Kuu­lua jo­hon­kin yh­tei­söön, seu­raan tai po­ruk­kaan, voi kan­taa elä­mäs­sä ja an­taa iloa myös it­sel­le. Ku­ten Vir­tain Mar­tat to­te­a­vat tä­män päi­vän leh­des­sä, mi­ten on­nis­tu­mi­nen on heil­le it­sel­leen pa­ras kii­tos.

Vir­roil­la on ai­na ol­lut vah­vaa yh­tei­söl­li­syyt­tä, ja sitä löy­tyy edel­leen mo­nes­ta po­ru­kas­ta, ei­kä tal­koo­työ edel­leen­kään ole ko­ko­naan lop­pu­nut. Ih­mis­ten mu­kaan saa­mi­nen on kui­ten­kin tänä päi­vä­nä en­tis­tä vai­ke­am­paa.

Vir­tain Vei­kot muis­te­lee, mi­ten pe­li­reis­su­ja mah­dol­lis­tet­tiin pit­käl­ti tal­koo­töil­lä eri­lais­ten ta­pah­tu­mien yh­tey­des­sä. Veik­ko­jen toi­mes­ta fes­ta­reil­la oli jopa 80 jär­jes-

tyk­sen­val­vo­jaa, jär­jes­tet­tiin bus­si­kul­je­tus­ta Hiek­ka­ran­nal­le, pi­det­tiin gril­li­kah­vi­o­ta Pe­rin­ne­ky­län pel­lol­la.

To­ri­se­van Tar­po­jat puo­les­taan ovat vi­rit­te­le­mäs­sä toi­min­taa uu­del­leen nou­suun. Par­ti­on kul­ta-ai­ka­na jä­se­niä oli Vir­roil­la jopa 150.

Ei muu­ta kuin van­ho­ja nos­tal­gi­an sä­vyt­tä­miä ai­ko­ja muis­te­le­maan ja uu­sia po­ru­koi­ta ko­ko­a­maan.

Riik­ka Tal­li­la