Virrat on tuulivoiman kanssa aivan uuden asian edessä, ja siksi siitä on tärkeä keskustella. Pentti Tikkanen teki hyvän avauksen Suomenselän Sanomissa 19.9.2024.
Eduskunnan käsittelyyn on tulossa vielä monta tuulivoimapuistoja koskevaa asiaa, joten tuulivoiman tulevaisuudessa on toistaiseksi avoimia kysymyksiä. Mutta se on jo selvää, että tuulivoimapuistot koskettavat monia muitakin maanomistajia kuin heitä, jotka solmivat sopimuksen tuulivoimayhtiön kanssa ja saavat maansa käytöstä vuosittaisen korvauksen.
Tuulivoimapuisto vaatii uusia teitä tai olemassa olevien teiden laajentamista sekä uusia sähkönsiirtolinjoja, eivätkä ne rajoitu vain hankealueelle.
Hankealueen ulkopuolelle voi halutessaan jäädä, mutta tien tai sähkölinjan rakentamisesta omalle maalleen ei voi kieltäytyä, sillä niiden vaatimat maa-alueet pakkolunastetaan. Lisäksi uusien teiden ja sähkölinjojen sijainnit selviävät kaikille vasta rakennusvaiheen käynnistyessä.
Johtokäytävien lunastuskorvausten nosto ja lunastuslain muutos on vireillä. Hallituksen esitys oli lausunnoilla 16.8.2024 asti.
Turbiinien purkuvakuuksista ei ole säädöksiä eikä viranomaisohjeistusta, vaan ne perustuvat vapaaehtoisiin järjestelyihin, ja niistä sovitaan yleensä maanvuokrasopimuksissa.
Purku- ja ennallistamisvelvoitteen käyttöönotto kattavasti, mukaan lukien purkuvakuusrahasto, on erillislakina valmisteltavana ympäristöministeriössä.
Tiedossa on, että ensi vuoden alussa tulee voimaan uusi rakentamislaki ja sen mukana myös säädös, jonka mukaan maanomistaja on vastuussa kesken jääneen, tuhoutuneen tai hylätyn rakennuksen purkamisesta ja alueen siistimisestä.
Nykyisin lasketaan summa, jonka verran rakennettavan tuulivoimalan odotetaan tuottavan kiinteistöverotuloja elinkaarensa aikana. Ei ole kuitenkaan takeita siitä, että kiinteistöverolait ja valtionosuusjärjestelmä säilyvät nykyisenlaisina koko elinkaaren ajan.
Tällä hetkellä pohditaan ns. tasausmekanismia, jonka mukaan verotulot jaettaisiin myös sellaisille kunnille, joilla ei ole tuulivoimaloita alueellaan. Tasausmekanismia arvioidaan parhaillaan osana peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistusta.
Perheeni kiinteistö (metsä) sijaitsee alueella, josta usea tuulivoimayhtiö on ollut kiinnostunut ja ottanut meihin yhteyttä. Jokainen näistä yhtiöistä on kertonut samat, alla mainitut asiat.
Turbiinit vaativat erikoisosaamista, mihin firmoilla on omat koulutetut työntekijät, joten niiden pystyttämiseen ja huoltoon ei palkata paikallisia henkilöitä.
Jos paikalliset saavat tuulipuistojen rakennusvaiheessa töitä, ne voivat olla esimerkiksi puiden kaatamista tuulipuiston alueelta sekä tuulipuistoon johtavien uusien tai laajennettavien teiden ja uusien sähkölinjojen alueelta. Tai muita huoltoteiden sekä tuulipuistoon johtavien teiden rakentamiseen liittyviä toimia.
Rakennusvaiheessa ja käyttöönoton jälkeen talvella voi tulla lumen auraustöitä, sillä turbiineille johtavat tiet ja huoltotiet on pidettävä auki vuorokauden ja vuoden ympäri.
Jos Virroille tulee tuulipuistoja, niiden tuottama sähkö ei jää Virroille eikä edes Suomeen, vaan lähtee vastaajasta riippuen Ruotsin kautta Eurooppaan tai suoraan Saksaan.
Yksikään tapaamistamme tuulivoimayhtiöistä ei ole omien sanojensa mukaan ollut yhteydessä paikalliseen Koillis-Satakunnan Sähköön.
Monen huolena on se, mitä tapahtuu turbiineille, jos tuulivoimayhtiö menee konkurssiin. Yhtiöt toki joutuvat laittamaan varoja purkuvakuusrahastoon, mutta vakuuksia kartutetaan pitkän ajan, jopa vuosikymmenien kuluessa.
Konkurssitilanne ei ole ihan yksinkertainen. Tästä esitettyihin kysymyksiin tuli vaihtelevia vastauksia. Eräs yhtiö sanoi, että konkurssipesästä voi oikeusteitse anoa varoja turbiinin purkamiseen. Toinen yhtiö taas ei ottanut varsinaisesti kantaa vaan totesi, että turbiinin sisältämille kierrätysmetalleille on kova kysyntä, ja kiinteistön omistaja voi myydä ne hyvään hintaan.
Turbiinien perustukset ovat kertakäyttöisiä, sillä niiden kestävyys on mitoitettu vain tietylle laitosmallille ja kuormitukselle. Perustuksien lopullisesta kohtalosta tuli samanlainen vastaus jokaiselta yhtiöltä: niitä ei oteta uudelleen käyttöön.
Yhtiöille alueen ennallistaminen tuulipuiston toiminnan loppumisen jälkeen merkitsee muun muassa sitä, että maan sisään upotetut kaapelit jäävät paikoilleen, samoin turbiinin alusta, jonka päälle ajetaan metrin paksuinen kerros maata.
Varpu Sihvonen