Hirvinauha on yksi keino vähentää hirvivahinkoja taimikoilla.

Hirvinauha on yksi keino vähentää hirvivahinkoja taimikoilla.

Arto Pulkkinen

Hirvinauha on yksi keino vähentää hirvivahinkoja taimikoilla.

Hirvinauha on yksi keino vähentää hirvivahinkoja taimikoilla.

Arto Pulkkinen

Hirvinauha on yksi keino vähentää hirvivahinkoja taimikoilla.

Hirvinauha on yksi keino vähentää hirvivahinkoja taimikoilla.

Arto Pulkkinen

Aika suojata taimikot ja tarkistaa hirvie­läin­va­hingot

Lop­pu­ke­sä ja al­ku­syk­sy ovat tär­ke­ää ai­kaa sekä hir­vie­läin­va­hin­ko­jen eh­käi­sys­sä et­tä jo syn­ty­nei­den va­hin­ko­jen tun­nis­ta­mi­ses­sa. Met­sä­no­mis­ta­ja voi vä­hen­tää tu­le­via va­hin­ko­ja suo­jaa­mal­la ar­vok­kai­ta leh­ti­puu­tai­mi­koi­ta ja huo­mi­oi­mal­la hir­vie­läi­met tai­mi­kon­hoi­dos­sa. Sa­mal­la kan­nat­taa tar­kis­taa omat met­sät ja il­moit­taa mer­kit­tä­vis­tä va­hin­gois­ta Met­sä­kes­kuk­seen.
Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Riikka Tallila

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Riikka Tallila

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Riikka Tallila

Vaihda ruutuaika luontoaikaan

Luon­to­ai­ka on help­po tapa li­sä­tä ter­veyt­tä ja hy­vin­voin­tia ar­jes­sa. Luon­to­a­jal­la tar­koi­te­taan kaik­kea ai­kaa, jon­ka vie­täm­me luon­nos­sa – oli ky­sees­sä sit­ten lä­hi­puis­to, met­sä, ran­ta tai muu vi­her- tai ve­siym­pä­ris­tö.
Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tiina Ikonen/ Marttaliitto

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tiina Ikonen/ Marttaliitto

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tiina Ikonen/ Marttaliitto

Sikurirousku maustaa vaniljajäätelön lakrit­san­ma­kuiseksi

Sie­ni­kau­si on käyn­nis­sä eri puo­lil­la Suo­mea. Kan­ta­rel­le­ja on löy­ty­nyt ke­sän ai­ka­na, pai­koin herk­ku­tat­te­ja­kin run­saas­ti, ja en­sim­mäi­set rous­kut ovat nous­seet. Mar­tat kan­nus­ta­vat suo­ma­lai­sia läh­te­mään sie­ni­met­sään ja opet­te­le­maan tänä syk­sy­nä ai­na­kin yh­den uu­den sie­ni­la­jin. Hyvä ti­lai­suus sii­hen on val­ta­kun­nal­li­nen sie­ni­päi­vä lau­an­tai­na 29. elo­kuu­ta ja sitä seu­raa­vat Mart­to­jen sie­ni­vii­kot.

SuPerin Inberg: Hyvinvoin­ti­a­lueiden rahoitusta ei pidä heikentää indeksi­leik­kauksilla

Su­Pe­rin pu­heen­joh­ta­ja Päi­vi In­berg on huo­lis­saan kes­kus­te­lus­ta, jos­sa hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den ra­hoi­tuk­sen kas­vua esi­te­tään hil­lit­tä­väk­si in­dek­si­leik­kauk­sil­la. Vii­me päi­vi­nä jul­ki­suu­des­sa on ol­lut esil­lä ar­vi­oi­ta sii­tä, et­tä hy­vin­voin­ti­a­lu­ein­dek­sin ko­ro­tuk­sia voi­tai­siin lei­ka­ta tu­le­val­la vaa­li­kau­del­la osa­na jul­ki­sen ta­lou­den so­peu­tus­toi­mia.
Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Antti Pöyhönen

Virtain Urheilijat paras Suomen puuveneliigassa

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Antti Pöyhönen

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Antti Pöyhönen

Ky­sees­sä on Suo­men Me­lon­ta- ja Sou­tu­lii­ton hal­lin­noi­ma pis­te­kil­pai­lu­sar­ja, jos­sa suo­ma­lai­set sou­tu­seu­rat ot­ta­vat mit­taa toi­sis­taan ke­sän puu­ve­ne­sou­tu­kil­pai­lu­jen ja SM-sar­jan yh­tey­des­sä.
Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Pehmisfestareiden aitiopaikka Herraskosken kanavalla

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Kun Jaak­ko Salo kat­soi Pe­rin­ne­ky­län ja ka­na­van mai­se­maa kah­den pih­ta­kuu­sen vä­lis­tä, näki hän ai­ti­o­pai­kan ja mah­dol­li­suu­den kak­si­päi­väi­sil­le peh­mis­fes­ta­reil­le. Suun­nit­te­lu on jo aloi­tet­tu ja yh­teis­työn te­ke­mi­nen mo­neen suun­taan.
Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Katuruoka houkutteli virtolaiset torille

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Street­food-ta­pah­tu­ma sai vir­to­lai­set to­ril­le san­koin jou­koin tiis­tai­na ja kes­ki­viik­ko­na. Ta­pah­tu­man taus­tal­la on tam­pe­re­lai­nen Street­He­ka, jota luot­saa Hei­di Hei­no­nen sekä val­ke­a­kos­ke­lai­sen Kat­ja So­kan Let­tu­la.

Kuvituskuva

Ilmatar luopuu Vermassalosta

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Il­ma­tar Ver­mas­sa­lo Oy on päät­tä­nyt ke­vään 2026 ai­ka­na luo­pua Ver­mas­sa­lon tuu­li­voi­ma­hank­keen ke­hit­tä­mi­ses­tä. Il­ma­tar on ke­hit­tä­nyt han­ket­ta pää­o­sin Fin­sil­va Oyj:n omis­ta­mal­le maal­le ke­hit­tä­mis­so­pi­muk­sel­la.
Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Tuija Veija

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Digitaalisen asiakaspalvelun merkitys korostuu

Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Tuija Veija

Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Tuija Veija

Asi­a­kas­pal­ve­lu kuu­luu kes­kei­se­nä osa­na kaik­kien Tre­dun opis­ke­li­joi­den op­pi­mää­rään. Kou­lu­tus­pääl­lik­kö Kir­si On­ne­la ker­too, et­tä lii­ke­toi­min­nan pe­rus­tut­kin­nos­sa asi­a­kas­pal­ve­lu on oma pa­kol­li­nen 15 osaa­mis­pis­teen tut­kin­no­no­sa, ja on siis jo­kai­sen lii­ke­toi­min­taa opis­ke­le­van suo­ri­tet­ta­va.

Työttömyysluvut sahaavat Virroilla

Vir­roil­la työ­tä vail­la elo­kuun lo­pun ti­lan­tees­sa oli 261 hen­ki­löä, joka on 10,5 pro­sent­tia työ­voi­mas­ta. Ke­sä­kuun lo­pus­sa työt­tö­miä oli 250, kun taas tou­ko­kuun lo­pus­sa työ­tä haki 257 ih­mis­tä. Vuo­den ta­kai­seen ti­lan­tee­seen ver­rat­tu­na kas­vua on 13 pro­sent­tia, eli 31 hen­ki­löä.

Milloin viimeksi annoit palautetta?

Aja­ton asi­a­kas­pal­ve­lu­ai­he syn­tyi toi­mi­tuk­ses­sa osin oma­koh­tai­sis­ta­kin ko­ke­muk­sis­ta ja niis­tä syn­ty­nei­den kes­kus­te­lu­jen kaut­ta poh­dim­me eri nä­kö­kul­mia.
Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Riikka Tallila

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Pussillinen herkkuja ovenkahvassa kertoo onnistumisesta

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Riikka Tallila

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Riikka Tallila

Moni pai­kal­li­nen on näh­nyt Vir­tain Ku­mi­kor­jaa­mon tal­vi­ren­kai­den vaih­to­ruuh­kan. Avai­met voi jät­tää tis­kil­le, läh­teä kä­vel­len töi­hin ja nou­taa au­ton myö­hem­min.
Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Tuija Veija/arkistokuva

Kouluverk­ko­tar­kastelu alkamassa Vaskivedellä

Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Tuija Veija/arkistokuva

Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Tuija Veija/arkistokuva

Kau­pun­gin­val­tuus­ton pe­ri­aa­te­pää­tök­sen mu­kai­ses­ti kou­lun lak­kaut­ta­mis­ta tai kou­lun yh­dis­tä­mis­tä toi­seen kou­luun voi­daan tar­kas­tel­la, kun kou­lun op­pi­las­mää­rä jää py­sy­väs­ti al­le 20 op­pi­laan mu­kaan lu­kien esi­kou­lun op­pi­laat.

Tavoitteena omistaja-asiakkaiden näköinen edustajisto

OP Sa­ta­pir­kan edus­ta­jis­ton vaa­lien eh­do­ka­sa­set­te­lu al­kaa 25. elo­kuu­ta ja päät­tyy 15. syys­kuu­ta. Vaa­leis­sa voi­vat ää­nes­tää pan­kin omis­ta­ja-asi­ak­kaat.
Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Kirkkopäivä tuo uusia tuulia Eläkkeensaajien toimintaan

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläk­keen­saa­jien Kes­kus­lii­ton Pir­kan­maan pii­rin kirk­ko­päi­vää vie­te­tään Vir­roil­la kes­ki­viik­ko­na 2. syys­kuu­ta. En­nen puol­ta päi­vää al­ka­vaa mes­sua sun­tio Ans­si Ny­man esit­te­lee Vir­tain kirk­koa ker­to­en sen his­to­ri­as­ta.
Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Riikka Tallila

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Päivää sanominen on supertärkeää

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Riikka Tallila

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Riikka Tallila

– Rau­ta­kau­pas­sa jo­kai­nen päi­vä on ”mes­su­päi­vä”, ja on an­net­ta­va pa­ras­ta osaa­mis­taan jo­kai­sel­le asi­ak­kaal­le, to­te­aa Vir­tain K-Rau­dan kaup­pi­as Jen­ni Rin­ta­mä­ki.

Mielipide | Datakeskukset

Da­ta­kes­kuk­set he­rät­tä­vät kes­kus­te­lua puo­les­ta ja vas­taan: ne tuo­vat in­ves­toin­te­ja Suo­meen sekä uu­sia työ­paik­ko­ja, nii­tä ra­ken­ne­taan, ha­lu­sim­me tai em­me, mik­si ei siis myös Vir­roil­le.

Peräänajo Kotalantiellä

Pir­kan­maa pe­las­tus­lai­tos sai lau­an­tai­na 22. elo­kuu­ta hä­ly­tyk­sen kes­ki­suu­res­ta lii­ken­ne­on­net­to­muu­des­ta Vir­roil­le Ko­ta­lan­tiel­le. Ky­sees­sä oli kah­den hen­ki­lö­au­ton ja yh­den pa­ket­ti­au­ton pe­rää­na­jo.
Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Tuija Veija

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Asiakaspalvelu on asiantuntemusta

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Tuija Veija

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Tuija Veija

Asi­a­kas­pal­ve­lu mer­kit­see eri am­ma­teis­sa eri­lai­sia asi­oi­ta. Yh­teis­tä kai­kil­la aloil­la on kui­ten­kin asi­ak­kaan koh­taa­mi­nen.
Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Palvelun yllettävä aina ovelta hyllyjen väliin

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Yli 40 vuot­ta kau­pan alal­la toi­mi­nut, ny­kyi­sin Vir­tain K-Su­per­mar­ke­tin myy­jä­nä työs­ken­te­le­vä El­len Har­ti­kai­nen to­te­aa, et­tä asi­a­kas­pal­ve­lun pi­tää nä­kyä ovel­ta ovel­le ja hyl­ly­jen­kin vä­lis­sä.
Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Kiireettömyys kannattelee surun keskellä

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Hau­taus- ja kuk­ka-alan yrit­tä­jien työs­sä päi­vät ovat täyn­nä koh­taa­mi­sia, jois­sa tun­nel­ma voi muut­tua het­kes­sä iloi­ses­ta su­rul­li­sek­si.

1 500 metrilläkin Suomen ennätys

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den Sir­pa Rii­ta­mä­ki ta­voit­te­li tois­ta Suo­men en­nä­tys­tä kes­ki­viik­ko­na 19. elo­kuu­ta 1 500 met­rin mat­kal­la nai­set 60-sar­jas­sa. Elo­kui­nen sää oli au­rin­koi­nen, mut­ta jon­kun ver­ran tuu­li­nen.
4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

Mari Kulma-aho

Kauniskangas sai uutta vauhtia

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

Mari Kulma-aho

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

Mari Kulma-aho

Kau­nis­kan­kaan mo­toc­ros­s­ra­ta va­lit­tiin Vir­tain kau­pun­gin vuo­den 2025 osal­lis­tu­van bud­je­toin­nin koh­teek­si. Hank­kees­sa pa­ran­net­tiin ra­dan tur­val­li­suut­ta, kun­nos­tet­tiin ole­mas­sa ole­vaa ra­taa ja ra­ken­net­tiin lap­sil­le oma mak­su­ton pik­ku­ra­ta.
Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Riikka Tallila

Post-it -lapputaidetta syntyy kahvitauoilla

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Riikka Tallila

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Riikka Tallila

Al­ku­jaan Vir­roil­ta ko­toi­sin ole­van Ol­li Pär­nä­sen tai­de­näyt­te­ly on esil­lä Vir­tain kir­jas­tos­sa vie­lä per­jan­tai­hin 28. elo­kuu­ta as­ti. Pär­nä­nen asuu tätä ny­kyä per­heen­sä kans­sa Töy­säs­sä.
Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Aito kohtaaminen jää mieleen

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Hyvä asi­a­kas­pal­ve­lu muis­te­taan pit­kään. Se voi pe­las­taa huo­non päi­vän, hel­pot­taa han­ka­laa ti­lan­net­ta tai jät­tää asi­ak­kaal­le tun­teen sii­tä, et­tä hä­net on huo­mat­tu. Tätä miel­tä oli­vat myös Suo­men­se­län Sa­no­mien Ins­tag­ram-ky­se­lyi­hin vas­tan­neet. Hei­dän vas­tauk­sis­taan vä­lit­tyy kuva pal­ve­lus­ta, jos­sa ys­tä­väl­li­syys on kaik­kein tär­kein­tä.

Uusi EU-asetus tuo lisäbyrokratiaa yrittäjille

EU:n pak­kaus- ja pak­kaus­jä­te­a­se­tus edel­lyt­tää, et­tä tuot­tei­ta ul­ko­mail­le lä­het­tä­vä yrit­tä­jä sel­vit­tää ja hoi­taa vel­voit­teen­sa erik­seen jo­kai­ses­sa koh­de­maas­sa.
Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Kuvituskuva

Vesilintujen metsästys alkaa 20. elokuuta

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Kuvituskuva

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Kuvituskuva

Ve­si­lin­tu­jen met­säs­tys käyn­nis­tyy tors­tai­na 20. elo­kuu­ta kel­lo 12.00. Met­säs­tys on koh­den­net­ta­va run­sas­lu­kui­siin ja elin­voi­mai­siin la­jei­hin. Ve­si­lin­tu­jen hä­mä­rä­met­säs­tys on kiel­let­ty.
Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Hukkapenkassa omena muuntuu moneksi

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Perä-Uu­ras­ten Met­säs­tys­seu­ra te­kee jo nel­jät­tä vuot­ta ome­na­me­hua Huk­ka­pen­kas­sa Ko­ta­las­sa. Me­hua on pu­ris­tet­tu tä­hän men­nes­sä noin 250 lit­raa.
Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Mitä kuu­luu Ant­ti Nar­via?

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

– Kii­tos, hy­vin me­nee. Olen puo­lit­tain eläk­keel­lä ja teen poi­kie­ni in­si­nöö­ri­toi­mis­tos­sa 100–120 tun­tia kuu­kau­des­sa töi­tä, Ant­ti Nar­via vas­taa.

Onneksi ehtivät väliin

On se ai­ka vuo­des­ta, kun ome­nat ke­rä­tään tal­teen ja muu­te­taan vaik­ka­pa me­huk­si. Ko­ta­las­sa Perä-Uu­ras­ten Met­säs­tys­seu­ra on vih­kiy­ty­nyt asi­aan. Kun osaa­via ja ide­a­rik­kai­ta hen­ki­löi­tä mu­ka­na, tou­hua on laa­jen­net­tu jopa pää­ry­nään ja pork­ka­naan. On­nek­si eh­dit­tiin vä­liin, en­nen kuin lait­teis­to pää­tyi ro­mu­tuk­seen. Ko­ta­la on täl­lä het­kel­lä ai­noa paik­ka, jos­sa me­hua Vir­roil­la pu­ris­te­taan.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Pehmisfestareiden aitiopaikka Herraskosken kanavalla

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Kun Jaak­ko Salo kat­soi Pe­rin­ne­ky­län ja ka­na­van mai­se­maa kah­den pih­ta­kuu­sen vä­lis­tä, näki hän ai­ti­o­pai­kan ja mah­dol­li­suu­den kak­si­päi­väi­sil­le peh­mis­fes­ta­reil­le. Suun­nit­te­lu on jo aloi­tet­tu ja yh­teis­työn te­ke­mi­nen mo­neen suun­taan.
Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Antti Pöyhönen

Virtain Urheilijat paras Suomen puuveneliigassa

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Antti Pöyhönen

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Antti Pöyhönen

Ky­sees­sä on Suo­men Me­lon­ta- ja Sou­tu­lii­ton hal­lin­noi­ma pis­te­kil­pai­lu­sar­ja, jos­sa suo­ma­lai­set sou­tu­seu­rat ot­ta­vat mit­taa toi­sis­taan ke­sän puu­ve­ne­sou­tu­kil­pai­lu­jen ja SM-sar­jan yh­tey­des­sä.
Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Katuruoka houkutteli virtolaiset torille

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Street­food-ta­pah­tu­ma sai vir­to­lai­set to­ril­le san­koin jou­koin tiis­tai­na ja kes­ki­viik­ko­na. Ta­pah­tu­man taus­tal­la on tam­pe­re­lai­nen Street­He­ka, jota luot­saa Hei­di Hei­no­nen sekä val­ke­a­kos­ke­lai­sen Kat­ja So­kan Let­tu­la.

SuPerin Inberg: Hyvinvoin­ti­a­lueiden rahoitusta ei pidä heikentää indeksi­leik­kauksilla

Su­Pe­rin pu­heen­joh­ta­ja Päi­vi In­berg on huo­lis­saan kes­kus­te­lus­ta, jos­sa hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den ra­hoi­tuk­sen kas­vua esi­te­tään hil­lit­tä­väk­si in­dek­si­leik­kauk­sil­la. Vii­me päi­vi­nä jul­ki­suu­des­sa on ol­lut esil­lä ar­vi­oi­ta sii­tä, et­tä hy­vin­voin­ti­a­lu­ein­dek­sin ko­ro­tuk­sia voi­tai­siin lei­ka­ta tu­le­val­la vaa­li­kau­del­la osa­na jul­ki­sen ta­lou­den so­peu­tus­toi­mia.
Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Riikka Tallila

Vaihda ruutuaika luontoaikaan

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Riikka Tallila

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Riikka Tallila

Luon­to­ai­ka on help­po tapa li­sä­tä ter­veyt­tä ja hy­vin­voin­tia ar­jes­sa. Luon­to­a­jal­la tar­koi­te­taan kaik­kea ai­kaa, jon­ka vie­täm­me luon­nos­sa – oli ky­sees­sä sit­ten lä­hi­puis­to, met­sä, ran­ta tai muu vi­her- tai ve­siym­pä­ris­tö.
Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tiina Ikonen/ Marttaliitto

Sikurirousku maustaa vaniljajäätelön lakrit­san­ma­kuiseksi

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tiina Ikonen/ Marttaliitto

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tiina Ikonen/ Marttaliitto

Sie­ni­kau­si on käyn­nis­sä eri puo­lil­la Suo­mea. Kan­ta­rel­le­ja on löy­ty­nyt ke­sän ai­ka­na, pai­koin herk­ku­tat­te­ja­kin run­saas­ti, ja en­sim­mäi­set rous­kut ovat nous­seet. Mar­tat kan­nus­ta­vat suo­ma­lai­sia läh­te­mään sie­ni­met­sään ja opet­te­le­maan tänä syk­sy­nä ai­na­kin yh­den uu­den sie­ni­la­jin. Hyvä ti­lai­suus sii­hen on val­ta­kun­nal­li­nen sie­ni­päi­vä lau­an­tai­na 29. elo­kuu­ta ja sitä seu­raa­vat Mart­to­jen sie­ni­vii­kot.

Kuvituskuva

Ilmatar luopuu Vermassalosta

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Il­ma­tar Ver­mas­sa­lo Oy on päät­tä­nyt ke­vään 2026 ai­ka­na luo­pua Ver­mas­sa­lon tuu­li­voi­ma­hank­keen ke­hit­tä­mi­ses­tä. Il­ma­tar on ke­hit­tä­nyt han­ket­ta pää­o­sin Fin­sil­va Oyj:n omis­ta­mal­le maal­le ke­hit­tä­mis­so­pi­muk­sel­la.

Kuvat Tuija Veija

Killinkosken kerrostalot asetettiin konkurssiin

Kuvat Tuija Veija

Kuvat Tuija Veija

Tun­nel­ma Kil­lin­ki­ven pi­ha­maal­la oli tiis­tai-il­ta­päi­väl­lä jän­nit­ty­nyt, kun jouk­ko ta­lo­yh­ti­ön asuk­kai­ta odot­te­li tie­toa tu­le­vas­ta. Osa oli sel­väs­ti jär­kyt­ty­nei­tä, osa heit­te­li il­moil­le mus­taa huu­mo­ria.
Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto



Pirkanmaan liitolle valittiin maakun­ta­val­tuuston puheenjohtajat, maakuntahallitus ja tarkas­tus­lau­takunta

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Maa­nan­tai­na 25. elo­kuu­ta Kan­ga­sal­la ko­koon­tu­nut Pir­kan­maan lii­ton maa­kun­ta­val­tuus­to va­lit­si maa­kun­ta­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jat, maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen ja tar­kas­tus­lau­ta­kun­nan jä­se­net ja va­ra­jä­se­net.
Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Juhannusmarkkinat kokoavat jälleen tuhansia Perinnekylään

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Ju­han­nus­kau­pun­gin koko per­heen pe­rin­tei­nen ju­han­nus­ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään jäl­leen ju­han­nu­saat­to­na Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä.

Kuka heistä on Virtain Karhu 2026?

Ai­em­mis­ta vuo­sis­ta poi­ke­ten en­nak­ko­ää­nes­tys­tä ei jär­jes­te­tä, vaan var­si­nai­nen ää­nes­tys ta­pah­tuu Ko­ta­lan Kar­hu­mark­ki­noil­la Ko­ta­la-ta­lol­la sun­nun­tai­na 5. hei­nä­kuu­ta.

Tekoäly avuksi lasten palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedon käsittelyyn

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ote­taan käyt­töön te­ko­ä­ly­rat­kai­su las­ten pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­nin yh­teen­ve­don kä­sit­te­lys­sä.
Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Kalettomanlahden uimaranta suljettiin varotoimenpiteenä

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­ta on sul­jet­tu tois­tai­sek­si mah­dol­li­sen jä­te­ve­den yli­vuo­don vuok­si, tie­do­tet­tiin Vir­tain kau­pun­gin in­ter­net­si­vuil­la tä­nään maa­nan­tai­aa­mu­na 20. hei­nä­kuu­ta.
Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Sopeutumisen sukupolvi lentää kohti uusia tuulia

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain lu­ki­os­sa yli­op­pi­lai­ta juh­lit­tiin pe­rin­tei­sin me­noin lau­an­tai­na. Kaik­ki­aan 19 nuor­ta sai nos­taa val­ko­la­kin pää­hän­sä suo­ri­tuk­sen­sa mer­kik­si yh­te­näis­kou­lun sa­lis­sa.
Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Riikka Tallila

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Pussillinen herkkuja ovenkahvassa kertoo onnistumisesta

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Riikka Tallila

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Riikka Tallila

Moni pai­kal­li­nen on näh­nyt Vir­tain Ku­mi­kor­jaa­mon tal­vi­ren­kai­den vaih­to­ruuh­kan. Avai­met voi jät­tää tis­kil­le, läh­teä kä­vel­len töi­hin ja nou­taa au­ton myö­hem­min.
Joelito Malabanan on harrastanut biljardia lapsesta saakka. Hän rakensi pikkupoikana itse ensimmäisen biljardipöytänsä, pussit olivat kuminauhasta ja palloina marmorikuulat, kepit oli tehty bambusta. Sky Biljardsissa hän on vakituinen pelaaja. Lyöntivuorossa Tapio Varis.

Joelito Malabanan on harrastanut biljardia lapsesta saakka. Hän rakensi pikkupoikana itse ensimmäisen biljardipöytänsä, pussit olivat kuminauhasta ja palloina marmorikuulat, kepit oli tehty bambusta. Sky Biljardsissa hän on vakituinen pelaaja. Lyöntivuorossa Tapio Varis.

Tuija Veija

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Joelito Malabanan on harrastanut biljardia lapsesta saakka. Hän rakensi pikkupoikana itse ensimmäisen biljardipöytänsä, pussit olivat kuminauhasta ja palloina marmorikuulat, kepit oli tehty bambusta. Sky Biljardsissa hän on vakituinen pelaaja. Lyöntivuorossa Tapio Varis.

Joelito Malabanan on harrastanut biljardia lapsesta saakka. Hän rakensi pikkupoikana itse ensimmäisen biljardipöytänsä, pussit olivat kuminauhasta ja palloina marmorikuulat, kepit oli tehty bambusta. Sky Biljardsissa hän on vakituinen pelaaja. Lyöntivuorossa Tapio Varis.

Tuija Veija

Joelito Malabanan on harrastanut biljardia lapsesta saakka. Hän rakensi pikkupoikana itse ensimmäisen biljardipöytänsä, pussit olivat kuminauhasta ja palloina marmorikuulat, kepit oli tehty bambusta. Sky Biljardsissa hän on vakituinen pelaaja. Lyöntivuorossa Tapio Varis.

Joelito Malabanan on harrastanut biljardia lapsesta saakka. Hän rakensi pikkupoikana itse ensimmäisen biljardipöytänsä, pussit olivat kuminauhasta ja palloina marmorikuulat, kepit oli tehty bambusta. Sky Biljardsissa hän on vakituinen pelaaja. Lyöntivuorossa Tapio Varis.

Tuija Veija

Tou­ko­kuus­sa 2023 toi­min­tan­sa aloit­ta­nut Sky Bil­li­ards toi­mii Tar­jan­teen ta­lon ylim­mäs­sä ker­rok­ses­sa. Bil­jar­di­pöy­dät ja darts-ra­dat ovat löy­tä­neet va­ki­tui­sen asi­a­kas­kun­tan­sa. Ky­sy­myk­siim­me vas­ta­si yrit­tä­jä Ta­pio Va­ris yh­ti­ö­kump­pa­ni Mar­ko Hei­nä­mä­en lo­mail­les­sa.
Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Kiireettömyys kannattelee surun keskellä

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Hau­taus- ja kuk­ka-alan yrit­tä­jien työs­sä päi­vät ovat täyn­nä koh­taa­mi­sia, jois­sa tun­nel­ma voi muut­tua het­kes­sä iloi­ses­ta su­rul­li­sek­si.
Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Tuija Veija

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Asiakaspalvelu on asiantuntemusta

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Tuija Veija

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Tuija Veija

Asi­a­kas­pal­ve­lu mer­kit­see eri am­ma­teis­sa eri­lai­sia asi­oi­ta. Yh­teis­tä kai­kil­la aloil­la on kui­ten­kin asi­ak­kaan koh­taa­mi­nen.

Mielipide | Datakeskukset

Da­ta­kes­kuk­set he­rät­tä­vät kes­kus­te­lua puo­les­ta ja vas­taan: ne tuo­vat in­ves­toin­te­ja Suo­meen sekä uu­sia työ­paik­ko­ja, nii­tä ra­ken­ne­taan, ha­lu­sim­me tai em­me, mik­si ei siis myös Vir­roil­le.
Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Antti Vuoksiola

Mitä kuu­luu Ele­na Vuok­si­o­la?

Mitä kuu­luu Ele­na Vuok­si­o­la?

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Antti Vuoksiola

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Antti Vuoksiola

– Vauh­di­kas­ta! On­nek­si ke­säl­lä pää­see ar­jen kii­reil­tä le­väh­tä­mään äi­din puu­tar­haan Vir­roil­le. Se on paik­ka, joka maa­doit­taa ta­kuu­var­mas­ti, vas­taa Ele­na Vuok­si­o­la o.s. Pent­ti­lä.
Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Mitä kuu­luu Ant­ti Nar­via?

Mitä kuu­luu Ant­ti Nar­via?

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

– Kii­tos, hy­vin me­nee. Olen puo­lit­tain eläk­keel­lä ja teen poi­kie­ni in­si­nöö­ri­toi­mis­tos­sa 100–120 tun­tia kuu­kau­des­sa töi­tä, Ant­ti Nar­via vas­taa.
Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Kuvat Riikka Tallila

Maailman pisin kesäloma meneillään

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Kuvat Riikka Tallila

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Kuvat Riikka Tallila

Maa­il­man pi­sin ke­sä­lo­ma koit­ti Kir­si-Maa­ria Jy­väs­jär­vel­lä kou­lun päät­ty­es­sä tou­ko­kuus­sa hä­nen jää­des­sä eläk­keel­le Vir­tain yh­te­näis­kou­lun eri­tyis­luo­ka­no­pet­ta­jan työs­tä. Näin to­det­tiin myös kou­lun ke­vät­juh­lan juon­nos­sa.
Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Hinauspalvelu säilyy, vaikka muutoksia tulikin

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Saa­ri­mä­en Hi­naus­pal­ve­lu Oy:n yrit­tä­jä Jyr­ki Saa­ri­mä­ki pa­la­si van­haan ai­kaan päät­tä­es­sään 11 vuo­den so­pi­muk­sen val­ta­kun­nal­li­sen SOS Hi­naus­pal­ve­lun kans­sa hei­nä­kuun lo­pus­sa.
Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Tiina Leveelahti

Helena Leveelahti juhli kiekkokultaa

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Tiina Leveelahti

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Tiina Leveelahti

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den He­le­na Le­vee­lah­ti hal­lit­si nais­ten kie­kon­heit­to­kil­pai­lua Ka­le­van Ki­sois­sa Jy­väs­ky­läs­sä vii­me vii­kon per­jan­tai­na.
Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Piia Hirviniemi

Aleksi Ylä-Mononen palasi kotikaupunkiinsa töihin

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Piia Hirviniemi

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Piia Hirviniemi

Vir­roil­ta ko­toi­sin ole­va Alek­si Ylä-Mo­no­nen aloit­ti Vir­tain kau­pun­gin yh­dys­kun­ta­tek­nii­kan pääl­lik­kö­nä 15. ke­sä­kuu­ta.
Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.
Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Palvelun yllettävä aina ovelta hyllyjen väliin

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Yli 40 vuot­ta kau­pan alal­la toi­mi­nut, ny­kyi­sin Vir­tain K-Su­per­mar­ke­tin myy­jä­nä työs­ken­te­le­vä El­len Har­ti­kai­nen to­te­aa, et­tä asi­a­kas­pal­ve­lun pi­tää nä­kyä ovel­ta ovel­le ja hyl­ly­jen­kin vä­lis­sä.
Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Riikka Tallila

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Päivää sanominen on supertärkeää

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Riikka Tallila

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Riikka Tallila

– Rau­ta­kau­pas­sa jo­kai­nen päi­vä on ”mes­su­päi­vä”, ja on an­net­ta­va pa­ras­ta osaa­mis­taan jo­kai­sel­le asi­ak­kaal­le, to­te­aa Vir­tain K-Rau­dan kaup­pi­as Jen­ni Rin­ta­mä­ki.
Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Kirkkopäivä tuo uusia tuulia Eläkkeensaajien toimintaan

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläk­keen­saa­jien Kes­kus­lii­ton Pir­kan­maan pii­rin kirk­ko­päi­vää vie­te­tään Vir­roil­la kes­ki­viik­ko­na 2. syys­kuu­ta. En­nen puol­ta päi­vää al­ka­vaa mes­sua sun­tio Ans­si Ny­man esit­te­lee Vir­tain kirk­koa ker­to­en sen his­to­ri­as­ta.

Työttömyysluvut sahaavat Virroilla

Vir­roil­la työ­tä vail­la elo­kuun lo­pun ti­lan­tees­sa oli 261 hen­ki­löä, joka on 10,5 pro­sent­tia työ­voi­mas­ta. Ke­sä­kuun lo­pus­sa työt­tö­miä oli 250, kun taas tou­ko­kuun lo­pus­sa työ­tä haki 257 ih­mis­tä. Vuo­den ta­kai­seen ti­lan­tee­seen ver­rat­tu­na kas­vua on 13 pro­sent­tia, eli 31 hen­ki­löä.
Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Pehmisfestareiden aitiopaikka Herraskosken kanavalla

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Kun Jaak­ko Salo kat­soi Pe­rin­ne­ky­län ja ka­na­van mai­se­maa kah­den pih­ta­kuu­sen vä­lis­tä, näki hän ai­ti­o­pai­kan ja mah­dol­li­suu­den kak­si­päi­väi­sil­le peh­mis­fes­ta­reil­le. Suun­nit­te­lu on jo aloi­tet­tu ja yh­teis­työn te­ke­mi­nen mo­neen suun­taan.
Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Riikka Tallila

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Päivää sanominen on supertärkeää

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Riikka Tallila

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Riikka Tallila

– Rau­ta­kau­pas­sa jo­kai­nen päi­vä on ”mes­su­päi­vä”, ja on an­net­ta­va pa­ras­ta osaa­mis­taan jo­kai­sel­le asi­ak­kaal­le, to­te­aa Vir­tain K-Rau­dan kaup­pi­as Jen­ni Rin­ta­mä­ki.
Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Riikka Tallila

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Pussillinen herkkuja ovenkahvassa kertoo onnistumisesta

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Riikka Tallila

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Riikka Tallila

Moni pai­kal­li­nen on näh­nyt Vir­tain Ku­mi­kor­jaa­mon tal­vi­ren­kai­den vaih­to­ruuh­kan. Avai­met voi jät­tää tis­kil­le, läh­teä kä­vel­len töi­hin ja nou­taa au­ton myö­hem­min.

Kuvituskuva

Ilmatar luopuu Vermassalosta

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Il­ma­tar Ver­mas­sa­lo Oy on päät­tä­nyt ke­vään 2026 ai­ka­na luo­pua Ver­mas­sa­lon tuu­li­voi­ma­hank­keen ke­hit­tä­mi­ses­tä. Il­ma­tar on ke­hit­tä­nyt han­ket­ta pää­o­sin Fin­sil­va Oyj:n omis­ta­mal­le maal­le ke­hit­tä­mis­so­pi­muk­sel­la.
Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Katuruoka houkutteli virtolaiset torille

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Street­food-ta­pah­tu­ma sai vir­to­lai­set to­ril­le san­koin jou­koin tiis­tai­na ja kes­ki­viik­ko­na. Ta­pah­tu­man taus­tal­la on tam­pe­re­lai­nen Street­He­ka, jota luot­saa Hei­di Hei­no­nen sekä val­ke­a­kos­ke­lai­sen Kat­ja So­kan Let­tu­la.
Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Kirkkopäivä tuo uusia tuulia Eläkkeensaajien toimintaan

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläk­keen­saa­jien Kes­kus­lii­ton Pir­kan­maan pii­rin kirk­ko­päi­vää vie­te­tään Vir­roil­la kes­ki­viik­ko­na 2. syys­kuu­ta. En­nen puol­ta päi­vää al­ka­vaa mes­sua sun­tio Ans­si Ny­man esit­te­lee Vir­tain kirk­koa ker­to­en sen his­to­ri­as­ta.
Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Tuija Veija/arkistokuva

Kouluverk­ko­tar­kastelu alkamassa Vaskivedellä

Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Tuija Veija/arkistokuva

Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Tuija Veija/arkistokuva

Kau­pun­gin­val­tuus­ton pe­ri­aa­te­pää­tök­sen mu­kai­ses­ti kou­lun lak­kaut­ta­mis­ta tai kou­lun yh­dis­tä­mis­tä toi­seen kou­luun voi­daan tar­kas­tel­la, kun kou­lun op­pi­las­mää­rä jää py­sy­väs­ti al­le 20 op­pi­laan mu­kaan lu­kien esi­kou­lun op­pi­laat.

Peräänajo Kotalantiellä

Pir­kan­maa pe­las­tus­lai­tos sai lau­an­tai­na 22. elo­kuu­ta hä­ly­tyk­sen kes­ki­suu­res­ta lii­ken­ne­on­net­to­muu­des­ta Vir­roil­le Ko­ta­lan­tiel­le. Ky­sees­sä oli kah­den hen­ki­lö­au­ton ja yh­den pa­ket­ti­au­ton pe­rää­na­jo.
Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Tuija Veija

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Asiakaspalvelu on asiantuntemusta

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Tuija Veija

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Tuija Veija

Asi­a­kas­pal­ve­lu mer­kit­see eri am­ma­teis­sa eri­lai­sia asi­oi­ta. Yh­teis­tä kai­kil­la aloil­la on kui­ten­kin asi­ak­kaan koh­taa­mi­nen.
Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Antti Pöyhönen

Virtain Urheilijat paras Suomen puuveneliigassa

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Antti Pöyhönen

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Antti Pöyhönen

Ky­sees­sä on Suo­men Me­lon­ta- ja Sou­tu­lii­ton hal­lin­noi­ma pis­te­kil­pai­lu­sar­ja, jos­sa suo­ma­lai­set sou­tu­seu­rat ot­ta­vat mit­taa toi­sis­taan ke­sän puu­ve­ne­sou­tu­kil­pai­lu­jen ja SM-sar­jan yh­tey­des­sä.

Mielipide | Datakeskukset

Da­ta­kes­kuk­set he­rät­tä­vät kes­kus­te­lua puo­les­ta ja vas­taan: ne tuo­vat in­ves­toin­te­ja Suo­meen sekä uu­sia työ­paik­ko­ja, nii­tä ra­ken­ne­taan, ha­lu­sim­me tai em­me, mik­si ei siis myös Vir­roil­le.

Tavoitteena omistaja-asiakkaiden näköinen edustajisto

OP Sa­ta­pir­kan edus­ta­jis­ton vaa­lien eh­do­ka­sa­set­te­lu al­kaa 25. elo­kuu­ta ja päät­tyy 15. syys­kuu­ta. Vaa­leis­sa voi­vat ää­nes­tää pan­kin omis­ta­ja-asi­ak­kaat.
Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Kiireettömyys kannattelee surun keskellä

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Hau­taus- ja kuk­ka-alan yrit­tä­jien työs­sä päi­vät ovat täyn­nä koh­taa­mi­sia, jois­sa tun­nel­ma voi muut­tua het­kes­sä iloi­ses­ta su­rul­li­sek­si.
Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Juhannusmarkkinat kokoavat jälleen tuhansia Perinnekylään

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Ju­han­nus­kau­pun­gin koko per­heen pe­rin­tei­nen ju­han­nus­ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään jäl­leen ju­han­nu­saat­to­na Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä.
Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Sopeutumisen sukupolvi lentää kohti uusia tuulia

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain lu­ki­os­sa yli­op­pi­lai­ta juh­lit­tiin pe­rin­tei­sin me­noin lau­an­tai­na. Kaik­ki­aan 19 nuor­ta sai nos­taa val­ko­la­kin pää­hän­sä suo­ri­tuk­sen­sa mer­kik­si yh­te­näis­kou­lun sa­lis­sa.

Kuka heistä on Virtain Karhu 2026?

Ai­em­mis­ta vuo­sis­ta poi­ke­ten en­nak­ko­ää­nes­tys­tä ei jär­jes­te­tä, vaan var­si­nai­nen ää­nes­tys ta­pah­tuu Ko­ta­lan Kar­hu­mark­ki­noil­la Ko­ta­la-ta­lol­la sun­nun­tai­na 5. hei­nä­kuu­ta.
Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Kalettomanlahden uimaranta suljettiin varotoimenpiteenä

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­ta on sul­jet­tu tois­tai­sek­si mah­dol­li­sen jä­te­ve­den yli­vuo­don vuok­si, tie­do­tet­tiin Vir­tain kau­pun­gin in­ter­net­si­vuil­la tä­nään maa­nan­tai­aa­mu­na 20. hei­nä­kuu­ta.

Tekoäly avuksi lasten palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedon käsittelyyn

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ote­taan käyt­töön te­ko­ä­ly­rat­kai­su las­ten pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­nin yh­teen­ve­don kä­sit­te­lys­sä.

Kuvat Tuija Veija

Killinkosken kerrostalot asetettiin konkurssiin

Kuvat Tuija Veija

Kuvat Tuija Veija

Tun­nel­ma Kil­lin­ki­ven pi­ha­maal­la oli tiis­tai-il­ta­päi­väl­lä jän­nit­ty­nyt, kun jouk­ko ta­lo­yh­ti­ön asuk­kai­ta odot­te­li tie­toa tu­le­vas­ta. Osa oli sel­väs­ti jär­kyt­ty­nei­tä, osa heit­te­li il­moil­le mus­taa huu­mo­ria.
Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Palvelun yllettävä aina ovelta hyllyjen väliin

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Yli 40 vuot­ta kau­pan alal­la toi­mi­nut, ny­kyi­sin Vir­tain K-Su­per­mar­ke­tin myy­jä­nä työs­ken­te­le­vä El­len Har­ti­kai­nen to­te­aa, et­tä asi­a­kas­pal­ve­lun pi­tää nä­kyä ovel­ta ovel­le ja hyl­ly­jen­kin vä­lis­sä.
Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto



Pirkanmaan liitolle valittiin maakun­ta­val­tuuston puheenjohtajat, maakuntahallitus ja tarkas­tus­lau­takunta

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Maa­nan­tai­na 25. elo­kuu­ta Kan­ga­sal­la ko­koon­tu­nut Pir­kan­maan lii­ton maa­kun­ta­val­tuus­to va­lit­si maa­kun­ta­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jat, maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen ja tar­kas­tus­lau­ta­kun­nan jä­se­net ja va­ra­jä­se­net.

Työttömyysluvut sahaavat Virroilla

Vir­roil­la työ­tä vail­la elo­kuun lo­pun ti­lan­tees­sa oli 261 hen­ki­löä, joka on 10,5 pro­sent­tia työ­voi­mas­ta. Ke­sä­kuun lo­pus­sa työt­tö­miä oli 250, kun taas tou­ko­kuun lo­pus­sa työ­tä haki 257 ih­mis­tä. Vuo­den ta­kai­seen ti­lan­tee­seen ver­rat­tu­na kas­vua on 13 pro­sent­tia, eli 31 hen­ki­löä.
Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Hinauspalvelu säilyy, vaikka muutoksia tulikin

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Saa­ri­mä­en Hi­naus­pal­ve­lu Oy:n yrit­tä­jä Jyr­ki Saa­ri­mä­ki pa­la­si van­haan ai­kaan päät­tä­es­sään 11 vuo­den so­pi­muk­sen val­ta­kun­nal­li­sen SOS Hi­naus­pal­ve­lun kans­sa hei­nä­kuun lo­pus­sa.
4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

Mari Kulma-aho

Kauniskangas sai uutta vauhtia

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

Mari Kulma-aho

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

Mari Kulma-aho

Kau­nis­kan­kaan mo­toc­ros­s­ra­ta va­lit­tiin Vir­tain kau­pun­gin vuo­den 2025 osal­lis­tu­van bud­je­toin­nin koh­teek­si. Hank­kees­sa pa­ran­net­tiin ra­dan tur­val­li­suut­ta, kun­nos­tet­tiin ole­mas­sa ole­vaa ra­taa ja ra­ken­net­tiin lap­sil­le oma mak­su­ton pik­ku­ra­ta.

Milloin viimeksi annoit palautetta?

Aja­ton asi­a­kas­pal­ve­lu­ai­he syn­tyi toi­mi­tuk­ses­sa osin oma­koh­tai­sis­ta­kin ko­ke­muk­sis­ta ja niis­tä syn­ty­nei­den kes­kus­te­lu­jen kaut­ta poh­dim­me eri nä­kö­kul­mia.

SuPerin Inberg: Hyvinvoin­ti­a­lueiden rahoitusta ei pidä heikentää indeksi­leik­kauksilla

Su­Pe­rin pu­heen­joh­ta­ja Päi­vi In­berg on huo­lis­saan kes­kus­te­lus­ta, jos­sa hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den ra­hoi­tuk­sen kas­vua esi­te­tään hil­lit­tä­väk­si in­dek­si­leik­kauk­sil­la. Vii­me päi­vi­nä jul­ki­suu­des­sa on ol­lut esil­lä ar­vi­oi­ta sii­tä, et­tä hy­vin­voin­ti­a­lu­ein­dek­sin ko­ro­tuk­sia voi­tai­siin lei­ka­ta tu­le­val­la vaa­li­kau­del­la osa­na jul­ki­sen ta­lou­den so­peu­tus­toi­mia.
Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Mitä kuu­luu Ant­ti Nar­via?

Mitä kuu­luu Ant­ti Nar­via?

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

– Kii­tos, hy­vin me­nee. Olen puo­lit­tain eläk­keel­lä ja teen poi­kie­ni in­si­nöö­ri­toi­mis­tos­sa 100–120 tun­tia kuu­kau­des­sa töi­tä, Ant­ti Nar­via vas­taa.
Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Tuija Veija

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Digitaalisen asiakaspalvelun merkitys korostuu

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Tuija Veija

Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Tuija Veija

Asi­a­kas­pal­ve­lu kuu­luu kes­kei­se­nä osa­na kaik­kien Tre­dun opis­ke­li­joi­den op­pi­mää­rään. Kou­lu­tus­pääl­lik­kö Kir­si On­ne­la ker­too, et­tä lii­ke­toi­min­nan pe­rus­tut­kin­nos­sa asi­a­kas­pal­ve­lu on oma pa­kol­li­nen 15 osaa­mis­pis­teen tut­kin­no­no­sa, ja on siis jo­kai­sen lii­ke­toi­min­taa opis­ke­le­van suo­ri­tet­ta­va.
Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Riikka Tallila

Vaihda ruutuaika luontoaikaan

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Riikka Tallila

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Riikka Tallila

Luon­to­ai­ka on help­po tapa li­sä­tä ter­veyt­tä ja hy­vin­voin­tia ar­jes­sa. Luon­to­a­jal­la tar­koi­te­taan kaik­kea ai­kaa, jon­ka vie­täm­me luon­nos­sa – oli ky­sees­sä sit­ten lä­hi­puis­to, met­sä, ran­ta tai muu vi­her- tai ve­siym­pä­ris­tö.
Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tiina Ikonen/ Marttaliitto

Sikurirousku maustaa vaniljajäätelön lakrit­san­ma­kuiseksi

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tiina Ikonen/ Marttaliitto

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tiina Ikonen/ Marttaliitto

Sie­ni­kau­si on käyn­nis­sä eri puo­lil­la Suo­mea. Kan­ta­rel­le­ja on löy­ty­nyt ke­sän ai­ka­na, pai­koin herk­ku­tat­te­ja­kin run­saas­ti, ja en­sim­mäi­set rous­kut ovat nous­seet. Mar­tat kan­nus­ta­vat suo­ma­lai­sia läh­te­mään sie­ni­met­sään ja opet­te­le­maan tänä syk­sy­nä ai­na­kin yh­den uu­den sie­ni­la­jin. Hyvä ti­lai­suus sii­hen on val­ta­kun­nal­li­nen sie­ni­päi­vä lau­an­tai­na 29. elo­kuu­ta ja sitä seu­raa­vat Mart­to­jen sie­ni­vii­kot.
Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Hinauspalvelu säilyy, vaikka muutoksia tulikin

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Saa­ri­mä­en Hi­naus­pal­ve­lu Oy:n yrit­tä­jä Jyr­ki Saa­ri­mä­ki pa­la­si van­haan ai­kaan päät­tä­es­sään 11 vuo­den so­pi­muk­sen val­ta­kun­nal­li­sen SOS Hi­naus­pal­ve­lun kans­sa hei­nä­kuun lo­pus­sa.
Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Pajusen tilalle nousee energi­ao­ma­va­rainen navetta

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Mer­vi ja Pek­ka Nie­men pyö­rit­tä­mäl­lä Pa­ju­sen ti­lal­la Äi­jän­ne­val­la käy hei­nä­kuus­sa vils­ke, kun uu­si na­vet­ta­ra­ken­nus nou­see ri­va­kas­ti ja nä­ky­vää on saa­tu ai­kaan no­pe­as­ti.
Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Virtain Urheilijat luopuu Vehkakosken lavasta

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Vir­tain Ur­hei­li­jat teki jo ke­vääl­lä ko­kouk­ses­saan yk­si­mie­li­sen pää­tök­sen, et­tä vuo­des­ta 1987 seu­ran omis­ta­mas­ta Veh­ka­kos­ken la­vas­ta luo­vu­taan.
– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

Mummun ja vaarin tupa avaa ovensa Virroilla

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

Mum­mun ja vaa­rin tupa aloit­taa toi­min­tan­sa Vir­roil­la maa­nan­tai­na 17. elo­kuu­ta. Uu­si ma­ta­lan kyn­nyk­sen koh­taa­mis­paik­ka tar­jo­aa lap­si­per­heil­le kii­ree­tön­tä yh­des­sä­o­loa, läm­pi­män ate­ri­an ja mah­dol­li­suu­den tu­tus­tua va­paa­eh­toi­siin va­ra­mum­mui­hin ja -vaa­rei­hin.
Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Kuvat Riikka Tallila

Lämärikisa yksi iltatorin vetonauloista

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Kuvat Riikka Tallila

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Kuvat Riikka Tallila

Ke­sän vii­mei­nen il­ta­to­ri jär­jes­tet­tiin per­jan­tai­na 31. hei­nä­kuu­ta. Kun­non ve­si­sa­de saa­tiin pari tun­tia en­nen ta­pah­tu­maa, ja vie­lä tun­tia ai­em­min näyt­ti il­ma tum­man myrs­kyi­säl­tä. Juu­ri en­nen kel­lo 16, avau­tui pil­vien lo­mas­ta au­rin­koi­nen tai­vas ja kol­mi­tun­ti­nen oh­jel­ma saa­tiin vie­tyä läpi il­man ve­si­pi­sa­raa­kaan.
Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Pehmisfestareiden aitiopaikka Herraskosken kanavalla

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Kun Jaak­ko Salo kat­soi Pe­rin­ne­ky­län ja ka­na­van mai­se­maa kah­den pih­ta­kuu­sen vä­lis­tä, näki hän ai­ti­o­pai­kan ja mah­dol­li­suu­den kak­si­päi­väi­sil­le peh­mis­fes­ta­reil­le. Suun­nit­te­lu on jo aloi­tet­tu ja yh­teis­työn te­ke­mi­nen mo­neen suun­taan.
Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Kiireettömyys kannattelee surun keskellä

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Hau­taus- ja kuk­ka-alan yrit­tä­jien työs­sä päi­vät ovat täyn­nä koh­taa­mi­sia, jois­sa tun­nel­ma voi muut­tua het­kes­sä iloi­ses­ta su­rul­li­sek­si.
Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Riikka Tallila

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Päivää sanominen on supertärkeää

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Riikka Tallila

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Riikka Tallila

– Rau­ta­kau­pas­sa jo­kai­nen päi­vä on ”mes­su­päi­vä”, ja on an­net­ta­va pa­ras­ta osaa­mis­taan jo­kai­sel­le asi­ak­kaal­le, to­te­aa Vir­tain K-Rau­dan kaup­pi­as Jen­ni Rin­ta­mä­ki.
Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Ky­lien kul­mil­ta

Kituskosken luontopolku on joka kerta yhtä upea

Ky­lien kul­mil­ta

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Ky­lien kul­mil­ta on uu­si pals­ta, jos­sa Vir­tain ky­lien asuk­kaat pää­se­vät ää­neen. Kir­joi­tus­vuo­ro kier­tää ky­liä, eli kir­joit­ta­ja haas­taa seu­raa­van ky­län tai hen­ki­lön. Poh­din­nan ai­he voi löy­tyä mis­tä ta­han­sa maan ja tai­vaan vä­lil­tä. Voi vaik­ka kom­men­toi­da ko­ti­kau­pun­gin tai yh­teis­kun­nan ajan­koh­tai­sia uu­ti­sia, tai miet­tiä muu­ten vain maa­il­man me­noa ky­lien kul­mil­ta.
Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Kolme rinnakkaisluokkaa kutoselle

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Vir­roil­la kou­lu­työ al­kaa tiis­tai­na 11. elo­kuu­ta. Kas­va­tus- ja ope­tus­joh­ta­ja Kat­ri Ran­ta­la to­te­aa, et­tä suu­rin muu­tos täl­le al­ka­val­le lu­ku­kau­del­le on Ko­ta­lan kou­lun lak­kaut­ta­mi­nen.
Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Riikka Tallila

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Pussillinen herkkuja ovenkahvassa kertoo onnistumisesta

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Riikka Tallila

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Riikka Tallila

Moni pai­kal­li­nen on näh­nyt Vir­tain Ku­mi­kor­jaa­mon tal­vi­ren­kai­den vaih­to­ruuh­kan. Avai­met voi jät­tää tis­kil­le, läh­teä kä­vel­len töi­hin ja nou­taa au­ton myö­hem­min.

Kuvituskuva

Ilmatar luopuu Vermassalosta

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Il­ma­tar Ver­mas­sa­lo Oy on päät­tä­nyt ke­vään 2026 ai­ka­na luo­pua Ver­mas­sa­lon tuu­li­voi­ma­hank­keen ke­hit­tä­mi­ses­tä. Il­ma­tar on ke­hit­tä­nyt han­ket­ta pää­o­sin Fin­sil­va Oyj:n omis­ta­mal­le maal­le ke­hit­tä­mis­so­pi­muk­sel­la.
Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Katuruoka houkutteli virtolaiset torille

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Street­food-ta­pah­tu­ma sai vir­to­lai­set to­ril­le san­koin jou­koin tiis­tai­na ja kes­ki­viik­ko­na. Ta­pah­tu­man taus­tal­la on tam­pe­re­lai­nen Street­He­ka, jota luot­saa Hei­di Hei­no­nen sekä val­ke­a­kos­ke­lai­sen Kat­ja So­kan Let­tu­la.
Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Mitä kuu­luu Ant­ti Nar­via?

Mitä kuu­luu Ant­ti Nar­via?

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

– Kii­tos, hy­vin me­nee. Olen puo­lit­tain eläk­keel­lä ja teen poi­kie­ni in­si­nöö­ri­toi­mis­tos­sa 100–120 tun­tia kuu­kau­des­sa töi­tä, Ant­ti Nar­via vas­taa.
Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Oona tekee kyläkoulua tutuksi

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Vas­ki­ve­den ky­lä­kou­lus­sa kuu­den­nen luo­kan aloit­ta­nut, 12- vuo­ti­as Oo­na Haa­pa­mä­ki on saa­nut vii­me ke­vääs­tä saak­ka to­teut­taa omaa ke­sä­so­met­ta­jan pro­jek­ti­aan, jos­sa hän on tuo­nut esiin Vas­ki­ve­den ky­lä­kou­lua ja sen eri­tyis­piir­tei­tä.
Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Kirkkopäivä tuo uusia tuulia Eläkkeensaajien toimintaan

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläk­keen­saa­jien Kes­kus­lii­ton Pir­kan­maan pii­rin kirk­ko­päi­vää vie­te­tään Vir­roil­la kes­ki­viik­ko­na 2. syys­kuu­ta. En­nen puol­ta päi­vää al­ka­vaa mes­sua sun­tio Ans­si Ny­man esit­te­lee Vir­tain kirk­koa ker­to­en sen his­to­ri­as­ta.
Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Vaskuunjärven ympäripyöräilyssä 13 osallistujaa

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Pit­kät pe­rin­teet omaa­vaan Vas­kuun ym­pä­ri­pyö­räi­lyyn osal­lis­tui täl­lä ker­taa 13 pyö­räi­li­jää noin 14,5 ki­lo­met­rin pi­tui­sel­le mat­kal­le. Useil­la oli säh­kö­a­vus­tei­nen pyö­rä, mut­ta oli jou­kos­sa myös pe­rin­tei­sen pyö­räi­lyn kan­nat­ta­jia.
Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Saksofo­nin­soittaja metsämaisemassa koristaa Ihamäkien autokatosta

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Kun Ag­niesz­ka Wa­genb­reth poh­ti, mis­tä löy­tyi­si sei­nä graf­fi­tin te­ke­mi­seen Vir­roil­la, vas­ta­si hä­nen ku­va­tai­de­kurs­sil­la käy­vä Ir­me­li Iha­mä­ki heil­tä löy­ty­vän.
 Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

Vaskiveden yhteisöllisyys jäi mieleen

 Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

 Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

Vas­ki­ve­den ke­sä­so­met­ta­jak­si Le­a­der Poko ry:n toi­mes­ta pal­kat­tu Pih­la Ala­nen ker­too ke­sän su­ju­neen oi­kein mu­ka­vas­ti.
Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Sirpa Riitamäki hallitsee uutta Suomen ennätystä

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Vir­tain Ur­hei­li­joi­ta edus­ta­va Sir­pa Rii­ta­mä­ki juok­si kes­ki­viik­ko­na N60-sar­jan 800 met­rin uu­den Suo­men en­nä­tyk­sen ajal­la 2.38,68.
Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Tuija Veija

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Asiakaspalvelu on asiantuntemusta

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Tuija Veija

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Tuija Veija

Asi­a­kas­pal­ve­lu mer­kit­see eri am­ma­teis­sa eri­lai­sia asi­oi­ta. Yh­teis­tä kai­kil­la aloil­la on kui­ten­kin asi­ak­kaan koh­taa­mi­nen.
Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Hukkapenkassa omena muuntuu moneksi

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Perä-Uu­ras­ten Met­säs­tys­seu­ra te­kee jo nel­jät­tä vuot­ta ome­na­me­hua Huk­ka­pen­kas­sa Ko­ta­las­sa. Me­hua on pu­ris­tet­tu tä­hän men­nes­sä noin 250 lit­raa.
Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Tervahaudan polttaminen ei ole hätäisten hommaa

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Ter­va­hau­ta syt­tyi Pe­rin­ne­ky­läs­sä juh­lal­li­sin me­noin lau­an­tai­na 1. elo­kuu­ta Vir­tain Li­ons klu­bin toi­mes­ta ja vä­keä oli run­saas­ti ta­pah­tu­maa seu­raa­mas­sa.
Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Kulttuuri on paljon muutakin kuin lava ja esiintyjä

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin ta­pah­tu­ma- ja kult­tuu­ri­tuot­ta­ja­na aloit­ta­nut Mis­ka Lah­ti­nen on eh­ti­nyt ol­la kak­si viik­koa töis­sä ja ai­ka on men­nyt ot­ta­es­sa ko­ko­nai­suut­ta hal­tuun.
Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Palvelun yllettävä aina ovelta hyllyjen väliin

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Yli 40 vuot­ta kau­pan alal­la toi­mi­nut, ny­kyi­sin Vir­tain K-Su­per­mar­ke­tin myy­jä­nä työs­ken­te­le­vä El­len Har­ti­kai­nen to­te­aa, et­tä asi­a­kas­pal­ve­lun pi­tää nä­kyä ovel­ta ovel­le ja hyl­ly­jen­kin vä­lis­sä.
4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

Mari Kulma-aho

Kauniskangas sai uutta vauhtia

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

Mari Kulma-aho

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

Mari Kulma-aho

Kau­nis­kan­kaan mo­toc­ros­s­ra­ta va­lit­tiin Vir­tain kau­pun­gin vuo­den 2025 osal­lis­tu­van bud­je­toin­nin koh­teek­si. Hank­kees­sa pa­ran­net­tiin ra­dan tur­val­li­suut­ta, kun­nos­tet­tiin ole­mas­sa ole­vaa ra­taa ja ra­ken­net­tiin lap­sil­le oma mak­su­ton pik­ku­ra­ta.
Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Riikka Tallila

Post-it -lapputaidetta syntyy kahvitauoilla

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Riikka Tallila

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Riikka Tallila

Al­ku­jaan Vir­roil­ta ko­toi­sin ole­van Ol­li Pär­nä­sen tai­de­näyt­te­ly on esil­lä Vir­tain kir­jas­tos­sa vie­lä per­jan­tai­hin 28. elo­kuu­ta as­ti. Pär­nä­nen asuu tätä ny­kyä per­heen­sä kans­sa Töy­säs­sä.
Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Kuvat Virtain Seura

Kesäretki vei Keuruulle ja Pihlajavedelle

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Kuvat Virtain Seura

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Kuvat Virtain Seura

Il­ta­päi­väl­lä seu­rue osal­lis­tui Kult­tuu­ri­ta­lo Ki­ma­ras­sa FT, tie­to­kir­jai­li­ja Mil­la Pel­to­sen Yli hon­kain kor­pi­ras­tas – Ei­na­ri Vuo­re­lan elä­mä ja ru­nous -kir­jan jul­kis­ta­mis­ti­lai­suu­teen. Ti­lai­suu­des­sa Vir­tain Seu­ran pu­heen­joh­ta­ja Juk­ka Vei­ja ja sih­tee­ri Riit­ta Kam­mo­nen on­nit­te­li­vat Mil­la Pel­tos­ta uu­den te­ok­sen il­mes­ty­mi­sen joh­dos­ta.
Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

Tuloksia ei parane vertailla

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

– En­sim­mäi­nen kier­ros men­tiin ai­ka ko­vaa ja vii­mei­set 100 met­riä tun­sin, mi­ten ja­lat oli­vat jo ha­poil­la, ker­too 60-vuo­ti­ai­den sar­jas­sa nais­ten 800 met­rin Suo­men en­nä­tyk­sen ko­tiy­lei­sön edes­sä Vir­roil­la viik­ko sit­ten kes­ki­viik­ko­na juos­sut Sir­pa Rii­ta­mä­ki.
Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Aito kohtaaminen jää mieleen

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Hyvä asi­a­kas­pal­ve­lu muis­te­taan pit­kään. Se voi pe­las­taa huo­non päi­vän, hel­pot­taa han­ka­laa ti­lan­net­ta tai jät­tää asi­ak­kaal­le tun­teen sii­tä, et­tä hä­net on huo­mat­tu. Tätä miel­tä oli­vat myös Suo­men­se­län Sa­no­mien Ins­tag­ram-ky­se­lyi­hin vas­tan­neet. Hei­dän vas­tauk­sis­taan vä­lit­tyy kuva pal­ve­lus­ta, jos­sa ys­tä­väl­li­syys on kaik­kein tär­kein­tä.