Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Riikka Tallila

Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Riikka Tallila

Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Illan aikana esille nousivat rakennuslupa-asiat, sillä niissä on viime aikoina ollut viivettä. Yhtenä syynä kerrottiin olevan uuden rakennuslupalain, joka ei lähtenytkään vuodenvaihteessa liikkeelle. Lakia ja sen säädöstöä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on osaltaan vaikuttanut lupien myöntämiseen.

Riikka Tallila

Jatkoon menevien tehtävä yhteistyötä

Vir­tain Yrit­tä­jät jär­jes­ti viik­ko sit­ten tors­tai­na ti­lai­suu­den alue- ja kun­ta­vaa­lieh­dok­kail­le sekä yrit­tä­jil­le. Pai­kal­la oli 12 eh­do­kas­ta: Riit­ta-Lii­sa Mäki (PS), Mik­ko Huus­ko­nen (PS), Ari Dahl­berg (Vir­tain Valt­ti), Ai­mo Mä­ki­nen (kesk.), Satu Lin­ja­maa (Vir­tain Valt­ti), Mira Saa­ri­ket­tu (Vir­tain Valt­ti), Jari Kolk­ki­nen (Vir­tain Valt­ti), Tuu­la Män­ty­sal­mi (kesk.), Tomi Kor­ho­nen (Vir­tain Valt­ti), Mik­ko Hän­ni­nen (sd.), Ari-Mat­ti Jo­ki­tulp­po (Vir­tain Valt­ti) ja Pent­ti Tik­ka­nen (kok.)

Pneumokokkirokote ehkäisee pneumokokkibakteerin aiheuttamia vakavia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, verenmyrkytystä ja keuhkokuumetta.

Pneumokokkirokote ehkäisee pneumokokkibakteerin aiheuttamia vakavia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, verenmyrkytystä ja keuhkokuumetta.

Kuvituskuva/Pirha

Pneumokokkirokote ehkäisee pneumokokkibakteerin aiheuttamia vakavia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, verenmyrkytystä ja keuhkokuumetta.

Pneumokokkirokote ehkäisee pneumokokkibakteerin aiheuttamia vakavia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, verenmyrkytystä ja keuhkokuumetta.

Kuvituskuva/Pirha

Pneumokokkirokote ehkäisee pneumokokkibakteerin aiheuttamia vakavia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, verenmyrkytystä ja keuhkokuumetta.

Pneumokokkirokote ehkäisee pneumokokkibakteerin aiheuttamia vakavia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, verenmyrkytystä ja keuhkokuumetta.

Kuvituskuva/Pirha

Nyt on hyvä aika ottaa pneumokokkirokote

Pneu­mo­kok­ki on mer­kit­tä­vä tau­di­nai­heut­ta­ja. Se ai­heut­taa keuh­ko­kuu­met­ta ja mui­ta hen­gi­tys­tie­in­fek­ti­oi­ta sekä va­ka­via sai­raa­la­hoi­toa vaa­ti­via ylei­sin­fek­ti­oi­ta ku­ten ve­ren­myr­ky­tyk­siä. Ris­ki­ryh­miin kuu­lu­vat ovat oi­keu­tet­tu­ja mak­sut­to­maan pneu­mo­kok­ki­ro­kot­tee­seen.

Kirjastopedagogina helmikuussa aloittanut Leila Niemisen yksi tärkeä työkaveri on käsinukke Kirjasto-katti, joka on saanut huomioita osakseen jopa kirjeitä myöten. – Yhtenäiskoulun puolella ollaan Kirjasto-katille valmistamassa jopa omaa rapsutuskonettakin, hän kertoo.

Kirjastopedagogina helmikuussa aloittanut Leila Niemisen yksi tärkeä työkaveri on käsinukke Kirjasto-katti, joka on saanut huomioita osakseen jopa kirjeitä myöten. – Yhtenäiskoulun puolella ollaan Kirjasto-katille valmistamassa jopa omaa rapsutuskonettakin, hän kertoo.

Riikka Tallila

Kirjastopedagogina helmikuussa aloittanut Leila Niemisen yksi tärkeä työkaveri on käsinukke Kirjasto-katti, joka on saanut huomioita osakseen jopa kirjeitä myöten. – Yhtenäiskoulun puolella ollaan Kirjasto-katille valmistamassa jopa omaa rapsutuskonettakin, hän kertoo.

Kirjastopedagogina helmikuussa aloittanut Leila Niemisen yksi tärkeä työkaveri on käsinukke Kirjasto-katti, joka on saanut huomioita osakseen jopa kirjeitä myöten. – Yhtenäiskoulun puolella ollaan Kirjasto-katille valmistamassa jopa omaa rapsutuskonettakin, hän kertoo.

Riikka Tallila

Kirjastopedagogina helmikuussa aloittanut Leila Niemisen yksi tärkeä työkaveri on käsinukke Kirjasto-katti, joka on saanut huomioita osakseen jopa kirjeitä myöten. – Yhtenäiskoulun puolella ollaan Kirjasto-katille valmistamassa jopa omaa rapsutuskonettakin, hän kertoo.

Kirjastopedagogina helmikuussa aloittanut Leila Niemisen yksi tärkeä työkaveri on käsinukke Kirjasto-katti, joka on saanut huomioita osakseen jopa kirjeitä myöten. – Yhtenäiskoulun puolella ollaan Kirjasto-katille valmistamassa jopa omaa rapsutuskonettakin, hän kertoo.

Riikka Tallila

Kirjastopedagogi innostaa lapsia ja nuoria lukemaan

Jo vii­me syk­sys­tä läh­tien Vir­tain kir­jas­tos­sa työs­ken­nel­lyt Lei­la Nie­mi­nen aloit­ti 11. hel­mi­kuu­ta kir­jas­to­pe­da­go­gi­na.

Pirkanmaan maanteillä saa nopeusrajoitukset muuttaa 2.4. alkaen. – Pirkanmaalla ei ole tarvetta pääteiden huonon kunnon takia jättää tieosuuksille talvirajoituksia. Urautuminen on kuitenkin ollut talven aikana voimakasta, joten ajonopeus täytyy sovittaa aina ajo-olosuhteiden mukaisesti turvallisiin lukemiin, kertoo liikenneturvallisuusasiantuntija Leena-Maria Mäntylä Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Pirkanmaan maanteillä saa nopeusrajoitukset muuttaa 2.4. alkaen. – Pirkanmaalla ei ole tarvetta pääteiden huonon kunnon takia jättää tieosuuksille talvirajoituksia. Urautuminen on kuitenkin ollut talven aikana voimakasta, joten ajonopeus täytyy sovittaa aina ajo-olosuhteiden mukaisesti turvallisiin lukemiin, kertoo liikenneturvallisuusasiantuntija Leena-Maria Mäntylä Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Eeva Osa

Kesänopeuksiin porrastetusti ennen pääsiäistä

Pirkanmaan maanteillä saa nopeusrajoitukset muuttaa 2.4. alkaen. – Pirkanmaalla ei ole tarvetta pääteiden huonon kunnon takia jättää tieosuuksille talvirajoituksia. Urautuminen on kuitenkin ollut talven aikana voimakasta, joten ajonopeus täytyy sovittaa aina ajo-olosuhteiden mukaisesti turvallisiin lukemiin, kertoo liikenneturvallisuusasiantuntija Leena-Maria Mäntylä Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Pirkanmaan maanteillä saa nopeusrajoitukset muuttaa 2.4. alkaen. – Pirkanmaalla ei ole tarvetta pääteiden huonon kunnon takia jättää tieosuuksille talvirajoituksia. Urautuminen on kuitenkin ollut talven aikana voimakasta, joten ajonopeus täytyy sovittaa aina ajo-olosuhteiden mukaisesti turvallisiin lukemiin, kertoo liikenneturvallisuusasiantuntija Leena-Maria Mäntylä Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Eeva Osa

Pirkanmaan maanteillä saa nopeusrajoitukset muuttaa 2.4. alkaen. – Pirkanmaalla ei ole tarvetta pääteiden huonon kunnon takia jättää tieosuuksille talvirajoituksia. Urautuminen on kuitenkin ollut talven aikana voimakasta, joten ajonopeus täytyy sovittaa aina ajo-olosuhteiden mukaisesti turvallisiin lukemiin, kertoo liikenneturvallisuusasiantuntija Leena-Maria Mäntylä Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Pirkanmaan maanteillä saa nopeusrajoitukset muuttaa 2.4. alkaen. – Pirkanmaalla ei ole tarvetta pääteiden huonon kunnon takia jättää tieosuuksille talvirajoituksia. Urautuminen on kuitenkin ollut talven aikana voimakasta, joten ajonopeus täytyy sovittaa aina ajo-olosuhteiden mukaisesti turvallisiin lukemiin, kertoo liikenneturvallisuusasiantuntija Leena-Maria Mäntylä Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Eeva Osa

Koko maas­sa on mah­dol­li­suus siir­tyä ke­sä­no­peuk­siin en­nen pää­si­äis­tä, mi­kä­li sää- ja ke­li­o­lo­suh­teet sen sal­li­vat. Tal­vi- ja pi­me­än ajan no­peus­ra­joi­tus­ten pois­ton voi aloit­taa kes­ki­viik­ko­na 2. huh­ti­kuu­ta Pir­kan­maan, Uu­den­maan, Kaak­kois-Suo­men, Var­si­nais-Suo­men ja Ete­lä-Poh­jan­maan ELY-kes­kus­ten maan­teil­lä.

BirdLife Suomen vuoden lintu on erittäin uhanalainen huuhkaja, joka pesii myös Virroilla.

BirdLife Suomen vuoden lintu on erittäin uhanalainen huuhkaja, joka pesii myös Virroilla.

Micha Fager

Lu­ki­jan toi­ve

Onko Virroilla suuria petolintuja?

BirdLife Suomen vuoden lintu on erittäin uhanalainen huuhkaja, joka pesii myös Virroilla.

BirdLife Suomen vuoden lintu on erittäin uhanalainen huuhkaja, joka pesii myös Virroilla.

Micha Fager

BirdLife Suomen vuoden lintu on erittäin uhanalainen huuhkaja, joka pesii myös Virroilla.

BirdLife Suomen vuoden lintu on erittäin uhanalainen huuhkaja, joka pesii myös Virroilla.

Micha Fager

Toi­mi­tuk­seen on tul­lut toi­ve sel­vit­tää, on­ko Vir­roil­la maa­kot­kia ja mui­ta suu­ria pe­to­lin­tu­ja. Asia on nous­sut esil­le eri­tyi­ses­ti tuu­li­voi­ma-alu­ei­den suun­nit­te­lun myö­tä.

Kourallinen väkeä, joista suurin osa kuntavaaliehdokkaita, oli saapunut kuulemaan aluevaalipanelistien näkemyksiä hyvinvointialueen tulevasta toiminnasta ja siitä, miten he sitä kehittäisivät.

Kourallinen väkeä, joista suurin osa kuntavaaliehdokkaita, oli saapunut kuulemaan aluevaalipanelistien näkemyksiä hyvinvointialueen tulevasta toiminnasta ja siitä, miten he sitä kehittäisivät.

Kuvat Tuija Veija

Hyviä palveluita ollaan romuttamassa?

Kourallinen väkeä, joista suurin osa kuntavaaliehdokkaita, oli saapunut kuulemaan aluevaalipanelistien näkemyksiä hyvinvointialueen tulevasta toiminnasta ja siitä, miten he sitä kehittäisivät.

Kourallinen väkeä, joista suurin osa kuntavaaliehdokkaita, oli saapunut kuulemaan aluevaalipanelistien näkemyksiä hyvinvointialueen tulevasta toiminnasta ja siitä, miten he sitä kehittäisivät.

Kuvat Tuija Veija

Kourallinen väkeä, joista suurin osa kuntavaaliehdokkaita, oli saapunut kuulemaan aluevaalipanelistien näkemyksiä hyvinvointialueen tulevasta toiminnasta ja siitä, miten he sitä kehittäisivät.

Kourallinen väkeä, joista suurin osa kuntavaaliehdokkaita, oli saapunut kuulemaan aluevaalipanelistien näkemyksiä hyvinvointialueen tulevasta toiminnasta ja siitä, miten he sitä kehittäisivät.

Kuvat Tuija Veija

Pir­kan ky­lät ry jär­jes­ti alu­e­vaa­li­pa­nee­lin Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la tors­tai­na 27. maa­lis­kuu­ta. Pir­kan­maan puo­lu­eet oli­vat it­se ni­men­neet pa­ne­lis­tin­sa. Vir­roil­ta mu­ka­na oli­vat SDP:n Kei­jo Ka­le­va, Ko­koo­muk­sen Ol­li Sal­mi, Kes­kus­tan Rei­jo Kos­ke­la ja Va­sem­mis­to­lii­ton Kat­ja Ko­ta­lam­pi.

Kevätjäät ovat petollisia ja jäätilanne muuttuu nopeasti päivänkin aikana.

Kevätjäät ovat petollisia ja jäätilanne muuttuu nopeasti päivänkin aikana.

Kuvituskuva

”Parasta olisi jo pysyä kokonaan pois jäiltä”

Kevätjäät ovat petollisia ja jäätilanne muuttuu nopeasti päivänkin aikana.

Kevätjäät ovat petollisia ja jäätilanne muuttuu nopeasti päivänkin aikana.

Kuvituskuva

Kevätjäät ovat petollisia ja jäätilanne muuttuu nopeasti päivänkin aikana.

Kevätjäät ovat petollisia ja jäätilanne muuttuu nopeasti päivänkin aikana.

Kuvituskuva

Pir­kan­maal­la on saa­tu naut­tia upeis­ta ke­vät­säis­tä. Läm­min au­rin­gon­pais­te kut­suu ul­koi­le­maan ja bon­gai­le­maan ke­vään merk­ke­jä. Pe­las­tus­lai­tok­sel­la näi­hin merk­kei­hin kuu­lu­vat va­li­tet­ta­vas­ti myös heik­ko­jen jäi­den ai­heut­ta­mat vaa­ra­ti­lan­teet.

Journalistiopiskelijat Miika Yliniemelä (vas.) Reetta Salmela, Mikael Hautamäki, ja Niina Saarijärvi Oulusta halusivat tietää, mitä Virroilla puhutaan kahvipöydissä ja puskaradioissa? He olivat laittaneet merkille myös sen, miten karhuhahmo näkyy kaupungissa.

Journalistiopiskelijat Miika Yliniemelä (vas.) Reetta Salmela, Mikael Hautamäki, ja Niina Saarijärvi Oulusta halusivat tietää, mitä Virroilla puhutaan kahvipöydissä ja puskaradioissa? He olivat laittaneet merkille myös sen, miten karhuhahmo näkyy kaupungissa.

Riikka Tallila

Omat kuppikunnat ja omat jutut

Journalistiopiskelijat Miika Yliniemelä (vas.) Reetta Salmela, Mikael Hautamäki, ja Niina Saarijärvi Oulusta halusivat tietää, mitä Virroilla puhutaan kahvipöydissä ja puskaradioissa? He olivat laittaneet merkille myös sen, miten karhuhahmo näkyy kaupungissa.

Journalistiopiskelijat Miika Yliniemelä (vas.) Reetta Salmela, Mikael Hautamäki, ja Niina Saarijärvi Oulusta halusivat tietää, mitä Virroilla puhutaan kahvipöydissä ja puskaradioissa? He olivat laittaneet merkille myös sen, miten karhuhahmo näkyy kaupungissa.

Riikka Tallila

Journalistiopiskelijat Miika Yliniemelä (vas.) Reetta Salmela, Mikael Hautamäki, ja Niina Saarijärvi Oulusta halusivat tietää, mitä Virroilla puhutaan kahvipöydissä ja puskaradioissa? He olivat laittaneet merkille myös sen, miten karhuhahmo näkyy kaupungissa.

Journalistiopiskelijat Miika Yliniemelä (vas.) Reetta Salmela, Mikael Hautamäki, ja Niina Saarijärvi Oulusta halusivat tietää, mitä Virroilla puhutaan kahvipöydissä ja puskaradioissa? He olivat laittaneet merkille myös sen, miten karhuhahmo näkyy kaupungissa.

Riikka Tallila

– Ha­lu­ai­sim­me tie­tää, mil­lai­set asi­at tei­dän lu­ki­ja­kun­taan­ne pu­hu­tut­ta­vat ja mit­kä tee­mat kiin­nos­ta­vat, jot­ta osai­sim­me tuot­taa mie­lek­kään ja koh­den­ne­tun lop­pu­tuot­teen, tie­dus­te­li­vat ou­lu­lai­set kol­man­nen vuo­den am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun jour­na­lis­ti­o­pis­ke­li­jat Reet­ta Sal­me­la, Mi­ka­el Hau­ta­mä­ki, Mii­ka Yli­nie­me­lä ja Nii­na Saa­ri­jär­vi hel­mi­kuus­sa Suo­men­se­län Sa­no­mien toi­mi­tuk­sel­ta.

Tulijoen silta Virroilla.

Tulijoen silta Virroilla.

Jyrki Toivonen

Siltatyöt Pirkanmaalla vuonna 2025

Tulijoen silta Virroilla.

Tulijoen silta Virroilla.

Jyrki Toivonen

Tulijoen silta Virroilla.

Tulijoen silta Virroilla.

Jyrki Toivonen

Pir­kan­maan ELY-kes­kus pe­rus­kor­jaa tai uu­sii 14 sil­taa. Sil­to­ja kor­jaa­mal­la pa­ran­ne­taan lii­ken­teen su­ju­vuut­ta ja huo­leh­di­taan elin­kei­no­e­lä­mäl­le sekä huol­to­var­muu­del­le tär­keis­tä kul­je­tus­rei­teis­tä.

7. luokkalaiset Martin Virolainen (vas.) ja Juho Lamminmäki käyttivät äänioikeutensa nuorten vaaleissa. Vaalitoimitsijoina 9. luokkalaiset Mico Mäkäräinen, Pekka Viskari ja Vertti Paavola.

7. luokkalaiset Martin Virolainen (vas.) ja Juho Lamminmäki käyttivät äänioikeutensa nuorten vaaleissa. Vaalitoimitsijoina 9. luokkalaiset Mico Mäkäräinen, Pekka Viskari ja Vertti Paavola.

Piia Hirviniemi

Nuorten äänet menivät nuorille

7. luokkalaiset Martin Virolainen (vas.) ja Juho Lamminmäki käyttivät äänioikeutensa nuorten vaaleissa. Vaalitoimitsijoina 9. luokkalaiset Mico Mäkäräinen, Pekka Viskari ja Vertti Paavola.

7. luokkalaiset Martin Virolainen (vas.) ja Juho Lamminmäki käyttivät äänioikeutensa nuorten vaaleissa. Vaalitoimitsijoina 9. luokkalaiset Mico Mäkäräinen, Pekka Viskari ja Vertti Paavola.

Piia Hirviniemi

7. luokkalaiset Martin Virolainen (vas.) ja Juho Lamminmäki käyttivät äänioikeutensa nuorten vaaleissa. Vaalitoimitsijoina 9. luokkalaiset Mico Mäkäräinen, Pekka Viskari ja Vertti Paavola.

7. luokkalaiset Martin Virolainen (vas.) ja Juho Lamminmäki käyttivät äänioikeutensa nuorten vaaleissa. Vaalitoimitsijoina 9. luokkalaiset Mico Mäkäräinen, Pekka Viskari ja Vertti Paavola.

Piia Hirviniemi

Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la, lu­ki­os­sa ja Tre­dul­la ää­nes­tet­tiin nuor­ten vaa­leis­sa tiis­tai­na. Nuor­ten vaa­lit ja po­li­tiik­ka­viik­ko jär­jes­tet­tiin Vir­roil­la tois­ta ker­taa nuo­ri­so­val­tuus­ton luot­saa­ma­na yh­teis­työs­sä kou­lu­jen ja nuo­ri­so­pal­ve­lui­den kans­sa.

Virtain nuorisovaltuuston puheenjohtaja Leo Valkonen ja sihteeri Otso Kolkkinen johtivat vaalipaneelin kulkua. Politiikkaviikko ja vaalipaneelikeskustelu järjestettiin yhteistyössä nuorisovaltuuston, nuorisopalveluiden, koulujen ja Allianssin kanssa.

Virtain nuorisovaltuuston puheenjohtaja Leo Valkonen ja sihteeri Otso Kolkkinen johtivat vaalipaneelin kulkua. Politiikkaviikko ja vaalipaneelikeskustelu järjestettiin yhteistyössä nuorisovaltuuston, nuorisopalveluiden, koulujen ja Allianssin kanssa.

Piia Hirviniemi

Etäkou­lu­pal­veluita ja uimahalli?

Virtain nuorisovaltuuston puheenjohtaja Leo Valkonen ja sihteeri Otso Kolkkinen johtivat vaalipaneelin kulkua. Politiikkaviikko ja vaalipaneelikeskustelu järjestettiin yhteistyössä nuorisovaltuuston, nuorisopalveluiden, koulujen ja Allianssin kanssa.

Virtain nuorisovaltuuston puheenjohtaja Leo Valkonen ja sihteeri Otso Kolkkinen johtivat vaalipaneelin kulkua. Politiikkaviikko ja vaalipaneelikeskustelu järjestettiin yhteistyössä nuorisovaltuuston, nuorisopalveluiden, koulujen ja Allianssin kanssa.

Piia Hirviniemi

Virtain nuorisovaltuuston puheenjohtaja Leo Valkonen ja sihteeri Otso Kolkkinen johtivat vaalipaneelin kulkua. Politiikkaviikko ja vaalipaneelikeskustelu järjestettiin yhteistyössä nuorisovaltuuston, nuorisopalveluiden, koulujen ja Allianssin kanssa.

Virtain nuorisovaltuuston puheenjohtaja Leo Valkonen ja sihteeri Otso Kolkkinen johtivat vaalipaneelin kulkua. Politiikkaviikko ja vaalipaneelikeskustelu järjestettiin yhteistyössä nuorisovaltuuston, nuorisopalveluiden, koulujen ja Allianssin kanssa.

Piia Hirviniemi

Nuor­ten vaa­lit ja po­li­tiik­ka­viik­ko käyn­nis­tyi­vät Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la nuo­ri­so­val­tuus­ton luot­saa­man vaa­li­pa­nee­li­kes­kus­te­lun myö­tä.

Päätökset kolmen vuoden koulukul­je­tuksista

Vir­tain kau­pun­gin kas­va­tus- ja ope­tus­lau­ta­kun­ta on teh­nyt pää­tök­sen kun­nan kou­lu­kul­je­tuk­sis­ta so­pi­mus­kau­del­le 1.8.2025–31.7.2028 ja va­lin­nut toi­mi­joik­si ko­ko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti edul­li­sim­man tar­jouk­sen an­ta­neet yrit­tä­jät.

Keiturin Sote kävi edellisen kerran rekrytointimatkalla Vietnamissa vuonna 2022.

Keiturin Sote kävi edellisen kerran rekrytointimatkalla Vietnamissa vuonna 2022.

Arkistokuva/Kari Nuuttila

Keiturin Sotessa odotetaan 11 hoitajaa Vietnamista

Keiturin Sote kävi edellisen kerran rekrytointimatkalla Vietnamissa vuonna 2022.

Keiturin Sote kävi edellisen kerran rekrytointimatkalla Vietnamissa vuonna 2022.

Arkistokuva/Kari Nuuttila

Keiturin Sote kävi edellisen kerran rekrytointimatkalla Vietnamissa vuonna 2022.

Keiturin Sote kävi edellisen kerran rekrytointimatkalla Vietnamissa vuonna 2022.

Arkistokuva/Kari Nuuttila

Kei­tu­rin So­ten toi­mi­tus­joh­ta­ja Kari Nuut­ti­la ker­too yh­ti­ön suun­ni­tel­mal­li­ses­ta toi­min­nas­ta ul­ko­mail­ta tu­le­vien hoi­ta­jien saa­mi­sek­si Vir­roil­le ja Ruo­ve­del­le.

Vastuuopettaja Inkeri Viskari toivoo voivansa toimia filippiiniläisten lähihoitajaopiskelijoiden kanssa koko heidän opiskelujensa ajan.

Vastuuopettaja Inkeri Viskari toivoo voivansa toimia filippiiniläisten lähihoitajaopiskelijoiden kanssa koko heidän opiskelujensa ajan.

Tuija Veija

Iso ponnistus Tredulle ja Virroille

Vastuuopettaja Inkeri Viskari toivoo voivansa toimia filippiiniläisten lähihoitajaopiskelijoiden kanssa koko heidän opiskelujensa ajan.

Vastuuopettaja Inkeri Viskari toivoo voivansa toimia filippiiniläisten lähihoitajaopiskelijoiden kanssa koko heidän opiskelujensa ajan.

Tuija Veija

Vastuuopettaja Inkeri Viskari toivoo voivansa toimia filippiiniläisten lähihoitajaopiskelijoiden kanssa koko heidän opiskelujensa ajan.

Vastuuopettaja Inkeri Viskari toivoo voivansa toimia filippiiniläisten lähihoitajaopiskelijoiden kanssa koko heidän opiskelujensa ajan.

Tuija Veija

Maa­lis­kuun alus­sa Tre­dun Vir­tain kam­puk­sel­la al­ka­neen ti­laus­vien­ti­kou­lu­tuk­sen ta­voit­tee­na on, et­tä vap­pu­na 2027 opis­ke­li­jat ovat suo­rit­ta­neet so­si­aa­li- ja ter­vey­sa­lan pe­rus­tut­kin­non ja val­mis­tu­neet ikään­ty­nei­den hoi­toon ja kun­tou­tuk­seen suun­tau­tu­neik­si lä­hi­hoi­ta­jik­si.

Apple ja Mark nauttivat toisen asteen talon oppilaskunnan tarjoamista vohveleista yhdessä Tredun Marko Tammisen kanssa. He kertovat aikovansa jäädä Suomeen töihin koulutuksen jälkeen.

Apple ja Mark nauttivat toisen asteen talon oppilaskunnan tarjoamista vohveleista yhdessä Tredun Marko Tammisen kanssa. He kertovat aikovansa jäädä Suomeen töihin koulutuksen jälkeen.

Tuija Veija

Alun hankaluudet voitettiin iloisella asenteella

Apple ja Mark nauttivat toisen asteen talon oppilaskunnan tarjoamista vohveleista yhdessä Tredun Marko Tammisen kanssa. He kertovat aikovansa jäädä Suomeen töihin koulutuksen jälkeen.

Apple ja Mark nauttivat toisen asteen talon oppilaskunnan tarjoamista vohveleista yhdessä Tredun Marko Tammisen kanssa. He kertovat aikovansa jäädä Suomeen töihin koulutuksen jälkeen.

Tuija Veija

Apple ja Mark nauttivat toisen asteen talon oppilaskunnan tarjoamista vohveleista yhdessä Tredun Marko Tammisen kanssa. He kertovat aikovansa jäädä Suomeen töihin koulutuksen jälkeen.

Apple ja Mark nauttivat toisen asteen talon oppilaskunnan tarjoamista vohveleista yhdessä Tredun Marko Tammisen kanssa. He kertovat aikovansa jäädä Suomeen töihin koulutuksen jälkeen.

Tuija Veija

Fi­lip­pii­neil­tä saa­pui maa­lis­kuun alus­sa Vir­roil­le 26 lä­hi­hoi­ta­ja­o­pis­ke­li­jaa, joi­den ta­voit­tee­na on suo­rit­taa so­si­aa­li- ja ter­vey­sa­lan pe­rus­tut­kin­to (lä­hi­hoi­ta­ja) vap­puun 2027 men­nes­sä.

Routavauriot rajoittavat jäte- ja lieteautojen kulkua

Ke­li­rik­ko­ai­ka on al­ka­nut pir­kan­maa­lai­sil­la so­ra­teil­lä. Tei­den huo­no kun­to voi vii­väs­tyt­tää tai jopa es­tää jät­tei­den ja liet­teen kul­je­tuk­sen.

Kirjeessä on turvallisuusopas ja ohjeet pientalon paloturvallisuuden itsearviointiin.

Kirjeessä on turvallisuusopas ja ohjeet pientalon paloturvallisuuden itsearviointiin.

Pirkanmaan pelastuslaitos

Pientalojen palotur­val­li­suuden itsearvioinnin ehtii palauttaa vielä

Kirjeessä on turvallisuusopas ja ohjeet pientalon paloturvallisuuden itsearviointiin.

Kirjeessä on turvallisuusopas ja ohjeet pientalon paloturvallisuuden itsearviointiin.

Pirkanmaan pelastuslaitos

Kirjeessä on turvallisuusopas ja ohjeet pientalon paloturvallisuuden itsearviointiin.

Kirjeessä on turvallisuusopas ja ohjeet pientalon paloturvallisuuden itsearviointiin.

Pirkanmaan pelastuslaitos

14 000 ko­tiin Pir­kan­maal­la saa­pui hel­mi­kuus­sa kir­je pe­las­tus­lai­tok­sel­ta. Kir­jees­sä oh­jeis­te­taan pien­ta­lon pa­lo­tur­val­li­suu­den it­se­ar­vi­oin­tiin. Lo­mak­keen eh­tii pa­laut­taa vie­lä maa­lis­kuun ai­ka­na. Pe­rin­tei­nen pa­lo­tar­kas­tus teh­dään ta­loi­hin, jois­ta ar­vi­oin­tia ei pa­lau­te­ta ajois­sa.

Jouni Pirttiniemi, Keijo Rissa, Ahti Rajamäki, Aku Hakala ja Pekka Hakala olivat kiinnostuneita puun haketuksesta, vaikka monelle heistä homma olikin entuudestaan tuttua.

Jouni Pirttiniemi, Keijo Rissa, Ahti Rajamäki, Aku Hakala ja Pekka Hakala olivat kiinnostuneita puun haketuksesta, vaikka monelle heistä homma olikin entuudestaan tuttua.

Kuvat Tuija Veija

Metsästä lämpöä virtolaisille

Jouni Pirttiniemi, Keijo Rissa, Ahti Rajamäki, Aku Hakala ja Pekka Hakala olivat kiinnostuneita puun haketuksesta, vaikka monelle heistä homma olikin entuudestaan tuttua.

Jouni Pirttiniemi, Keijo Rissa, Ahti Rajamäki, Aku Hakala ja Pekka Hakala olivat kiinnostuneita puun haketuksesta, vaikka monelle heistä homma olikin entuudestaan tuttua.

Kuvat Tuija Veija

Jouni Pirttiniemi, Keijo Rissa, Ahti Rajamäki, Aku Hakala ja Pekka Hakala olivat kiinnostuneita puun haketuksesta, vaikka monelle heistä homma olikin entuudestaan tuttua.

Jouni Pirttiniemi, Keijo Rissa, Ahti Rajamäki, Aku Hakala ja Pekka Hakala olivat kiinnostuneita puun haketuksesta, vaikka monelle heistä homma olikin entuudestaan tuttua.

Kuvat Tuija Veija

– Met­sä­hak­keen osuus Vir­tain läm­pö­lai­tok­sen ener­gi­an­tuo­tan­nos­ta on vuo­sit­tain noin nel­jä vii­de­so­saa. Ha­ket­ta ku­luu vuo­des­sa noin 41 000 kuu­ti­o­met­riä ja eli noin 35 gi­ga­wat­ti­tun­tia, ker­toi käyt­tö­pääl­lik­kö Ari Uu­si-Nie­mi.

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Jussi Mäkitalo

Rajaniemi sai uuden omistajan 51 vuoden jälkeen

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Jussi Mäkitalo

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Jussi Mäkitalo

Vir­roil­ta ko­toi­sin ole­va, ny­ky­ään Ka­li­for­ni­as­sa asu­va Han­na Tik­ka­nen-Merk on os­ta­nut Siek­kis­jär­ven ran­nal­la si­jait­se­van en­ti­sen Ra­ja­nie­men lo­ma­kes­kuk­sen.

Valokuvaus Marko Lapiolahti

Markku Tourosen single suomalais­ra­di­oaseman listoille Ruotsissa

Valokuvaus Marko Lapiolahti

Valokuvaus Marko Lapiolahti

Vir­to­lai­sen lau­la­jan Mark­ku Tou­ro­sen hel­mi­kuus­sa ys­tä­vän­päi­vä­nä jul­kais­tu sing­le ”Pol­ku Rak­kau­teen” naut­tii yl­lät­tä­vää suo­si­o­ta Sö­der­täl­jen suo­ma­lai­syh­tei­sös­sä Ruot­sis­sa ja se on­kin nous­sut pai­kal­li­sen suo­ma­lai­sen ra­di­oa­se­man Ra­dio Suo­mi Sö­der­täl­jen soit­to­lis­toil­le!

Virtain Tredussa autoala kiinnosti eniten

– Vir­roil­le en­si­si­jais­ten ha­ki­joi­den mää­rä on pa­ri­na vii­me vuon­na ol­lut nou­sus­sa, ker­too Tre­dun Vir­tain kam­pus­vas­taa­va Kir­si On­ne­la.

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Saila Korhonen

KesäVirratSoi-musiikkijuhlan uudet tuulet

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Saila Korhonen

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Saila Korhonen

Ke­sä­Vir­rat­Soi-mu­siik­ki­juh­la läh­tee toi­sel­le vuo­si­kym­me­nel­le uu­sin ide­oin ja uu­den toi­min­nan­joh­ta­jan joh­dol­la. Vir­tain Me­ri­kan­to-opis­ton var­hai­si­än mu­siik­ki­kas­va­tuk­ses­ta vas­taa­va Jo­han­na Rin­ta-aho on aloit­ta­nut mu­siik­ki­juh­lan toi­min­nan­joh­ta­ja­na.

Lintuinfluenssarokotuksilla pyritään suojaamaan lintuinfluenssan tartuntariskissä olevia vakavalta taudilta.

Lintuinfluenssarokotuksilla pyritään suojaamaan lintuinfluenssan tartuntariskissä olevia vakavalta taudilta.

Kuvituskuva

Lintuinf­lu­ens­sa­ro­ko­tukset käynnistyvät Pirkanmaalla

Lintuinfluenssarokotuksilla pyritään suojaamaan lintuinfluenssan tartuntariskissä olevia vakavalta taudilta.

Lintuinfluenssarokotuksilla pyritään suojaamaan lintuinfluenssan tartuntariskissä olevia vakavalta taudilta.

Kuvituskuva

Lintuinfluenssarokotuksilla pyritään suojaamaan lintuinfluenssan tartuntariskissä olevia vakavalta taudilta.

Lintuinfluenssarokotuksilla pyritään suojaamaan lintuinfluenssan tartuntariskissä olevia vakavalta taudilta.

Kuvituskuva

Lin­tuinf­lu­ens­sa­ro­kot­teen saa­vat mak­sut­ta ne 18 vuot­ta täyt­tä­neet, joil­la on työn­sä tai muun olo­suh­teen vuok­si suu­ren­tu­nut ris­ki saa­da lin­tuinf­lu­ens­sa­tar­tun­ta.

Siitepölykausi alkaa Suomessa kevättalvella ja jatkuu pitkälle syksyyn.

Siitepölykausi alkaa Suomessa kevättalvella ja jatkuu pitkälle syksyyn.

Kuvituskuva

Asiantuntijan neuvot siitepö­ly­al­lergian oireiden lievittämiseen

Siitepölykausi alkaa Suomessa kevättalvella ja jatkuu pitkälle syksyyn.

Siitepölykausi alkaa Suomessa kevättalvella ja jatkuu pitkälle syksyyn.

Kuvituskuva

Siitepölykausi alkaa Suomessa kevättalvella ja jatkuu pitkälle syksyyn.

Siitepölykausi alkaa Suomessa kevättalvella ja jatkuu pitkälle syksyyn.

Kuvituskuva

Sii­te­pö­ly ai­heut­taa mo­nel­le eri­lai­sia sil­mä- ja ne­nä­oi­rei­ta, kun pen­saat, leh­ti­puut ja hei­nät kuk­ki­vat.

Poliisi varoittaa massiivisesta suomalaisiin kohdistuneesta teksti­vies­ti­hui­jauksesta

Sisä-Suo­men po­lii­si­lai­tok­sen val­ta­kun­nal­li­nen tie­to­verk­ko­a­vus­teis­ten ri­kos­ten tut­kin­ta­yk­sik­kö on saa­nut tie­toon­sa, et­tä 15.3.2025 aa­mu­yön ai­ka­na on to­teu­tet­tu mas­sii­vi­nen suo­ma­lai­siin mat­ka­pu­he­lin­nu­me­roi­hin koh­dis­tu­nut teks­ti­vies­ti­hui­jaus. Suo­ma­lai­siin mat­ka­pu­he­lin­nu­me­roi­hin on lä­he­tet­ty sa­to­ja­tu­han­sia teks­ti­vies­te­jä, joi­den avul­la on py­rit­ty ereh­dyt­tä­mään vies­tin vas­taa­not­ta­jia luo­vut­ta­maan muun mu­as­sa verk­ko­pank­ki­tun­nuk­si­aan tai te­ke­mään kii­reel­li­siä mak­su­ja.

– Suomessa on yhteensä 580 000 toimivaa yritystä, ja siinä joukossa on ihmisiä, joilla on monta yritystä, kertoi Harri Jaskari käydessään läpi yrittäjämäärien kehitystä Suomessa.

– Suomessa on yhteensä 580 000 toimivaa yritystä, ja siinä joukossa on ihmisiä, joilla on monta yritystä, kertoi Harri Jaskari käydessään läpi yrittäjämäärien kehitystä Suomessa.

Riikka Tallila

Nuorten yrittäjäinto on kasvussa

– Suomessa on yhteensä 580 000 toimivaa yritystä, ja siinä joukossa on ihmisiä, joilla on monta yritystä, kertoi Harri Jaskari käydessään läpi yrittäjämäärien kehitystä Suomessa.

– Suomessa on yhteensä 580 000 toimivaa yritystä, ja siinä joukossa on ihmisiä, joilla on monta yritystä, kertoi Harri Jaskari käydessään läpi yrittäjämäärien kehitystä Suomessa.

Riikka Tallila

– Suomessa on yhteensä 580 000 toimivaa yritystä, ja siinä joukossa on ihmisiä, joilla on monta yritystä, kertoi Harri Jaskari käydessään läpi yrittäjämäärien kehitystä Suomessa.

– Suomessa on yhteensä 580 000 toimivaa yritystä, ja siinä joukossa on ihmisiä, joilla on monta yritystä, kertoi Harri Jaskari käydessään läpi yrittäjämäärien kehitystä Suomessa.

Riikka Tallila

– Kun ol­laan teh­ty tut­ki­muk­sia, niin pie­nis­sä ja mik­ro­y­ri­tyk­sis­sä tu­lee kai­kis­ta eni­ten uu­sia ide­oi­ta, nos­ti elin­kei­no­po­li­tii­kan alu­e­ke­hit­tä­mi­sen ja vah­van taus­tan omaa­va joh­ta­ja Har­ri Jas­ka­ri esil­le mie­len­kiin­toi­sen nä­kö­kul­man elin­voi­ma­se­mi­naa­ris­sa Vir­roil­la.

Keijo Leppäsen mukaan kiinnostavia tekijöitä puheessa on puhujan omat kokemukset sekä se, jos puhuja pystyy tarjoamaan poikkeuksellisen kokemuksen tai asiasisällön.

Keijo Leppäsen mukaan kiinnostavia tekijöitä puheessa on puhujan omat kokemukset sekä se, jos puhuja pystyy tarjoamaan poikkeuksellisen kokemuksen tai asiasisällön.

Riikka Tallila

”Kun olette rohkeita, jäätte mieleen”

Keijo Leppäsen mukaan kiinnostavia tekijöitä puheessa on puhujan omat kokemukset sekä se, jos puhuja pystyy tarjoamaan poikkeuksellisen kokemuksen tai asiasisällön.

Keijo Leppäsen mukaan kiinnostavia tekijöitä puheessa on puhujan omat kokemukset sekä se, jos puhuja pystyy tarjoamaan poikkeuksellisen kokemuksen tai asiasisällön.

Riikka Tallila

Keijo Leppäsen mukaan kiinnostavia tekijöitä puheessa on puhujan omat kokemukset sekä se, jos puhuja pystyy tarjoamaan poikkeuksellisen kokemuksen tai asiasisällön.

Keijo Leppäsen mukaan kiinnostavia tekijöitä puheessa on puhujan omat kokemukset sekä se, jos puhuja pystyy tarjoamaan poikkeuksellisen kokemuksen tai asiasisällön.

Riikka Tallila

Elin­voi­ma­se­mi­naa­rin Nuo­ri­so­kes­kus Mart­ti­ses­sa juon­ta­nut Kei­jo Lep­pä­nen piti ti­lai­suu­des­sa oman avain­pu­heen­vuo­ron ai­hees­ta vai­kut­ta­va esiin­ty­mi­nen. Hän mai­nit­si myös äi­din­kie­le­no­pet­ta­jan­sa Teu­vo Saa­va­lai­sen, joka lait­toi op­pi­laan­sa kir­joit­ta­maan ja kes­kus­te­le­maan.

Virhydron Kati Mäntysalmi ja Aleksi Mäntysalmi kertoivat yrityksen uusista kuulumisista, yrittäjyydestä sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Heitä haastatellut Keijo Leppänen puolestaan jakoi kokemuksensa hyvästä palveluasenteesta Virroilla. Hänen asuntoautostaan oli puhjennus rengas juhannuksena ja Aleksi kavereineen oli hoitanut renkaan kuntoon.

Virhydron Kati Mäntysalmi ja Aleksi Mäntysalmi kertoivat yrityksen uusista kuulumisista, yrittäjyydestä sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Heitä haastatellut Keijo Leppänen puolestaan jakoi kokemuksensa hyvästä palveluasenteesta Virroilla. Hänen asuntoautostaan oli puhjennus rengas juhannuksena ja Aleksi kavereineen oli hoitanut renkaan kuntoon.

Kuvat Riikka Tallila

Elinvoimaa kaikkiin Pirkanmaan kuntiin

Virhydron Kati Mäntysalmi ja Aleksi Mäntysalmi kertoivat yrityksen uusista kuulumisista, yrittäjyydestä sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Heitä haastatellut Keijo Leppänen puolestaan jakoi kokemuksensa hyvästä palveluasenteesta Virroilla. Hänen asuntoautostaan oli puhjennus rengas juhannuksena ja Aleksi kavereineen oli hoitanut renkaan kuntoon.

Virhydron Kati Mäntysalmi ja Aleksi Mäntysalmi kertoivat yrityksen uusista kuulumisista, yrittäjyydestä sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Heitä haastatellut Keijo Leppänen puolestaan jakoi kokemuksensa hyvästä palveluasenteesta Virroilla. Hänen asuntoautostaan oli puhjennus rengas juhannuksena ja Aleksi kavereineen oli hoitanut renkaan kuntoon.

Kuvat Riikka Tallila

Virhydron Kati Mäntysalmi ja Aleksi Mäntysalmi kertoivat yrityksen uusista kuulumisista, yrittäjyydestä sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Heitä haastatellut Keijo Leppänen puolestaan jakoi kokemuksensa hyvästä palveluasenteesta Virroilla. Hänen asuntoautostaan oli puhjennus rengas juhannuksena ja Aleksi kavereineen oli hoitanut renkaan kuntoon.

Virhydron Kati Mäntysalmi ja Aleksi Mäntysalmi kertoivat yrityksen uusista kuulumisista, yrittäjyydestä sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Heitä haastatellut Keijo Leppänen puolestaan jakoi kokemuksensa hyvästä palveluasenteesta Virroilla. Hänen asuntoautostaan oli puhjennus rengas juhannuksena ja Aleksi kavereineen oli hoitanut renkaan kuntoon.

Kuvat Riikka Tallila

Pir­kan­maa­lai­sia elin­kei­no­vai­kut­ta­jia ja yrit­tä­jiä ko­koon­tui kes­ki­viik­ko­na 12. maa­lis­kuu­ta Vir­roil­le Pir­kan­maan elin­voi­ma­se­mi­naa­riin, jos­sa Pir­kan­maan Yrit­tä­jät ja Pir­kan­maan liit­to pal­kit­si­vat vuo­tui­sen Pir­kan­maan yrit­tä­jyys- ja elin­voi­ma­kun­ta -kil­pai­lun me­nes­ty­jät.

Killinkosken päiväkodissa toivotaan vanhojen hoitolapsien ja työntekijöiden runsasta osallistumista toukokuussa järjestettävään 50-vuotisjuhlaan. Kuva on vanhalta päiväkodilta lähellä kirkkoa. Paikka on toiminut Inkan tehtaan työntekijöiden asuntona.

Killinkosken päiväkodissa toivotaan vanhojen hoitolapsien ja työntekijöiden runsasta osallistumista toukokuussa järjestettävään 50-vuotisjuhlaan. Kuva on vanhalta päiväkodilta lähellä kirkkoa. Paikka on toiminut Inkan tehtaan työntekijöiden asuntona.

Killinkosken päiväkodin arkisto

Killinkosken päiväkodissa valmistellaan 50-vuotisjuhlaa

Killinkosken päiväkodissa toivotaan vanhojen hoitolapsien ja työntekijöiden runsasta osallistumista toukokuussa järjestettävään 50-vuotisjuhlaan. Kuva on vanhalta päiväkodilta lähellä kirkkoa. Paikka on toiminut Inkan tehtaan työntekijöiden asuntona.

Killinkosken päiväkodissa toivotaan vanhojen hoitolapsien ja työntekijöiden runsasta osallistumista toukokuussa järjestettävään 50-vuotisjuhlaan. Kuva on vanhalta päiväkodilta lähellä kirkkoa. Paikka on toiminut Inkan tehtaan työntekijöiden asuntona.

Killinkosken päiväkodin arkisto

Killinkosken päiväkodissa toivotaan vanhojen hoitolapsien ja työntekijöiden runsasta osallistumista toukokuussa järjestettävään 50-vuotisjuhlaan. Kuva on vanhalta päiväkodilta lähellä kirkkoa. Paikka on toiminut Inkan tehtaan työntekijöiden asuntona.

Killinkosken päiväkodissa toivotaan vanhojen hoitolapsien ja työntekijöiden runsasta osallistumista toukokuussa järjestettävään 50-vuotisjuhlaan. Kuva on vanhalta päiväkodilta lähellä kirkkoa. Paikka on toiminut Inkan tehtaan työntekijöiden asuntona.

Killinkosken päiväkodin arkisto

Kil­lin­kos­ken päi­vä­ko­dis­sa val­mis­tel­laan jo 22. tou­ko­kuu­ta jär­jes­tet­tä­vää päi­vä­ko­din 50-vuo­tis­juh­laa. Vi­ral­li­nen merk­ki­päi­vä oli­si syk­syl­lä, mut­ta päi­vä­ko­din ar­jen vuok­si juh­lal­li­suu­det on hel­poin jär­jes­tää ke­vääl­lä.

MettäVihtori-yrityksensä keväällä 2024 perustanut Vihtori Savilahti palkittiin harrasteyrittäjänä Pirkanmaan elinvoimaseminaarin yhteydessä Virtain Yrittäjien toimesta.

MettäVihtori-yrityksensä keväällä 2024 perustanut Vihtori Savilahti palkittiin harrasteyrittäjänä Pirkanmaan elinvoimaseminaarin yhteydessä Virtain Yrittäjien toimesta.

Riikka Tallila

Vihtori Savilahdesta nuori harrasteyrittäjä

MettäVihtori-yrityksensä keväällä 2024 perustanut Vihtori Savilahti palkittiin harrasteyrittäjänä Pirkanmaan elinvoimaseminaarin yhteydessä Virtain Yrittäjien toimesta.

MettäVihtori-yrityksensä keväällä 2024 perustanut Vihtori Savilahti palkittiin harrasteyrittäjänä Pirkanmaan elinvoimaseminaarin yhteydessä Virtain Yrittäjien toimesta.

Riikka Tallila

MettäVihtori-yrityksensä keväällä 2024 perustanut Vihtori Savilahti palkittiin harrasteyrittäjänä Pirkanmaan elinvoimaseminaarin yhteydessä Virtain Yrittäjien toimesta.

MettäVihtori-yrityksensä keväällä 2024 perustanut Vihtori Savilahti palkittiin harrasteyrittäjänä Pirkanmaan elinvoimaseminaarin yhteydessä Virtain Yrittäjien toimesta.

Riikka Tallila

Vir­tain Yrit­tä­jät pal­kit­si en­sim­mäis­tä ker­taa iki­nä nuo­ren har­ras­tey­rit­tä­jän. Met­tä­Vih­to­ri-yri­tyk­sen­sä ke­vääl­lä 2024 pe­rus­ta­nut Vih­to­ri Sa­vi­lah­ti on aloit­ta­nut yrit­tä­jä­nä iso­vel­jen­sä esi­merk­kiä seu­ra­ten. Hä­net pal­kit­tiin kes­ki­viik­ko­na 12. maa­lis­kuu­ta Pir­kan­maan elin­voi­ma­se­mi­naa­ris­sa Nuo­ri­so­kes­kus Mart­ti­ses­sa.