Piia Hirviniemi
Virroilta lähtöisin oleva, nykyään perheensä kanssa Keiteleen rannalla Äänekoskella asuva ja Virtain Urheilukalastajia edustava Ville Ristolainen on voittanut perhokalastuksen SM-kultaa.
– Fiilikset ovat hyvät, koska useamman kerran mitalia ja mestaruutta on tullut yritettyä. Vuoden 2024 SM-finaalit olivat itselleni 17. kerta.
– Tähän asti paras sijoitus on ollut toinen sija vuonna 2012. Lisäksi on tullut useampi sijoitus kymmenen joukkoon vuosien varrella.
Ville kertoo, että SM-finaaleissa kalastus meni suunnitelmien mukaisesti alusta loppuun asti ilman suurempia ongelmia.
– Käyttämiini perhoihin olin saanut treeneissä hyvän luoton sekä kalastusta sen verran pohjalle, että tuntuma kalastukseen oli alusta alkaen hyvä.
Kilpailut järjestettiin Taivalkoskella Ii-joen koskikalastusalueella. Kilpailuun pääsi 40 parasta rankingin kautta, mikä perustui vuoden 2024 karsintakisoihin.
– Kohdekalana kisassa oli harjus ja taimen.
Ristolainen kuvailee SM-kisojen tason olleen vähintään hyvä.
– Kilpailun jokialue oli monelle kilpailijalle hyvinkin tuttu aikaisempien vuosien kisoista, joten paikallistuntemus nostatti entisestään kisan tasoa.
Luottamus tekemiseen
Ristolaisen kilpailu sujui alusta alkaen erittäin hyvin.
– Onnistuneen kisan pohjana on luottamus omaan tekemiseen ja suunnitelmassa pysyminen. Onnistuneen kisan kannalta on tärkeää, että oma ”paketti” pysyy kasassa sekä jaksaa tehdä töitä alusta loppuun asti.
– Välillä pitää sietää tilanteita, että kalaa ei löydy ja siimat ovat sotkussa tai poikki.
Ristolainen sanoo, että kilpaperhokalastus on yllättävän fyysinen laji, koska jokainen hyväksytty kala pitää käydä mittauttamassa ja kuittaamassa kirjallisesti valvojalla.
– Yhdellä jaksolla hain kaikki kalat, joita oli 12 kappaletta, joen toiselta puolelta, joten kahlausta virtaavassa vedessä tuli melko paljon. Eikä uintiliikkeiltäkään tullut vältyttyä, koska tasapainoilu kivikossa ja syvässä virrassa on paikoitellen melko haastavaa.
Kisassa kalastettiin kuusi kertaa 1,5 tunnin jakso, joten jokainen pääsi kalastamaan hyviä pooleja sekä heikompia pooleja.
– Kisat ratkeavat yleensä sillä, kuka suoriutuu ennakolta heikoimmista pooleista parhaiten. Voitin kuudesta jaksosta neljä, kertaalleen olin kolmas ja kuudes.
Ristolainen sai kilpailussa yhteensä 88 hyväksyttyä kalaa, joista noin 70 kappaletta oli harjuksia.
Monipuolinen laji
Perhokalastus on Villen mukaan monipuolisempi laji, mitä moni ei ehkä osaa kuvitellakaan.
– Yleinen käsitys perhokalastuksesta on lohikalojen kalastamista koskilla tai isoilla joilla, mutta nykypäivänä myös järvikalastus on kasvattanut suosiota.
– Suomi on täynnä lampia, joihin on istutettu kirjolohta. Paikat ovat hyvinkin suosittuja. Virroilla Yläinen Toriseva tästä esimerkkinä.
Ristolainen sanoo, että lohikalojen kalastaminen on edelleen perhokalastuksen pääkohde, mutta muutoksia on tapahtunut vuosien varrella paljon, koska ahvenen, hauen ja kuhan perhokalastuksen suosio on kasvanut.
– Perhokalastuksen monimuotoisuus kiehtoo itseäni eniten. Perhonsidonta, välineiden ja tekniikoiden hiominen entistä paremmaksi kiinnostavat hyvinkin paljon.
– Kalastaminen erilaisissa paikoissa ja eri olosuhteissa tekee perhokalastuksesta kiehtovan harrastuksen. Perhokalastus ulkomailla avartaa perhokalastusta entisestään vieraan kulttuurin ja täysin erilaisien kalapaikkojen osalta.
Ristolaisen mieleen ovat erityisesti Keski-Euroopan paikat, mutta myös lomareissulla Thaimaassa on tullut perhoa heitettyä.
– Vuoden vaihteen 2024 Uuden-Seelannin matka täytti pitkäaikaisen unelman ja avarsi kalastuskokemusta entisestään.
– Myös yhteisöllisyys ja uusien kavereiden saaminen lajin kautta on ollut varmasti yksi parhaimmista asioista vuosien saatossa.
Ville on harrastanut perhokalastusta vuodesta 1995 alkaen. Herraskoski ja Yläinen Toriseva ovat hänelle perhokalastuksen synnyinpaikat.
– Perhonsidonnan ja -kalastuksen saloihin pääsin kiinni Pertti Kanervan opastuksella kansalaisopiston kursseilla sekä Virtain Urheilukalastajien kerhoilloissa. Lisäksi lukuisat Urheilukalastajien jäsenet ovat opastaneet ja avustaneet vuosien varrella.
Ristolainen muistelee kiertäneensä vuosituhannen taitteessa Urheilukalastajien Kari Suhosen ja Markus Koskisen kanssa aktiivisesti kilpailuissa.
– Vuonna 2003 voitimme seurajoukkueiden Suomenmestaruuden Virtain Urheilukalastajille. Markuksen kanssa olemmekin saavuttaneet Urheilukalastajille nyt yhden kullan, yhden hopean ja kaksi pronssia vuosien saatossa SM-finaaleissa.
Vuonna 2012 Ristolainen nousi Suomen perhokalastuksen maajoukkueeseen, ja on sen jälkeen edustanut Suomea kansainvälisissä kisoissa seitsemän kertaa.
– 2022 voitimme Suomelle joukkue EM-pronssia. Paras henkilökohtainen sijoitus arvokisoissa on ollut EM 2018 seitsemäs sija.
Perhokalastuksen lisäksi liikunnan eri muodot ovat aina olleet lähellä Villen sydäntä.
– Kesät menevät pyöräillessä ja kuntosalilla käydessä, talvisin aika menee hiihtäessä.
– Lisäksi hirvenmetsällä on tullut käytyä pienestä pojasta asti. Pari vuotta sitten hommasin ensimmäisen metsästyskoiran, joten syksyt menee pitkälti koiran treenaamisessa sekä samalla itsekin oppien miten koiraa tulisi kouluttaa.
Kaiken kaikkiaan Ristolaiselle kuuluu hyvää.
– Sopivaa tasapainoilua töiden, perheen ja kodin sekä harrastuksien parissa. Perheelleni olen kiitollinen kaikesta tuesta ja ymmärryksestä, koska välillä kilpailuharrastus on haukannut melko isonkin loven omasta vapaa-ajastani.