Kettulan kylässä tapahtui kummia. Kylän ihana naisväki oli intoutunut kuntoilemaan eikä Sanelma aikonut jäädä intoilusta paitsi. Edellispäivän lehdessä oli ollut kuvia jumppaliikkeistä, jotka sopivat hänen terhakalle olemukselleen. Niinpä hän päätti kaivaa esiin vuosia sitten hankkimansa jumppapallon.
– Tuumasta toimeen! Niin ne aina sanoo ja minähän en toiseksi jää, puhisi Sanelma miettiessään solakkaa naapuriaan Rannan Maijaa.
Elmeri, Sanelman suuri ihastus, oli ollut kovin huvittunut, kun Rannan Maija oli esitellyt postilaatikolla uutta hyppynaruaan, jonka hän oli juuri ostanut. Sanelma oli sattunut näkemään heidän keskustelunsa ikkunasta.
– Hypelköön Rannan Maija, vaikka kuinka mutta minä se pistän lanteet heilumaan, nauroi Sanelma löytäessään jumppapallonsa, joka tarvitsi kipeästi lisää ilmaa.
Sanelma otti pumpun ja alkoi pumppaamaan palloa täyteen. Tovin jälkeen hiki pisara valui naisen punaisena hehkuvaa ihoa pitkin ja hän huokaisi.
– Huh huh, koville ottaa. Nyt on kahvin paikka, Sanelma sanoi ja meni keittiöön.
Kahvin poristessa Sanelma leikkasi ison palan kakusta, jonka hän oli leiponut aamulla. Ihana kermakoristelu ja marsipaani ruusukkeet saivat veden kielelle. Ottaen kupin kahvia ja kakkupalan, Sanelma istahti jumppapallon päälle.
– On tämä rankkaa! Kahvia, kakkua ja ennen kaikkea painonhallintaa!
Tuulia Marjanen
kuvataiteilija
joka käsittelee arjen komiikkaa
värikkäiden hahmojen kautta