­tu Yri­tys­buus­taa­mo -hank­keen koor­di­naat­to­rik­si. PoKo ry:n hal­li­tus vah­vis­ti va­lin­nan ko­kouk­ses­saan 18. syys­kuu­ta.
Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

W niin kuin Wolander

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Ul­ko­ra­ken­nuk­sen pää­dys­sä ko­mei­lee iso W merk­ki­nä sii­tä, et­tä on tul­tu oi­ke­aan paik­kaan. Su­vun van­han puu­merk­ki löy­tyy myös ny­kyi­sen asuin­ta­lon pää­ty­kol­mi­ois­ta.
Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­lä

Elämää Soininkylässä

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Toi­mi­tuk­seen on saa­tu ilah­dut­ta­vas­ti van­ho­ja ku­via Soi­nin­ky­läs­tä. Täs­sä kat­saus­ta ky­län his­to­ri­aan nos­tal­gi­a­ku­vien myö­tä.
Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Mistä tietää, että ikääntyvä läheinen tarvitsee enemmän tukea arkeensa?

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Ikään­ty­mi­nen ei it­ses­sään tar­koi­ta avun­tar­vet­ta, mut­ta toi­si­naan ar­jen pie­net muu­tok­set ker­to­vat sii­tä, et­tä tu­tuis­ta asi­ois­ta sel­viy­ty­mi­nen al­kaa vaa­tia ai­em­paa enem­män voi­ma­va­ro­ja. Muu­tok­set ta­pah­tu­vat usein vä­hi­tel­len, min­kä vuok­si nii­tä voi ol­la vai­kea huo­ma­ta.
Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Soi­nin­ky­lä

Kylänraitti piti siivota olympialaisia varten

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Mitä Ka­hi­lan ky­lään kuu­luu, ky­syt­tiin Ir­ma Hei­no­lal­ta (o.s.Mäki-Ka­hi­la) jo pik­ku­tyt­tö­nä ja hän ai­na ih­met­te­li, mitä se mah­taa tar­koit­taa. Myö­hem­min sel­vi­si, et­tä Ka­hi­la on oma ky­lä­a­lue, vaik­ka se kuu­lui­kin Soi­nin­ky­lään.
Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tilalla kuljetaan sukupolvien ketjussa

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­län pe­rin­teik­kääs­sä maa­lais­mai­se­mas­sa si­jait­se­va Kes­ki-Soi­nin tila on paik­ka, jos­sa his­to­ria ja ny­ky­päi­vä koh­taa­vat.

Kaksi henkilöautoa kolaroi Virroilla

Pe­las­tus­lai­tok­sen mu­kaan on­net­to­muus ta­pah­tui To­ri­se­va­jär­vien­tien ja Pa­lo­lam­min­tien ris­teyk­ses­sä hie­man en­nen kel­lo kah­ta.
Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

Tuomenkukat toivottivat evakkopojan tervetulleeksi

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Kun Lau­ri Saik­ko­nen 12-vuo­ti­aa­na saa­pui van­hem­pien­sa ja si­sa­rus­ten­sa kans­sa evak­ko­na Soi­nin­ky­lään ke­sä­kuus­sa 1946, hän ihas­te­li kaik­ki­al­la kuk­ki­via tuo­mia.
Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Virtolaisnuori Euroopan politiikan ytimessä

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Vir­to­lai­nen Timo Ilo­nen viet­tää par­hail­laan use­am­man kuu­kau­den Eu­roo­pan par­la­men­tis­sa, jos­sa hän työs­ken­te­lee eu­ro­par­la­men­taa­rik­ko Se­bas­ti­an Tynk­ky­sen ka­bi­ne­tis­sa.

Mielipide | Tulevaisuuden rakentaminen ei saa jäädä opettajien harteille

Sen puo­les­ta pu­hu­taan juh­la­pu­heis­sa, ope­tus­suun­ni­tel­mis­sa ja stra­te­gi­ois­sa. Käy­tän­nös­sä lii­an moni opet­ta­ja jou­tuu kui­ten­kin to­te­a­maan, et­tä kau­niit ta­voit­teet ei­vät rii­tä, jos nii­den tu­ek­si ei an­ne­ta ai­kaa, ra­haa ei­kä hen­ki­lö­kun­taa.

Sote-palveluihin suunnitellut muutokset edellyttävät yt-neuvotteluja

Hy­vin­voin­ti­a­lu­een so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­luis­sa val­mis­tel­laan en­si vuo­del­le muu­tok­sia, jot­ka pe­rus­tu­vat muun mu­as­sa pal­ve­lu­verk­ko­suun­ni­tel­miin ja voi­vat vai­kut­taa esi­mer­kik­si hen­ki­lös­tön teh­tä­vän­ku­viin ja työn­te­ko­paik­koi­hin.

Huoltajat tyytyväisiä varhais­kas­va­tukseen

Kas­va­tus- ja ope­tus­lau­ta­kun­ta mer­kit­si syys­kuun ko­kouk­ses­saan var­hais­kas­va­tuk­sen käyt­tä­jä­ky­se­lyn 2026 tie­dok­si.
 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tarjanteen seurakuntavaalien ehdokaslistat julkistettiin

 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nas­sa pi­de­tään 15. mar­ras­kuu­ta seu­ra­kun­ta­vaa­lit. Eh­do­kas­lis­toil­la on niin Vir­tain kuin Ruo­ve­den­kin eh­dok­kai­ta. Eh­dok­kai­ta on yh­teen­sä 50, Vir­roil­ta 28 ja Ruo­ve­del­tä 22.

Pirkanmaan pk-yritysten näkymät koko maata valoisammat

Pir­kan­maan pk-yri­tys­ten luot­ta­mus tu­le­vaan on vah­vis­tu­nut ja nä­ky­mät ovat koko maa­ta va­loi­sam­mat. Yri­tyk­set odot­ta­vat myön­teis­tä ke­hi­tys­tä eten­kin lii­ke­vaih­dos­sa ja työl­li­syy­des­sä, vaik­ka kan­nat­ta­vuu­teen liit­tyy edel­leen epä­var­muut­ta.

kuvituskuva

Syrjäytymisriski ja vähäinen liikunta huolena

kuvituskuva

kuvituskuva

Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa eni­ten kes­kus­te­lua he­rät­ti hy­vin­voin­ti­ker­to­mus 2025 ja hy­vin­voin­ti­suun­ni­tel­ma vuo­sil­le 2026–2030.
Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja  sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Kuvituskuva

Mitä viestiä hyvinvoin­ti­kertomus meille tuo?

Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja  sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Kuvituskuva

Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja  sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Kuvituskuva

Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa 14. syys­kuu­ta eni­ten kes­kus­te­lua he­rät­ti hy­vin­voin­ti­ker­to­mus 2025 ja hy­vin­voin­ti­suun­ni­tel­ma vuo­sil­le 2026–2030.
Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

– Kii­tos hy­vää! Ai­na­kin pää­o­sin. Vie­tän pit­käs­tä ai­kaa pi­dem­män, pa­rin kuu­kau­den mit­tai­sen jak­son Suo­mes­sa, sil­lä toi­vun juu­ri jal­ka­leik­kauk­ses­ta, vas­taa Vir­roil­la lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa viet­tä­nyt Kai­su Vir­ka­jär­vi.
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Kuvat Tuija Veija

Tuulivoi­ma­hankkeet kaupungin käsittelyyn syksyn aikana

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Kuvat Tuija Veija

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Kuvat Tuija Veija

Toi­mi­tuk­seen on tul­lut tie­dus­te­lu­ja Vir­roil­la vi­reil­lä ole­vien tuu­li­voi­ma­hank­kei­den ti­lan­tees­ta sekä au­rin­ko­voi­ma­hank­keis­ta. Ky­syim­me kau­pun­gil­ta ja han­ke­toi­mi­joil­ta, mis­sä nyt men­nään.

Mielipide | Hallituksen hehkutus veronalennuksesta on sumutusta

Hal­li­tus­puo­lu­eet rum­mut­ta­vat eten­kin so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa ke­ven­tä­vän­sä nyt pie­ni- ja kes­ki­tu­lois­ten ve­ro­tus­ta. To­del­li­suu­des­sa suu­ri osa suo­ma­lai­sis­ta ei hyö­dy ve­ro­a­les­ta mil­lään ta­val­la.
Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Aki Kohosen jalkapallo vaihtui taloushallintoon

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Vir­tain uu­si ta­lous- ja hal­lin­to­joh­ta­ja Aki Ko­ho­nen on jo 3. elo­kuu­ta al­ka­en ot­ta­nut hal­tuun kau­pun­gin ta­lou­den tun­nus­lu­ku­ja hy­pä­tes­sään suo­raan en­si vuo­den ta­lou­sar­vi­on val­mis­te­lup­ro­ses­siin, joka on jo pit­käl­lä. Osas­to­koh­tai­sia pa­la­ve­rei­ta on pi­det­ty tii­viis­ti ta­lou­sar­vi­o­val­mis­te­lu­ryh­män kans­sa.
Nokipalojen ehkäisemisen kannalta tärkein toimenpide on huolehtia säännöllisestä nuohouksesta.

Nokipalojen ehkäisemisen kannalta tärkein toimenpide on huolehtia säännöllisestä nuohouksesta.

Kuvituskuva

Asukkaan toiminta tärkeää omakotitalojen tulipalojen ehkäisyssä

Nokipalojen ehkäisemisen kannalta tärkein toimenpide on huolehtia säännöllisestä nuohouksesta.

Nokipalojen ehkäisemisen kannalta tärkein toimenpide on huolehtia säännöllisestä nuohouksesta.

Kuvituskuva

Nokipalojen ehkäisemisen kannalta tärkein toimenpide on huolehtia säännöllisestä nuohouksesta.

Nokipalojen ehkäisemisen kannalta tärkein toimenpide on huolehtia säännöllisestä nuohouksesta.

Kuvituskuva

Pir­kan­maan pe­las­tus­lai­tos on vuon­na 2026 toi­mit­ta­nut pien­ta­lo­jen omis­ta­jil­le noin 17 000 pa­lo­tur­val­li­suu­den it­se­ar­vi­oin­ti­lo­ma­ket­ta. It­se­ar­vi­oin­neil­la on mer­kit­tä­vä roo­li tu­li­pa­lo­jen en­nal­ta­eh­käi­se­mi­ses­sä sekä oma­toi­mi­sen va­rau­tu­mi­sen tu­ke­mi­ses­sa.
Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Virtain ensimmäinen tsasouna tervehtii Siekkisjärvellä

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Ra­ja­nie­men pap­pi­lan pi­ha­pii­ris­sä on teh­ty ke­vääs­tä läh­tien ra­ken­nus­töi­tä par­hail­laan kol­mes­sa vuo­ros­sa, kun Ra­ja­nie­men Pap­pi­la Oy:n hal­li­tuk­sen jä­sen Pent­ti Tik­ka­nen on ah­ke­roi­nut ran­nan tun­tu­maan eku­mee­nis­ta tsa­sou­naa.
Monet Lähiruokapäivän kohteet tarjoavat ohjelmaa koko perheelle.

Monet Lähiruokapäivän kohteet tarjoavat ohjelmaa koko perheelle.

Kuvituskuva / Alexandra Parkkonen Maaseutuverkosto

Lähiruokapäivää juhlitaan Pirkanmaalla yli 40 kohteessa

Monet Lähiruokapäivän kohteet tarjoavat ohjelmaa koko perheelle.

Monet Lähiruokapäivän kohteet tarjoavat ohjelmaa koko perheelle.

Kuvituskuva / Alexandra Parkkonen Maaseutuverkosto

Monet Lähiruokapäivän kohteet tarjoavat ohjelmaa koko perheelle.

Monet Lähiruokapäivän kohteet tarjoavat ohjelmaa koko perheelle.

Kuvituskuva / Alexandra Parkkonen Maaseutuverkosto

Val­ta­kun­nal­lis­ta Lä­hi­ruo­ka­päi­vää vie­te­tään tu­le­va­na vii­kon­lop­pu­na 12.–13. syys­kuu­ta. Pir­kan­maal­la oven­sa ylei­söl­le avaa yh­teen­sä 43 maa­ti­laa, maa­seu­dun yri­tys­tä ja vie­rai­lu­koh­det­ta. Ko­ti­mais­ta ruo­an­tuo­tan­toa ja maa­seu­tua juh­lis­ta­va ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään tänä vuon­na kym­me­net­tä ker­taa.

Henkilöauto ajautui kaiteeseen Torise­va­jär­vien­tiellä

Pe­las­tus­lai­tok­sen mu­kaan on­net­to­muus ta­pah­tui noin kah­den ai­kaan, kun hen­ki­lö­au­to ajau­tui kai­tee­seen ja kim­po­si sii­tä kal­li­o­leik­kauk­seen.
Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Tuija Veija

Kuljetus­lii­ke­toi­minnan kauppa vahvistaa virtolai­sy­ri­tyksen asemaa

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Tuija Veija

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Tuija Veija

Vir­to­lai­sen lo­gis­tiik­ka-alan yri­tyk­sen As­penl­Log Oy:n kas­vu on sen pe­rus­ta­mi­ses­ta, eli vuo­des­ta 2021 läh­tien ol­lut ta­sais­ta. Hal­lit­tua kas­vua on ha­et­tu, ja nyt sitä saa­daan lii­ke­toi­min­ta­kau­pan kaut­ta.
Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Tuija Veija

Tavoitteisiin puolukoita poimimalla

Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Tuija Veija

Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Tuija Veija

Vir­tain 4-yh­dis­tyk­sel­lä on pit­kät pe­rin­teet puo­lu­koi­den os­ta­mi­ses­sa. Jo­ka­syk­syi­nen, rei­lun kuu­kau­den pi­tui­nen puo­luk­ka­se­son­ki al­koi viik­ko sit­ten ja se kes­tää noin kuu­kau­den ajan.

Virroilla Pirkanmaan 4. paras hyvinvointi

Hy­vin­voin­ti­toi­men laa­ti­ma hy­vin­voin­ti­ker­to­mus 2025 ja hy­vin­voin­ti­suun­ni­tel­ma 2026–2030 kä­si­tel­tiin kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen ko­kouk­ses­sa maa­nan­tai­na.
Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Pekka Palovaara

Poliisin tilat pienenevät Virroilla

Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Pekka Palovaara

Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Pekka Palovaara

Saa­ri­jär­ven, Kan­ga­sa­lan ja Vir­tain po­lii­si­a­se­mien toi­mi­ti­lat pie­ne­ne­vät ja toi­min­to­ja jär­jes­tel­lään uu­del­leen. Muu­tok­sis­ta huo­li­mat­ta po­lii­si nä­kyy ja suo­rit­taa teh­tä­vän­sä alu­eel­la en­ti­seen ta­paan.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

W niin kuin Wolander

Soi­nin­ky­lä

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Ul­ko­ra­ken­nuk­sen pää­dys­sä ko­mei­lee iso W merk­ki­nä sii­tä, et­tä on tul­tu oi­ke­aan paik­kaan. Su­vun van­han puu­merk­ki löy­tyy myös ny­kyi­sen asuin­ta­lon pää­ty­kol­mi­ois­ta.
Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Hokkarit voitti Karhut sarjakauden avauksessa

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­ku­een III-di­vi­si­oo­nan sar­ja­ot­te­lut käyn­nis­tyi­vät, kun jouk­kue koh­ta­si Er­kan aree­nal­la pe­la­tus­sa ot­te­lus­sa Hä­meen­ky­rön Hok­ka­rit.
Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Maanantai alkoi maratonviikolla

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun ma­ra­ton­viik­ko aloi­tet­tiin 0–2 alu­eel­la tä­nään maa­nan­tai­na 21. syys­kuus­sa. Ta­pah­tu­man avaus suo­ri­tet­tiin kel­lo 9.40 ja avaa­ja­na toi­mi oman ky­län SM-juok­si­ja Sir­pa Rii­ta­mä­ki.
Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Virtolaisnuori Euroopan politiikan ytimessä

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Vir­to­lai­nen Timo Ilo­nen viet­tää par­hail­laan use­am­man kuu­kau­den Eu­roo­pan par­la­men­tis­sa, jos­sa hän työs­ken­te­lee eu­ro­par­la­men­taa­rik­ko Se­bas­ti­an Tynk­ky­sen ka­bi­ne­tis­sa.
Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­lä

Elämää Soininkylässä

Soi­nin­ky­lä

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Toi­mi­tuk­seen on saa­tu ilah­dut­ta­vas­ti van­ho­ja ku­via Soi­nin­ky­läs­tä. Täs­sä kat­saus­ta ky­län his­to­ri­aan nos­tal­gi­a­ku­vien myö­tä.
Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tilalla kuljetaan sukupolvien ketjussa

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­län pe­rin­teik­kääs­sä maa­lais­mai­se­mas­sa si­jait­se­va Kes­ki-Soi­nin tila on paik­ka, jos­sa his­to­ria ja ny­ky­päi­vä koh­taa­vat.
Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Nuorten Yritysbuustaamo käynnistyy

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Yrit­tä­jä Mira Mä­ke­lä Juu­pa­jo­el­ta on va­lit­tu Yri­tys­buus­taa­mo -hank­keen koor­di­naat­to­rik­si. PoKo ry:n hal­li­tus vah­vis­ti va­lin­nan ko­kouk­ses­saan 18. syys­kuu­ta.

Kaksi henkilöautoa kolaroi Virroilla

Pe­las­tus­lai­tok­sen mu­kaan on­net­to­muus ta­pah­tui To­ri­se­va­jär­vien­tien ja Pa­lo­lam­min­tien ris­teyk­ses­sä hie­man en­nen kel­lo kah­ta.
Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

Tuomenkukat toivottivat evakkopojan tervetulleeksi

Soi­nin­ky­lä

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Kun Lau­ri Saik­ko­nen 12-vuo­ti­aa­na saa­pui van­hem­pien­sa ja si­sa­rus­ten­sa kans­sa evak­ko­na Soi­nin­ky­lään ke­sä­kuus­sa 1946, hän ihas­te­li kaik­ki­al­la kuk­ki­via tuo­mia.
Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Mistä tietää, että ikääntyvä läheinen tarvitsee enemmän tukea arkeensa?

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Ikään­ty­mi­nen ei it­ses­sään tar­koi­ta avun­tar­vet­ta, mut­ta toi­si­naan ar­jen pie­net muu­tok­set ker­to­vat sii­tä, et­tä tu­tuis­ta asi­ois­ta sel­viy­ty­mi­nen al­kaa vaa­tia ai­em­paa enem­män voi­ma­va­ro­ja. Muu­tok­set ta­pah­tu­vat usein vä­hi­tel­len, min­kä vuok­si nii­tä voi ol­la vai­kea huo­ma­ta.
 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tarjanteen seurakuntavaalien ehdokaslistat julkistettiin

 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nas­sa pi­de­tään 15. mar­ras­kuu­ta seu­ra­kun­ta­vaa­lit. Eh­do­kas­lis­toil­la on niin Vir­tain kuin Ruo­ve­den­kin eh­dok­kai­ta. Eh­dok­kai­ta on yh­teen­sä 50, Vir­roil­ta 28 ja Ruo­ve­del­tä 22.
Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Soi­nin­ky­lä

Kylänraitti piti siivota olympialaisia varten

Soi­nin­ky­lä

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Mitä Ka­hi­lan ky­lään kuu­luu, ky­syt­tiin Ir­ma Hei­no­lal­ta (o.s.Mäki-Ka­hi­la) jo pik­ku­tyt­tö­nä ja hän ai­na ih­met­te­li, mitä se mah­taa tar­koit­taa. Myö­hem­min sel­vi­si, et­tä Ka­hi­la on oma ky­lä­a­lue, vaik­ka se kuu­lui­kin Soi­nin­ky­lään.
Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

– Kii­tos hy­vää! Ai­na­kin pää­o­sin. Vie­tän pit­käs­tä ai­kaa pi­dem­män, pa­rin kuu­kau­den mit­tai­sen jak­son Suo­mes­sa, sil­lä toi­vun juu­ri jal­ka­leik­kauk­ses­ta, vas­taa Vir­roil­la lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa viet­tä­nyt Kai­su Vir­ka­jär­vi.
Marika ja Janne Hakola muuttivat Verneri-poikansa kanssa elokuun alussa Vaskivedeltä Tornioon. He kunnostavat siellä Vapaakirkon kirkkosalia, jonka yläkerrassa he itse asuvat. Rakennus on alun perin ollut 1948 vuodesta lähtien panimotyöntekijöiden asuinkäytössä ja 1980-luvun alusta lähtien siinä on ollut Vapaaseurakunnan toimintaa.

Marika ja Janne Hakola muuttivat Verneri-poikansa kanssa elokuun alussa Vaskivedeltä Tornioon. He kunnostavat siellä Vapaakirkon kirkkosalia, jonka yläkerrassa he itse asuvat. Rakennus on alun perin ollut 1948 vuodesta lähtien panimotyöntekijöiden asuinkäytössä ja 1980-luvun alusta lähtien siinä on ollut Vapaaseurakunnan toimintaa.

Mitä kuu­luu?

Mitä kuu­luu?

Marika ja Janne Hakola muuttivat Verneri-poikansa kanssa elokuun alussa Vaskivedeltä Tornioon. He kunnostavat siellä Vapaakirkon kirkkosalia, jonka yläkerrassa he itse asuvat. Rakennus on alun perin ollut 1948 vuodesta lähtien panimotyöntekijöiden asuinkäytössä ja 1980-luvun alusta lähtien siinä on ollut Vapaaseurakunnan toimintaa.

Marika ja Janne Hakola muuttivat Verneri-poikansa kanssa elokuun alussa Vaskivedeltä Tornioon. He kunnostavat siellä Vapaakirkon kirkkosalia, jonka yläkerrassa he itse asuvat. Rakennus on alun perin ollut 1948 vuodesta lähtien panimotyöntekijöiden asuinkäytössä ja 1980-luvun alusta lähtien siinä on ollut Vapaaseurakunnan toimintaa.

Marika ja Janne Hakola muuttivat Verneri-poikansa kanssa elokuun alussa Vaskivedeltä Tornioon. He kunnostavat siellä Vapaakirkon kirkkosalia, jonka yläkerrassa he itse asuvat. Rakennus on alun perin ollut 1948 vuodesta lähtien panimotyöntekijöiden asuinkäytössä ja 1980-luvun alusta lähtien siinä on ollut Vapaaseurakunnan toimintaa.

Marika ja Janne Hakola muuttivat Verneri-poikansa kanssa elokuun alussa Vaskivedeltä Tornioon. He kunnostavat siellä Vapaakirkon kirkkosalia, jonka yläkerrassa he itse asuvat. Rakennus on alun perin ollut 1948 vuodesta lähtien panimotyöntekijöiden asuinkäytössä ja 1980-luvun alusta lähtien siinä on ollut Vapaaseurakunnan toimintaa.

– Tän­ne Tor­ni­oon kuu­luu hy­vää. Os­tim­me noin puo­li­tois­ta vuot­ta sit­ten tääl­tä va­paa­seu­ra­kun­nan kiin­teis­tön, ja nyt elo­kuun alus­sa olem­me vi­ral­li­ses­ti asu­neet uu­des­sa eri­lai­ses­sa mil­jöös­sä. Tor­ni­on­jo­ki vir­taa 200 met­rin pääs­sä ja ki­lo­met­rin pääs­sä on Ruot­sin raja, ker­too Ma­ri­ka Ha­ko­la.
Pirjo Kotkaniemi ja Jouko Ketko sekä Armi Kaunokki

Pirjo Kotkaniemi ja Jouko Ketko sekä Armi Kaunokki

Kuvat Piia Hirviniemi

Helle – ihanan kamala vai kamalan ihana?

Pirjo Kotkaniemi ja Jouko Ketko sekä Armi Kaunokki

Pirjo Kotkaniemi ja Jouko Ketko sekä Armi Kaunokki

Kuvat Piia Hirviniemi

Pirjo Kotkaniemi ja Jouko Ketko sekä Armi Kaunokki

Pirjo Kotkaniemi ja Jouko Ketko sekä Armi Kaunokki

Kuvat Piia Hirviniemi

Sei­nä­jo­ke­lai­set Jou­ko Ket­ko ja Pir­jo Kot­ka­niemi poik­ke­si­vat Vir­tain lai­va­ran­nas­sa ohi­kul­ku­mat­kal­la aust­ra­li­an­lab­ra­dood­le Ar­mi Kau­no­kin kans­sa. Hei­tä hel­le ei pa­hem­min ole kiu­san­nut.
Maarit Jokinen viihtyy luonnossa. Haitallisten vieraslajien leviäminen on yksi ympäristösuunnittelijan huolenaiheista.

Maarit Jokinen viihtyy luonnossa. Haitallisten vieraslajien leviäminen on yksi ympäristösuunnittelijan huolenaiheista.

Maarit Jokinen

Vieraslajien leviämistä hillitään yhteistyöllä

Maarit Jokinen viihtyy luonnossa. Haitallisten vieraslajien leviäminen on yksi ympäristösuunnittelijan huolenaiheista.

Maarit Jokinen viihtyy luonnossa. Haitallisten vieraslajien leviäminen on yksi ympäristösuunnittelijan huolenaiheista.

Maarit Jokinen

Maarit Jokinen viihtyy luonnossa. Haitallisten vieraslajien leviäminen on yksi ympäristösuunnittelijan huolenaiheista.

Maarit Jokinen viihtyy luonnossa. Haitallisten vieraslajien leviäminen on yksi ympäristösuunnittelijan huolenaiheista.

Maarit Jokinen

Vir­tain kau­pun­ki haas­taa kun­ta­lai­sia osal­lis­tu­maan hai­tal­lis­ten vie­ras­la­ji­kas­vien tor­jun­taan. Tor­jun­ta-ai­ka al­koi elo­kuun alus­sa ja jat­kuu syys­kuun lop­puun.
Pikamuotia vastustavan neulesuunnittelija Sanni Järvisen harrastuksesta tulikin ammatti. Nyt hän suunnittelee neuleohjeita, jotka ovat saaneet myös kansainvälistä näkyvyyttä.

Pikamuotia vastustavan neulesuunnittelija Sanni Järvisen harrastuksesta tulikin ammatti. Nyt hän suunnittelee neuleohjeita, jotka ovat saaneet myös kansainvälistä näkyvyyttä.

Kuvat Sanni Järvinen

Har­ras­tuk­sien hel­miä

Sanni Järvinen muuntaa luontoa neuleeksi

Har­ras­tuk­sien hel­miä

Pikamuotia vastustavan neulesuunnittelija Sanni Järvisen harrastuksesta tulikin ammatti. Nyt hän suunnittelee neuleohjeita, jotka ovat saaneet myös kansainvälistä näkyvyyttä.

Pikamuotia vastustavan neulesuunnittelija Sanni Järvisen harrastuksesta tulikin ammatti. Nyt hän suunnittelee neuleohjeita, jotka ovat saaneet myös kansainvälistä näkyvyyttä.

Kuvat Sanni Järvinen

Pikamuotia vastustavan neulesuunnittelija Sanni Järvisen harrastuksesta tulikin ammatti. Nyt hän suunnittelee neuleohjeita, jotka ovat saaneet myös kansainvälistä näkyvyyttä.

Pikamuotia vastustavan neulesuunnittelija Sanni Järvisen harrastuksesta tulikin ammatti. Nyt hän suunnittelee neuleohjeita, jotka ovat saaneet myös kansainvälistä näkyvyyttä.

Kuvat Sanni Järvinen

– Olin ala­kou­lu­lai­nen, kun is­tuin lau­an­tai­aa­mu­na lat­ti­al­la ja tu­sa­sin jä­mä­lan­ko­jen kans­sa, joi­ta olin saa­nut mum­mol­ta­ni. Opet­te­lin pal­mi­koi­den te­ke­mis­tä ja kat­soin mal­lia äi­din kä­si­työ­kir­jois­ta, ko­kei­lin kai­ken­lais­ta. Neu­loin ja virk­ka­sin, muis­te­lee ny­kyi­sin neu­le­suun­nit­te­li­ja­na ni­mel­lä San­ni Pau­lii­na tun­net­tu ja omaa yri­tys­tään San­ni Pau­lii­na De­signs Oy:tä luot­saa­va San­ni Jär­vi­nen.

Kuvat Tuija Veija

Killinkosken kerrostalot asetettiin konkurssiin

Kuvat Tuija Veija

Kuvat Tuija Veija

Tun­nel­ma Kil­lin­ki­ven pi­ha­maal­la oli tiis­tai-il­ta­päi­väl­lä jän­nit­ty­nyt, kun jouk­ko ta­lo­yh­ti­ön asuk­kai­ta odot­te­li tie­toa tu­le­vas­ta. Osa oli sel­väs­ti jär­kyt­ty­nei­tä, osa heit­te­li il­moil­le mus­taa huu­mo­ria.
Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Virtain ensimmäinen tsasouna tervehtii Siekkisjärvellä

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Ra­ja­nie­men pap­pi­lan pi­ha­pii­ris­sä on teh­ty ke­vääs­tä läh­tien ra­ken­nus­töi­tä par­hail­laan kol­mes­sa vuo­ros­sa, kun Ra­ja­nie­men Pap­pi­la Oy:n hal­li­tuk­sen jä­sen Pent­ti Tik­ka­nen on ah­ke­roi­nut ran­nan tun­tu­maan eku­mee­nis­ta tsa­sou­naa.

Huoltajat tyytyväisiä varhais­kas­va­tukseen

Kas­va­tus- ja ope­tus­lau­ta­kun­ta mer­kit­si syys­kuun ko­kouk­ses­saan var­hais­kas­va­tuk­sen käyt­tä­jä­ky­se­lyn 2026 tie­dok­si.

Sote-palveluihin suunnitellut muutokset edellyttävät yt-neuvotteluja

Hy­vin­voin­ti­a­lu­een so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­luis­sa val­mis­tel­laan en­si vuo­del­le muu­tok­sia, jot­ka pe­rus­tu­vat muun mu­as­sa pal­ve­lu­verk­ko­suun­ni­tel­miin ja voi­vat vai­kut­taa esi­mer­kik­si hen­ki­lös­tön teh­tä­vän­ku­viin ja työn­te­ko­paik­koi­hin.
Raija-Liisa Vuorinen, (vas.), Anja Teräväinen, Sanni Järvinen, Airi Mörö, Kaija Huhtala ja Sinikka Syrjänen ihastelivat Keiturinpuiston asukkaille kudottuja sukkia ja kämmekkäitä.

Raija-Liisa Vuorinen, (vas.), Anja Teräväinen, Sanni Järvinen, Airi Mörö, Kaija Huhtala ja Sinikka Syrjänen ihastelivat Keiturinpuiston asukkaille kudottuja sukkia ja kämmekkäitä.

Riikka Tallila

Hyvää mieltä Keiturinpuistoon

Raija-Liisa Vuorinen, (vas.), Anja Teräväinen, Sanni Järvinen, Airi Mörö, Kaija Huhtala ja Sinikka Syrjänen ihastelivat Keiturinpuiston asukkaille kudottuja sukkia ja kämmekkäitä.

Raija-Liisa Vuorinen, (vas.), Anja Teräväinen, Sanni Järvinen, Airi Mörö, Kaija Huhtala ja Sinikka Syrjänen ihastelivat Keiturinpuiston asukkaille kudottuja sukkia ja kämmekkäitä.

Riikka Tallila

Raija-Liisa Vuorinen, (vas.), Anja Teräväinen, Sanni Järvinen, Airi Mörö, Kaija Huhtala ja Sinikka Syrjänen ihastelivat Keiturinpuiston asukkaille kudottuja sukkia ja kämmekkäitä.

Raija-Liisa Vuorinen, (vas.), Anja Teräväinen, Sanni Järvinen, Airi Mörö, Kaija Huhtala ja Sinikka Syrjänen ihastelivat Keiturinpuiston asukkaille kudottuja sukkia ja kämmekkäitä.

Riikka Tallila

Vir­tain Eläk­keen­saa­jien kym­men­ku­to­ja ku­to­jaa ovat ah­ke­roi­neet 22 suk­ka­pa­ria Kei­tu­rin­puis­ton asuk­kail­le, jou­kos­sa oli­vat myös muu­ta­mat käm­mek­käät.
Reine Leppänen on päättänyt antaa enemmän aikaa itselleen.

Reine Leppänen on päättänyt antaa enemmän aikaa itselleen.

Tuija Veija

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Reine Leppänen on päättänyt antaa enemmän aikaa itselleen.

Reine Leppänen on päättänyt antaa enemmän aikaa itselleen.

Tuija Veija

Reine Leppänen on päättänyt antaa enemmän aikaa itselleen.

Reine Leppänen on päättänyt antaa enemmän aikaa itselleen.

Tuija Veija

Rei­nen Ti­li­soin­ti on pal­vel­lut vir­to­lai­sia ja lä­hi­seu­dun maa- ja met­sä­ta­lou­den toi­mi­joi­ta kir­jan­pi­to­a­si­ois­sa rei­lun 15 vuo­den ajan. Nyt yrit­tä­jä Rei­ne Lep­pä­nen on ke­ven­tä­mäs­sä työ­taak­kaan­sa.
Liedenpohjasta kotoisin oleva Terhi Herranen juhlistaa nimipäiväänsä työpäivän lomassa. Kasvatus- ja opetustoimen hallintosihteeri on tunnettu siitä, että nimipäivänä tarjolla on aina jotain pientä. Sylissä tuore perheenjäsen Pekka.

Liedenpohjasta kotoisin oleva Terhi Herranen juhlistaa nimipäiväänsä työpäivän lomassa. Kasvatus- ja opetustoimen hallintosihteeri on tunnettu siitä, että nimipäivänä tarjolla on aina jotain pientä. Sylissä tuore perheenjäsen Pekka.

Tomi Herranen

Nimp­pa­ri­san­ka­ri

Terhillä riittää työyhteisössä kaimoja

Nimp­pa­ri­san­ka­ri

Liedenpohjasta kotoisin oleva Terhi Herranen juhlistaa nimipäiväänsä työpäivän lomassa. Kasvatus- ja opetustoimen hallintosihteeri on tunnettu siitä, että nimipäivänä tarjolla on aina jotain pientä. Sylissä tuore perheenjäsen Pekka.

Liedenpohjasta kotoisin oleva Terhi Herranen juhlistaa nimipäiväänsä työpäivän lomassa. Kasvatus- ja opetustoimen hallintosihteeri on tunnettu siitä, että nimipäivänä tarjolla on aina jotain pientä. Sylissä tuore perheenjäsen Pekka.

Tomi Herranen

Liedenpohjasta kotoisin oleva Terhi Herranen juhlistaa nimipäiväänsä työpäivän lomassa. Kasvatus- ja opetustoimen hallintosihteeri on tunnettu siitä, että nimipäivänä tarjolla on aina jotain pientä. Sylissä tuore perheenjäsen Pekka.

Liedenpohjasta kotoisin oleva Terhi Herranen juhlistaa nimipäiväänsä työpäivän lomassa. Kasvatus- ja opetustoimen hallintosihteeri on tunnettu siitä, että nimipäivänä tarjolla on aina jotain pientä. Sylissä tuore perheenjäsen Pekka.

Tomi Herranen

Ni­mi­päi­vään­sä 6. hel­mi­kuu­ta viet­tä­vä Ter­hi Her­ra­nen työs­ken­te­lee Vir­tain kau­pun­gil­la kas­va­tus- ja ope­tus­toi­men hal­lin­to­sih­tee­ri­nä.
Purran Kukka ja Hautauspalvelu on avoinna viimeisen kerran 3. helmikuuta.

Purran Kukka ja Hautauspalvelu on avoinna viimeisen kerran 3. helmikuuta.

Piia Hirviniemi

Purran Kukka ja Hautauspalvelu sulkee ovensa

Purran Kukka ja Hautauspalvelu on avoinna viimeisen kerran 3. helmikuuta.

Purran Kukka ja Hautauspalvelu on avoinna viimeisen kerran 3. helmikuuta.

Piia Hirviniemi

Purran Kukka ja Hautauspalvelu on avoinna viimeisen kerran 3. helmikuuta.

Purran Kukka ja Hautauspalvelu on avoinna viimeisen kerran 3. helmikuuta.

Piia Hirviniemi

Pit­kään pai­kal­li­se­na toi­mi­ja­na tun­net­tu Pur­ran Kuk­ka ja Hau­taus­pal­ve­lu / Olk­ko­nen & Sa­lo­ran­ta Oy päät­tää lii­ke­toi­min­tan­sa 3. hel­mi­kuu­ta.
Kyläilykahvila perustettiin aikoinaan mummonkammari -ajatuksella tarjota kohtaamispaikka ihmisille. Sellainen se on yhä edelleen tänäkin päivänä.

Kyläilykahvila perustettiin aikoinaan mummonkammari -ajatuksella tarjota kohtaamispaikka ihmisille. Sellainen se on yhä edelleen tänäkin päivänä.

Kuvat Riikka Tallila

Vieläkin kysytään, missä Kyläilykahvila sijaitsee?

Kyläilykahvila perustettiin aikoinaan mummonkammari -ajatuksella tarjota kohtaamispaikka ihmisille. Sellainen se on yhä edelleen tänäkin päivänä.

Kyläilykahvila perustettiin aikoinaan mummonkammari -ajatuksella tarjota kohtaamispaikka ihmisille. Sellainen se on yhä edelleen tänäkin päivänä.

Kuvat Riikka Tallila

Kyläilykahvila perustettiin aikoinaan mummonkammari -ajatuksella tarjota kohtaamispaikka ihmisille. Sellainen se on yhä edelleen tänäkin päivänä.

Kyläilykahvila perustettiin aikoinaan mummonkammari -ajatuksella tarjota kohtaamispaikka ihmisille. Sellainen se on yhä edelleen tänäkin päivänä.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain yti­mes­sä toi­mi­va Ky­läi­ly­kah­vi­la eli re­kis­te­röin­ti­ni­mel­tään Kal­li­o­pe­rus­ta ry, on ol­lut ole­mas­sa kol­me vuo­si­kym­men­tä Vir­tain ka­tu­ku­vas­sa, mut­ta yhä ky­sy­tään, mis­sä se si­jait­see.
Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Tuija Veija

Henna Viitanen hakee Pirhan hallin­to­pal­ve­lu­johtajan virkaa

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Tuija Veija

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Tuija Veija

Vir­tain kau­pun­gin­joh­ta­ja Hen­na Vii­ta­nen on ha­ke­nut Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een hal­lin­to­pal­ve­lu­joh­ta­jan vir­kaa. Avoin­na ole­vaan teh­tä­vään saa­tiin kaik­ki­aan 42 ha­ke­mus­ta.
Virtolainen bändi Donna voitti pop-orkestereiden Suomen mestaruuden ja kauppalanvaluuston kokouksessa bändin pojille ojennettiin ruskea kirjekuori, uutisoi Suomenselän Sanomat tammikuussa 1976.

Virtolainen bändi Donna voitti pop-orkestereiden Suomen mestaruuden ja kauppalanvaluuston kokouksessa bändin pojille ojennettiin ruskea kirjekuori, uutisoi Suomenselän Sanomat tammikuussa 1976.

SSS arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Suomen mestaruus tasoitti Donna POP-orkesterin tietä

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Virtolainen bändi Donna voitti pop-orkestereiden Suomen mestaruuden ja kauppalanvaluuston kokouksessa bändin pojille ojennettiin ruskea kirjekuori, uutisoi Suomenselän Sanomat tammikuussa 1976.

Virtolainen bändi Donna voitti pop-orkestereiden Suomen mestaruuden ja kauppalanvaluuston kokouksessa bändin pojille ojennettiin ruskea kirjekuori, uutisoi Suomenselän Sanomat tammikuussa 1976.

SSS arkisto

Virtolainen bändi Donna voitti pop-orkestereiden Suomen mestaruuden ja kauppalanvaluuston kokouksessa bändin pojille ojennettiin ruskea kirjekuori, uutisoi Suomenselän Sanomat tammikuussa 1976.

Virtolainen bändi Donna voitti pop-orkestereiden Suomen mestaruuden ja kauppalanvaluuston kokouksessa bändin pojille ojennettiin ruskea kirjekuori, uutisoi Suomenselän Sanomat tammikuussa 1976.

SSS arkisto

Suo­men­se­län Sa­no­mat uu­ti­soi 22. tam­mi­kuu­ta 1976, et­tä jou­lu­kuun puo­li­vä­lis­sä 1975 Hel­sin­gis­sä jär­jes­tet­ty­jen nuor­ten pop-or­kes­te­rei­den SM-kil­pai­luis­sa voi­ton saa­vut­ta­nut Don­na-bän­di sai rus­ke­an kir­je­kuo­ren kaup­pa­lan­val­tuus­ton ko­kouk­sen yh­tey­des­sä.
Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Riikka Tallila

Vir­tain­tien var­rel­ta

Jokainen pitäjän asukas voi harjoittaa kylän parasta

Vir­tain­tien var­rel­ta

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Riikka Tallila

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Riikka Tallila

Kun Ou­ti Wil­po­nen aloit­ti Kiin­teis­tö Oy Tee­ri­vuo­ren isän­nöit­si­jä­nä elo­kuus­sa 2024, odot­ti hän­tä haas­tei­den kir­jo joka lail­la.
Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Viljami Valkealahti

Juhara toi virtolaisen idean pukukoppiin

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Viljami Valkealahti

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Viljami Valkealahti

Mar­ras­kuus­sa 2025 pe­rus­tet­tu Ju­ha­ra Oy on kol­men vir­to­lais­läh­töi­sen mie­hen yri­tys, joka on nyt tuo­nut en­sim­mäi­sen tuot­teen­sa mark­ki­noil­le vuo­sia sit­ten syn­ty­neen ide­an poh­jal­ta.

Kaksi henkilöautoa kolaroi Virroilla

Pe­las­tus­lai­tok­sen mu­kaan on­net­to­muus ta­pah­tui To­ri­se­va­jär­vien­tien ja Pa­lo­lam­min­tien ris­teyk­ses­sä hie­man en­nen kel­lo kah­ta.
Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Virtolaisnuori Euroopan politiikan ytimessä

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Vir­to­lai­nen Timo Ilo­nen viet­tää par­hail­laan use­am­man kuu­kau­den Eu­roo­pan par­la­men­tis­sa, jos­sa hän työs­ken­te­lee eu­ro­par­la­men­taa­rik­ko Se­bas­ti­an Tynk­ky­sen ka­bi­ne­tis­sa.
 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tarjanteen seurakuntavaalien ehdokaslistat julkistettiin

 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nas­sa pi­de­tään 15. mar­ras­kuu­ta seu­ra­kun­ta­vaa­lit. Eh­do­kas­lis­toil­la on niin Vir­tain kuin Ruo­ve­den­kin eh­dok­kai­ta. Eh­dok­kai­ta on yh­teen­sä 50, Vir­roil­ta 28 ja Ruo­ve­del­tä 22.
Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

Tuomenkukat toivottivat evakkopojan tervetulleeksi

Soi­nin­ky­lä

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Kun Lau­ri Saik­ko­nen 12-vuo­ti­aa­na saa­pui van­hem­pien­sa ja si­sa­rus­ten­sa kans­sa evak­ko­na Soi­nin­ky­lään ke­sä­kuus­sa 1946, hän ihas­te­li kaik­ki­al­la kuk­ki­via tuo­mia.
Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tilalla kuljetaan sukupolvien ketjussa

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­län pe­rin­teik­kääs­sä maa­lais­mai­se­mas­sa si­jait­se­va Kes­ki-Soi­nin tila on paik­ka, jos­sa his­to­ria ja ny­ky­päi­vä koh­taa­vat.
Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

W niin kuin Wolander

Soi­nin­ky­lä

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Ul­ko­ra­ken­nuk­sen pää­dys­sä ko­mei­lee iso W merk­ki­nä sii­tä, et­tä on tul­tu oi­ke­aan paik­kaan. Su­vun van­han puu­merk­ki löy­tyy myös ny­kyi­sen asuin­ta­lon pää­ty­kol­mi­ois­ta.
Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

– Kii­tos hy­vää! Ai­na­kin pää­o­sin. Vie­tän pit­käs­tä ai­kaa pi­dem­män, pa­rin kuu­kau­den mit­tai­sen jak­son Suo­mes­sa, sil­lä toi­vun juu­ri jal­ka­leik­kauk­ses­ta, vas­taa Vir­roil­la lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa viet­tä­nyt Kai­su Vir­ka­jär­vi.
Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­lä

Elämää Soininkylässä

Soi­nin­ky­lä

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Toi­mi­tuk­seen on saa­tu ilah­dut­ta­vas­ti van­ho­ja ku­via Soi­nin­ky­läs­tä. Täs­sä kat­saus­ta ky­län his­to­ri­aan nos­tal­gi­a­ku­vien myö­tä.
Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Soi­nin­ky­lä

Kylänraitti piti siivota olympialaisia varten

Soi­nin­ky­lä

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Mitä Ka­hi­lan ky­lään kuu­luu, ky­syt­tiin Ir­ma Hei­no­lal­ta (o.s.Mäki-Ka­hi­la) jo pik­ku­tyt­tö­nä ja hän ai­na ih­met­te­li, mitä se mah­taa tar­koit­taa. Myö­hem­min sel­vi­si, et­tä Ka­hi­la on oma ky­lä­a­lue, vaik­ka se kuu­lui­kin Soi­nin­ky­lään.

Kuka heistä on Virtain Karhu 2026?

Ai­em­mis­ta vuo­sis­ta poi­ke­ten en­nak­ko­ää­nes­tys­tä ei jär­jes­te­tä, vaan var­si­nai­nen ää­nes­tys ta­pah­tuu Ko­ta­lan Kar­hu­mark­ki­noil­la Ko­ta­la-ta­lol­la sun­nun­tai­na 5. hei­nä­kuu­ta.
Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Hokkarit voitti Karhut sarjakauden avauksessa

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­ku­een III-di­vi­si­oo­nan sar­ja­ot­te­lut käyn­nis­tyi­vät, kun jouk­kue koh­ta­si Er­kan aree­nal­la pe­la­tus­sa ot­te­lus­sa Hä­meen­ky­rön Hok­ka­rit.
Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja  sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Kuvituskuva

Mitä viestiä hyvinvoin­ti­kertomus meille tuo?

Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja  sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Kuvituskuva

Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja  sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Kuvituskuva

Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa 14. syys­kuu­ta eni­ten kes­kus­te­lua he­rät­ti hy­vin­voin­ti­ker­to­mus 2025 ja hy­vin­voin­ti­suun­ni­tel­ma vuo­sil­le 2026–2030.

Sote-palveluihin suunnitellut muutokset edellyttävät yt-neuvotteluja

Hy­vin­voin­ti­a­lu­een so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­luis­sa val­mis­tel­laan en­si vuo­del­le muu­tok­sia, jot­ka pe­rus­tu­vat muun mu­as­sa pal­ve­lu­verk­ko­suun­ni­tel­miin ja voi­vat vai­kut­taa esi­mer­kik­si hen­ki­lös­tön teh­tä­vän­ku­viin ja työn­te­ko­paik­koi­hin.
Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Tuija Veija

Kuljetus­lii­ke­toi­minnan kauppa vahvistaa virtolai­sy­ri­tyksen asemaa

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Tuija Veija

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Tuija Veija

Vir­to­lai­sen lo­gis­tiik­ka-alan yri­tyk­sen As­penl­Log Oy:n kas­vu on sen pe­rus­ta­mi­ses­ta, eli vuo­des­ta 2021 läh­tien ol­lut ta­sais­ta. Hal­lit­tua kas­vua on ha­et­tu, ja nyt sitä saa­daan lii­ke­toi­min­ta­kau­pan kaut­ta.
Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Aki Kohosen jalkapallo vaihtui taloushallintoon

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Vir­tain uu­si ta­lous- ja hal­lin­to­joh­ta­ja Aki Ko­ho­nen on jo 3. elo­kuu­ta al­ka­en ot­ta­nut hal­tuun kau­pun­gin ta­lou­den tun­nus­lu­ku­ja hy­pä­tes­sään suo­raan en­si vuo­den ta­lou­sar­vi­on val­mis­te­lup­ro­ses­siin, joka on jo pit­käl­lä. Osas­to­koh­tai­sia pa­la­ve­rei­ta on pi­det­ty tii­viis­ti ta­lou­sar­vi­o­val­mis­te­lu­ryh­män kans­sa.
Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Virtain ensimmäinen tsasouna tervehtii Siekkisjärvellä

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Ra­ja­nie­men pap­pi­lan pi­ha­pii­ris­sä on teh­ty ke­vääs­tä läh­tien ra­ken­nus­töi­tä par­hail­laan kol­mes­sa vuo­ros­sa, kun Ra­ja­nie­men Pap­pi­la Oy:n hal­li­tuk­sen jä­sen Pent­ti Tik­ka­nen on ah­ke­roi­nut ran­nan tun­tu­maan eku­mee­nis­ta tsa­sou­naa.
Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Juhannusmarkkinat kokoavat jälleen tuhansia Perinnekylään

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Ju­han­nus­kau­pun­gin koko per­heen pe­rin­tei­nen ju­han­nus­ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään jäl­leen ju­han­nu­saat­to­na Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä.
Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Mistä tietää, että ikääntyvä läheinen tarvitsee enemmän tukea arkeensa?

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Ikään­ty­mi­nen ei it­ses­sään tar­koi­ta avun­tar­vet­ta, mut­ta toi­si­naan ar­jen pie­net muu­tok­set ker­to­vat sii­tä, et­tä tu­tuis­ta asi­ois­ta sel­viy­ty­mi­nen al­kaa vaa­tia ai­em­paa enem­män voi­ma­va­ro­ja. Muu­tok­set ta­pah­tu­vat usein vä­hi­tel­len, min­kä vuok­si nii­tä voi ol­la vai­kea huo­ma­ta.
Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto



Pirkanmaan liitolle valittiin maakun­ta­val­tuuston puheenjohtajat, maakuntahallitus ja tarkas­tus­lau­takunta

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Maa­nan­tai­na 25. elo­kuu­ta Kan­ga­sal­la ko­koon­tu­nut Pir­kan­maan lii­ton maa­kun­ta­val­tuus­to va­lit­si maa­kun­ta­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jat, maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen ja tar­kas­tus­lau­ta­kun­nan jä­se­net ja va­ra­jä­se­net.

Mielipide | Tulevaisuuden rakentaminen ei saa jäädä opettajien harteille

Sen puo­les­ta pu­hu­taan juh­la­pu­heis­sa, ope­tus­suun­ni­tel­mis­sa ja stra­te­gi­ois­sa. Käy­tän­nös­sä lii­an moni opet­ta­ja jou­tuu kui­ten­kin to­te­a­maan, et­tä kau­niit ta­voit­teet ei­vät rii­tä, jos nii­den tu­ek­si ei an­ne­ta ai­kaa, ra­haa ei­kä hen­ki­lö­kun­taa.
Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Sopeutumisen sukupolvi lentää kohti uusia tuulia

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain lu­ki­os­sa yli­op­pi­lai­ta juh­lit­tiin pe­rin­tei­sin me­noin lau­an­tai­na. Kaik­ki­aan 19 nuor­ta sai nos­taa val­ko­la­kin pää­hän­sä suo­ri­tuk­sen­sa mer­kik­si yh­te­näis­kou­lun sa­lis­sa.

Tekoäly avuksi lasten palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedon käsittelyyn

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ote­taan käyt­töön te­ko­ä­ly­rat­kai­su las­ten pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­nin yh­teen­ve­don kä­sit­te­lys­sä.

Huoltajat tyytyväisiä varhais­kas­va­tukseen

Kas­va­tus- ja ope­tus­lau­ta­kun­ta mer­kit­si syys­kuun ko­kouk­ses­saan var­hais­kas­va­tuk­sen käyt­tä­jä­ky­se­lyn 2026 tie­dok­si.
Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Kalettomanlahden uimaranta suljettiin varotoimenpiteenä

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­ta on sul­jet­tu tois­tai­sek­si mah­dol­li­sen jä­te­ve­den yli­vuo­don vuok­si, tie­do­tet­tiin Vir­tain kau­pun­gin in­ter­net­si­vuil­la tä­nään maa­nan­tai­aa­mu­na 20. hei­nä­kuu­ta.
Nokipalojen ehkäisemisen kannalta tärkein toimenpide on huolehtia säännöllisestä nuohouksesta.

Nokipalojen ehkäisemisen kannalta tärkein toimenpide on huolehtia säännöllisestä nuohouksesta.

Kuvituskuva

Asukkaan toiminta tärkeää omakotitalojen tulipalojen ehkäisyssä

Nokipalojen ehkäisemisen kannalta tärkein toimenpide on huolehtia säännöllisestä nuohouksesta.

Nokipalojen ehkäisemisen kannalta tärkein toimenpide on huolehtia säännöllisestä nuohouksesta.

Kuvituskuva

Nokipalojen ehkäisemisen kannalta tärkein toimenpide on huolehtia säännöllisestä nuohouksesta.

Nokipalojen ehkäisemisen kannalta tärkein toimenpide on huolehtia säännöllisestä nuohouksesta.

Kuvituskuva

Pir­kan­maan pe­las­tus­lai­tos on vuon­na 2026 toi­mit­ta­nut pien­ta­lo­jen omis­ta­jil­le noin 17 000 pa­lo­tur­val­li­suu­den it­se­ar­vi­oin­ti­lo­ma­ket­ta. It­se­ar­vi­oin­neil­la on mer­kit­tä­vä roo­li tu­li­pa­lo­jen en­nal­ta­eh­käi­se­mi­ses­sä sekä oma­toi­mi­sen va­rau­tu­mi­sen tu­ke­mi­ses­sa.
Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Maanantai alkoi maratonviikolla

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun ma­ra­ton­viik­ko aloi­tet­tiin 0–2 alu­eel­la tä­nään maa­nan­tai­na 21. syys­kuus­sa. Ta­pah­tu­man avaus suo­ri­tet­tiin kel­lo 9.40 ja avaa­ja­na toi­mi oman ky­län SM-juok­si­ja Sir­pa Rii­ta­mä­ki.

kuvituskuva

Syrjäytymisriski ja vähäinen liikunta huolena

kuvituskuva

kuvituskuva

Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa eni­ten kes­kus­te­lua he­rät­ti hy­vin­voin­ti­ker­to­mus 2025 ja hy­vin­voin­ti­suun­ni­tel­ma vuo­sil­le 2026–2030.
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Kuvat Tuija Veija

Tuulivoi­ma­hankkeet kaupungin käsittelyyn syksyn aikana

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Kuvat Tuija Veija

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Kuvat Tuija Veija

Toi­mi­tuk­seen on tul­lut tie­dus­te­lu­ja Vir­roil­la vi­reil­lä ole­vien tuu­li­voi­ma­hank­kei­den ti­lan­tees­ta sekä au­rin­ko­voi­ma­hank­keis­ta. Ky­syim­me kau­pun­gil­ta ja han­ke­toi­mi­joil­ta, mis­sä nyt men­nään.

Pirkanmaan pk-yritysten näkymät koko maata valoisammat

Pir­kan­maan pk-yri­tys­ten luot­ta­mus tu­le­vaan on vah­vis­tu­nut ja nä­ky­mät ovat koko maa­ta va­loi­sam­mat. Yri­tyk­set odot­ta­vat myön­teis­tä ke­hi­tys­tä eten­kin lii­ke­vaih­dos­sa ja työl­li­syy­des­sä, vaik­ka kan­nat­ta­vuu­teen liit­tyy edel­leen epä­var­muut­ta.
Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Nuorten Yritysbuustaamo käynnistyy

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Yrit­tä­jä Mira Mä­ke­lä Juu­pa­jo­el­ta on va­lit­tu Yri­tys­buus­taa­mo -hank­keen koor­di­naat­to­rik­si. PoKo ry:n hal­li­tus vah­vis­ti va­lin­nan ko­kouk­ses­saan 18. syys­kuu­ta.
Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Tuija Veija

Kuljetus­lii­ke­toi­minnan kauppa vahvistaa virtolai­sy­ri­tyksen asemaa

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Tuija Veija

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Tuija Veija

Vir­to­lai­sen lo­gis­tiik­ka-alan yri­tyk­sen As­penl­Log Oy:n kas­vu on sen pe­rus­ta­mi­ses­ta, eli vuo­des­ta 2021 läh­tien ol­lut ta­sais­ta. Hal­lit­tua kas­vua on ha­et­tu, ja nyt sitä saa­daan lii­ke­toi­min­ta­kau­pan kaut­ta.

Kaksi henkilöautoa kolaroi Virroilla

Pe­las­tus­lai­tok­sen mu­kaan on­net­to­muus ta­pah­tui To­ri­se­va­jär­vien­tien ja Pa­lo­lam­min­tien ris­teyk­ses­sä hie­man en­nen kel­lo kah­ta.
Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Pekka Palovaara

Poliisin tilat pienenevät Virroilla

Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Pekka Palovaara

Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Pekka Palovaara

Saa­ri­jär­ven, Kan­ga­sa­lan ja Vir­tain po­lii­si­a­se­mien toi­mi­ti­lat pie­ne­ne­vät ja toi­min­to­ja jär­jes­tel­lään uu­del­leen. Muu­tok­sis­ta huo­li­mat­ta po­lii­si nä­kyy ja suo­rit­taa teh­tä­vän­sä alu­eel­la en­ti­seen ta­paan.
Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Virtolaisnuori Euroopan politiikan ytimessä

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Vir­to­lai­nen Timo Ilo­nen viet­tää par­hail­laan use­am­man kuu­kau­den Eu­roo­pan par­la­men­tis­sa, jos­sa hän työs­ken­te­lee eu­ro­par­la­men­taa­rik­ko Se­bas­ti­an Tynk­ky­sen ka­bi­ne­tis­sa.
 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tarjanteen seurakuntavaalien ehdokaslistat julkistettiin

 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nas­sa pi­de­tään 15. mar­ras­kuu­ta seu­ra­kun­ta­vaa­lit. Eh­do­kas­lis­toil­la on niin Vir­tain kuin Ruo­ve­den­kin eh­dok­kai­ta. Eh­dok­kai­ta on yh­teen­sä 50, Vir­roil­ta 28 ja Ruo­ve­del­tä 22.
Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Pehmisfestareiden aitiopaikka Herraskosken kanavalla

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Kun Jaak­ko Salo kat­soi Pe­rin­ne­ky­län ja ka­na­van mai­se­maa kah­den pih­ta­kuu­sen vä­lis­tä, näki hän ai­ti­o­pai­kan ja mah­dol­li­suu­den kak­si­päi­väi­sil­le peh­mis­fes­ta­reil­le. Suun­nit­te­lu on jo aloi­tet­tu ja yh­teis­työn te­ke­mi­nen mo­neen suun­taan.
Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomen albumi

Marja Tuomi sanoo Virroille näkemiin

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomen albumi

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomen albumi

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan vs. kap­pa­lai­nen, pas­to­ri Mar­ja Tuo­mi pi­tää läh­tö­saar­nan­sa Vir­tain kir­kos­sa sun­nun­tai­na 13. syys­kuu­ta.
Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kuvat Tuija Veija

1979 Viimeinen syksy – kuvaus ajelehtimisen ajasta

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kuvat Tuija Veija

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kuvat Tuija Veija

Vaik­ka mies on päät­tä­nyt, et­tei muis­te­le men­nei­tä, sil­lä tie­tää sen ole­van lo­pu­ton suo, hän saat­taa sil­ti löy­tää it­sen­sä kat­se­le­mas­ta liki 50 vuo­den ta­kai­sia va­lo­ku­via ja miet­ti­vän­sä näyt­te­lyn pys­tyt­tä­mis­tä en­ti­seen ko­ti­kau­pun­kiin­sa.
Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

– Kii­tos hy­vää! Ai­na­kin pää­o­sin. Vie­tän pit­käs­tä ai­kaa pi­dem­män, pa­rin kuu­kau­den mit­tai­sen jak­son Suo­mes­sa, sil­lä toi­vun juu­ri jal­ka­leik­kauk­ses­ta, vas­taa Vir­roil­la lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa viet­tä­nyt Kai­su Vir­ka­jär­vi.
Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Riikka Tallila

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Päivää sanominen on supertärkeää

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Riikka Tallila

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Riikka Tallila

– Rau­ta­kau­pas­sa jo­kai­nen päi­vä on ”mes­su­päi­vä”, ja on an­net­ta­va pa­ras­ta osaa­mis­taan jo­kai­sel­le asi­ak­kaal­le, to­te­aa Vir­tain K-Rau­dan kaup­pi­as Jen­ni Rin­ta­mä­ki.

Kuka heistä on Virtain Karhu 2026?

Ai­em­mis­ta vuo­sis­ta poi­ke­ten en­nak­ko­ää­nes­tys­tä ei jär­jes­te­tä, vaan var­si­nai­nen ää­nes­tys ta­pah­tuu Ko­ta­lan Kar­hu­mark­ki­noil­la Ko­ta­la-ta­lol­la sun­nun­tai­na 5. hei­nä­kuu­ta.
Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Virtain ensimmäinen tsasouna tervehtii Siekkisjärvellä

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Ra­ja­nie­men pap­pi­lan pi­ha­pii­ris­sä on teh­ty ke­vääs­tä läh­tien ra­ken­nus­töi­tä par­hail­laan kol­mes­sa vuo­ros­sa, kun Ra­ja­nie­men Pap­pi­la Oy:n hal­li­tuk­sen jä­sen Pent­ti Tik­ka­nen on ah­ke­roi­nut ran­nan tun­tu­maan eku­mee­nis­ta tsa­sou­naa.
Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto



Pirkanmaan liitolle valittiin maakun­ta­val­tuuston puheenjohtajat, maakuntahallitus ja tarkas­tus­lau­takunta

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Maa­nan­tai­na 25. elo­kuu­ta Kan­ga­sal­la ko­koon­tu­nut Pir­kan­maan lii­ton maa­kun­ta­val­tuus­to va­lit­si maa­kun­ta­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jat, maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen ja tar­kas­tus­lau­ta­kun­nan jä­se­net ja va­ra­jä­se­net.
Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Katuruoka houkutteli virtolaiset torille

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Street­food-ta­pah­tu­ma sai vir­to­lai­set to­ril­le san­koin jou­koin tiis­tai­na ja kes­ki­viik­ko­na. Ta­pah­tu­man taus­tal­la on tam­pe­re­lai­nen Street­He­ka, jota luot­saa Hei­di Hei­no­nen sekä val­ke­a­kos­ke­lai­sen Kat­ja So­kan Let­tu­la.
Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Sopeutumisen sukupolvi lentää kohti uusia tuulia

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain lu­ki­os­sa yli­op­pi­lai­ta juh­lit­tiin pe­rin­tei­sin me­noin lau­an­tai­na. Kaik­ki­aan 19 nuor­ta sai nos­taa val­ko­la­kin pää­hän­sä suo­ri­tuk­sen­sa mer­kik­si yh­te­näis­kou­lun sa­lis­sa.
Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Juhannusmarkkinat kokoavat jälleen tuhansia Perinnekylään

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Ju­han­nus­kau­pun­gin koko per­heen pe­rin­tei­nen ju­han­nus­ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään jäl­leen ju­han­nu­saat­to­na Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä.
Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Riikka Tallila

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Pussillinen herkkuja ovenkahvassa kertoo onnistumisesta

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Riikka Tallila

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Riikka Tallila

Moni pai­kal­li­nen on näh­nyt Vir­tain Ku­mi­kor­jaa­mon tal­vi­ren­kai­den vaih­to­ruuh­kan. Avai­met voi jät­tää tis­kil­le, läh­teä kä­vel­len töi­hin ja nou­taa au­ton myö­hem­min.
Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Piia Hirviniemi

Vuoden nuori yrittäjä rakentaa kasvua metallin­kier­rä­tyksellä

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Piia Hirviniemi

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Piia Hirviniemi

Vir­tain Vuo­den nuo­ri yrit­tä­jä 2026 -pal­kin­non sai tänä vuon­na Vir­tain Me­tal­li­kier­rä­tys Oy Mart­ti Pöy­hö­lä.

Kuvituskuva

Ilmatar luopuu Vermassalosta

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Il­ma­tar Ver­mas­sa­lo Oy on päät­tä­nyt ke­vään 2026 ai­ka­na luo­pua Ver­mas­sa­lon tuu­li­voi­ma­hank­keen ke­hit­tä­mi­ses­tä. Il­ma­tar on ke­hit­tä­nyt han­ket­ta pää­o­sin Fin­sil­va Oyj:n omis­ta­mal­le maal­le ke­hit­tä­mis­so­pi­muk­sel­la.
Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Kalettomanlahden uimaranta suljettiin varotoimenpiteenä

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­ta on sul­jet­tu tois­tai­sek­si mah­dol­li­sen jä­te­ve­den yli­vuo­don vuok­si, tie­do­tet­tiin Vir­tain kau­pun­gin in­ter­net­si­vuil­la tä­nään maa­nan­tai­aa­mu­na 20. hei­nä­kuu­ta.

Tekoäly avuksi lasten palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedon käsittelyyn

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ote­taan käyt­töön te­ko­ä­ly­rat­kai­su las­ten pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­nin yh­teen­ve­don kä­sit­te­lys­sä.
Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

Tuomenkukat toivottivat evakkopojan tervetulleeksi

Soi­nin­ky­lä

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Kun Lau­ri Saik­ko­nen 12-vuo­ti­aa­na saa­pui van­hem­pien­sa ja si­sa­rus­ten­sa kans­sa evak­ko­na Soi­nin­ky­lään ke­sä­kuus­sa 1946, hän ihas­te­li kaik­ki­al­la kuk­ki­via tuo­mia.
Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Aki Kohosen jalkapallo vaihtui taloushallintoon

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Vir­tain uu­si ta­lous- ja hal­lin­to­joh­ta­ja Aki Ko­ho­nen on jo 3. elo­kuu­ta al­ka­en ot­ta­nut hal­tuun kau­pun­gin ta­lou­den tun­nus­lu­ku­ja hy­pä­tes­sään suo­raan en­si vuo­den ta­lou­sar­vi­on val­mis­te­lup­ro­ses­siin, joka on jo pit­käl­lä. Osas­to­koh­tai­sia pa­la­ve­rei­ta on pi­det­ty tii­viis­ti ta­lou­sar­vi­o­val­mis­te­lu­ryh­män kans­sa.
Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Kirkkopäivä tuo uusia tuulia Eläkkeensaajien toimintaan

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläk­keen­saa­jien Kes­kus­lii­ton Pir­kan­maan pii­rin kirk­ko­päi­vää vie­te­tään Vir­roil­la kes­ki­viik­ko­na 2. syys­kuu­ta. En­nen puol­ta päi­vää al­ka­vaa mes­sua sun­tio Ans­si Ny­man esit­te­lee Vir­tain kirk­koa ker­to­en sen his­to­ri­as­ta.
Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tilalla kuljetaan sukupolvien ketjussa

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­län pe­rin­teik­kääs­sä maa­lais­mai­se­mas­sa si­jait­se­va Kes­ki-Soi­nin tila on paik­ka, jos­sa his­to­ria ja ny­ky­päi­vä koh­taa­vat.

Henkilöauto ajautui kaiteeseen Torise­va­jär­vien­tiellä

Pe­las­tus­lai­tok­sen mu­kaan on­net­to­muus ta­pah­tui noin kah­den ai­kaan, kun hen­ki­lö­au­to ajau­tui kai­tee­seen ja kim­po­si sii­tä kal­li­o­leik­kauk­seen.
Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Tuija Veija

Tavoitteisiin puolukoita poimimalla

Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Tuija Veija

Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Tuija Veija

Vir­tain 4-yh­dis­tyk­sel­lä on pit­kät pe­rin­teet puo­lu­koi­den os­ta­mi­ses­sa. Jo­ka­syk­syi­nen, rei­lun kuu­kau­den pi­tui­nen puo­luk­ka­se­son­ki al­koi viik­ko sit­ten ja se kes­tää noin kuu­kau­den ajan.
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Kuvat Tuija Veija

Tuulivoi­ma­hankkeet kaupungin käsittelyyn syksyn aikana

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Kuvat Tuija Veija

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Kuvat Tuija Veija

Toi­mi­tuk­seen on tul­lut tie­dus­te­lu­ja Vir­roil­la vi­reil­lä ole­vien tuu­li­voi­ma­hank­kei­den ti­lan­tees­ta sekä au­rin­ko­voi­ma­hank­keis­ta. Ky­syim­me kau­pun­gil­ta ja han­ke­toi­mi­joil­ta, mis­sä nyt men­nään.
Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Tuija Veija

Jokainen yrityksen ohi ajava on mahdollinen asiakas

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Tuija Veija

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Tuija Veija

Vir­tain vuo­den 2026 yrit­tä­jäk­si va­lit­tu Kim­mo Hy­ny­nen on hie­man hä­mil­lään yrit­tä­jäyh­dis­tyk­sen myön­tä­mäs­tä huo­mi­o­no­soi­tuk­ses­ta.
Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Yrittäjät rakentavat kotiseudun tulevaisuutta joka päivä

Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Vuo­den Yrit­tä­jä -juh­laa vie­tet­tiin 4. syys­kuu­ta Ho­tel­li Tar­jan­teen ra­vin­to­la­ti­lois­sa juh­la­vis­sa, mut­ta ren­nois­sa ja läm­min­hen­ki­sis­sä tun­nel­mis­sa. Yrit­tä­jiä oli per­jan­tai-il­ta­na saa­pu­nut pai­kal­le yli 70.