Hyvinvointialueet läpi Suomen ovat hakeneet säästöjä jo pitkän aikaa. Näin myös Pirkanmaan hyvinvointialueella. Sote-menot kasvavat muun muassa kustannusten ja väestön ikääntymisen takia. On merkitystä kuinka sairaita tai terveitä ihmisiä alueella asuu.
Elinvoimaisistakin kunnista on siirretty palvelut kauemmaksi ja kiinteistöjä on jäänyt tyhjilleen kuntien omistukseen. Useassa lähiseudun kunnassakin asukas ajaa omilla bensoillaan kauemmaksi, saadakseen vaikkapa kiireellisiä päivystyspalveluja. Mitä enemmän sote-alueella on väkeä, sitä kauemman kestää, että hoitoon pääsee. Moni turvautuu myös yksityiseen palveluun siksi, että ei pysty vaivansa kanssa kippuroimaan pitkiä aikoja. Tuolloin hintalappu on toinen.
Virroilla on totuttu Keiturin Soten aikana ripeään toimintaan, apua saattaa saada nopeastikin.
Keskustelu päättyneiden muutosneuvottelujen ympärillä tiivistyy, sitä käydään jossakin, haluttiin tai ei.
Aina kun ikäviä muutoksia tapahtuu, on tiedottaminen ykkössijalla. Pienellä paikkakunnalla ihmiset henkilöityvät, heidät tunnistaa kaupan kassajonossa. He ovat saattaneet elää perheiden rinnalla vauvasta asti tai vuosikausia ikäihmisen arjessa.
Kun tiedonmurusia on vähän, aiheuttaa se helposti spekulaatioita. Vääräkin tieto liikkuu väritettynä eteenpäin, jos ei oikeaa tietoa mistään painettuna löydy. Oikean tiedon saaminen silloinkin, kun se ei kaikkia miellytä tai aihe olisi epämiellyttävä, luo turvallisuuden tunnetta.
Riikka Tallila